Dnro KAUS/103/2014 VP 47/21.10.2014 609 1632 tark. 28.10.2014 HEVOSLUODON (59.) KÄRKI ja KARJARANNAN (21.) LÄNSIOSA, Porin asuntomessut 2018, asemakaavan muutos, 1. asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa kuvataan kaavatyön tavoitteet ja lähtökohdat, valmistelun ja päätöksenteon eteneminen, kaavan vaikutusten arviointitavat, osallistumismahdollisuudet ja tiedottaminen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään kaavatyön eri vaiheissa tarvittaessa. www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi puh. 02 621 1600 faksi 02 621 1607 Postiosoite: PL 95 28101 Pori Porin kaupunki Kaupunkisuunnittelu Valtakatu 4
2/12 1. OSOITE Karjarannan teollisuusalue, kortteli 20 (osa) ja osa Hevosluotoa. 2. ALOITE Asemakaavan muutos käynnistetään kaupungin aloitteesta. 3. SUUNNITTELUALUE Kohdealue sijoittuu Karjarannan ja Hevosluodon alueelle, kävelyetäisyydelle kaupungin keskustasta ja megaluokan tapahtumapaikasta Kirjurinluodon Areenasta. Porin kävelykadulta on alueelle pari kilometriä. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 72 ha. Kaava-alue on Karjarannan pientä osaa lukuun ottamatta kaupungin omistuksessa. Kaupunki aikoo hankkia kaava-alueen maat omistukseensa. Karjarannan alueen vanhoissa teollisuusrakennuksissa toimii yrittäjiä ja yhdistyksiä. Korttelin 20 tontin 20 osalla on Metso Paper Oy:n toimintaa. Hevosluodon siirtolapuutarhan kortteli on vuokrattu Luodon Siirtolapuutarhayhdistys ry:lle. Lisäksi virkistysalueen peltoalueita on vuokrattu maanviljelijöille ja palstaviljelyyn. Raumanjuovan varrella sijaitsee melontaseuran tukikohta. Karjarannan vanhaa teollisuusaluetta muutetaan yleiskaavan mukaisesti uuteen asuinkäyttöön. Hevosluodon siirtolapuutarhan ympäristöä kehitetään erityisesti monipuolisena vapaaajantoimintojen alueena. Lisäksi alueelle osoitetaan uusia pientalokortteleita, joissa tulee kiinnittää huomiota kestävän kehityksen mukaisiin ratkaisuihin. Siirtolapuutarhan kortteli on vuokrattu yhdistykselle. Siirtolapuutarhan laajennukseksi pohjoispuolelle asemakaavoitetut korttelit eivät ole toteutuneet vaan ne ovat edelleen rakentamatonta peltoa. Siirtolapuutarhan kortteli on mukana asemakaavassa, koska yhdistyksellä on toiveita kaavan tarkistamiseksi. Alueen sisällä tutkitaan uusien puutarhapalstojen muodostamista. Hevosluodon kärki on mukana tulvasuojelun ja maisemallisesti ainutkertaisen sijaintinsa takia ja osana joen pohjoisrannan rantareittiä. Hevosluodon kärkeen tutkitaan myös mahdollisuutta perustaa erityinen lähiruoan kasvattamiseen ja esittelyyn tarkoitettu puisto. Kaava-alueeseen kuuluvat rannat muodostavat yhtenäisen ketjun. Uomia tarkistetaan myös tulvasuojelun näkökulmasta.
