Sivistyslautakunta 86 14.10.2015 Talousarvio vuodelle 2016 sekä taloussuunnitelma vuosille 2017-2018, sivistystoimi 1450/02.02.00/2015 SIVLTK 86 Kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.12.2013 196 Pyhäjärven kaupungin tulevaisuusstrategian vuosille 2013-2017. Seuraavan on poimittu strategisia tavoitteita, jotka tulee huomioida taloussuunnitelmaa laadittaessa: 1. Vakaa kaupunkitalous - tasapainoinen talous suhteellinen velkaantuneisuus < 50 % omavaraisuusaste > 50 % - lainakanta hallittavalla tasolla lainamäärä /asukas ei ylitä maan keskiarvoa 50 %:a enempää kuntien lainakanta vuonna 2014 oli 2694 /asukas - verot, maksut ja taksat kilpailukykyisellä tasolla kaupungin tuloveroprosentti korkeintaan 0,5 %-yksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti vuoden 2015 kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti 19,84 % kilpailukykyinen ja korjausvelkaan suhteutettu tasapainoinen taksapolitiikka maksujen ja taksojen korotukset yleisen kustannuskehityksen mukaisesti - realistinen talousarvio ja tarkka budjettikuri talousarvio pohjautuu tehtyihin arvovalintoihin kaupungin taseessa on kertynyttä ylijäämää talikauden tulos on ylijäämäinen toimintakatteen kasvu < 2 % palvelulinjojen rajapinnat kustannustehokkaita - yhteistyö ja tehokkuus hallintokuntien välillä ja eri toimijoiden kanssa strategiset kumppanuussuhteet toimivat kuntien, kolmannen sektorin toimijoiden, kylien ja yrittäjien kanssa omistajapolitiikkaa tehostettu kuntakonsernissa, johon kuuluvat myös kuntayhtymät osaava asiakkuus ja omistajapositio yleistyömallit luotu Selänteen toimijoiden kanssa hallintokuntien väliset seminaarit ja avoimuus 2. Ihmislähtöiset, laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut - ennaltaehkäisevät hyvinvointipalvelut - väestörakenteen muutoksen huomioiminen palveluissa väliluvun vähenemisen pysäyttäminen - toimintamenojen sopeuttaminen tulorahoitukseen - EVA-päätöksentekomallin käyttöönottaminen
- palvelujärjestelmän kehittäminen ihmislähtöiseksi 3. Kannustava, monipuolinen ja verkostoitunut elinkeinopolitiikka - yrittäjyyteen kannustava toimintaympäristö ja yrittäjyyskasvatuksen lisääminen - uusien työpaikkojen luominen - rahoituslähteiden aktiivinen käyttö - koulutetun työvoiman saanti - kaivoksen infrastruktuurin hyödyntäminen - kaupungin hankintaosaamisen kehittäminen ja kaupungin julkishankinnoista tiedottaminen - luonnonvarojen hyödyntäminen laaja-alaisesti - maa- ja metsätalouden edellytysten edistäminen 4. Alueellisen yhteistyön hyödyntävä palvelu - onnistunut seutu- ja kuntayhteistyö - asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen - palvelutuotantorakenteiden monipuolistaminen - sosiaali- ja terveysalan yhteisöjen toiminnan turvaaminen ja edellytysten luominen uusille toimijoille ja toiminnoille 5. Viihtyisä ympäristö ja myönteinen kuntakuva - järvistä ja muusta luonnosta huolehtiminen - viihtyvyyden lisääminen - kaupunkimarkkinoinnin tehostaminen - monipuolinen ja ajantasainen viestintä 6. Innostava henkilöstöpolitiikka - henkilöstön arvostaminen - henkilöstön osaamisen turvaaminen - henkilöstön työhyvinvointi - henkilöstön saatavuus - henkilöstön määrä ja rakenne 7. Monipuolinen maankäyttö - ennakoiva tilanteeseen mukautuva kaavoitus - nopea reagointi muuttuviin tilanteisiin - kaavoitusta tukevan maanhankinnan