Sivistyslautakunta 44 06.09.2016 Sivistyslautakunta 55 12.10.2016 Ehdotus päivähoidon, ruotsinkielisen koulutuksen, suomenkielisen koulutuksen ja joukkoliikenteen vuoden 2017 talousarvioksi ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelmaksi 3250/02.02.00/2016 Sivistyslautakunta 06.09.2016 44 Valmistelija Opetuspäällikkö Ulrika Lundberg, puh. 050 375 3593 Esittelijä Opetuspäällikkö Ulrika Lundberg, puh. 050 375 3593 etunimi.sukunimi@parainen.fi Kaupunginhallitus päättää 5.9. pitämässään kokouksessa vuoden 2017 talousarvion kehyksistä. Varsinainen talousarviotyö pääsee käyntiin osastoilla vasta tämän jälkeen. Kokouksessa esitellään talousarvion laatimisohjeet ja sivistysosaston talouden kehys. Lisäksi informoidaan yksiköittäin talousarviotyöhön vaikuttavista toiminnallisista tekijöistä. Oheismateriaali Ehdotus Päätös Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laatimisohjeet Vuoden 2017 talousarvion kehys Sivistyslautakunta merkitsee kaupunginhallituksen talousarvion laatimisohjeet tiedoksi ja keskustelee sivistysosaston talouden tilasta ennen talousarviotyöskentelyä. Ehdotus hyväksyttiin. Sivistyslautakunta 12.10.2016 55 Valmistelija Opetuspäällikkö Ulrika Lundberg, puh. 050 375 3593 Esittelijä Opetuspäällikkö Ulrika Lundberg, puh. 050 375 3593 etunimi.sukunimi@parainen.fi Kaupunginhallitus on 5.9.2016 :ssä 177 antanut ohjeet vuoden 2017 talousarvion laatimista varten. Kaupunginhallituksen valmistelussa todetaan, että kaupunki on kolmena vuonna tehnyt positiivisen tuloksen ja myös kuluvan vuoden tuloksen odotetaan olevan positiivinen. Rahoitus tulee heikkenemään vuonna 2017 ja pysymään samana vuonna 2018. Verotulot pienenevät hieman, kun taas valtionosuuksien odotetaan vähenevän reilusti 2017. Talouden suunnittelussa on lähdetty siitä, että veroprosentti säilyy
ennallaan. Ensi vuoden työsopimukset ja sosiaalikulujen kehitys laskevat henkilöstökuluja. Koska ns. kiky-sopimus kattaa lähestulkoon kaikki alat, kustannusten nousun ja inflaation odotetaan olevan matalia. Kaupungin rahoituksellinen tilanne on kuitenkin valtionosuusuudistuksen ja heikkona jatkuvan suhdannetilanteen vuoksi kireä ja sen odotetaan pysyvän sellaisena pitkän aikaa jatkossakin. Talousarvion kehyksen laadinnassa on ollut lähtökohtana se, että toimintakulut ja -tulot sopeutetaan ennakoituihin vero- ja valtionosuustuloihin niin, että kertynyt alijäämä/ylijäämä katetaan suunnittelukauden aikana. Kehystä varten tehdyissä laskelmissa on lähtökohtana, että kunnallinen tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentti säilyvät muuttumattomina koko suunnittelukauden ajan. Kaupunki pyrkii suunnittelukaudella investointiensa omarahoitukseen ja investoinnit on siten sopeutettava tällaiselle tasolle. Investointien oma rahoituksellinen kantokyky on 4,6 miljoonaa euroa vuonna 2017 ja 4,8 miljoonaa euroa vuonna 2018. Vuoteen 2018 tulee mahdollisesti vaikuttamaan sote-uudistus ja vuonna 2019 investointien on oltava huomattavasti pienempiä. Tämä merkitsee nousua suhteessa tämän vuoden talousarvioon, joka on noin 4,4 miljoonaa euroa. Talousarvion kehys merkitsee 0 euron tulosta ja 4,6 miljoonan euron vuosikatetta talousarviovuonna 2017. Ohjeissa todetaan, että kehykset ovat sitovia kunkin osaston osalta toimintakatetasolla sekä yhteenlasketun toimintakatteen osalta