Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Samankaltaiset tiedostot
Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää..

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

Interventioiden vaikuttavuuden arviointi: esimerkkinä kansallisen diabeteksen ehkäisyohjelman Dehkon 2D-hankkeen arviointitutkimus

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi?

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sairauksien ehkäisyn strategiat

DPS-tutkimus: Elintapaohjaukseen kannattaa panostaa

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012

Elintapaohjaus valtimotautien ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä Jaana Lindström 1

Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Mitä raskausdiabeteksen jälkeen?

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

Tyypin 2 diabetes Sydän- ja verisuonisairaudet Terveyden edistäminen Valtimoterveyttä kaikille. Projektisuunnitelma

Lataa Tartu toimeen - ehkäise diabetes. Lataa

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Ylipainoon ja lihavuuteen liittyvä sairastuvuus

Kansalainen itsehoidon toteuttajana

Dehkon 2D -hanke (D2D) Lisälehti vuonna 2004 julkaistuun projektisuunnitelmaan

PYLL-seminaari Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

STOP DIABETES Tiedosta ratkaisuihin (StopDia)

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti

Stop Diabetes tutkimushanke hyvinvoinnin edistämisen tukena

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n

Terveelliset elämäntavat

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Elintapaohjaus osana asiakkaan hoitopolkua - kokemuksia ja ajankohtaista HKI

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Pohjanmaa-hanke

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2019

ristön terveysriskien ehkäisy

Diabeeteksen ehkäisy tutkimukesta käytäntöön

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments ChemBio 2015

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

VALTUUSTOSEMINAARI POHJAKSI PANEELIKESKUSTELUUN. Sinikka Bots, ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö

VÄESTÖN N TERVEYDEN EDISTÄMINEN ALUEILLA

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Ikihyvä - ryhmänohjaajakoulutus

Otto E. A. Hjelt ( ) Kurssin tavoite ja suoritustapa. LL / HLL tutkinto

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä

Kansanterveysjärjestöjen rooli lihavuuden ehkäisyssä Marjaana Lahti-Koski FT, ETM, dosentti Terveysjohtaja Suomen Sydänliitto

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma. Tiivistelmä

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Se on kaikkee muuta se elämä

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa?

SOTE-lähipalvelut ja TERE-yhteistyö - arvio Pohjois-Pohjanmaan palvelutuottajien odotuksista

Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede. Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS

Karjalan XII lääketiedepäivät

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Lonkkamurtumariski diabetesta sairastavilla

Oppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla. Metsurintie JÄMSÄNKOSKI puh

Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus ja Rovaniemellä

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN

Terveyden edistäminen Pohjoisen alueen Kasteessa

HYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa

TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY

Terveyden edistämisen mittaaminen ja kustannusvaikuttavuus

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy

T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain

Ainoa tapa pysyä terveenä on syödä sitä mitä ei halua, juoda sitä mistä ei pidä ja tehdä sitä minkä mieluummin jättäisi tekemättä

Terveyden edistämisen konkretiaa Lapissa

Transkriptio:

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Markku Peltonen PhD, dosentti, yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 30.11.2011 Terveydenhuoltotutkimuksen päivät 2011, Tampere 24.11.2011 1

SISÄLTÖ Tausta: Diabeteksen epidemiologia Ehkäisyn mahdollisuudet Dehkon 2D-hanke (D2D) Arviointitutkimuksen aineistot ja menetelmät Arviointitutkimuksen kokemukset ja tuloksia 30.11.2011 2

