Palkokasvi tutkimus Suomessa Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus arja.nykanen@mtt.fi
Arja Nykänen Erikoistutkija Tutkimusaiheet - palkokasvinurmet - palkoviljat kokoviljasäilörehuna - biologinen typensidonta - typen huuhtoutuminen - havaintokokeet tiloilla - luomututkimuksen koordinointi
Palkokasvit monivuotisissa nurmissa Tutkimuksia tehty paljon vuosikymmenten saatossa varsinkin puna-apilasta Tällä hetkellä lähinnä lajikekokeita ja täydennyskylvöajankohdan tutkimusta, lannan levitys nurmivuosina Puna-apilan lajikekokeista saattaa löytyä uusia tulokkaita, mutta Betty on tällä hetkellä kuitenkin paras satoisuutensa ja viljelyvarmuutensa osalta. Viljely heinien kanssa seoksena pienemmät riskit 3
Lannoitus Perustamisvaiheessa karjanlanta 30-40 tn / ha Satovuosina: Lannoitus parantaa heinien kilpailukykyä suhteessa apilaan -> apilapitoisuuden säätely Satovuosina lannoitus apilapitoisuuden mukaan: 0 10 % 100 kg N/ha 10 20 % 80 kg N/ha 20 40 % 50 kg N/ha 40 60 % 30 kg N/ha 60 100 % 0 kg N/ha Sadonkorjuu Säilöntäaineet kuten heinärehulle, myös maitohapposäilöntäaineet D-arvon mukaan keväällä, jolloin otettava huomioon eri kasvien eriaikainen kehitys heinät aikaisempia kuin palkokasvit vuohenherne > sinimailanen, alsikeapila > muut Syksyllä 3 viikkoa ennen kasvukauden loppua 4
D-arvo (%) Puna-apilan D-arvo laskee alkukesällä nurmiheiniä hitaammin 80 75 70 D-arvo = 86.3-0.290 VRK Puna-apila Heinät 65 60 D-arvo = 93.7-0.482 VRK 20 30 40 50 60 70 80 Kasvuaika toukokuun alusta Rinne ym 2008 5
Korjuuajankohta 90 % OAS 85 80 75 70 65 60 55 50 100 200 300 400 500 600 700 Optimi Puna-apila Alsikeapila Valkoapila Sinimailanen Sirppimailanen Vuohenherne Lämpösumma 100 astetta kertyy noin viikossa korjuuaikaan 6
Monivuotisia nurmipalkokasveja Kuiva-ainesato, kg/ha 30 000 25 000 20 000 15 000 2005 2004 2003 10 000 5 000 0 Puna-apila Valko-apila Alsikeapila Sinimailanen Sirppimailanen Vuohenherne 7
Nurmen optimaalinen apilapitoisuus? Esikasviarvo ja Ravinnetaseiden laskenta Apilapitoisuuden tulisi olla 40-50% sadosta rehunurmilla (luomu), jotta typpitase olisi tasapainossa, ja jäisi lannoitusvaikutusta seuraavalle kasville Ruokinnan optimointi Syönti-indeksissä apilapitoisuus huomioon 50% Säilörehun raakavalkuaispitoisuus: Apilapitoisuus luomunurmilla oli noin 40 % kuiva-aineesta, kun raakavalkuainen oli 14 % Nykänen 2008 8
Apilan osuus (% KA:ssa) Apilapitoisuuden määrittäminen Rehusta Rehun apilapitoisuus (%) = 42 * rehun kalsiumpitoisuus (%) 3 100 80 y = 42,2x - 3,1 R 2 = 0,80 60 40 20 0 0 0,5 1 1,5 2 2,5 Ca-pitoisuus (% KA) Rinne ym. 2008 9
Biologisen typensidonnan määrän arviointi BTS sadossa (kg N / ha) = 0,027 * apilapitoisuus * nurmisato + 4 koko biomassassa (kg N / ha) = 1,7 * BTS sadossa Toimii puna-apila-heinänurmissa, joista sato korjataan pois Vastaavat laskukaavat olemassa myös valkoapilalle ja sinimailaselle 10
Palkokasvit monivuotisissa nurmissa Lisäävät syöntiä ja tuotosta seoksena heinien kanssa Puna-apila yleisin ja viljelyvarmin Valkoapila paras laitumiin Alsikeapila turvemaille sekä seoksiin edellisten kanssa vaihteleville lohkoille Sinimailanen tuottoisa ja yleistymässä, mutta vaativampi kasvupaikan suhteen Rehu- eli sirppimailanen tuottoisampi ja vaatimattomampi kasvupaikan suhteen Vuohenherne ja keltamaite harvinaisempia -> Lisätietoa: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/agronet/luomu/pelto viljely/viljelyohjeita/nurmiviljely 11