3/12 4. LÄHTÖTIEDOT 4.1. Maakuntakaava Satakunnan Maakuntakaavassa (YM vahv. 30.11.2011, KHO 13.3.2013) alue on kaupunkikehittämisen kohdevyöhykettä (kk1). Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutuja, niiden osia tai muita yhdyskuntia koskevia kehittämispolitiikan alueidenkäytöllisiä periaatteita. Merkinnällä osoitetaan Kokemäenjokilaakson valtakunnallisesti merkittävä, monikeskuksinen aluerakenteen kehittämisvyöhyke. Suunnittelualue sijoittuu myös matkailun kehittämisvyöhykkeelle (mv2).merkinnällä osoitetaan merkittävät kulttuuriympäristö- ja maisemamatkailun kehittämisen kohdevyöhykkeet. Vyöhykkeiden sisällä toteutettavassa alueidenkäytön suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota matkailuelinkeinojen ja virkistyspalveluiden kehittämiseen. Suunnittelualue sijoittuu maakuntakaavassa myös selvitysalueelle (se1). Alueen käyttöä ei ole voitu ratkaista maakuntakaavaa laadittaessa mutta, jotka merkityksensä vuoksi katsotaan tarpeelliseksi osoittaa maakuntakaavassa alueeseen kohdistuvien intressien johdosta. Alueidenkäytön ratkaiseminen edellyttää lisäselvityksiä tai jatkosuunnittelua. Suunnittelualueeseen sisältyy myös kansallisen kaupunkipuiston (kp) aluetta. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon puiston erityisominaisuudet. Suunnittelualue rajautuu myös jatkumona maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (kh2, Kokemäenjoen kulttuurimaisema). Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kokonaisuus, erityispiirteet ja ominaisluonne siten, että edistetään niihin liittyvien arvojen säilymistä ja kehittämistä mukaan lukien avoimet viljelyalueet. Ote maakuntakaavasta, suunnittelualueen rajaus punaisella. 4.2. Yleiskaava Kantakaupungin yleiskaavan 2025 (KV 10.12.2007) mukaan messualue on asuntoaluetta (A-1), kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK) ja moninaiskäyttöaluetta (P-1). Alueen suunnittelussa on arvioitava käyttöönoton vaikutukset Kokemäenjoen tulvariskiin (/tu-ri) ja maaperän pilaantuneisuus on selvitettävä ennen rakentamista (!). Alueen eteläpuolella on Karjarannantien ajoneuvoliikenteen ja rautatieliikenteen meluntorjuntatarvetta. Hevosluodon eteläkärki on osa Porin kansallista kaupunkipuistoa (kp). Kokemäenjoen luotojen alue on osoitettu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetun kulttuuriympäristön alueeksi (S-1), jonka yhtenä kohteena on Hevosluodon siirtolapuutarha-alue (20).
4/12 Ote kantakaupungin yleiskaavasta, suunnittelualueen rajaus punaisella. 4.3. Asemakaava Kohdealueella ovat voimassa asemakaavat 609 924 (YM vahv. 22.9.1986), 609 851 (YM vahv. 16.11.1984), 609 1026 (YM vahv. 20.7.1989), 609 1071 (LH vahv. 31.5.1991) ja 609 490 (SM vahv. 9.5.1975). Niiden mukaan alueet on määritelty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-8 ja TTV6) sekä ryhmäpuutarha- ja palstaviljelyalueeksi (RP-1, RP -2, RP-3) ja virkistysalueiksi. Vesialueen ja ruoppausmassojen keräysaltaan aluetta ei ole asemakaavoitettu. Ote ajantasa-asemakaavasta, suunnittelualueen rajaus punaisella.
