VIITE KOUVOLAN HALLINTO-OIKEUDEN LÄHETE 2565/10 2010-09-01 00694/10/4111

VASTASELITYS 2010-09-20 Tieokas Markku Sakari Meriluoto Onnenlaakso Puutarhatie 24 A 18 FIN-16100 UUSIKYLÄ GSM 045 651 9808 markku.meriluoto@tieokas.fi www.tieokas.fi Y-tunnus 1516503-5 Alv.rek. ASIA HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN POIKKEAMISPÄÄTÖS 2010-05-28 DNRO HAMELY/42/07.01/2010 NRO ALU/267A/2010 SYLVÖJÄRVEN RANTA-ALUEELLE TILALLE RUOKORANTA 532-409-1-448 NASTOLA UUSIKYLÄ HEINOLANTIE 600; HÄMEEN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO 2010-08-13 NRO ALU/348A/2010 JA VASTINE ERKKI RAITA 201009-01 VIITE KOUVOLAN HALLINTO-OIKEUDEN LÄHETE 2565/10 2010-09-01 00694/10/4111 Kouvolan hallinto-oikeus Kirjaamo PL 401 45101 KOUVOLA kouvola.hao@oikeus.fi VASTASELITYS Vaadin edelleen poikkeamispäätöksen hylkäämistä tässä vastaselityksessä ja aiemmin lähettämissäni asiakirjoissa esitetyin perustein. Kunnioittavasti Tieokas / Uudenkylän Luonto Markku Sakari Meriluoto TIEDOKSI Nastolan kunta, kaavoitus kirjaamo@nastola.fi Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus kirjaamo.hame@ely-keskus.fi

HÄMEEN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO 2010-08-13 NRO ALU/348A/2010 VASTASELITYS 2 JA VASTINE ERKKI RAITA 201009-01 2010-09-20 Suunnitellun asuinrakennuksen sijainti ja ympäristö Asemapiirustuksen 8.1.2010 mukaan Ruokorannan tilan (Heinolantie 600) suunniteltu asuinrakennus sijaitsisi vinottain nykyiseen lomamökkiin nähden. Tämä tarkoittaa, että suunniteltu asuinrakennus sijoittuisi päädyistään lukien noin 10-20 metriä lähemmäs Sylvöjärven rantaa korkeuskäyrän harjalle. Mainittu noin 20 m lähempänä vieläpä sijaitsisi avohakatun naapurin Kaislarannan (Heinolantie 602) puolella ja siis esteettä Sylvöjärvelle länsiluoteeseen avautuvassa rantanäkymässä. Suunnitellun asuinrakennuksen julkisivun ilmoitetaan olevan 65 m 2 (nykyisen 25 m 2 ), joten tästäkin on helppo päätellä - vaikka omistaja sitä yrittää peitellä - että suunniteltu asuinrakennus näkyisi sijaintipaikaltaan sekä sivu- että korkeussuunnassa huomattavan massiivisena rakennelmana Sylvöjärvelle ja sen kulttuurimaisema-alueelle. Suunniteltu asuinrakennus tontin hallitsevimmalla sijaintipaikallaan olisi kuin vanhan sanonnan "kukko tunkiolla". Kuvaavaa tämän tosiasian peittelylle on, että omistaja ei ole missään vaiheessa esittänyt vaatimattoman asemapiirustuksen lisäksi julkisuuteen arvioitavaksi mitään havainnepiirrosta rakennuksen todellisesta luonteesta eli sitä, miten julkisivu ko. sijainnista näkyisi Sylvöjärvelle - osaksi naapurin avohakkuutontin kautta - koska silloin karmea totuus paljastuisi. Epäilemättä tuollainen piirustus kuitenkin on olemassa. Lähimpänä oikeaa näkymää onkin toistaiseksi allekirjoittaneen valokuvaansa piirtämä havainnekuva suunnitellusta rakennuksesta tontin näkyvimmällä paikalla: Poikkeamislupahakemuksen kohde, suunniteltu asuinrakennus Heinolantie 600 (oik.) Sylvöjärveltä. Toisen poikkeamislupahakemuksen kohde, naapurin suunniteltu asuinrakennus Heinolantie 602 (vas.) Sylvöjärveltä. Kuva Markku Sakari Meriluoto. Esitetty rakennuspaikka ei siis suinkaan ole sama kuin nykyisen lomamökin sijaintipaikka, minkä seikan on myös tarkoitus johtaa harhaan arvioijia. On vastaansanomattoman selvää, että suunniteltu asuinrakennus on sijoitettu - tietysti suurinta yksityistaloudellista hyötyä ja lisäarvoa sekä samalla laajinta maisemanäkyvyyttä tavoitellen - korostetun näkyvään paikkaan tontilla, etenkin ottaen huomioon myös viereisen Kaislaranta-tontin esteettömän avohakkuunäkymän, mitä vastaan sen pääty sijoittuu vain 15 m päähän rajasta. Suunnitellun asuinrakennuksen koko ja sijaintipaikka ovat ehdottoman tuhoisat ja turmiolliset Sylvöjärven kulttuurimaisemassa. Lisäksi myös uusi autokatos-varastorakennus vain 10 m päässä naapurin avohakkuurajasta ylärinteen puolella paljastuu esteettä järvimaisemaan.

HÄMEEN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO 2010-08-13 NRO ALU/348A/2010 VASTASELITYS 3 JA VASTINE ERKKI RAITA 201009-01 2010-09-20 Poikkeamisluvan hakijan visuaalisesti sysipimeät kuvaesimerkit eivät tarkoituksella anna lainkaan oikeaa kuvaa suunnitellun rakentamisen vaikutuksista Sylvöjärven kulttuurimaisemaan. Suorastaan säälittäviä ovat maininnat kaislikon näkösuojavaikutuksesta ja muutaman puuntaimen muodostamasta tulevaisuuden rantakulissista. Tällainen ns. vaihtuva taimiaines syntyy, kuolee ja mahdollisesti syntyy uudelleen sopivalle kasvupaikalle vaikuttamatta sen enempää metsän kehitykseen. Parhaassakin tapauksessa jokunen kuvassa esitetyistä taimista voi näkyä rantamaisemassa 30, 50 tai 80 vuoden kuluttua. Suunniteltu (loma)asuinrakennus pyrittäisiin valmistuttuaan epäilyksettä pian muuttamaan uudella poikkeamisluvalla ympärivuotiseksi, mitä olisi vaikea estää, ja mitä ainakaan Nastolan kunta ei estäisi. Silloin sen arvo moninkertaistuisi: rantamaisemassa asvalttitien varressa runsaan tunnin matkan päässä pääkaupunkiseudulta. Yksityistaloudellisesti tällainen spekulaatio on tietysti looginen ja sallittu, mutta se palvelisi myös Nastolan kunnan pyrkimyksiä helppoon lisätuloon kiinteistöverojen ym. muodossa. Tämä tulee valvovan viranomaisen (ELY-keskuksen) ottaa huomioon kokonaisharkinnassa. Epäilyllä siitä, että lupa ympärivuotiseen asumiseen Nastolassa ilman muuta myönnettäisiin, on vankka peruste: nykyinen maankäyttöpäällikkö valittiin virkaansa suuren innostuksen vallassa nimenomaan siltä pohjalta, että hän on erikoistunut tulonhankintaan kiinteistökaupoilla ja lupasi lähes konkurssikypsän kunnan tuottojen lisääntymistä. Tämä näyttää toteutuvan, sillä maankäyttöpäällikön poikkeamislupa-automaatti pyörii vinhasti. Sana on kiirinyt Nastolassa, että nyt kannattaa kiireesti hakea poikkeamislupia, kun saatiin sellainen virkamies, jolla ei ole mitään pidäkkeitä lupien myöntöön, olivat lait mitä hyvänsä. Tähän odotukseen perustuivat myös naapurin Kaislarannan nopeat toimet tontillaan syksystä kevääseen 2009-2010 järjettömine avohakkuineen, kallionräjäytyksineen, tienrakennuksineen, ruoppauksineen, rakennuspohjan tekoineen ym. ympäristötuhoineen. Niiden jäljiltä tontilla ei ole yhtään käsittelemätöntä kohtaa, päinvastoin kaikenlaista mylläystä on monessa kerroksessa. Tällä välin on ainakin yksi poikkeamislupa myönnetty ympärivuotiselle asuinrakennukselle Sylvöjärven itärannalle Immilän puolelle minkään estämättä, vain sen vuoksi, ettei kukaan ehdi seurata ja tarttua jokaiseen tapaukseen erikseen. Valvovan viranomaisen ELY-keskuksen on kuitenkin syytä tuntea tällainen tapa toimia Nastolassa kuin Villissä Lännessä ja seurata valppaasti lumipalloefektin kaltaisia vaikutuksia löysästä viranhoidosta sekä tarmokkaasti puuttua asiaintilaan - toisin kuin käsillä oleva esimerkki kuvaa. Nastolan maankäyttöpäällikkö on osoittautunut lyhyen virkakautensa aikana muissakin yhteyksissä omapäiseksi ja -valtaiseksi virkamieheksi, mikä on heittänyt epäilyksen varjon hänen viranhoitonsa ylle. Omavaltaisuuteen vaikuttaa etenkin se, että hän on suoraan kunnanhallituksen eli siis luottamuselimen alainen, ei normaaliin tapaan esimerkiksi teknisen toimen alainen, kuten edeltäjänsä. Kunnanhallitus taas ei, kuten ei yksityinen kansalainenkaan, mitenkään pysty kattavasti valvomaan ja ohjaamaan sellaisen virkamiehen kaikkia toimia, joka haluaa ottaa vallan itselleen ja kantaa virkatoimistaan vastuuta vain, jos joku ehtii kiinnittää niihin kriittistä huomiota. Tässä Ruokorannan tapauksessakin alun perin ympärivuotisen asuinrakennuksen poikkeamisluvalle myönteinen maankäyttöpäällikön kanta muuttui kielteiseksi vasta sen jälkeen, kun poikkeamispäätöksestä oli valitettu. Tällainen tuuliviiri-viranhoito on ELY-keskuksen syytä asettaa erityisseurantaan ja päätepuskuri poikkeamislupaautomaatille. Tämän ajan laajin ympäristötuho Nastolassa tapahtuu maankäyttöpäällikön johdolla Kymijärven itäpäässä entisellä Kyynäränharjulla, missä uuden asuntoalueen kaavoituksen ja rakentamisen seurauksena avautuu järkyttävä kuun maisema kuin missäkin sorakuopassa Nastolan itäosassa Ensimmäisen Salpausselän entisellä harjulla:

HÄMEEN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO 2010-08-13 NRO ALU/348A/2010 VASTASELITYS 4 JA VASTINE ERKKI RAITA 201009-01 2010-09-20 Tämäkin näkymä on sitä Nastolan luonnon- ja kulttuurimaiseman loppuunmyyntiä, mistä on tullut nykyisen maankäyttöpäällikön viranhoidon tavaramerkki. Pidemmän ajan takaperoisen kehityksen tulos on entisen kauniin Nastolan kirkonkylän pudottaminen pois Museoviraston valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen luettelosta. Ulkopuolisen asiantuntijan tai kotiseutunsa tuntevan paikkakuntalaisen mielestä esimerkiksi musta ruumisarkkuliiketalo, korkea kerrostalohammas tai järeät tieväylät - joita pian täydennetään liikenneympyrällä! - eivät sovi vuosisataiseen herkkään kirkkomaisemaan. Nastolan maankäyttötoimen mielestä ne sopivat sinne mainiosti. Järisyttävä yksittäinen esimerkki kaavoitustuhosta on uusi tötterötalo herkistä herkimmässä paikassa, Ison ja Pienen Kukkasjärven välisellä kapealla lehtokannaksella, mikä on valkoselkätikan suojeluohjelman kohde. Pitkään säilynyt luonnonarvokohde sai ympärivuotisen asuinrakennuksen poikkeamisluvan heti nykyisen maankäyttöpäällikön tultua virkaansa ja maanomistaja elämänsä jättipotin. Missä ELY-keskus silloin uinaili? Kaavoitus Poikkeamislupaharkinnassa on olennaista nyt, kun prosessi on Ruokorannan tilan tapauksessa ja myös naapurin Kaislarannnan kohdalla kestänyt näin pitkään ja yhä jatkuu, että valvova viranomainen eli ELY-keskus katkaisee asian käsittelyn hallinnossa. Uudenkylän osayleiskaava, mihin rakennusalue sisältyy, tulee valmisteille vain muutaman kuukauden kuluttua eli Nastolan kunnan kaavoitusohjelman mukaisesti 2011. Niin tilan Ruokoranta kuin ympäristönsä nopeasti tuhonneen naapuritilan Kaislaranta - missä tällä hetkellä on voimassa Lahden seudun rakennusvalvonnan kesällä asettama toimenpidekielto - rakentamisen tilanne tulee tarkastella kokonaisuutena suhteessa ympäristöönsä, ei missään tapauksessa erillisinä lupaprosesseina, kuten tähän asti on tehty. Kummankin hakijan kiire saada poikkeamislupa lähti alun perin siitä, että kuviteltiin aikaa olevan kaavoituksen käynnistymiseen niin pitkälti, että poikkeamisluvat ehditään saada. Kun niin ei nyt ole käynyt, valvovan viranomaisen eli ELY-keskuksen on vihdoin avarrettava asian tarkastelu yksittäisistä tonteista Sylvöjärven kulttuurimaisema-alueen kokonaisuuteen, mistä nämä tontit ovat olennainen osa. Viranomainen pakoilee vastuutaan häikäilemättömästi, jos ei nyt halua nähdä kokonaisuutta ja tulevaisuutta edes muutaman kuukauden päähän, tietäen hyvin, että kaavassa tilanne lukittuu nykyiselleen. Tällöin esimerkiksi tuhottu tila Kaislaranta palautuu metsätalouden maaksi, mitä se tosin oikeudellisesti on nytkin, koska viranomaisen päätöstä rakennusluvasta ei ole, eli maankäyttömuodon muutos metsätalouden maasta rakennusmaaksi ei ole toteutunut. ELY-keskus tietää hyvin, vaikka väittää tietämättömyyttään, että ko. tontit Ruokoranta ja sen naapurin Kaislaranta sisältyvät maakunnallisesti ja jopa valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemakokonaisuuteen, Sylvöjärven kulttuurimaisemaan.

HÄMEEN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO 2010-08-13 NRO ALU/348A/2010 VASTASELITYS JA VASTINE ERKKI RAITA 201009-01 2010-09-20 5 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisemien päivityskartoitus on alkanut 2010 ympäristöministeriön johdolla. Selvityksen kohteina ovat perinteisessä asussa säilyneet, luonnoltaan ja kulttuuriperinnöltään monipuoliset maisemat. Työn lähtökohtana ovat valtioneuvoston vuonna 1995 tekemän päätöksen mukaiset 156 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Niiden tarkastelun ohella päivitetään myös maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Uudet tarkastelut tehdään maakunnittain vuosina 2010 2014. Sylvöjärvi ja Heinolantie liittävät toisiinsa yhdeksi kokonaisuudeksi viisi maakunnallisesti merkittävää kulttuurimaisema-aluetta tai rakennettua ympäristöä, mitkä ovat - Uudenkylän kulttuurimaisema (Kuninkaanharjun kulttuurimaisema) - Uudenkylän entinen vaivaiskoti (Sammalsillan alue) - Toivonojan kartano - Immilänjoen ja Immilän Myllymäen kulttuurimaisema - Arrajoen kulttuurimaisema. Toivonojan ja Immilän myllyn kulttuurimaisema-alueet ovat lisäksi valtakunnallisesti merkittäviä. Luonnon ja kulttuurin yhdessä luoma Nastolan merkittävin maisemakokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa - yhdessä Sylvöjärven maisema-alue. Uudenkylän ja Immilän kylät raja jakaa ja liittää Sylvöjärven Hautaan kapeikossa historian määräämällä tavalla lähestulkoon paikassa, minkä rakentamisesta nyt kiistellään. Valtioneuvoston päätös 1995 ja sen äskettäin käynnistynyt päivitys velvoittavat kehittämään ja tukemaan ko. alueiden maisemanhoitoa. Maankäyttö- ja rakennuslain valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät, että arvokkaat maisema-alueet otetaan huomioon alueiden käytössä muun muassa sisällyttämällä ne maakuntakaavaan. Maakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla ei ole rajauksia, mikä myös ELY-keskuksen tulee tietää. Maakunnan liitto on myös Päijät-Hämeessä tehnyt selvityksiä maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaista maisema-alueista ja merkinnyt ne em. luettelon mukaisesti voimassa olevaan maakuntakaavaan. Päijät-Hämeessä ei ole vielä yhtään virallisesti perustettua maisema-aluetta, mutta on esitetty perustettavaksi Sylvöjärven maisema-alue Nastolan Uuteenkylään ja Immilään luonnonsuojelusäädösten (LsL 32-33 ) mukaisesti. Maisema-alueilla ei suojella alkuperäistä luontoa, vaan aluetta, missä näkyy ihmiskäden toiminta ja vaikutus. Käsitteen synonyymi on siten kulttuurimaisema-alue. Sylvöjärven maisema-alueen perustaminen voitaisiin toteuttaa liittyen Uudenkylän osayleiskaavatyöhön, mikä alkaa 2011. Tämänkin vuoksi on tärkeää, että hätiköidyillä erillispäätöksillä ei vielä tulevaisuuden mahdollisuuksia merkittävien luonnon- ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Tämän periaatteen toteutumisen tulee olla viranomaistoiminnan ensimmäinen tavoite.