PREVALENCE, % Lääkehoitoisen diabeteksen ikävakioitu esiintyvyys Suomessa 1991-2000. 4.5 Age-standardized prevalence of drug-treated diabetes in Finland 1991-2007. All agegroups. 4.0 3.5 3.0 2.5 2.0 1.5 1.0 0.5 Men Women 0.0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 YEAR *Standard population: Men and w omen in Finland year 2007. Data from the Social Insurance Institution of Finland, 2008. Lähde: Kansaneläkelaitos, erityiskorvausoikeudet 30.11.2011 3 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyys. D2D väestötutkimus 2004. 45-74 vuotiaat. Miehet Naiset Diagnosoitu tyypin 2 diabetes 7.4% 4.3% } 15.7% } 11.2% Aiemmin tunnistamaton tyypin 2 diabetes 8.3% 6.9% Heikentynyt glukoosinsieto 14.7% 15.9% Kohonnut paastoglukoosiarvo 9.3% 4.8% Yhteensä*: 41.8% 33.2% * Ikävakioitu Peltonen et al. Suom Lääkäril 2006;61:163-70 30.11.2011 4

Painoindeksi ja tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys Esiintyvyys, % Esiintyvyys, % D2D-väestötutkimus 2004. Ikäryhmä 45-74 vuotiaat. 0 5 10 15 20 Diagnosoitu diabetes Miehet Naiset <25 25-30 30 Painoindeksi 0 5 10 15 20 Tunnistamaton diabetes Miehet Naiset <25 25-30 30 Painoindeksi Saaristo et al. BMC Public Health 2008;8:423-33 30.11.2011 5

Painoindeksi ja tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuus 55 50 45 40 35 30 RR 25 20 15 10 5 0 <23 23.0-23.9 24.0-24.9 x 2.3 25.0-26.9 27.0-28.9 x 8 29.0-30.9 31.0-32.9 33.0-34.9 >=35 100 90 80 70 60 RR 50 40 30 20 10 0 <22 22.0-22.9 23.0-23.9 24.0-24.9 x 8 25.0-26.9 27.0-28.9 x 28 29.0-30.9 31.0-32.9 33.0-34.9 >=35.0 MIEHET NAISET Chan et al. Diabetes Care 1994; 17:961-9 Colditz et al. Ann Intern Med 1995;122:481-6 30.11.2011 6

SUOMALAINEN TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS (DPS) Voidaanko diabetes ehkäistä antamalla elämäntapaohjausta liikapainoisille henkilöille joilla on todettu heikentynyt glukoosinsieto? Tuomilehto et al. N Engl J Med 2001;344:1343-50 30.11.2011 7

DPS tutkimus: Ohjauksen tavoitteet Laihtuminen > 5% lähtöpainosta Aerobista ja lihaskuntoa parantavaa ja/tai hyötyliikuntaa > 30 min/päivä Rasvan osuus < 30% ruuan kokonaisenergiasta Tyydyttyneen rasvan osuus < 10% energiasta Kuidun määrä > 15 g/1000 kcal Lindström et al. Diabetes Care 2003;26:3230-6 30.11.2011 8

DPS tutkimus: Elintapaohjaus Standardiohjaus verrokkiryhmä: Tehostettu ohjaus interventioryhmä: Yksi ohjauskerta (30 min) Yleistä tietoa terveellisestä ruokavaliosta ja liikunnan hyödyistä sokeritasapainon säätelyssä Ei henkilökohtaista liikunta- ja ruokavalio-ohjelmaa 7 ravitsemusterapeutin yksilöneuvontakäyntiä (30 min - 1 h) ensimmäisen vuoden aikana ja sen jälkeen 3 kuukauden välein Yksilöllinen ohjaus, lähtökohtana oma totuttu ruokavalio Arkiliikunta ja liikuntaharrastukset oman mieltymyksen mukaan Kuntosaliohjelma + ilmainen käyttö Lindström el al. Diabetes Care 2003;26:3230-6 30.11.2011 9