5/12 4.4. Porin kansallinen kaupunkipuisto Suunnittelualue kytkeytyy vuonna 2002 perustettuun Porin kansalliseen kaupunkipuistoon. Kansallisen kaupunkipuiston tarkoituksena on alueen erityisarvojen vaaliminen, hoitaminen ja kehittäminen. Luotojen alue kertoo merkittävällä tavalla Kokemäenjoen kehityshistoriasta. Kokemäenjoki rantoineen on keskeinen maisemallinen, ekologinen ja toiminnallinen elementti kansallisessa kaupunkipuistossa. Luontoarvoiltaan arvokasta on koko jokirannan eliöyhteisö. Se on jatkuvan muutoksen alaisena ja toimii ekologisena käytävänä kaupungin keskustan merialueen välillä. Luonnonoloiltaan ja maisema-arvoiltaan arvokkaita ovat myös alueen ympäröivät avoimet viljelysmaat. Alueen koillispuolella Huvilajuovan varrella on kulttuurihistoriallisesti ja valtakunnallisesti arvokas 1900-luvun alkuvuosikymmeninä syntynyt omaleimainen huvila-alue. Hevosluodon eteläkärjessä sijaitseva Luodon siirtolapuutarha-alue perustettiin vuonna 1946 ja se on kulttuurihistoriallisesti merkittävä. Tiheästi palstoitetulla yhtenäisellä siirtolapuutarha-alueella on lähes sata puutarhapalstaa rakennuksineen. Alue on kaupunkilaisille tärkeän Kirjurinluodon kupeessa, jossa yhdistyvät rakennettu ympäristö, luonto-, harrastus- ja tapahtumatoiminnat. Kirjurinluodon ulkoilureittejä laajennetaan suunnittelualueeseen kuuluvalle Lanajuovantien ja Lanajuovan väliselle jokivarsiosuudelle Suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon kansallisen kaupunkipuiston erityisarvot. 4.5. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) Osa Hevosluodon suunnittelualueesta kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kokemäenjoen suuhaarojen väliset luodot muodostavat monipuolisen virkistys- ja vapaa-ajan alueen teollisuusmaiseman ja Kivi-Porin välittömässä tuntumassa. Kirjurinluoto on varhainen kaupunki- ja kansanpuisto. Puisto liittyy kiinteästi teollistuvien kaupunkien kasvuun, jonka tuottamia ongelmia pyrittiin lievittämään puistoilla ja erilaisilla vuokrapalstoilla ja -tonteilla. 4.6. Porin tulvasuojeluhanke Porin kaupungin ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kesken on käynnissä Porin tulvasuojeluhanke. Sillä parannetaan alavassa jokisuistossa olevien asuin- ja työpaikkaalueiden tulvasuojelua. Joen rannalla olevan padon harjan tasona käytetään Länsi-Suomen vesioikeuden vuonna 1983 Porin kaakkoisosien pengerryshankkeelle antaman luvan mukaisia harjan tasoja ja niiden perusteella määritettäviä tasoja alavirralla. Tulvasuojeluratkaisut sekä Porissa että ylävirralla esimerkiksi järvialueen säännöstely mitoitetaan näiden tasojen mukaan. Tulvien leviämisalueena toimiville luodoille rakentaminen vaatii korvaavia tulvasuojelutoimenpiteitä. Maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että tulvavaara ei lisäänny. Korvaavat ratkaisut tulee osoittaa joen moniuomaisella osalla välillä Kirjurinluoto - Kivinin Kahaluodon kapeikko. Uomia ja virtaamaa muutettaessa otetaan huomioon eroosio ja sedimentoituminen sekä rantojen stabiliteetti ja kunnossapitoruoppaukset. Karjarannan tulvapadon rakentaminen etenee. Asemakaavan toteuttaminen mallinnetaan ja vaikutukset virtaukseen ja tulvariskiin arvioidaan. 4.7. Lähialueen muut kaavahankkeet Karjarannan alueella itään korttelissa 20 on vireillä asemakaavan muutos 609 1612 ja korttelissa 20 ja 21 asemakaavan muutos 609 1493. Kirjurinluodon alueella on luonnosvaiheessa kaksi asemakaavamuutosta, Event Arena 609 1614 ja Jokikeskus 609 1605.