1 VALITUS 2010-06-12 Tieokas Markku Sakari Meriluoto Onnenlaakso Puutarhatie 24 A 18 FIN-16100 UUSIKYLÄ GSM 045 651 9808 markku.meriluoto@tieokas.fi www.tieokas.fi Y-tunnus 1516503-5 Alv.rek. ASIA HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN POIKKEAMISPÄÄTÖS 2010-05-28 DNRO HAMELY/42/07.01/2010 NRO ALU/267A/2010 SYLVÖJÄRVEN RANTA-ALUEELLE TILALLE RUOKORANTA 532-409-1-448 NASTOLA UUSIKYLÄ HEINOLANTIE 600 Kouvolan hallinto-oikeus Kirjaamo PL 401 45101 KOUVOLA kouvola.hao@oikeus.fi Vaadin poikkeamispäätöksen hylkäämistä tässä muistutuksessa ja sen liitteissä esitetyin perustein. Tieokas / Uudenkylän Luonto Markku Sakari Meriluoto TIEDOKSI Nastolan kunta kirjaamo@nastola.fi Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus kirjaamo.hame@ely-keskus.fi Museovirasto museovirasto.kirjaamo@nba.fi Päijät-Hämeen liitto toimisto@paijat-hame.fi LIITTEET Markku Sakari Meriluoto ja Matti Oijala. 2008. Uudenkylän Kuninkaanharjulta avautuu Sylvöjärven kulttuurimaisema-alue. Kertomus kotiseudusta. http://www.tieokas.fi/kuninkaanharju_tekstit.pdf http://www.tieokas.fi/kuninkaanharju_kuvat.pdf Sari Dufva, Markku Sakari Meriluoto ja Matti Oijala. 2004. Sylvöjärven Sammalsilta - Uudenkylän luontoa. SAMMALSILTA-hanke. http://www.tieokas.fi/sammalsilta-raportti.pdf Markku Sakari Meriluoto. 2009. Kartanoiden Uusikylä on lintuparatiisi. http://www.tieokas.fi/uusikyla_lintuparatiisi.pdf Markku Sakari Meriluoto. 2009. Valokuvanäyttely "Sammalsiltakuvitelma". Sylvöjärven Sammalsilta - Nastolan monimuotoisin kosteikkoalue Uudessakylässä. http://www.tieokas.fi/sammalsiltakuvitelma.pdf POIKKEAMISPÄÄTÖS:

2

3

4

5

7 TIIVISTELMÄ Poikkeamispäätöksen samoin kuin jo edeltäneen Nastolan kunnan lausunnon perustavinta laatua oleva lainsäädännöllinen (MRL 72 ym.) virhe on suppea näkemys, mikä kohdentuu vain ja ainoastaan ko. rakennuspaikkaan. Päätös ei lainkaan käsittele tai ota huomioon ympäröivää kokonaisuutta, mikä on yhden järven, Sylvöjärven, laajuinen ympäristöineen. Edes katselmus paikan päällä sekä siellä esitellyt konkreettiset tosiasiat esimerkiksi maisemallisesti täysin tuhotusta naapuritontista (Heinolantie 602) eivät saaneet päätöksentekijöiden silmiä avautumaan ja näkemään, että ongelma ei ole vain yksi rakennuspaikka, vaan paljon laajempi. ELY-päätös etääntyy kauas siitä kaikesta hyvästä harkinnasta, mitä asiassa tulee jo säädöspohjaisesti edellyttää. Sen sijaan päätös kohdentuu suorastaan mikrotason rakennusteknisiin yksityiskohtiin eikä näe rakennushanketta yhtään Nastolan kunnan rakennusjärjestystä suurempana kysymyksenä, vaikka päätöksen vaikutukset ympäristöön ovat todella laajakantoiset. Rakentamista säätelevä oikeusvaikutteinen yleiskaava puuttuu toistaiseksi Uudestakylästä. Kuitenkin tämä rakennuspaikka, naapurin tuhotontti ja pian päätöksen jälkeen alkukesästä edemmäs saman Sylvöjärven rannoille haetut ja ilmeisesti myönnetyt poikkeamisluvat osoittavat tavatonta rakennuspainetta eli tarvetta säädellä kaavalla loma-asutusta säädöksessä mainitun "alueella odotettavissa olevan rakentamisen vuoksi". Tässä tilanteessa, kun Uudenkylän osayleiskaavan laatiminen myös Sylvöjärven ranta-alueelle on vain vähän päässä, paniikkiluonteisesti myönnetyt erillisluvat osoittavat ao. viranomaisten täydellistä piittaamattomuutta MRL:n perustarkoituksesta ohjata ja säädellä kestävästi maankäyttöä etenkin maisemallisesti herkillä alueilla, jollainen Sylvöjärven kulttuurimaisema-alue on valtakunnallisestikin. Nastolan maankäyttöpäällikön virka on lyhyessä ajassa osoittautunut sellaiseksi vuotavaksi perälaudaksi, mikä läpäisee kaikki mahdolliset rakennushankkeet, kunhan ne vain tuovat verotuloja rahoituskriisissä olemassaolonsa viimeisiä aikoja elävälle kunnalle. Päätöksessä esitetetty maanomistajien tasapuolinen kohtelu emätilaperiaatteella on ELYn epätoivoinen juristerinen yritys löytää vaikka miten keinotekoinen porsaanreikä heiveröiselle päätökselle, kun kaikki vahvemmat perusteet hylätä hakemus on ensin sujuvasti sivuutettu. Yleiskaavatarkastelua ajatellen aivan selvää on etukäteen, että pahasti kuormitetun ja aikoja sitten täyteen rakennetun Sylvöjärven rannoille ei enää voida mitoittaa ainuttakaan rakennuslupaa. Nyt on siis maanomistajilla - ja viranomaisilla - viimeinen kiire saada etunsa valvottua, ennen kuin Sylvöjärven rannat pannaan lukkoon. Sellainen on viranomaisilta edesvastuutonta hallintomenettelyä, tämä poikkeamispäätös mukaan lukien.