talousarviovuonna. Taloussuunnitelmassa (vuodet 2018 2019) kehykset ovat sitovia kokonaisnettomenojen osalta ja suuntaa antavia osastojen nettomenojen osalta. Kehyksiin sisältyvät sisäiset menot ja tulot, sisäisiä vuokria lukuun ottamatta. Vuoden 2017 sisäiset vuokrat kattavat myös pääomakustannukset ja nousevat noin kaksinkertaisiksi vuoden 2016 tasosta. Kehysten ja niiden muutosten käsittelyn helpottamiseksi sisäiset vuokrat on jätetty pois laskelmasta. Vuokrat eivät vaikuta kaupungin toimintakatteeseen, mutta osastotasolla vaikutus on olennainen. Kaupunginhallituksen sivistysosastolle osoittama toimintakate on 30 968 000 euroa, mikä merkitsee -1,1 %:n nettovähennystä vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. Tulojen odotetaan lisääntyvän 28 000 eurolla (1,2 %), kun taas menot vähenevät 330 000 eurolla (1 %). Toimintakate on ilman sisäisiä vuokria 28 208 000 euroa tai -1,3 % (-357 000 euroa) vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. Päivähoito Yleistä Paraisilla on ennusteen mukaan 1 073 0 6-vuotiasta lasta vuonna 2017, mikä on hieman vähemmän viime vuosiin verrattuna. Samaan aikaan kunnallisessa päivähoidossa olevien lasten lukumäärä on kasvanut. Vuonna 2017 kunnalliseen päivähoitoon arvioidaan osallistuvan noin 74 % lapsista (noin 800 lasta). Tulot Tulopuolella odotetaan 1 %:n kasvua. Kaupunki liittyi päivähoitopaikkojen ostoa
ja myyntiä koskevaan seudulliseen yhteistoimintasopimukseen vuonna 2011 ja arvioi myyvänsä muutaman paikan vuoden aikana. Menot Ns. kiky-sopimuksesta huolimatta henkilöstökulut nousevat noin 2 % eli noin 118 000 eurolla, vaikka lomakorvaukset laskevatkin 30 % kiky-sopimuksen mukaisesti. Tämä johtuu siitä, että päivähoidossa olevien lasten määrä on kasvanut vuoteen 2016 verrattuna, ja tästä syystä tarvitaan lisää henkilökuntaa. Sen sijaan kotihoidon tukeen ja yksityisen hoidon tukeen on budjetoitu noin 220 000 euroa vähemmän. Ostopalvelujen kustannukset kasvavat 1 %. Folkhälsan Sydin kanssa tehty sopimus 62 päivähoitopaikan ostamisesta umpeutuu heinäkuussa 2017. Vastaavan paikkamäärän hankinta on käynnistetty. Föreningen Folkhälsan i Pargas rf:ltä ostettavien päivähoitopaikkojen hinta on vuoden 2016 tasolla. Muut toimintakulut nousevat 528 501 eurolla. Suurin lisäys johtuu siitä, että sisäiset pääomakustannukset (527 202 euroa) lasketaan nyt mukaan talousarvioon. Päivähoidon nettosumma on yhteensä 8 840 046 euroa. Prosenteissa lisäys on 5 %. Talousarvioehdotuksen loppusumma on 7 881 473 euroa ilman sisäisiä vuokria. -1,3 %:n kehys (ilman sisäisiä vuokria) on päivähoidon osalta 7 881 473 euroa. Täten talousarvioehdotus vastaa kehystä. Ruotsinkielinen koulutus Yleistä 1. 9. vuosiluokkien oppilasmäärän ennustetaan kasvavan hieman, noin 20 oppilaalla. Oppilasmäärän arvioidaan olevan yhteensä 984 oppilasta syksyllä 2017. Esikoululaisten määrä näyttää pienenevän, ennusteen mukaan esikoululaisten määrä tulee olemaan 87. Lukion opiskelijamäärä on noin 190. Tulot Kotikuntakorvausten odotetaan jäävän vuonna 2017 noin 13 201 euroa pienemmiksi vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. Ulkoisista hankeavustuksista saatavat yli 10 000 euron tulot sisältyvät kirjanpidollisesti nykyään kaupungin hanketoimintaan. Pienempiä summia arvioidaan kertyvän yhteensä noin 10 000 euroa. Muut