6/12 5. SUUNNITTELUTEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Asemakaava toteuttaa Kantakaupungin osayleiskaavaa ja kehittää Karjarantaa sekä Hevosluotoa vaihtoehtoisia asumismuotoja tarjoavana vetovoimaisena ja ekologisena alueena. Karjarannan alueella tavoitteena on urbaani pientaloyhteiskunta, jonka viihtyisyyttä luovat moni-ilmeinen arkkitehtuuri, kaupunkimaiset puistot ja kaupunkitaide sekä kytkentä joen yli Hevosluotoon. Hevosluodon kaupunginosassa painopisteenä on luonnonmukaisuus, ekologisesti kestävä rakentaminen ja vesien hallinta. Tarkoituksena on luoda valmius toteuttaa Porin asuntomessut vuonna 2018 osana kokonaisuuden vaiheittaista toteutusta. Tavoitteena on tehokas vuorovaikutus, joka hyödyntää paikallisten toimijoiden asiantuntemusta ja verkostoja ja kokoaa kaupungin hallintokuntien, yrittäjien ja eri alojen ammattilaiset yhteistyöhön. Kaavatyössä hyödynnetään Karjarannan alueelle toteutetun SURE hankkeen tuloksia. Tavoitteena on uudistaa suunnittelun, vuorovaikutuksen, havainnollistamisen ja toteutuksen toimintamalleja. Käyttäjät osallistuvat eri suunnitteluvaiheisiin. Asemakaavassa säilytetään väljyyttä ja innostetaan ideointiin lähellä toteutusta. Tavoitteena on luoda korkeatasoinen, rikas ja virikkeinen ympäristö, joka tukee sosiaalista kanssakäymistä. Tavoitteena on hyödyntää tehokkaasti osallisten asiantuntemus ja suunnata paikan moninaiset ominaisuudet hyvinvoinnin edistämiseen. Porin kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelman ja kulttuuriympäristön arvojen huomioiminen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman rinnalla kulkevat alustavat kohdealueen luonnokset, joita on käsitelty hakemuksen valmisteluvaiheessa sekä päätöksen jälkeen ja niiden valmistelun yhteydessä esiin nousseet ja suunnittelua jatkossakin johdattelevat aiheet ja teemat. Viimeisenä luonnossarjassa on merihevonen ja alueen laajentuminen. Luonnos toimii Aalto Yliopiston arkkitehtiopiskelijoiden kurssien pohjana. Tarkoitus on luonnosten ja esiin nousseiden teemojen avulla virittää keskustelua ja löytää kumppaneita. Luettelo ja linkit suunnitelmista, muista valmisteluasiakirjoista ja päätöksistä ovat verkossa ja nähtävänä kaupunkisuunnittelussa.
7/12
8/12
9/12 6. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA ARVIOINTIMENETELMÄT Keskeiset selvitykset ja toimintaketjun valmiuden kehittäminen: Kohde osana toiminnallista kaupunkirakennetta, kaupunkikuvaa ja maisemaa ja kaupunkikulttuuria. Luontoselvitys ja maisemaselvitys ja niiden analysointi ja hyödyntäminen. Rakennuskannan inventointi ja arvottaminen. Satakunnan museossa tehtyjen inventointien ja selvitysten hyödyntäminen. Kokonaisvaltainen kohteen ja ympäristön geologinen ja tekninen tarkastelu: Tulvariski ja toimenpiteet, pato, korkeudet, ruoppaukset, läjitys Maaperä, rakennettavuus ja perustaminen Liikenne, yhteydet, sillat, rantarakenteet Kunnallistekniikka, verkostot Toteutuksen valmiudet: Markkinat / tuotteet, asuntotyypit, palvelut ym. Palvelut Asiakkuudet, kumppanuudet Ohjelmointi ja resursointi Organisointi ja laadun varmistaminen Suunnittelutyön keskeinen prosessi on tehokkaan vuorovaikutuksen järjestäminen Vaikutusten arviointi Vuorovaikutuksen vaikutukset ovat olennaisia. Vaikutukset arvioidaan hyödyntäen osallisten asiantuntemusta. Ideointi- ja yhteistyöverkostot kytkeytyvät kaavan valmisteluun ja toteutukseen. Osallistumisen onnistumiseksi suunnitelmat havainnollistetaan monipuolisesti mm. 3Dmallinnoksena. Yhteistyö Osuuskunta Suomen Asuntomessujen kanssa parantaa toteutuksen valmiutta. Vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään Aalto yliopiston rinnakkaiset kurssit, joiden teemaat koskevat mm. kohteen maisemaa, kaupunkitilaa, kaupunkisuunnittelua, asumista ja julkisten tilojen rakentamista. Vaikutuksia arvioidaan muutoksina paikan ekologiaan, luontoon, maisemaan, äänimaisemaan, tulvariskiin, kaupunkirakenteeseen, kaupunkikuvaan, liikkumiseen, sosiaaliseen ympäristöön, hyvinvointiin, palveluihin, teknisiin verkostoihin, energiatalouteen, tehokkuuteen, hyvinvointiin, vetovoimaan, uudistumiseen.