8 JOHDANTO Poikkeamislupahakemuksen kohde Hautaanranta sijaitsee Sylvöjärven ja Heinolantien kapeassa välissä ja on tärkeä osa Sylvöjärven kulttuurimaisema-aluetta. Tämä Nastolan laajin ja arvokkain kulttuurimaisemakokonaisuus ulottuu etelästä Salpausselältä, Uudenkylän Kuninkaanharjulta, Sylvöjärven kautta pohjoiseen Immilänjoen-Arrajoen alueelle. Sylvöjärven kulttuurimaisema-alueella ovat erikseen määriteltyjä, valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ennestään Toivonojan kartano ja valtioneuvoston tuoreen päätöksen mukaisesti Immilän mylly. Maakunnallisesti merkittäviä kulttuurimaisemia ovat Päijät-Hämeen maakuntakaavan mukaan Uudenkylän ja Arrajoen kulttuurimaisemat. Alueeseen sisältyy mm. neljä kartanoa: Uudenkylän Sipilä (Vanhakartano) ja Uusikartano (Mustakallio) sekä Toivonoja ja Immilän Arrajoki. Maisema on hallinnollisista rajoista riippumaton visuaalinen kokonaisuus. Hautaanrannan rakentaminen tärvelisi pahasti arvokasta Sylvöjärven kulttuurimaisema-aluetta. Vaadin, että hallinto-oikeus katkaisee tähänastisen uhkaavan kehityksen ja toimii niin, että korvaamattomia maisemavaurioita ei enää pääse syntymään. Vaadin, että hallinto-oikeus velvoittaa Hämeen ELYn ja Nastolan kunnan siirtämään Hautaanrannan mahdollista rakentamista koskevat kysymykset selviteltäviksi Uudenkylän osayleiskaavatyön yhteydessä. Vaadin, että viranomaiset eivät tee mitään sellaisia huonoja päätöksiä, mitkä estävät tulevat paremmat ratkaisut. Heinolantie 600:n edellinen poikkeamislupahakemus, mikä koski kauttavuotisesti asuttavaa omakotitaloa kaavoittamattomalla alueella järven rannassa, oli laillisesti kestämättömällä pohjalla. Alueella ei ole kuntatekniikkaa lähelläkään tai tulossakaan, ei yleisiä kuljetuspalveluja eikä muitakaan edellytyksiä poikkeamisluvan myöntämiselle. Suuri rakennus oli täysin sopimaton maisemallisesti herkkään paikkaan korkealle rantamäelle laajasti näkyville Sylvöjärvelle päin. Poikkeamisluvan käsittelyssä hakija sai tiettävästi ympäristöviranomaiselta ohjausta siitä, miten hakemus voisi menestyä muuttamalla rakennuksen käyttötarkoitus vapaa-ajan asunnoksi. Nyt käsiteltävässä uudessa poikkeamislupahakemuksessa, minkä Nastolan kunta on pyrkinyt salaamaan jättämällä normaalista poikkeavasti kuuluttamatta siitä lehdissä ja kunnan nettisivuilla, rakennus on kuitenkin sama kookas omakotitalo kuin ennenkin, vain rakennuksen nimike on muutettu vapaa-ajan asunnoksi. Mikäli näin on menetelty, uudessa poikkeamislupahakemuksessa voi olla kysymys viranomaisten harhauttamisesta oman edun tavoittelun vuoksi. Epäilyksenkin pitäisi riittää katkaisemaan asian käsittely viranomaisessa. Lisäksi on ankarasti moitittavaa hallintomenettelyä, mikäli todella osoittautuisi, että viranomainen olisi antanut hakijalle ohjausta poikkeamisluvan saamiseksi, vaikka kaikki lailliset tosiasiat puoltavat hakemuksen hylkäämistä tai vähintään asian lykkäämistä Uudenkylän osayleiskaavan valmistelun ajaksi. Hautaanrannan alue ei liity Uudenkylän taajamarakenteeseen, vaan on tyypillistä haja-asutusaluetta sitä koskevine säännöstöineen etenkin rantarakentamisen osalta. Sylvöjärven vesiensuojelullisen tilan parantaminen tarvitsee pikaisesti aivan muita toimia kuin raskasta rantarakentamista. Jo etukäteen on selvää, että pelkästään näistä kahdesta syystä, kulttuurimaiseman arvojen turvaamisen lisäksi, Uudenkylän osayleiskaavassa ei tulla sallimaan lisärakentamista Hautaanrantaan. Näiden näkymien edessä, ikään kuin mahdollisuuksiensa viimeisillä metreillä osayleiskaavatyön käynnistyessä Nastolan kunnan kaavoitusohjelman mukaisesti, hakija ilmeisesti pyrkii saamaan viranomaisilta itselleen edullisen ratkaisun. Tähän ei ole laillisia edellytyksiä, kuten muistutuksessa monin perustein osoitetaan.

9 Heinolantie 600:n poikkemislupahakemuksen kanssa rinnan ovat edenneet pohjoispuolen naapuripalstan Heinolantie 602:n toimet vastaavan ratkaisun suuntaan. Järeämetsäinen kalliomäki hakattiin syksyllä 2009 kokonaan paljaaksi, sinne jäi vain kaksi riukukeloa ja yksi koivu. Myös hakkuutähteet ja jopa kannot raivattiin pois tulevalta rakennuspaikalta. Arvokkaassa Sylvöjärven rantamaisemassa hakkuu oli ennennäkemätön ja rantametsien hoidon suositusten vastainen. Tavallisessa talousmetsässäkin hakkuutapa olisi ollut törkeä. Koska kolme metsäorganisaatiota peräkkäin (metsänhoitoyhdistys leimikon suunnittelijana, metsäkeskus hakuuilmoituksen vastaanottajana ja hyväksyjänä ja metsäteollisuusyhtiö hakkaajana) salli hakkuun tapahtua tällä tavoin, ei liene epäilystäkään, että hakkuu tapahtui maankäyttömuodon muuttamiseksi metsätalouden maasta rakennuspaikaksi. Avohakkuu oli ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa Heinolantien vaikutuspiirissä Sylvöjärven kulttuurimaisema-alueella. Heinolantie 600:n piti ilmeisesti ensin saada helposti poikkeamislupa omakotitalolle, minkä jälkeen Heinolantie 602 esittäisi vastaavan oman hakemuksensa, kuten sitten esittikin. Kummallakin palstalla kulttuurimaiseman arvot ylävällä järven rantamaalla on sivuutettu täysin, Heinolantie 602:ssä naapuriakin pahemmin, koska ainoa mahdollinen rakennuspaikka on naapuritonttia selvästi korkeampi kallionpäällys. Sieltä mikä tahansa rakennus näkyisi avoimesti ympäri koko Sylvöjärven eteläosan. Rakennuksen sijaintia voisi verrata kallioluodon majakkaan. Heinolantie 600:n uusi sauna rakennettiin aivan Sylvöjärven vesirajaan piittaamatta Nastolan kunnan rakennusjärjestyksen määräyksistä. Lisäksi palstalta hakattiin puusto ja järveltä raivattiin ruovikko niin, että rakennukset näkyvät nyt Sylvöjärvelle esteettömästi. Mitkään istutukset eivät voi korjata maisemaa. Kunnat yleensä, niin myös Nastolan kunta olemassaolonsa viime vaiheissa talouskriisin uhan alla, tavoittelevat rantarakentamisessa vain taloudellista hyötyä, pysyvien asukkaiden ja kiinteistöjen verotuloja. Hautaanrannan tapauksessa kunnan pyrkimys on vieläpä erittäin edullinen, sillä kauttavuotisen ranta-asumisen suosiminen ei aseta mitään velvoitteita kuntatekniikan rakentamisesta kilometrien päähän olemassaolevasta kuntainfrasta, viemäreistä ja vesijohdoista. Nastolan kunta omanvoitonpyynnissään näyttää olevan samoilla linjoilla poikkeamisluvan hakijan (jo kahden) kanssa. Lienee hyvinkin odotettavissa, että jos poikkeamislupa (ja toinenkin) nyt myönnetään ja sen mukaisesti rakennetaan, viimeistään ennen oikeusvaikutteisen osayleiskaavan vahvistamista tullaan esittämään, että omakotitalon vaatimukset täyttävä rakennus (tai kaksi) muutettaisiin kauttavuotiseksi asuinpaikaksi. Tämä nostaisi kiinteistön arvoa huomattavasti ja toisi kunnalle vastaavasti korkeampia verotuloja. Vaadin, että hallinto-oikeus hylkää Hautaanrannan (Heinolantie 600) poikkeamispäätöksen. Vaadin, että maankäyttöä ohjaavat viranomaiset ottavat Hautaanrannan asiassa aikalisän tarpeellisten, osayleiskaavan valmisteluun liittyvien selvitysten, luotettavan asiantuntijatyön ja kansalaisten osallistumisen varmistamiseksi. Vaadin, että hallinto-oikeus velvoittaa viranomaiset pyytämään Hautaanrannan asiassa ensi käden viranomaisnäkemyksiä ja -selvityksiä ainakin Museovirastolta ja Päijät-Hämeen liitolta. Nastolan kunnan tulisi edes sen lyhyen ajan minkä se vielä on olemassa, ymmärtää ympäristön vuosisataisten luonnonja kulttuuriarvojen pysyvä merkitys katoavien taloudellisten etujen sijaan. Museovirasto on 2009 poistanut Nastolan kirkonkylän valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luettelosta. Kirkonkylän yhdyskuntasuunnittelusta on vastannut Nastolan kunta.