Yksivuotiset palkokasvit säilörehuksi Viljojen kanssa seoksina kokoviljasäilörehuksi Vihantarehuherneet Hyvä biomassan tuotanto, ei huonoille lohkoille Valkuainen n. 15% Sulavuus pysyy hyvänä kauan (D-arvo 70) eli korjuuajankohtaan joustoa Rehu- ja ruisvirna Hyvä biomassan tuotanto, menestyy huonommillakin lohkoilla Valkuainen 20-25%, sulavuus viljojen luokkaa (D-arvo 65) Härkäpapu Valkuainen 25-30%, korjuu 3-4 viikkoa kukinnasta, rehuarvoista lisätutkimusta Valkolupiini Hyvä biomassan tuotanto, korjuuaika ja rehuarvot vaativat lisätutkimusta Lisätietoa: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/agronet/luomu/peltoviljely /viljelyohjeita/rehunurmet 12
6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Seosten sadot ja kasvilajien osuudet Sato, kg ha-1, KA 7 000 S_Timo S_Algarve VH_Nitouche VH_Timo Seokset Sadonkorjuu heinäkuun loppupuoli Vehnä-Herne VH_Algarve VH_Algarve2 KV OH VVR_Juuso VVR_Riihi S_Timo S_Algarve VH_Nitouche VH_Timo 1 3 Ruis Seokset Sadonkorjuu elokuun puoliväli C D A B F A B C E D E G H F Vehnä-herne VH_Algarve VH_Algarve2 KV OH H G Ruis VVR_Juuso VVR_Riihi Rikat Heinä Virna Herne Ruis Ohra Vehnä Kaura 13
Seosten sadot ja kasvilajien osuudet Mikkeli 2010 kg/ha, ka 7 000 Kuiva-ainesadot Mikkeli 60, 67, 80, 90 100 päivää 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Arvikavihantaherne Tangentahärkäpapu Energyvalkolupiini Palkokasvi Vehnä Rikat 14
Herne, härkäpapu, lupiini Palkoviljat Puidaan tuleentuneena ja käytetään valkuaisrehuna Herne yleisin, paljon lajikkeita, viljelyvarmuutta pyritään parantamaan seosviljelyllä Härkäpavulla suuri satopotentiaali, mutta ongelmana myöhäiset lajikkeet ja suklaalaikkutauti, Kontua aikaisempia lajikkeita etsitään Sinilupiini valkuaispitoisin, mutta hehtaarisadot pienempiä kuin härkäpavulla, valkuaissadot samaa luokkaa, Haags Blaue -lajike yleisin 1.3.2011 15
MoniPalko Typpi- ja valkuaisomavaraisuuden lisääminen palkokasveja tehokkaasti hyödyntämällä Herneen tuki- ja seoskasvikokeet Härkäpavun ja lupiinin lajikekokeet Vihantarehuherne, härkäpapu ja valkolupiini kokoviljasäilörehuna Härkäpavun ja lupiinin kasvinsuojelu Puna-apilanurmen biokaasun tuotanto ja lannoitusvaikutus Palkokasvien taloudellisuus - tilamallilaskenta 16
OMAVARA Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantaminen globaalimuutosten paineessa Globaali- ja valtakunnantason tarkasteluita Keskittyy rypsiin ja sen käyttöön yksimahaisten ruokinnassa Luomurypsin ja rapsin viljelykokeita Mikkelissä 17
TilaTesti Havaintokokeet opetusmaatiloilla Valkuaiskasviryhmä Tulokset www.virtuaalikyla.info/tilatesti Alueelliset kehittämishankkeet Hanketiloilla havaintokokeita, pellonpiennartilaisuuksia ja tulokset nettiin Kohteena aluskasvit, viherlannoitus, valkuaiskasvit (rypsi, härkäpapu) Aiheina lajikkeet, lannoitus, (kasvua edistävät preparaatit) 18
Lisätietoja Nurmipalkokasvihankkeen loppuseminaarin esitykset 17.4.2007 https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/nurmiyhdistys/ julkaisut/punaapila 19