DPS tutkimus: Tavoitteiden saavuttaminen Interventio Kontrolli Tavoite (%) (%) Laihtuminen > 5% 43 13 Rasva osuus < 30 E% 47 26 Tyydyttynyt rasvan osuus < 10 E% 26 11 Kuidun määrä> 15 g/1000 kcal 25 12 Liikuntaa > 4 tuntia/viikko 86 71 kaikki p<0.001 Painonmuutos 1-vuoden seurannassa: - 4.2 kg - 0.8 kg Tuomilehto et al. N Engl J Med 2001; 344:1343-50 30.11.2011 10

Kumulatiivinen insidenssi, % DPS tutkimus: Diabeteksen ilmaantuvuus 50 40 Hazard ratio=0.57 (95% CI 0.43-0.76) Log-rank test: p=0.0001 Kontrolli 30 20 Interventio 10 0 Interventioiden lopettaminen 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Seurantavuosi Lindström et al. Lancet 2006:368;1673-9 30.11.2011 11

Diabetes incidence per 100 person years DPS tutkimus: Diabeteksen ilmaantuvuus saavutettujen tavoitteiden mukaan 10 8 8 7 p<0.001 trendi 6 5 5 4 3 2 0 0 1 2 3 4 5 Saavutettujen tavoitteiden lukumäärä, 3-vuoden seuranta Number of goals achieved at year 3 Lindström et al. Lancet 2006:368;1673-9 0 30.11.2011 12

30.11.2011 13

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma 2003-2010 Kolme strategiaa: 1. Väestöstrategia 2. Korkean riskin strategia 3. Varhaisen diagnoosin ja hoidon strategia http://www.diabetes.fi/d2d/ 30.11.2011 14

Dehkon 2D-hankkeen tavoitteet 1. Väestön tietoisuuden lisääminen diabeteksesta 2. Tiedostamattoman tyypin 2 diabeteksen tunnistaminen 3. Tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuuden ja valtimotautien riskitekijöiden vähentäminen korkean riskin henkilöillä 4. Uusien toimintamallien ja käytäntöjen kehittäminen perusterveydenhuollossa 5. Näiden toteutettavuuden, vaikuttavuuden ja kustannusten arviointi 30.11.2011 15

D2D projektiorganisaatio 30.11.2011 16

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma 2003-2010 Kolme strategiaa: 1. Väestöstrategia 2. Korkean riskin strategia 3. Varhaisen diagnoosin ja hoidon strategia http://www.diabetes.fi/d2d/ 30.11.2011 17

Diabetesriskin systemaattinen arviointi riskitestillä http://www.diabetes.fi/tyyppi2/tee_diabetestesti/ 30.11.2011 18

Korkean riskin henkilöiden seulonta Dehkon 2D -hankkeessa 30.11.2011 19

Korkean riskin henkilön hoitopolku D2D:ssa 30.11.2011 20

D2D-hankkeen arviointitutkimuksen tavoitteet Väestötason muutokset tietoisuudessa, riskitekijöissä ja esiintyvyydessä Tiedostamattoman tyypin 2 diabeteksen tunnistaminen Diabeteksen ilmaantuvuuden ja valtimotautien riskitekijöiden vähentäminen korkean riskin henkilöillä Toimintamallien toteutettavuuden, vaikuttavuuden ja kustannusten arviointi 30.11.2011 21

Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arvioinnin maantieteelliset alueet 30.11.2011 22

FIN-D2D Arvioinnin evaluation: tavoitteet data ja tietolähteet sources FINRISKI 2002 kohortti Korkea riski n=1,100 Seuranta D2D kohortti Korkea riski n=10,200 Kohtalainen n=9,300 Seuranta - Ilmaantuvuus - Kustannusvaikuttavuus Prosessiarviointi - Muutokset riskitekijöissä FINRISKI 2002 Väestötutkimus, satunnaisotos, n=5,600 D2D 2004 Väestötutkimus, satunnaisotos, n=4,500 FINRISKI 2007 Väestötutkimus, satunnaisotos, n=4,100 D2D 2007 Väestötutkimus, satunnaisotos, n=4,500 - Esiintyvyys - Riskitekijät - Tietoisuus 2002 2004 2007 year Kontrollialue KELA:n lääkerekisterit / Hoitoilmoitusrekisteri / Kuolemansyytilasto Erilaisia postikyselyitä terveydenhuollon toimipaikkoihin Interventioalue - Kustannusvaikuttavuus Prosessiarviointi Kohortti Poikkileikkaus 30.11.2011 23

