RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA 2005-2015 VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016
SISÄLTÖ 1.Tausta 2.Elinvoima-analyysin tulokset 3.Yhteenveto
1. Tausta
MISTÄ PUHUTAAN, KUN PUHUTAAN ALUEEN ELINVOIMASTA? Hyvinvoinnista Kasvusta Kilpailukyvystä Kannattavuudesta Tuloksellisuudesta Dynaamisuudesta Energisyydestä Ketteryydestä Notkeudesta Muutosvalmiudesta Jne. 4
vuotta optimaalinen aikaväli ennakoida alueen muutos- ja kehitysdynamiikkaa 5
ELINVOIMAN VIITEKEHYS Ulkoinen elinvoima: Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenteeseen väestöja työllisyyskehitykseen, alue- ja yritystalouteen, osaamiseen ja koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen tai saavutettavuuteen ja etäisyyksiin. Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutoksen hallinta riippuu ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista 2. Alueen sisäinen elinvoima 3. Alueen mainekuva Sisäinen elinvoima: Alueen sisäiseen toimintaympäristöön vaikuttavat mikrotekijät, jotka liittyvät rakennettuun etuun: alueen tekemät strategiset painopisteet ja valinnat, kyky tehdä päätöksiä, muutosherkkyys, sisäinen yhteistyö- ja luottamuskulttuuri, yhteistyörakenne ja sopimusjärjestelyt jne. Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä Alueen mentaalinen etu avainroolissa: tulevaisuususko, myönteinen kasvuretoriikka, identiteetti, ilmapiiri, fiilistekijät ja alueen kehitystä vahvistavat yhdistävät tekijät 1. Alueen ulkoinen elinvoima
ELINVOIMA-ANALYYSIN AINEISTO JA AINEISTON KÄSITTELY Analyysin aineiston muodostivat Tilastokeskuksen, THL:n ja Kuntaliiton tietokannat. Analyysiin sisällytettiin kolme alueiden ulkoiseen elinvoimaan (kilpailukykyyn) liittyvää teemaa, jotka liittyivät aluetalouteen, työllisyyteen ja vetovoimaan. Jokaisessa teemassa oli neljä supermuuttujaa, joilla on suuret positiiviset tai negatiiviset kerrannaisvaikutukset Analyysin kohteena oli seitsemän Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntaa. Tavoitteena oli paikantaa sekä yksittäisen kunnan että koko alueen positio suhteessa koko maan keskiarvo- ja mediaanikuntaan. 1. ALUETALOUS- DYNAMIIKKA 2. TYÖLLISYYS- DYNAMIIKKA 3. VETOVOIMA- DYNAMIIKKA Analyysin aikajänne käsitti kaikkien teemojen ja muuttujien osalta keskipitkän aikavälin tiedot (2005-2014/2015) Analyysiin kerättiin erikseen sekä absoluuttista ja suhteellista tilastotietoa muutos- ja kehitysdynamiikasta.
ANALYYSIN OSA-ALUEET JA MUUTTUJAT ALUETALOUS TYÖLLISYYS VETOVOIMA Taloudellinen huoltosuhde 2005-2014 Työllisyysaste 2005-2014 Aktiiviväestön osuus (15-64 vuotiaat) 2005-2015 BKT euroa asukasta kohden 2005-2014 Yksityisen sektorin osuus kaikista alueen työpaikoista 2005-2014 Väestönlisäys 2010-2016 Yrityskanta (toimivat yritykset) suhteessa väkilukuun 2005-2015 Yksityisen sektorin työpaikkakehitys 2005-2014 Väestönkehitys 2015-2030 Kunnallisverotettavat tulot 2005-2014 Työpaikkaomavaraisuusaste 2005-2014 KELA:n sairastavuusindeksi 2005-2015 Absoluuttista elinvoimaa analysoidaan muuttujittain korkeimman tai parhaimman arvon perusteella Suhteellista elinvoimaa analysoidaan muuttujittain muutos- tai kasvuprosentin perusteella