toimintamenot muodostuvat etupäässä Axxell Utbildning Ab:n laskuttamista eläkemaksuista ja aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuista, ja niiden arvioidaan pysyvän pääpiirteittäin samalla tasolla kuin aiemmin eli 131 000 eurossa. Tulot ovat yhteensä 246 399 euroa (249 000 euroa vuonna 2016). Menot Henkilöstömenot Menopuolella henkilöstökulut vähenevät 187 553 eurolla. Tämä johtuu ensisijaisesti ns. kiky-sopimuksesta, jonka mukaan lomakorvaukset pienenevät 30 %. Tästä aiheutuva vähennys on noin 141 642 euroa. Myös Våno skolan ja Skräbböle skolan yhdistymisen vaikutukset näkyvät nyt täysimääräisinä, kun
kahden luokanopettajan palkka jää pois myös kevätlukukaudelta, noin 40 000 euroa. Henkilöstökulut sivukuluineen ovat yhteensä 7 860 290 euroa (8 047 843 euroa vuonna 2016). Perusopetusryhmien määrä tulee pysymään entisellään Malms skolassa, jossa oppilasmäärän arvioidaan kasvavan hienoisesti 333 oppilaaseen. Skräbböle skolassa on kuusi perusopetusryhmää kuten nytkin. Ennusteen mukaan oppilasmäärä on noin 105. Sarlinska skolanin osalta oppilasmäärä kasvaa 270 oppilaaseen syksyllä 2017, mutta perusopetusryhmiä on yhtä monta kuin kuluvana lukuvuonna. Erityisoppilaiden määrä on edelleen suuri, mikä on otettu huomioon erityisopetuksen resurssoinnissa. Koulunkäynninohjaajien määrän arvioidaan pysyvän suurin piirtein samalla tasolla kuin 2016. Lukuvuonna 2016 2017 perusopetuksen tuntikehystä pienennetään 10 tunnilla oppilasmäärän vaihtelujen ja rakennemuutosten takia. Lukion osalta tulee 15,47 tunnin lisäys opinto-ohjaukseen tehtävistä panostuksista. Ostopalvelut Ostopalvelujen kustannukset ovat -72 957 euroa pienemmät kuin 2016. Siivousmäärärahat vähenevät yhteensä 14 404 eurolla. Siivouksen kustannukset ovat yhteensä 373 095 euroa. Kouluruokailun kustannukset ovat vuoden 2016 tasolla. Kouluruokailun hinta on yhteensä 869 777 euroa. It-kustannukset ovat kasvaneet 16 924 euroa vuoteen 2016 verrattuna ja ovat talousarvioehdotuksen mukaan 223 716 euroa. Koulukuljetuksen kustannukset pienenevät 55 600 eurolla edellisen kilpailutuksen ansiosta. Koulukuljetuskustannukset ovat yhteensä 711 600 euroa. Kotikuntakorvaukset niistä paraislaisista oppilaista, jotka käyvät koulua toisessa kunnassa, kasvavat hieman vuoteen 2016 verrattuna, 5 492 euroa. Toisen asteen oppilashuollon menot ja sijoitetuista lapsista aiheutuvat kustannukset lisääntyvät 29 808 eurolla. Psykologipalvelut, noin 65 000 euroa, on aiemmin kirjattu sisäiseksi ostopalveluksi, mutta vuonna 2017 kulu budjetoidaan henkilöstömenoksi. Aineet, tarvikkeet ja tavarat Koulumateriaali- ja kirjallisuusmäärärahat oppilasta kohden ovat vuoden 2016 tasolla, mutta oppilasmäärän kasvaessa kokonaissumma kasvaa hieman. Aineisiin ja tavaroihin on budjetoitu yhteensä 288 690 euroa (277 350 euroa vuonna 2016). Avustukset Ulkopuolisille toimijoille maksettavat aamu- ja iltapäivätoiminnan avustukset ovat 24 500 euroa eli vuonna 2016 maksettujen avustusten tasolla. Muut toimintamenot Muiden toimintakulujen osalta voidaan todeta nousua olevan 1 672 831 euroa. Sisäiset vuokrat ovat nousseet 19 933 euroa. Sisäiset vuokrakulut ovat yhteensä 1 314 055 euroa. Tämän lisäksi on budjetoitu sisäisinä pääomakustannuksina 1 653 118 euroa. Yhteenveto Ruotsinkielisen koulutuksen nettosumma on yhteensä 13 427 548 euroa.
