Terveyden edistämisen mittaaminen ja kustannusvaikuttavuus

Transkriptio

1 Terveyden edistämisen mittaaminen ja kustannusvaikuttavuus Alueellinen hyvinvointikertomus - verkostoseminaari , Helsinki Timo Ståhl, TtT, dos, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö

2 2

3 Ymmärrys terveyden edistämisestä -> haasteita mittaamiselle? Terveyden edistäminen laaja käsite Yhteinen, huokoinen ymmärrys siitä, mistä puhumme yksilöillä ja yhteisöillä entistä paremmat mahdollisuudet hallita terveyttään ja siihen vaikuttavia taustatekijöitä Edistävästä ja ehkäisevästä työstä rokotukset, sairauksien riskitekijöihin vaikuttaminen, liikunnan edistäminen, saasteettoman ympäristön luominen, terveellisten valintojen kannustaminen lainsäädännön keinoin, sosiaalisen turvaverkoston rakentaminen Ympäristöön ja yksilöön vaikuttaminen ympäristöä muokkaavat toimet ovat usein vaikuttavimpia, koska niiden teho ei ole riippuvainen henkilön omasta valinnasta 3

4 Terveyden edistäminen ja golden standard eli RCT (randomised controlled trial) RCT -asetelmat edellyttävät laboratoriomaisia olosuhteita, jolloin kaikki väliintulevat muuttujat voidaan kontrolloida 1) terveyden edistäminen tapahtuu ihmisten arjessa 2) väliintulevien muuttujien kontrollointi mahdotonta 3) satunnaistaminen käytännössä vaikeata, joskus eettisesti mahdotonta 4) kontrolliryhmien muodostaminen on ongelmallista 5) interventioiden vaikutukset terveydentilassa saattavat näkyä vasta pitkän ajan kuluttua. Toisaalta, nopeitakin muutoksia voidaan havaita esimerkiksi elintapojen muutoksissa 6) on epärealistista odottaa välittömiä, pysyviä muutoksia yhden intervention perusteella 4

5 Katsaus kansainväliseen kirjallisuuteen Selvä tieteellinen näyttö terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn vaikuttavuudesta Myös useiden interventioiden kustannusvaikuttavuudesta on näyttöä Jotkut näistä säästävät kustannuksia, mutta useimmat tuottavat lisähyötyjä (terveys ja muita) lisäkustannuksilla Useamman intervention toteuttaminen samanaikaisesti näyttää olevan kustannusvaikuttavampaa (esim. tupakka, alkoholi ja liikennetapaturmat) Lapsiin kohdistuvilla interventioilla on yleisesti ottaen suurin potentiaali olla kustannusvaikuttava pidemmän vaikutusajan vuoksi Jotkut interventiot ovat kustannusvaikuttavia kymmenien vuosien perspektiivillä, jotkut ovat kustannusvaikuttavia lyhyellä aikavälillä 5

6 Tupakointi Alkoholi Ravitsemus Liikunta Mielenterveys Kustannusvaikuttavia toimia ++ Verotuksen muuttaminen ++ Lääkärin kehotus + puhelin tai itsehoitomateriaali ++Raskaana olevien naisten tupakkaneuvonta ++ Tupakoinnin mainonta- ja rajoituskielto ++ Tupakoinnin kieltäminen julkisilla paikoilla (+) Joukkotiedotus ++ alkoholin vähittäismyynnin rajoittaminen ++ alkoholimainonnan kieltäminen (ml sosiaalinen media) ++ alkoholiveron nostaminen + minimihinta määrittäminen per alkoholigramma + alkoholin alaisena ajamisen ehkäisy puhallustesteillä + lyhytneuvonta riskiryhmille ja alkoholihaittojen hoito Kustannustehokasta erityisesti väestötasolla + taloudelliset keinot (verot ja subventoinnit) + lapsiin kohdistuvan ruokamainonnan rajoittaminen + prosessoidun ruoan suolapitoisuuden, tyydyttyneen rasvan alentaminen + Terveydenhuollon lyhytneuvonta + pyöräilyreittien rakentaminen + joukkotiedotus kampanjat, kohtalainen vaikuttavuus kohderyhmässä, kustannusvaikuttavuus suhde hyvä + interventiot läpi elämänkulun, alkaen varhaislapsuudesta: sosioemotionaalisen oppimisen, selviytymistaitojen (coping) ja lasten ja vanhempien välisen siteen vahvistaminen + riskiryhmien ohjelmia, kuten eristäytyneet vanhukset ja ensisynnyttäjät Mercur et al 62013