10/12 7. OSALLISET Osallisia ovat suunnittelu- ja lähialueen: maanomistajat, asukkaat ja yritykset yritykset ja yhteisöt: Luodon Siirtolapuutarhayhdistys ry, Melamajavat ry, Porin yrittäjät ry, Karjarannan asukasyhdistys, Huvilajuopayhdistys ry, Hevosluodon palstaviljelijät ry, Metso Paper Oy muut, joiden oloihin kaavamuutos saattaa vaikuttaa tulevat asukkaat, toteuttajat, käyttäjäryhmät, Karjarannan vuorovaikutusverkostot (SURE) Lisäksi osallisia ovat: viranomaiset: Satakunnan Museo, Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Porin tulvasuojeluhanke alueen toimijat ja teknisen huollon hoitajat: Satakunnan Vihertietokeskus, Porin Vesi, Pori Energia Sähköverkot Oy, Pori Energia Oy Energiayksikkö asianosaiset lautakunnat: tekninen lautakunta, Satakunnan pelastuslaitos, ympäristölautakunta, kasvatus- ja opetuslautakunta, perusturvalautakunta, vapaa-aikalautakunta, kulttuurilautakunta Osuuskunta Suomen Asuntomessut matkailu, markkinointi ja viestintä, Porin seudun matkailu Oy MAISA, konsernihallinto Ympäristöministeriö / kansallisten kaupunkipuistojen valvonta Aalto - yliopisto 8. VUOROVAIKUTUS JA AIKATAULU 8.1. Hankkeen alku Asuntomessut vaikuttavat kaavoitusprosessiin mm. tuomalla koko hankkeeseen jo asemakaavan valmistelusta lähtien projektimaisuutta, koska tähtäimessä on aikataulutettu päämäärä. Alueen toteutuksessa ja elinkaaressa asuntomessut on lyhytetapinomainen jakso. Se tuo mukanaan haasteita ja mahdollisuuksia, jotka pyritään hyödyntämään monipuolisesti ja parhaalla mahdollisella tavalla. Asemakaavan valmistelu ja käsittely sisältää samat vaiheet kuin tavanomaiset kaavoituskohteet. Asuntomessujen takia yleinen mielenkiinto on kuitenkin tavanomaista suurempi. Heti kaavoitusprosessin alkuvaiheessa tuotetaan materiaalia, jonka toivotaan innoittavan korkeatasoiseen paikan ominaisuudet hyödyntävään suunnitteluun. Työtä havainnollistetaan monipuolisesti. Tavoitteena on saada toteuttajat mukaan jo asemakaavan valmisteluvaiheessa. Vireilletulo Kaavahankkeen vireilletulosta ilmoitetaan v. 2013 aikana kuulutuksella sanomalehdissä, kaupungin verkkosivuilla sekä kirjeellä osallisille. Samalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) julkistetaan. Kaavahankkeen aikana osalliset voivat esittää hanketta ja OAS:aa koskevia suullisia ja kirjallisia mielipiteitä kaupunkisuunnitteluun. Samalla asetetaan nähtäväksi valmistelussa syntynyt aineisto. Mikäli osallinen katsoo, että esim. osallistumisen laajuus tai vaikutusten arviointi ei ole riittävä tai on puutteellinen, voi hän esittää asian tarkistamista ja korjaamista OAS:aan. Osallinen voi esittää myös pyynnön ympäristökeskukselle neuvottelun järjestämisestä osallisen, kunnan ja ELY-keskuksen kesken, jos neuvottelu kunnan kanssa ei tuota tulosta. Palautetta tästä OAS:sta voi antaa kaavan laatijalle joko suullisesti tai kirjallisesti luonnosvaiheen nähtävilläolon loppuun mennessä. Potentiaalisia kumppanuuksia haarukoidaan koko kaavoitusprosessin ajan. Aalto Yliopiston arkkitehtuurikurssit ovat tehneet töitä asemakaava-alueen kohteisiin ja tuottaneet runsaasti ideoita kaavoitustyön pohjaksi. Aineistosta on järjestetty Karjarannassa näyttely heinäkuussa 2014.