KARTTAKAAVIO SYLVÖJÄRVEN HAUTAANMÄEN RANTA-ALUE, HEINOLANTIE. 10

11 POIKKEAMISPÄÄTÖKSEN KOHDE HEINOLANTIE 600 (nykyisin loma-asunto) Kiinteistötunnus: 532-409-1-448 Rekisteriyksikkölaji: Nimi: Kunta: Kylä / kaupunginosa: Tila RUOKORANTA Nastola UUSIKYLÄ Rekisteröity: 08.03.1958 Maapinta-ala: Kokonaispinta-ala: 0.5040 ha 0.5040 ha Arkistoviite: 6:230 Palstojen lkm: 1 Omistajat ja omistusperusteet Nimi: Raita Erkki Jouko Olavi Osoite: Tehokatu 3, 15680 LAHTI Omistusosuus: 1/1 Lainhuuto: 22.11.2002 (MRL 172 ) Poikkeaminen aiheuttaisi merkittävää haittaa pian alkavalle Uudenkylän osayleiskaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle ja alueen käytön muulle järjestämiselle, vaikeuttaisi luonnonsuojelun sekä rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mitä ilmeisimmin johtaisi vaikutuksiltaan merkittävään jatkorakentamiseen (ks. edempänä) sekä muutoinkin aiheuttaisi merkittäviä haitallisia ympäristötai muita vaikutuksia tässä muistutuksessa myöhemmin esitettävin ja täydentävistä liitteistä ilmenevin tavoin. (MRL 73 ) Vasta laadittaessa Uudenkylän osayleiskaavaa voidaan kokonaisuutena selvittää, sopeutuuko suunniteltu rakentaminen ja siihen liittyvä muu maankäyttö Sylvöjärven erityiseen rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön (vrt. liiteaineisto), ottaa muutoinkin huomioon luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet sekä vaatimus jättää ranta-alueille riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Kaikkiin mainittuihin tavoitteisiin nähden aiottu rakentaminen mahdollisine jatkoseuraamuksineen on räikeässä ristiriidassa. (MRL 6 ja 62 ) Vasta kaavoituksen aikana Uudenkylän asukkaat tätä kuulemista laajemmin pääsevät kertomaan näkemyksensä Sylvöjärven rantojen käytöstä. (MRL 9 ) Vasta kaavaa laadittaessa on myös riittävien selvitysten avulla mahdollista arvioida ympäristö-ja muut vaikutukset tätä yhtä rakennuspaikkaa laajemmin, mihin tässä muistutuksessa osoitetaan olevan perusteltu tarve. Etenkin alueellisen ympäristökeskuksen tulee huolehtia laajemman tarkastelun toteutumisesta. Kunnilla - eikä Nastola ole poikkeus - painavat liian usein lyhytnäköiset taloudelliset pyrkimykset saada uusia pysyviä asukkaita, kiinteistöverotuottoja ynnä muuta taloudellista hyötyä melkeinpä hinnalla millä hyvänsä, jopa lainsäädäntöä ja entisten asukkaiden oikeuksia polkien. (MRL 171 ) Näin ollen, ja koska ko. alueella ei ole MRL 72 :n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa, Nastolan kunta - tai tässä tapauksessa varsinainen lupaviranomainen - ei saa myöntää poikkeusta MRL:ssa säädetyistä tai sen nojalla annetuista, rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista, mitkä koskevat uuden rakennuksen rakentamista ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa (tulevaa Uudenkylän osayleis)kaavaa. Mainittakoon, että Nastolan koiraharrastajat -yhdistys teki 2008 aloitteen Nastolan kunnalta harjoitusalueeksi vuokraamansa Uudenkylän Puutien kentän valaistuksen parantamiseksi. Tekninen lautakunta päätti olla suostumatta esitykseen perustellen, että kenttäalueen tuleva käyttötarkoitus ratkaistaan alkavan Uudenkylän osayleiskaavatyön yhteydessä. Ennen kaavan vahvistamista kentän rakenteisiin ei tehdä muutoksia. Yhdenmukaisesti Nastolan kunnan ei siis tule myöntää eikä pidemmälle edes käsitellä tätäkään poikkeamislupaa ennen Uudenkylän osayleiskaavatyön yhteydessä tehtäviä selvityksiä ja ratkaisuja, muussa tapauksessa viranomaistoiminta on ristiriidassa hyvän ja tasapuolisen hallintotavan kanssa.

12 Palsta Heinolantie 600 Heinolantien suunnasta Sylvöjärvelle. Nykyinen loma-asunto häämöttää nuolen kohdalla, tienvarteen toistaiseksi säästetyn kulissimetsän takana. Kuva Markku Sakari Meriluoto. Palsta Heinolantie 600 pohjoispuolen avohakkuupalstalta (Heinolantie 602) Sylvöjärvelle. Nykyinen lomaasunto kuvan keskellä ja sauna oikealla rantaviivalla, vaikka se kunnan rakennusjärjestyksen mukaan olisi pitänyt rakentaa takamaastoon vähintään suunnilleen loma-asunnon tasalle. Kuva Markku Sakari Meriluoto.