kehittäminen 8. Kansainvälistyminen - Lagunan tuloon valmistautuminen - suvaitsevaisuuden lisääminen Taloussuunnitelma laaditaan talousarvion kanssa joten vuosi 2016 on samalla talousarviovuosi ja ensimmäinen vuosi. samanaikaisesti, taloussuunnitelman Valtuusto hyväksyy talousarviossa toimielimille tehtäväkohtaiset toiminnalliset tavoitteet, sitovat määrärahat, tuloarviot ja tunnusluvut. Tavoitteet johdetaan kaupunginvaltuuston 16.12.2013 käsittelemästä tulevaisuusstrategiasta. Kaupunginhallitus ja lautakunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvat
käyttösuunnitelmat. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio otetaan bruttomääräisenä. Talousarvion laadinnassa on noudatettava Suomen Kuntaliiton antamaa Kuntien ja Kuntayhtymien talousarvion laatimissuositusta.talousarvion laadinnassa tulee kiinnittää erityisesti huomiota toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamiseen ja niiden mittaamiseen. Perustelutekstien tulee olla tiiviit ja yhdenmukaiset vuoden 2015 talousarvion taulukoiden kanssa vertailtavuuden, raportoinnin sekä valtuuston ja tarkastuslautakunnan suorittaman arvioinnin helpottamiseksi. Valtionosuudet Suomen Kuntaliiton ennakkolaskelman kuntien valtionosuusrahoituksesta vuonna 2016 (24.6.2015) mukaan Pyhäjärven kaupungin vuoden 2016 valtionosuudet ovat tämän hetkisen arvion mukaan noin 15,3 miljoonaa euroa. Valtiovaranministeriön esitys vuoden 2016 talousarviosta kiristää edelleen kuntataloutta. Samaan aikaan, kun väestö ikääntyy ja kuntien terveysmenot ovat mittavien kasvupaineiden edessä, valtion rahoitusosuus sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perusopetuksen menoista putoaa 25,44 prosentista (vuonna 2015) 25,29 prosenttiin (arvio vuodelle 2016). Vuoden 2014 valtionosuusprosentti oli vielä 29.57 prosenttia ja valtionosuuksien euromääräinen toteutuma oli 17,6 miljoonaa. Hallitusohjelman päätöksen mukaisesti indeksikorotukset jäädytetään vuosina 2016-2019. TP 2013 TP2014 TA2015 TA2016 Valtionosuudet, M 18,4 17,6 15,023 15,3 Valtionosuusrahoituksen laskelmat ovat alustavia ja valtionosuuden määrä tarkentuu syksyn kuluessa. Oppilasmäärät tulevat nousemaan seuraavina lukuvuosina tämän hetken tietojen mukaan. Verotulot Pyhäjärven kaupungin tuloveroprosentti on ollut vuodesta 2007 alkaen 19.75 %. Talousarvioseminaari ei sisällä tässä vaiheessa tuloveroprosentin eikä kiinteistöveroprosentin korotuksia. Kuitenkin valtion vetäytyminen kuntapalvelujen rahoituksesta lisää merkittävästi kuntien veronkorotuspaineita. Talousarviovuoden 2016 verotuloja arvioitaessa on käytetty Suomen Kuntaliiton toukokuussa annettua veroennustetta. Kuntaliitto ennakoi notkahdusta kuntien yhteisöverotuloihin vuonna 2016, kun valtion maksama viiden prosentin korotus loppuu. Verotulojen arviointiin vaikuttaa myös yleinen talouden kehitys, hallituksen päätökset sekä talouspolitiikka. Paikallisia muuttujia verotulokehityksessä ovat elinkeinotoiminnan vireys ja muutokset, mutta taustalla vaikuttaa myös vahvasti yleismaailmallinen taloustilanne. TP2013 TP2014 TA2015 TA2016 Kunnallisvero, M 14,58 14,38 14,30 14,50 Osuus yhteisövero M 6,04 6,57 6,30 4,90