-1,3 %:n kehys (ilman sisäisiä vuokrakuluja) on ruotsinkielisen koulutuksen osalta 10 567 983 euroa. Talousarvioehdotuksen nettosumma ilman sisäisiä vuokria on 10 460 375 euroa. Talousarvioehdotus alittaa kehyksen 106 708 eurolla. Suomenkielinen koulutus Yleistä Perusopetuksen oppilasmäärässä ei ole näkyvissä muutoksia kuluvaan vuoteen ver rat tu na, sama tilanne esiopetuksessa. Valmistavan opetuksen oppilaiden lu kumää rä on vakiintunut ja näyttää siltä, että yksi opettaja ja koulunkäynnin ohjaaja riit tä vät vastaamaan ryhmän opetuksesta. Toisaalta yksityismajoituksessa asuvat tur va pai kan ha ki ja lap set ja - nuoret lisäävät painetta lisäresurssille. Nykyiset resurs sit riittävät, kun valmistavan opetuksen oppilaita integroidaan yleis ope tuksen opetusryhmiin silloin tällöin ja väliaikaista henkilöstöä (esimerkiksi kou lunkäyn nin oh jaa ja) voidaan palkata tarvittaessa. Erityistä tukea saavien lasten määrässä ei ole tapahtunut muutoksia, joskin te hostet tuun tukeen oikeuttavia lapsia on entistä enemmän. Opetusryhmien ko ko ja ei tule kaupungin isoissa kouluissa kasvattaa ja koulunkäynnin ohjaajien määrä on järkevä pitää samana, jotta integrointi ja oppimisen sekä koulunkäynnin tuki voidaan toteuttaa perusopetuslain ja 1.8.2016 käyttöön otetun perusopetuksen ope tus suun ni tel man mukaisesti. Samanaikaisopettajuutta ja joustavia ope tus ryhmä jär jes te ly jä tulee edelleen kehittää, erityisesti perusopetuksen ylemmillä vuosi luo kil la. Talousarvion toteutumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että opetus ryh mät on rakennettu järkevästi ja opetukseen suunnatut resurssit koh dis tetaan niinikään toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevästi. Lukiokoulutuksessa opiskelijamäärä on nousussa ja yhteistyö ruotsinkielisen lukion kanssa alkanut. Yhteistyön vakiinnuttaminen ja uusien toimintatapojen löyty mi nen on tärkeää lukioiden elinvoimaisuuden takia. Saariston kansalaisopisto ja Väståbolands medborgarinstitutin yhdistyminen su jui hyvin. Toiminta on tehokasta ja kurssitarjonta monipuolista eri puolilla kau punkia. Elokuussa 2016 otettiin käyttöön peruskorjatut opetustilat Elm gre nin tiel lä. Tulevina vuosina 2017-2019 toteutunee koulukeskuksen taide- ja taitoaineiden ope tus ti lo jen peruskorjaus. Peruskorjauksen jälkeen käsityön opetus on mah dollis ta toteuttaa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden edellyttämällä ta val la ja musiikinopetuksen opetustilat ovat riittävät kaupungin yläkouluille ja lukioil le. Peruskorjaukset jälkeen oppimisympäristöt ovat turvalliset ja mo ni käyt töiset. Tuotot Suomenkielisen koulutuksen tuotot rakentuvat pääosin ko ti kun ta kor vaus maksuis ta, joiden oletetaan nousevan noin 50 000 euroa vuodesta 2016, kulut nou sevat vastaavalla summalla. Muita tulonlähteitä ovat kansalaisopiston lu ku kau simak sut (105 000 ), aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut (34 900 ). Tuottojen koko nais sum ma on arvioitu olevan 285 800 euroa vuodelle 2017. Menot