(173 ) Joka tapauksessa vaadin, että ennen oman lausuntonsa (maankäyttöpäällikkö) antamista ja asian ratkaisemista Nastolan kunta pyytää Museoviraston ja Päijät-Hämeen liiton lausunnnon, koska poikkeaminen koskee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, luonnonsuojelun ja rakennussuojelun kannalta merkittävää aluetta, mikä osoitetaan tässä muistutuksessa liitteineen. Näin ei kuitenkaan menetelty. Rantojen kaavoituksessa korostuvat luonnonarvot, maisema, vesiensuojelu ja virkistystarpeet, joiden asianmukainen ottaminen huomioon vaatii etenkin tässä tapauksessa ehdottomasti yhden palstan poikkeamislupamenettelyä laajempaa tarkastelua. Vaikka MRL:n mukaan onkin tietyin edellytyksin mahdollista saada yksittäiselle hankkeelle poikkeamispäätös, hanke ei saa kuitenkaan aiheuttaa haittaa tulevalle kaavoitukselle eikä vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista. On arvioitava, miten hankkeen toteuttaminen vaikuttaa mm. vapaan rannan määrään ja yhtenäisyyteen, maisemaan ja luonnonarvoihin, vesistön tilaan ja virkistysmahdollisuuksiin. Poikkeamista ei voida myöntää hankkeelle, minkä toteuttaminen olisi tulevalle kaavoitukselle yleisesti ja erityisesti asetettujen tavoitteiden ja sisältövaatimusten vastaista, kuten tässä tapauksessa. Viite: Rannalle rakentaminen. Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000. Esite, 12 s. Ympäristöministeriö. Kesäkuu 2001. Loma-asuntojen muuttamisessa vakituisiksi asunnoiksi, samoin kuin kokonaan uusien vakituisten asuntojen rakentamisessa rannoille ongelmana on myös se, että etäälle taajamista ja kylistä sijoittuva vakituinen asutus hajauttaa yhdyskuntarakennetta. Tämä on erityisen kipeä ongelma Nastolassa, minkä kymmenkilometrinen nauhataajama jo ennestään on yhdyskuntarakenteen ekologinen katastrofi. Pitkät etäisyydet lisäävät liikenteestä ja palvelujen tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Heinolantiellä ei ole tällä kohdin julkista liikennettä. Lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat noin kymmenen kilometrin päässä Uudessakylässä ns. Rakokiven liikekeskuksessa. Yhdyskuntarakenteen hajautumisesta aiheutuvat kustannukset ovat suurimmat alueilla, joilla nykyinen tai odotettavissa oleva rakentamisen määrä on suuri. Tämä paine koskee mitä selvimmin Uudenkylän Sylvöjärven suuntaa Heinolantien alkupäässä, missä asuntorakentaminen on ollut vilkasta viime vuosina. Vesiensuojelun takia vakituisen asutuksen jätevesien käsittelylle asetetaan tiukemmat vaatimukset kuin lomaasutuksen jätevesihuollolle. Myös vedenhankinta saattaa aiheuttaa erityistoimia. Tiiviisti rakennetuilla rannoilla vakituisten asuntojen vedenhankinta ja jätevesien käsittely saattavat vaatia yhteisiä järjestelyjä, mitkä on toteutettu äskettäin Heinolantien varressa Uudestakylästä Mannakodille asti, mutta ei siitä edemmäs pohjoiseen. Myös rantojen virkistyskäyttö voi vaarantua vastuuttoman rakentamisen vuoksi. Tämän vuoksi ranta-alueiden käyttäminen vakituiseen asutukseen tulisi ratkaista kaavoituksella erityisesti silloin, kun odotettavissa on paljon rakentamista, kuten on osoittautunut nyt Sylvöjärvellä Heinolantien varressa. Ympärivuotisen asutuksen lisääminen rannoille vaatii sen sijainnin huolellista, erittäin kriittistä suunnittelua riittävän laajalla alueella, ei palstakohtaisia erillisratkaisuja. Vakituisen asutuksen vaikutukset luonnonarvojen säilymiseen on selvitettävä. Rakennuspaikkoja sijoitettaessa on otettava huomioon, että rakennuspaikalta on saatavissa puhdasta vettä ja että jätevedet voidaan käsitellä asianmukaisesti voimassa olevien määräysten mukaisesti. Sylvöjärven piirissä on jo ranta-asemakaavaan perustuvaa, taaja-asutuksen luonteista loma-asutusta Immilän puoleisessa pohjoispäässä. Rantojen ekologisesti kestävä rakentamismitoitus on käytetty loppuun jo aikoja sitten Sylvöjärvellä, kuten muuallakin Nastolan rannoilla. Sylvöjärven vesiensuojelullinen tila on huonoin kaikista Nastolan järvistä, mikä vaatisi huomattavasti tähänastista vaikuttavampia vesiensuojelutoimia. Sylvöjärvi ei millään perustein kestä enää lisärakentamista. Rakentamisen ja rakennuspaikan on täytettävä laissa asetetut vaatimukset (MRL 116, 117 ja 136 ), jotta rakennuslupa voitaisiin myöntää. Samat vaatimukset koskevat sekä uuden rakennuksen rakentamista että käyttötarkoituksen muutosta loma-asunnosta vakituiseksi asunnoksi. Rakennuksen suunnittelussa, sijoittamisessa ja rakennustavassa on otettava huomioon ratkaisun soveltuvuus rantamaisemaan. Omakotitalon näkyvyys rakennuspaikan raivaamisen jälkeen olisi nykyiseen loma-asuntoon verrattuna aivan toista luokkaa. Rakennuspaikan täytyy lisäksi olla rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri. Näilläkään edellytyksillä ko. palsta ei sovellu omakotitalon rakennuspaikaksi. Saunakin tulisi siirtää rantaviivalta takamaastoon. 13

Sylvöjärven alueen luonnon- ja kulttuuriarvot ovat mittavat ja Nastolassa ainutlaatuiset. Sylvöjärvi ja Heinolantie liittävät yhteen Uudenkylän, Toivonojan, Immilän ja Arrajoen kulttuurimaisema-alueet. Sylvö paikannimenä on maassamme ainutkertainen ja Heinolantie sijallansa vuosisatojen takaa. Luonnon ja ihmisen yhdessä luoma Nastolan merkittävin maisemakokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Neljä kartanoa Sylvöjärven ympärillä Sipilä eli Vanhakartano, Uusikartano eli Mustakallio, Toivonoja ja Arrajoki kaikkine vaiheineen ovat historiallinen kertomus menneestä meidän aikaamme. Uudenkylän Kuninkaanharjulta Järvi-Suomeen avautuu Sylvöjärven kulttuurimaisema-alue. Heinolantie, Sylvöjärven maisematie, noudattaa Uudenkylän-Pönnölän ja edempänä Arrajoen peltoaukeilla hienosti maaston kulkukelpoisinta selkää mäkiä ja laaksoja kiertäen, paikoin notkeasti myötäillen. Ilman insinööritiedettä paikalleen rakentunut Heinolantie on hyvä esimerkki vanhastaan maastoon sovittuneesta maisematiestä. Maiseman silmä Sylvöjärvi peilautuu Heinolantien hitaan kulkijan silmiin kauniisti kapean rantametsän lomasta. Etenkin ilta-aikaan järven hopeinen välke hurmaa kaiken matkaa. Tienvarsi Uudestakylästä Arrajoelle kasvaa vielä komeaa metsää vailla ensimmäistäkään avohakkuuta [kunnes lokakuussa 2009 avohakattiin palsta Heinolantie 620 maantieltä vesirajaan asti]. Laaksojen varjoiset kuusikot, kallioiden valoisat männiköt ja rantojen heleät koivikot lomittuvat somasti toisiinsa kainalossaan vanhaa asutusta. Kaunomaisema kukkeimmillaan tarjoutuu alkukesän aikaan halki vanhan Uudenkylän entisten hakamaiden, kun tienvarren entisillä hakamailla loistavat tuomet, sireenit ja pyhät pihlajat kuin lumivalkeat soihdut. Vuosisataisen asutuskulttuurin harmonia kohoaa ylevään arvoonsa. Sylvöjärven eteläosan Sammalsillan monimuotoinen kosteikko- ja perinnemaisema näkyy ja sen alkukesän lintukuoro kuuluu hyvin Heinolantielle. Pitkospuinen luontopolku houkuttaa poikkeamaan trooppisen rehevän kasvimaailman keskelle kuin Amazonasin viidakkoon. Vaatimaton Sammalsilta itse on oivallinen romanttinenkin! yölaulajien kuuntelupaikka. Ainakin satakieli ja kaulushaikara tulevat tutuiksi. Retken jälkeen voi virkistyä kylän uimarannassa. Viereisen Mannakodin yhteyteen on perustettu luontokeskus näyttelyineen ja palveluineen. Sammalsillan luontoa ja kulttuurihistoriaa on tutkittu vuosikymmenten ajan kirjaksi ja valokuvanäyttelyksi asti: Viite: Sari Dufva, Markku Sakari Meriluoto ja Matti Oijala. 2004. Sylvöjärven Sammalsilta - Uudenkylän luontoa. SAMMALSILTA-hanke. Viite: Valokuvanäyttely "Sammalsiltakuvitelma". Markku Sakari Meriluoto. Luontokeskus Manna 2009 (liite). Uudenkylän peltojen jälkeen Heinolantie sukeltaa metsäisen mäkimaan viileään varjoon. Korkean Mustakallion ylikalteva tumma kylki melkein pelottaa. Sylvöjärven puolimatkassa Uudenkylän ja Immilän rajalla Heinolantie nousee jyrkästi Hautaanmäen korkealle kalliolle. Luonnontilaisen kaltaisen, suojelun arvoisen metsän ja pyhänkauniin näköalapaikan kaikkine mahdollisuuksineen omistaa Nastolan kunta. Yllättävän korkealta kalliolta kukkulalta honkien lomasta, 27 m vedenpintaa ylempää, näkyy Sylvöjärven Hautaan kapeikon yli Toivonojan kartanon valtakunnallisesti merkittävä kulttuurimaisema. Hautaanmäen rehevissä reunametsissä kukoistavat keväiset valkovuokot vuokkovyöhykkeen pohjoisrajoilla. Niiden perään varjoisen kuusikkomaan täyttää valkea matto uudelleen, kun käenkaali kukkii. Kevään 1918 tapahtumissa Hautaanmäkeen surmattiin Arrajoen kartanon isännöitsijä ja metsänvartija. Heinolantien neljä kartanoa neljän kilometrin matkalla Sipilä eli Vanhakartano, Toivonoja, Uusikartano ja Arrajoki kaikkine vaiheineen kuvastavat Uudenkylän Kuninkaanharjulta avautuvan luonnon ja kulttuurin yhteisen maiseman jatkuvuutta menneestä meidän aikaamme ja Sylvöjärven kulttuurimaisema-alueen kokonaisuudeksi yhdistävää historiallista kertomusta. Luonto- ja kulttuurimatkailun mittavat mahdollisuudet Sylvöjärven kulttuurimaisema-alueella selvitettiin em. Sammalsilta-hankkeen yhteydessä. Käytännön työ on alkanut toteutua Nastolan oloissa oivallisella tavalla esimerkiksi Immilän myllyllä, mikä on nopeasti muodostunut kunnan merkittävimmäksi matkailunähtävyydeksi suuren suosion saavuttaneine historiallisine kesänäyttelyineen ja muine kultturitapahtumineen. Allekirjoittaneen yrittäjäntyötä, mihin osana kuuluvat alueen luontomatkailupalvelut ja niiden kehittäminen, Sylvöjärven rantarakentamisesta seuraava luonnon- ja kulttuuriarvojen tuhoutuminen haittaisi suuresti. Sylvöjärvestä ei saa tulla samanlainen täyteen rakennettu slummi kuin Nastolan kirkonseudun järvialueesta. 14