11/12 Porin asuntomessuja on kevään ja kesän 2014 aikana valmisteltu aktiivisesti. Asemakaavan muutosta ja laajennusta on valmisteltu yhdessä osallisten kanssa. Resurssien niukkuudessa tulvariskin hallinta on noussut kynnyskysymykseksi. Hevosluodon asuntomessualueen korvaamiseksi on valmisteltu varsinaisen messualueen rajaamista Karjarannan kaupunginosaan. Alustavissa luonnoksissa kerrostalovaltaiseksi valmisteltu alue on muutettu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Alueen länsireunaan sijoittuu myös kerrostalojen ryhmä. Muuten asemakaava ja asemakaavan muutos messujen oheiskohteineen Hevosluodossa, on säilynyt lähes ennallaan. Porin kaupunginhallitus päätti 25.8.2014 esittää Osuuskunta Suomen asuntomessuille varsinaisen messualueen siirtoa Karjarantaan. Osuuskunta Suomen asuntomessut on hyväksynyt täsmennyksen. Kaavan vireilletulon jälkeen on viranomaisten kesken käyty neuvotteluja, joissa on käsitelty mm. yhteyksiä, tulvariskiä, vaikutuksia joen virtauksiin ja rakentamiskorkeuksia. Varsinais- Suomen ELY keskuksen julkaisemien suositusten pohjalta on kaavassa annettu määräys uudisrakentamisen alimmasta rakentamiskorkeudesta, joka on N2000 +3,40 tasossa. Tämä tarkoittaa, että rakennusten tulvaherkkien rakenteiden, kuten eristeiden, tulee sijaita kyseistä korkeusasemaa ylempänä. Edellytyksenä ELY keskuksen julkaisemille alimmille rakentamiskorkeuksille on ollut, ettei tulvaveden leviämisalueelle, kuten Luotojen alueelle, rakenneta veden leviämistä estäviä rakenteita. Kaavaprosessin valmisteluvaiheen aikana käydyissä viranomaisneuvotteluissa on todettu, että tulvien leviämisalueen pienenemisen johdosta Hevosluodon uudisrakentaminen vaatii korvaavia tulvasuojelutoimia. Tämän johdosta on asemakaavassa esitetty tulvasuojelutoimenpiteitä, joiden toteuttamisella voidaan asemakaava-alueen tulvasuojelun kokonaisjärjestely katsoa hoidetuksi. Viranomaiset antavat lausuntonsa kaavaluonnoksen pohjalta. Aalto yliopiston ja kaupungin kesken on pohdittu mahdollisia yhteistyökuvioita liittyen asuntomessujen valmisteluun ja toteutukseen. Tavoitteena on yhteistyön avulla pyrkiä nostamaan toteutuksen rimaa ja onnistua kehittämään uudenlaisia näkökulmia, jotka herättävät mielenkiintoa. 8.2. Luonnosvaihe Valmistelu tehdään jatkuvassa vuorovaikutuksessa järjestämällä välineet mielipiteiden esittämiseen ja vaihtoon. Tarpeen mukaan järjestetään yleisö- ja tiedotustilaisuuksia. Sopivassa vaiheessa aineisto kootaan yhteen valintoja varten. Luonnosvaiheessa kaupunkisuunnittelu asettaa asemakaavan valmisteluaineiston nähtäväksi vähintään 14 vrk:n ajaksi ja ilmoittaa nähtävilläolosta kuulutuksella paikallisissa lehdissä, kaupungin verkkosivuilla sekä kirjeellä osallisille. Luonnosvaiheen aikana osalliset voivat esittää suullisia tai kirjallisia mielipiteitä kaava-aineistosta. Luonnosvaiheessa, marraskuun 2014 aikana, järjestetään yleisötilaisuus. 