Palvelujen ostot Palvelujen ostot ovat kokonaisuudessaan 1 765 110 euroa, korotusta 53 473 euroa vuoden 2016 talousarviosta. Siivoukseen, vuokriin ja kouluruokailun kus tannuk siin ei juurikaan tule muutosta. Palvelujen ostossa suurin yksittäinen kuluerä on matkustus- ja kuljetuspalvelut. Avustukset Avustuksiin kuuluvat stipendit ja Koululiikuntaliiton jäsenmaksu sekä aamu- ja ilta päi vä toi min nan avustukset. Näihin summiin ei tule muutoksia. Yhteenveto Suomenkielisen koulutuksen talousarvioehdotuksen nettosumma on 8 739 839 euroa. Raami -1,3 % kehykselle (ilman sisäisiä vuokrakuluja) on suomenkielisen koulutuksen osalta 7 122 073 euroa. Talousarvion nettosumma ehdotuksessa on ilman sisäisiä vuokrakuluja 7 124 717 euroa. Vuodelle 2017 asetetulle talousarvion raamille on ylitystä 2 644 euroa. Säästöt ovat rakentuneet erittäin tiukasta ku lu ra ken teen karsimisesta, esimerkiksi sijaiskulut ja pienentyneistä hen ki lö si vu ku luis ta. Talousarvioissa on niinikään huomioitu tuntikehyksen järkevä jakaminen elo kuus ta 2017 alkaen. Joukkoliikenne Joukkoliikenteen kustannusten arvioidaan kasvavan 62 500 eurolla vuoteen 2016 verrattuna. Tämä johtuu ELY-keskuksen tekemästä Turku-Parainen-Nauvo-Korppoo-Houtskari-linjan kilpailutuksesta, jonka tulos tuli Paraisten kaupungille aikaisempaa liikennöintiä kalliimmaksi. Reitillä nykyään liikennöivän TLO:n kanssa tehty sopimus tuli voimaan kesällä 2016, eikä tässä vaiheessa pystytä vielä sanomaan, miten kustannukset tulevat kehittymään. Joukkoliikenteen nettokustannuksiksi on budjetoitu 348 800 euroa. Sivistysosasto, yhteensä Koko sivistysosaston talousarvion nettosumma on 34 673 775 euroa mukaan lukien kulttuuri- ja kirjastoyksikkö, mikä on 3 348 011 euroa enemmän vuoden 2016 talousarvioon verrattuna (111 %). Nettosummasta 6 492 422 euroa ovat sisäisiä vuokria ja niihin liittyviä pääomakustannuksia. Sivistysosaston osalta -1,3 %:n kehys on 28 208 000 euroa (ilman sisäisiä vuokria). Kehys alittuu 26 647 eurolla. Oheismateriaali Ehdotus Paraisten kaupungin vuoden 2017 talousarvion kehys Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018 2019 taloussuunnitelman laatimisohjeet Ehdotus päivähoitoyksikön talousarvioksi Ehdotus ruotsinkielisen koulutusyksikön talousarvioksi Ehdotus suomenkielisen koulutusyksikön talousarvioksi Ehdotus joukkoliikenneyksikön talousarvioksi Sivistyslautakunta merkitsee ehdotukset tiedoksi ja hyväksyy osaltaan yksiköiden talousarvioehdotukset vuodeksi 2017.
Päätös Tiedoksianto Ehdotus hyväksyttiin. Kaupunginhallitus