15 Sylvöjärven kulttuurimaisema-alueen merkitys liittyy sekä valtakunnallisen että maakunnallisen kulttuuriperinnön vaalimiseen. Museovirasto luetteloi valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1980-luvulla ja julkaisi kohteet ympäristöministeriön kanssa 1993: Viite: Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museovirasto, Rakennushistorian osaston julkaisu 16, 1993 (2. painos 1998). ISBN 951-9075-63-1, ISSN 1236-6439. Valtioneuvoston vahvisti uuden luettelon 28.12.2009 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi. Se astui voimaan 1.1.2010. Sylvöjärven pohjoispäässä sijaitseva Immilän (myllyn) kulttuurimaisema on nostettu maakunnallisesti merkittävästä valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurimaisemaksi. Luetteloidut kohteet (www.rky.fi) edustavat vain pientä osaa kulttuuriympäristöstämme. Kauneuden ja kulttuuriarvojen vaaliminen sekä ympäristön arvokkaiden piirteiden säilyttäminen ulottuu kaikkeen rakennettuun ympäristöön. Näillä alueilla ja kohteissa pyritään säilyttämään rakennukset, rakenteet ja ympäristö mahdollisimman hyvin. Muutokset ja mahdollinen täydennysrakentaminen eivät saa olla ristiriidassa kulttuuriympäristön arvojen kanssa. Nastolan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ovat em. luettelon (2009) mukaisesti Erstan kartano ja puisto Seestan kartano ja kulttuurimaisema Toivonojan kartano ja kulttuurimaisema (Sylvöjärven rannassa) Immilän, Kumian ja Seestan myllyt. Luettelosta on poistettu Nastolan kirkonkylän kulttuurimaisema. Päijät-Hämeen maakuntakaavaan sisältyvät lisäksi seuraavat, Sylvöjärven ympärillä toisiinsa liittyvät, maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet: Arrajoen kulttuurimaisema Immilän kulttuurimaisema (valtakunnallisesti merkittävä 2009 alkaen) Toivonojan kulttuurimaisema (valtakunnallisesti merkittävä) Uudenkylän kulttuurimaisema. Uudenkylän, Toivonojan, Immilän ja Arrajoen maakunnallisesti merkittäviä kulttuurimaisema-alueita voidaan yhdessä kutsua nimellä Sylvöjärven kulttuurimaisema-alue. Uudenkylän osayleiskaavan laadinnassa 2009 alkaen korostuu Sylvöjärven kulttuurimaisema-alueen merkitys koko Nastolassa, maakunnassa ja valtakunnassa. Meille on annettu asuttavaksi aarre, mistä kannattaa pitää huolta kuten jo kuudensadan vuoden ajan. Viite: Markku Sakari Meriluoto ja Matti Oijala. 2008.Uudenkylän Kuninkaanharjulta avautuu Sylvöjärven kulttuurimaisemaalue. Kertomus kotiseudusta (liite). Viite: Markku Sakari Meriluoto. Kartanoiden Uusikylä on lintuparatiisi. 2009.

16 SEURAAVA POIKKEAMISLUPAHAKEMUKSEN KOHDE (hakemus jätetty huhtikuussa 2010) HEINOLANTIE 620 (nykyinen avohakkuupalsta) Kiinteistötunnus: 532-409-1-449 Rekisteriyksikkölaji: Nimi: Kunta: Kylä / kaupunginosa: Tila KAISLARANTA Nastola UUSIKYLÄ Rekisteröity: 08.03.1958 Maapinta-ala: Kokonaispinta-ala: 0.5110 ha 0.5110 ha Arkistoviite: 6:230 Palstojen lkm: 1 Omistajat ja omistusperusteet Nimi: VENTO PIRJO SISKO Osoite: NOSTAVANTIE 381, 15820 LAHTI Omistusosuus: 1/2 Lainhuuto: 22.06.2009 Nimi: VENTO EERO JUHANI Osoite: NOSTAVANTIE 381, 15820 LAHTI Omistusosuus: 1/2 Lainhuuto: 22.06.2009 Palsta Heinolantie 602 on edellä käsitellyn, poikkeamislupaa hakevan palstan Heinolantie 600 pohjoispuolen naapuri. Palsta avohakattiin lokakuussa 2009 maantieltä Sylvöjärven rantaan asti (kuvat). Lohkomista osoittavat rajamerkit (kuvissa) asetettiin maastoon lokakuun lopussa. Leimikon suunnitteli Nastolan metsänhoitoyhdistys, hakkuuilmoituksen vastaanotti Metsäkeskus Häme-Uusimaa ja puuston hakkasi Versowood Oy. Hakkuu tehtiin vastoin uusia rantametsien käsittelysuosituksia vesirajaan asti ilman minkäänlaista maisemallista suojavyöhykettä. Kolmen metsäorganisaation luonnonhoidon laadunvalvonta petti peräjälkeen törkein seurauksin. Viite: Rantametsien käsittely. Metsätieto, kortti nro 07-005. Marraskuu 2007. Metsäkustannus Oy ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. 4 s. Palstalla ei ole lainvoimaista kaavaa (Uudenkylän osayleiskaava tekeille 2011), joten palsta on metsätalousmaata, mikä arvion mukaan aiotaan ottaa muuhun käyttöön (tonttimaaksi). MetsäL ei estä metsätalousmaan ottamista muuhun käyttöön. Jos maankäyttömuodon muutos edellyttää viranomaisen lupaa (rakennus- tai poikkeamislupaa, mitä ei siis ole), MetsäL sovelletaan, kunnes ko. lupa on lainvoimainen tai lupaviranomainen (alueellinen metsäkeskus) on suostunut maankäyttömuodon muutokseen. Myös maankäyttömuodon muuttamiseksi tehtävästä hakkuusta on tehtävä metsänkäyttöilmoitus (alueelliselle metsäkeskukselle), missä tulee selvittää, mihin tarkoitukseen alue aiotaan ottaa. Uuden rakennustontin hakkuu voidaan aloittaa, kun rakennuslupa on lainvoimaisesti myönnetty (tässä tapauksessa ei ole myönnetty). Jos metsätalousmaata, mikä on ilmoitettu otettavaksi muuhun käyttöön, ei ole viiden vuoden kuluessa hakkuun aloittamisesta otettu ko. käyttöön, alueeseen ja sillä tehtyyn hakkuuseen sovelletaan MetsäL:n säännöksiä (avohakkuussa uudistamisvelvoite). Ko. palstalla Heinolantie 602 ei ole lainvoimaista rakennus- tai poikkeamislupaa. Rakentaminen palstalle edellyttää poikkeamislupaa, minkä vastuuviranomainen tässä tapauksessa on alueellinen ympäristökeskus, mille Nastolan kunta antaa lausunnon poikkeamisluvasta MRA 86 :n kuulemisen jälkeen. Jos tai kun poikkeamislupaa ei myönnetä ja siis maankäyttömuoto ei muutu, vaan palsta säilyy metsätalousmaana (oletettavasti rantatontin hinnalla), omistajan on uudistettava metsä viiden vuoden kuluessa esimerkiksi koivulle istuttaen. Sitä ennen luonnonprosessi toki alkaa uudistaa metsää. Metsäviranomaisten on syytä seurata palstan tapahtumia kriittisesti, jotta MetsäL velvoitteet tulevat hoidetuiksi.