Kiinteistövero, M 0,86 0,97 1,07 1,10 Verotulot yht. M 21,48 21,91 21,67 20,50 Maksut ja taksat Talousarviovalmistelun yhteydessä lautakunnissa käydään läpi kaikki maksut ja taksat. Ne tarkistetaan yleisen kustannustason kehitystä tai lainsäädännön enimmäistasoa vastaavaksi. Taksoja ja maksuja määrättäessä on otettava huomioon myös tulevaisuusstrategiassa mainittu kilpailukykyisyys. Uudet käyttö- ja palvelumaksut on valmisteltava/esitettävä talousarvion laadinnan yhteydessä. Käyttötalous Varhaiskasvatus on siirtymässä Peruspalvelukuntayhtymä Selänteeltä Pyhäjärven kaupungin sivistystoimen järjestettäväksi 1.1.2016 alkaen. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen vuoden 2015 talousarviossa varhaiskasvatuksen osuus on 1.643.020 euroa. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen kuntaosuuden kustannuskatto vuodelle 2015 on 25.014.851 euroa. Talousarvion 2016 valmistelun pohjaksi on ohjeistettu, että kustannukset pitäisi pysyä ainakin entisellään ja kaupunginhallituksen asettaman työryhmän työn kautta etsitään kustannussäästöjä sosiaali- ja terveyspuolen kustannuksiin. Pyhäjärven kaupungin kustannukset kokonaisuudessaan eivät saa nousta ja kustannussäästöjä on etsittävä rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten kautta. Pyhäjärven kaupunki on hakeutumassa äkillisen rakennemuutoksen alueeksi, jonka kautta tavoitellaan ennakoitavan rakennemuutoksen hallintaa hyödyntämällä mahdollisimman tehokkaasti alueen elinkeinoelämän kasvupotentiaali ja vapautuvat kaivoksen tilat ja muut resurssit ja mahdollisuudet. Pyhäjärven kaupungin talousarvion 2016 laadinnassa lähdetään siitä, että kustannussäästöjä etsitään. Talousarvion laadinnan pohjana Pyhäjärven kaupungin talouden kokonaisuuden osalta on -2 %:n säästö talousarvioon 2015 verrattuna. Talousarvio pyritään tasapainottamaan vuosien 2017-2018 aikana. Samalla valmistellaan merkittäviä säästötoimenpiteitä, jotka rytmitetään vuosille 2017-2018. Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt saavuttivat neuvottelutuloksen 26.6.2015 työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson 1.1.2016-31.1.2017 palkkaratkaisusta. Palkkaratkaisun kustannusvaikutus on koko kuntasektorilla 0,59 prosenttia, mutta vaihtelee sopimusaloittain johtuen erilaisista palkkatasoista. Hankintoihin on suhtauduttava kriittisesti. Palvelujen hankintoja kilpailutetaan aktiivisesti huomioiden mm. kunta- ja seutuyhteistyön sekä ostopalvelujen mahdollisuudet. Investoinnit Vuoden 2016 investointeihin käytetään nettomääräisesti noin 5,0 M :a. Suurimpana investointikohteena on terveyskeskuksen rakentaminen. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Talousarvion toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet johdetaan uudesta
Tulevaisuusstrategiasta 2013-2017. Erityistä huomiota tulee kiinnittää sitovien tavoitteiden asettamiseen sekä konkreettiseen ja arvioitavissa/mitattavissa olevaan esittämiseen ja niiden raportoimiseen osavuosikatsauksen yhteydessä. Taloussuunnitelmakausi pidetään tasapainossa tai ylijäämäisenä, johon hyvän pohjan antaa vuoden 2014 tilinpäätöksen taseen sisältämä ylijäämä 12,3 M :a. Suoritteiden laskennassa käytettävät asukasluvut: TP2013 5733 asukasta TP2014 5565 asukasta TA2015 5700 asukasta TA2016 5550 asukasta TS2017 5600 asukasta TS2018 5650 asukasta Sivistystoimen talousarvion kokonaismuutos on 19,79% Talousarvion suuren kasvun aiheuttaa varhaiskasvatuksen siirtyminen Peruspalvelukuntayhtymä Selänteeltä sivistystoimen