7 Kustannusvaikuttavuustutkimus Suomessa Ongelmana kokeellisten ja havaintotutkimusten vähäisyys Kustannuksista on tietoa (esim. alkoholi, tupakka, diabetes jne.) Interventioiden vaikuttavuudesta on näyttöä Interventioiden kustannusvaikuttavuudesta näyttöä on vähän Kustannusvaikuttavia toimia ovat raportoineet useat kaupungit Imatran malli perhepalveluissa, etenkin lastensuojelussa, kustannukset kohosivat jopa 30% vuosittain: asukkaan Imatralla paristasadastatuhannesta puoleen miljoonaan äitiysneuvolasta tuli hyvinvointineuvola, perustettiin kuusi uutta perhetyöntekijän vakanssia huostaanottojen määrä ja lastensuojelun tarve on laskenut vuosi vuodelta. Ei ainoastaan kustannusten hillintää, vaan myös säästöä: vuonna 2011 lastensuojelulaitosten ostopalvelumenot olivat 2 miljoonaa euroa, vuonna 2012 enää 1,8 miljoonaa euroa Seinäjoella lasten lihavuus ja ylipaino laskuun Raisio säästi miljoonan lastensuojelussa Tietoa hyvistä käytännöistä on, mutta niiden vaikutuksista ja kustannuksista tarvitaan myös tutkimustietoa!! 7

8 On selvää, että terveyden edistämiselle ja sairauksien ehkäisylle on taloudellista näyttöä. Nyt haasteena on edelleen vahvistaa näyttöä sekä etsiä keinoja, joilla näyttöön perustuva tieto voidaan muuttaa jokapäiväiseksi, rutiiniksi toiminnaksi. Mercur, Sassi & McDaid (2013) Promoting health, preventing disease: Is there an economic case? WHO, OECD, WHO Observatory. 8

9 KIITOS!

10 Diabeteksen ehkäisy DPS 4-vuoden interventio seven face-to-face counselling sessions with the study nutritionist during the first year and every 3 months thereafter, voluntary free-of-charge supervised exercise sessions in the gym By 2009, the relative risk reduction was 38% during a median follow-up of 9 years and a median time span of 13 years from baseline. Similar findings from China Da Qing Diabetes Prevention Study, which had a 43% lower diabetes incidence over 20 years, and with the US Diabetes Prevention Program Outcomes Study, which had a 34% lower diabetes incidence over 10 years in the active intervention group -> absolute risk reduction was 19.4%. The number needed to treat to prevent one case of diabetes was thus

11 Diabeteksen ehkäisyn taloudelliset vaikutukset Skenaario 1 Tulokset osoittivat, että mikäli 58 prosenttia diabetesriskissä olevista säästyy diabetekselta, BKT-vaikutus on yli prosentin. Rahamääräisinä tämä vastaa yli 2 miljardia euroa. Työllisyyden osalta vaikutukset vastaavat yli henkilötyövuotta. Skenaario 2 Mikäli joka viides diabetesriskissä oleva säästyy diabetekselta ennaltaehkäisyn ansiosta, ovat vaikutukset kansantalouteen yhä merkittävät. Koko väestön tasolla BKT-vaikutus on noin 0,4 prosenttia (743 milj. euroa). Vastaavat työllisyysvaikutukset ovat noin Diabetesriskissä olevien ja diabetesta sairastavien sairauspoissaolojen vähentyminen muiden potilaitten tasolle koko väestössä nostaisi BKT:ta 0,2 prosenttia (417 milj. euroa). Vastaava työllisyysvaikutus on noin henkilötyövuotta. Reini & Honkatukia

12 10% väestöstä käyttää 75% sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista 1 1 kolmen vuoden kumulatiivinen kustannusten jakauma Leskelä ym

13 VÄITE JA VASTAVÄITTEITÄ 13

14 Väite 1 Näyttö, että terveyden edistäminen säästää terveydenhuollon kustannuksia, koskee yksittäisiä sairauksia. Jos katsomme koko väestöä, ei esim. diabeteksen ehkäisy vähennä koko väestön terveydenhuollon kustannuksia, sillä ihmiset sairastuvat ja kuolevat sitten johonkin muuhun ja terveydenhuollon pitää hoitaa nämä ihmiset. tavoitteena on, että meillä on yhä vähemmän sairauksia, joita ihmiset sairastavat useita vuosia (krooniset sairaudet). Kaikki luonnollisesti kuolevat johonkin ja ei silloin enää ole kyse sairauden hoidosta, vaan saattohoidosta. sairaudet ovat erilaisia: toisiin sairauksiin liittyy vähemmän ja toisiin enemmän liitännäissairauksia (esim. diabetes), joiden hoito on kallista. Tämän vuoksi sekä primääri että sekundääripreventio on tärkeätä. moniin kroonisiin sairauksien vaikuttavat samat riskitekijät (vähäinen liikunta, tupakointi, liiallinen alkoholin käyttö, epäterveellinen ruokavalio) tämän vuoksi ehkäisy/edistäminen ei keskity ainoastaan yhteen sairauteen 14

15 Esimerkiksi ehkäisevään työhön liittyen: MPR-rokotusohjelma säästää Suomessa 457 elinvuotta ja 38 miljoonaa euroa - joka vuosi (Tuija Leino, Heini Salo, Tuuli Karppinen 2015) TAI esim. nykyään diabeteksen hoidon suorien kustannusten osuus Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista on 15 % ja vähintään kaksi kolmannesta niistä koituu vältettävissä olevien komplikaatioiden hoidosta. Kustannukset ovat myös kasvamassa nopeasti. ks. myös Diabeteksen ehkäisy voisi kasvattaa Suomen taloutta miljardeilla euroilla ( 15