8.3. Ehdotusvaihe Ehdotusvaiheessa kaupunkisuunnittelu valmistelee asemakaavaehdotuksen ottaen huomioon luonnosvaiheessa esitetyt mielipiteet. Kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville vähintään 30 vrk:n ajaksi ja nähtävänäolosta ilmoitetaan kuulutuksella paikallisissa lehdissä sekä Porin kaupungin verkkosivuilla. Ehdotusvaiheen nähtävänäolon aikana osalliset voivat tehdä kirjallisia muistutuksia asemakaavaehdotuksesta. Ehdotuksesta pyydetään myös tarvittavat lausunnot. Muistutuksiin ja lausuntoihin laaditaan vastineet, jotka toimitetaan asianosaisille ja liitetään kaava-asiakirjoihin. Muistutusten ja lausuntojen perusteella tehdään myös tarvittavat korjaukset asemakaavaehdotukseen. 8.4. Asemakaavaehdotuksen hyväksyminen Hyväksymisvaiheessa kaupunginhallitus esittää asemakaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunginvaltuustolle. Asemakaavaehdotuksen valtuustokäsittelystä annetaan kirjallinen ilmoitus niille kunnan jäsenille, jotka ovat ilmaisseet halukkuutensa ko. tiedon saamiseen sekä muistuttajille. Valtuuston hyväksymispäätöksestä voi valittaa Turun hallinto-oikeuteen ja sen päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkeimmalta hallinto-oikeudelta on haettava lupa valitusta varten, mikäli
12/12 asemakaava on oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella ja hallinto-oikeuden asemakaavavalituksesta tekemä päätös ei ole muuttanut kaupunginvaltuuston päätöstä. 8.5. Arvioitu aikataulu Alustava maankäytön ja rakentamisen tutkinta ja luonnostelu kesä-syksy 2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2013 Kuulutus vireilletulosta SK, UA, www.pori.fi Vireilletulon nähtävilläolo 11-12/2013 Kuulutus luonnosvaiheen nähtävilläolosta SK, UA, www.pori.fi Luonnosvaihe nähtävänä 11-12/2014 Luonnosvaiheen vuorovaikutusten arviointi ja asemakaavan muutosehdotuksen valmistelu Kuulutus ehdotusvaiheen nähtävänälosta SK, UA, www.pori.fi Ehdotus nähtävänä kevät 2015 Ehdotusvaiheen muistutusten ja lausuntojen arviointi Asemakaavan muutosehdotus kaupunginvaltuustossa v. 2015 aikana Aikatauluarviota tarkistetaan, mikäli kaavaan kohdistuu muistutuksia, valituksia tai muita vastaavia lisäselvityksiä vaativia seikkoja. 9. PALAUTE JA YHTEYSTIEDOT Suulliset ja kirjalliset palautteet sekä kaavoituksen etenemisen tiedustelut voi osoittaa kaupunkisuunnitteluun, kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä, puh (02) 621 1601, kaavoitusarkkitehti Otto Arponen, puh (02) 621 1606 tai kaupunkisuunnittelun neuvontaan puh. (02) 621 1608, osoite Valtakatu 4 (7 krs), 28100 Pori. Suunnitteluavustaja Tea Bogdanoff, puh. (02) 621 1972 valmistelee ja kokoaa asemakaavoitukseen liittyvää aineistoa ja huolehtii tiedon ajanmukaisuudesta verkossa. Palautetta tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa kaavan laatijalle nähtävilläolon loppuun mennessä. Valmistelun edetessä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarkistaa. Vuorovaikutus jatkuu kaavaprosessin ajan. Porissa 28.10.2014 Olavi Mäkelä Kaupunkisuunnittelupäällikkö