Palstojen Heinolantie 600 ja Heinolantie 602 omistajat hakevat samanaikaisesti poikkeamislupaa, molemmat omakotitalon rakentamiseksi Sylvöjärven rantaan. Prosessin aloitti palstan Heinolantie 600 omistaja lomarakennuksen korvaamiseksi omakotitalolla, todennäköisesti arvioiden saavansa luvan jo rakennetulle palstalle naapuriaan helpommin. Palstan Heinolantie 602 omistaja avohakkasi palstansa suunnilleen samanaikaisesti kun naapuri lähetti poikkeamislupahakemuksen kunnalle ilmeisesti arvellen, että poikkeamisluvan saa helposti, kunhan viereltä palstalta saadaan ensin ennakkotapaus omakotitalon rakentamiseksi. Vastuuviranomaisten tulee määritellä kantansa tähän näköpiirissä olevaan menettelyyn lainsäädännön kirjaimen ja hengen mukaisesti ja ottaa huomioon edellä esitetyt perustelut poikkeamisluvan (-lupien) eväämiseksi. Sanomattakin on selvää, että hakijoiden osalta kysymyksessä ovat huomattavat yksityiset taloudelliset intressit. Omakotitaloina tontit järven rannassa päällystetien varressa runsaan tunnin matkan päässä Helsingistä olisivat nykyaikaan lähes ainutlaatuisen arvokkaat. Tämä ei tietenkään saa vaikuttaa viranomaisarviointiin, missä tulee ottaa huomioon yksityisten spekulaatioiden sijaan säädöksissä määritellyt näkökohdat. Näiden kahden palstan omistajien tähänastiset tuoreet toimet osoittavat täydellistä ymmärtämättömyyttä ja piittaamattomuutta Sylvöjärven luonnon- ja kulttuurimaiseman merkittävistä arvoista, kuten seuraavat kuvaesimerkit osoittavat: 17 Palstat Heinolantie 600 (oik.) ja Heinolantie 602 (avohakkuu) Sylvöjärveltä päin. Saunarakennus Heinolantie 600 sijaitsee Nastolan kunnan rakennusjärjestyksen vastaisesti vesirajassa. Kuva Markku Sakari Meriluoto.

Palsta Heinolantie 602 Heinolantien suunnasta pohjoiseen ja koilliseen (ylärivi, huom. rajamerkit) sekä Sylvöjärvelle ja Sylvöjärveltä päin (alarivi). Avohakkuun jälkeen palstalta nostettiin myös kannot 2009-11-09. Kuvat Markku Sakari Meriluoto. 18

19 MAHDOLLINEN MYÖHEMMÄN POIKKEAMISLUPAHAKEMUKSEN KOHDE SEURAAVA PALSTA POHJOISEEN (yksityinen, ei ajankohtaisia toimenpiteitä): Kiinteistötunnus: 532-409-1-450 Nimi: KOIVUNIEMI Kunta: Nastola Kylä / kaupunginosa: UUSIKYLÄ Maapinta-ala: 26.0520 ha Em. palstoista Heinolantie 600 ja Heinolantie 602 välittömästi pohjoiseen sijaitsee Sylvöjärven rannan ja Heinolantien välissä kapeahko pitkähkö palsta osana Koivuniemen tilaa, minkä talouskeskus - nykyisin kesäasuntona - sijaitsee kartan osoittamassa paikassa Hautaanmäen eteläpuolella. Tilalla sijaitsee Heinolantien alittava Hautaannoro, mikä ympäristöineen on määritelty MetsäL 10 erityisen tärkeäksi elinympäristöksi (noro sekä kostea ja tuore lehto). Tilan omistaa perikunta. Tilalla ei tiettävästi ole tällä hetkellä mitään edellä kuvattuun rakentamisspekulaatioon liittyvää toimintaa. Viranomaisten kannattaa kuitenkin ottaa huomioon ajankohtaisissa ratkaisuissa, että Koivuniemen tilan - mistä molemmat em. etelänpuoleiset palstat alun perin on lohkottu jo 1950-luvulla - Sylvöjärven rantapalsta on lähes 600 m pituinen ja käsittää useita mahdollisia rakennuspaikkoja. Niiden sijainti, rakennusominaisuudet, maisemaarvot ja taloudellinen arvo korkeahkolla, hongikkoisella rantatöyräällä ovat suorastaan loistavat, ainutlaatuiset Nastolan oloissa ja laajemminkin, runsaan tunnin etäisyydellä pääkaupunkiseudusta. On helppo kuvitella, millainen rakentamispaine voi kohdistua tällaiseen paikkaan, minkä vertaiset on jo aikaa sitten käytetty loppuun koko eteläisimmässä Suomessa, Nastolasta puhumattakaan. Vastuuviranomaisten tulee ratkaisuja harkitessaan ottaa huomioon nämä näkökohdat, mitkä edelleen puoltavat yhtä palstaa laajempaa harkintaa ja osayleiskaavoitukseen kuuluvien taustaselvitysten tarvetta. SEURAAVA PALSTA POHJOISEEN (Nastolan kunta, ei ajankohtaisia toimenpiteitä): Kiinteistötunnus: 532-409-1-763 Nimi: KUOPPALA Kunta: Nastola Kylä / kaupunginosa: UUSIKYLÄ Maapinta-ala: 52.2106 ha Omistaja: Nastolan kunta Seuraavan suurehkon palstan omistaa Nastolan kunta Hautaanmäessä, Uudenkylän ja Immilän rajaa vasten. Edellä esitettyjen perustelujen mukaisesti tämä maisemallisesti merkittävä palsta, mikä käsittää noin 600 m Sylvöjärven rantaa, tulee määritellä osayleiskaavassa luonnonsuojelualueeksi, missä tulee turvata nykyisen virkistyskäytön (näköalapaikka sekä pienimuotoinen uima- ja onkipaikka) jatkumisen edellytykset. Yhdessä em. Koivumäen palstan kanssa Hautaanmäen alueella olisi näin 1,2 km pitkä yhtenäinen, rakentamaton maisemakokonaisuus. Nastolan kunta ei tiettävästi ole harkinnut Hautaanmäen palstan käyttämistä rakentamiseen. Nyt on ajankohtaista turvata palsta edelleen metsätalouskäytöltä ja säilyttää se luonnontilaisena, kaikkialle Sylvöjärven ranta-alueelle näkyvänä merkittävänä maisemakokonaisuutena.

20 Poikkeamislupahakemuksen kohde, uusi asuinrakennus Heinolantie 600. Poikkeamislupahakemuksen kohde, uusi asuinrakennus Heinolantie 600 (oik.) Sylvöjärveltä. Poikkeamislupahakemuksen mahdollinen kohde, uusi asuinrakennus Heinolantie 602 (vas.) Sylvöjärveltä. Kuvat Markku Sakari Meriluoto.

21 Palsta Heinolantie 602. Ajotie Heinolantieltä (taustalla), liittymä palstan Heinolantie 600 ajotiehen, raivatut kannot (vas.) ja hakkuutähteet (oik.). Palsta Heinolantie 602. Ajotie Sylvöjärven (taust.) rantaan. Päällystän kallionlouhintaa edeltäneessä maansiirrossa kasattua maa-aineinesta. Kuvat Markku Sakari Meriluoto.