D2D:n arviointitutkimuksen haasteita Hankkeen laajuus: Alueellinen laajuus (5 sairaanhoitopiiriä) Useita toimijoita: perusterveydenhuolto, työterveyshuolto, muut toimijat Useita tavoitteita: väestöstrategia, korkean riskin strategia, varhaisen hoidon strategia Terveydenhuollon sähköiset tietojärjestelmät: Erilaiset järjestelmät jotka eivät puhu keskenään Hankkeen interventiot ei tarkasti määritettyjä (tietoinen päätös): Vaikea seurata mitä toimintaa eri toimipaikoissa lopulta järjestettiin Toimeenpanohanke, ei tutkimus: Normaalin terveydenhuollon toiminnan kehittämistä vaikutukset dataan, lupakäytännöt, rahoitus jne. 30.11.2011 24

D2D:n arviointitutkimuksen hyviä kokemuksia + Olemassa olevat väestön terveysseurantajärjestelmät (FINRISKI, AVTK jne) + Kansalliset rekisterit (KELA:n lääke- ja erityiskorvausrekisteri, Hoitoilmoitusrekisteri, Kuolemansyytilasto jne.) + Vahvat perinteet väestötason ohjelmien arviointiin (esim. Pohjois-Karjalaprojekti ym.) + Eri toimijoiden yhteistyö; yliopistot, asiantuntijalaitokset, järjestöt, perusterveydenhuollon toimipaikat + Kansainvälinen toiminta 30.11.2011 25

Mitä Dehkon 2D-hanke muutti? Lisäsi väestön diabetes- ja lihavuustietoisuutta Lisäsi diabetesriskin arviointia Kehitti tunnistamattoman diabeteksen diagnostiikkaa Loi vaikuttavia toimintamalleja diabetesriskin omaavien elintapaohjauksen järjestämiseksi; diabetesriskin alentaminen mahdollista myös perusterveydenhuollossa Kehitti ja koulutti toimijaverkostoa Muutti työterveyshuollon roolia Vaikutti osaltaan yleiseen terveyden edistämiseen, ei pelkästään diabeteksen ehkäisyyn; tautikohtaisesta preventiosta laajempaan terveyttä edistävään toimintaan jatkohankkeet kuten kansallisesti Valtimoterveyttä kaikille 2009-2010, Yksi elämä 2012-2017, lukuisia paikallisia hankkeita ympäri maata 30.11.2011 26

Diabeteksen ehkäisyn haasteita Diabetesepidemiaa ei vielä voitettu: Väestötason vaikutukset toistaiseksi vähäisiä Korkean riskin henkilöitä tulee koko ajan lisää Lapset ja nuoret Terveydenhuollon toimet ovat olennaisen tärkeitä, mutta riittävätkö ne? Kenelle muille kuuluu: Opetuksesta vastaaville, kansanterveysjärjestöille, ruokateollisuudelle, medialle, kaupunkisuunnittelijoille ja poliitikoille Toimivat työkalut ovat olemassa, miten niiden käyttöä lisätään? Resurssit? Ehkäisevä työ terveydenhuollossa projekteina ja hankkeina; Jatkuvuus? Koordinaatio? 30.11.2011 27

Kansallinen diabeteksen ehkäisyohjelma Saaristo T, et.al. Primary Care Diabetes 2010 Saaristo T, et.al. Diabetes Care 2010 30.11.2011 28

Kansantautien ehkäisyn jatkumo Suomessa 30.11.2011 29