hallinnoimaksi. Varhaiskasvatuksen toiminnan sisältö on muuttunut Päiväkoti Hoijakan valmistumisen myötä, joten vertailu aiempaan Selänteen toimintaan ei anna oikeaa kokonaiskuvaa. Pelkästään sisäisten vuokrien (kiinteistö ja ateriapalvelut) osuus on kasvanut noin 165 000 johtuen Hoijakan kuluista (sisältää pääomakuluja noin 60 000 ). Varsinainen varhaiskasvatuksen toiminnan osuus ei ole kasvanut Selänteestä irtautumisen takia. Henkilöstömenoja nostaa yhden uuden erityislapsen hoitoon tarvittava henkilökohtainen avustaja.kokonaisuutena varhaiskasvatuksen kasvu edellisen vuoden talousarvioon on 158.376 euroa. Perusopetuksen talousarviosta puuttuu nyt Hiidenkylän koulu ensimmäistä kertaa. Hiidenkylän koulun vaikutus talousarvioon on ennakkoon arvioitua suurempi. Pitkän etäisyyden päässä olevan koulun osuus sisäisiin vuokriin on ollut ennakoitua suurempi.tämä helpottaa omalta osaltaan hallituksen asettaman talousarvioraamin saavuttamista. Myös muilta osin teknisen toimen antamissa sisäisissä vuokrissa on hallituksen ohjeiden mukaista laskua opetustoimen osalla. Koulujen johtajien ja rehtoreiden kanssa on haettu lisäksi perusopetuksen toiminnasta leikkauksia. Ikosen koululla on yhdistetty opetusryhmä ja muilla kouluilla on varauduttu pieniin tuntikehyksen leikkauksiin, jotka vähentävät jakotuntien määrää. Lukion talousarviossa on varauduttu vähentämään 10 kurssia lukuvuoden 2016-2017 alusta. Tämä tarkoittaa sitä, että lukion ensimmäinen vuosikurssi alkaisi yksisarjaisena. Kaupungin tulevaisuusstrategian mukaan lukion opetus aloitetaan kaksisarjaisena, mikäli opiskelijoita on vähintään 25. Pieni perusopetuksen yhdeksäsluokkalaisten määrä ei anna olettaa, että opiskelijoita tulee riittävästi kaksisarjaisuuteen. Asiaan
palataan lisätalousarviossa, mikäli opiskelijoiden määrä on odotettua suurempi. On huomioitava, että nämä leikkaukset opetuksen (perusopetus ja lukio-opetus) osalta näkyvät talousarviossa vasta lukuvuoden 2016-2017 alusta eli viiden kuukauden ajan. Oppilashuoltoon on varattu määrärahat vuodelle 2016 kuten ne on varattu kuluvalle vuodelle, eli kuraattorille, perhetyöntekijälle ja osa-aikaiselle koulupsykologille. Vapaa-aikatoimen talousarviossa on varauduttu jatkamaan monipuolista toimintaa. Uimahallin toimintatuottoja on lisätty, kun halli on saatu taas kokoaikaiseen käyttöön. Kulttuuritoimelle on varattu määräraha kaupungin historiikin aloittamiseen juhlavuoden kunniaksi. Nuorisotoimessa on varauduttu nuorisotilojen aukiolojen ja tapahtumien säilymiseen nykytasolla. Kokonaisuudessaan sivistystoimen talousarvion muutos ilman varhaiskasvatusta on edellisestä vuodesta - 1,70 %. Sivistystoimen talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-2018 on esityslistan oheismateriaalina nro 2. Sivistysjohtajan päätösehdotus: Sivistyslautakunta päättää hyväksyä vuoden 2016 talousarvion, jonka loppusumma on 10 041 579 sekä taloussuunnitelman vuosille 2017-2018 ja lähettää sen edelleen kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle hyväksyttäväksi. Päätös: Asiantuntijoina kuultiin kulttuurisihteeri Eila Rajalaa (poistui klo 15.30), vapaa-aikaohjaaja Juha Ahoa (poistui klo 16.00) ja vapaa-aikaohjaaja Marko Pehkosta (poistui klo 16.15). Hyväksyttiin. Sivistystoimen talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-2018 on pöytäkirjan liitteenä nro 27.