LUKUOHJE SEURAAVIIN TAULUKOIHIN 1. Jokainen analyysin teema ja muuttuja esitetään samalla tavalla. Diojen oikealla puolella on selitelaatikko ja vasemmalla koostetaulukko 2. Selitelaatikossa kerrotaan aina ensimmäisenä, mitä kyseinen muuttuja kuvaa ja mittaa 3. Seuraavaksi esitetään kyseisen muuttujan osalta koko maan kaikkien kuntien keskiarvo (313 kuntaa) ja mediaani (keskimmäisen kunnan arvo) 4. Tämän jälkeen tuodaan esille Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien yhteinen arvo 5. Lopuksi selitelaatikossa kerrotaan alueen yksittäisten kuntien tilanne siten, että selitteessä korostetaan parhaimman absoluuttisen arvon tai suurimman suhteellisen muutoksen saaneita kuntia
2. Elinvoima-analyysin tulokset
ALUETALOUSDYNAMIIKKA BKTA per asukas 2005-2014 Yrityskanta 2005-2015 Taloudellinen huoltosuhde 2005-2014 Aluetalous Kunnallisverotettavat tulot 2005-2014 11
TALOUDELLINEN HUOLTO- SUHDE VUOSINA 2005-2014 Muuttuja kuvaa ei-työllisten (työttömät ja työvoiman ulkopuoliset) suhdetta työllisiin Taloudelliseen huoltosuhteen keskiarvo oli koko maassa 1,63 ja mediaani 1,62 vuoden 2014 lopussa Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien taloudellisen huoltosuhteen keskiarvo oli kilpailukykyisempi kuin koko maan keskiarvo ja mediaani vuosina 2005-2014 Taloudellinen huoltosuhde oli optimaalisin Laitilassa ja Säkylässä vuoden 2014 lopussa. Taloudellisen huoltosuhteen muutos oli vähäisin Eurassa ja korkein Raumalla vuosina 2005-2014 MUUTOS ABS. KUNTA 2005 2010 2014 2005-2014 Eura 1,44 1,41 1,46 0,02 Eurajoki 1,34 1,33 1,46 0,12 Laitila 1,32 1,32 1,36 0,03 Pyhäranta 1,31 1,31 1,46 0,16 Rauma 1,32 1,33 1,50 0,18 Säkylä 1,31 1,27 1,38 0,06 Uusikaupunki 1,35 1,44 1,41 0,07 7 ALUEEN KUNTAA 1,34 1,35 1,43 0,09 KESKIARVO 1,56 1,54 1,63 0,07 MEDIAANI 1,52 1,51 1,62 0,10 Lähde: Tilastokeskus, kuntien avainluvut
BKT EUROA ASUKASTA KOHDEN 2005-2014* Muuttuja kuvaa kaikkien alueella tuotettujen tavaroiden ja palveluiden määrää eli kokonaistuotantoa. Kokonaistuotannon määrä suhteutetaan alueen väkilukuun Koko maan BKT asukasta kohden keskiarvo oli 37602 ja mediaani 29 291 euroa asukasta kohden vuonna 2014 Rauman seudun BKT euroa asukasta kohden oli selvästi korkeampi kuin koko maan keskiarvo ja mediaani. Rauman seudun BKT oli asukasta kohden 3:nneksi korkein koko maassa Maarianhaminan ja Helsingin seudun jälkeen vuonna 2014. Vakka-Suomen seudun BKT jäi alle koko maan keskiarvon, mutta oli lähellä koko maan mediaania. Rauman ja Vakka-Suomen seutujen yhteenlaskettu BKT euroa asukasta kohden oli lähellä koko maan keskiarvoa ja selvästi yli koko maan mediaanin vuoden 2014 lopussa MUUTOS ABS. ALUE 2005 2010 20142005-2014 MUUTOS % 2015-2014 Rauman seutu 33 423 40 946 43 943 10 520 31,5 Vakka- Suomen seutu 24 615 25 864 30 090 5 475 22,2 RAUMAN JA VAKKA-SUO- MEN SEU- DUT 30 563 36 061 37 017 6 454 21,1 KESKIARVO 31 335 34 885 37 602 6 267 20,0 MEDIAANI 24 140 26 974 29 201 5 061 21,0 * Tiedot saa vain seutukuntatasolla Lähde: Tilastokeskus, kansantalous/aluetilinpito
YRITYSKANTA SUHTEESSA ALUEEN KESKIVÄKILU- KUUN 2005-2015 Muuttuja kuvaa alueella toimivien yritysten määrää (=yrityskanta) suhteessa alueen keskiväkiluvun tuhanteen asukkaaseen. Tulokset ilmaistaan promilleina tuhatta asukasta kohden Koko maassa oli keskimäärin 75,3 ja medi-aani 71,5 toimivaa yritystä tuhatta asukasta kohden vuoden 2015 lopussa Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien alueella oli toimivia yrityksiä hieman vähemmän kuin oli koko maan keskiarvo ja mediaani Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien alueella toimivia yrityksiä oli suhteessa asukaslukuun eniten Laitilassa ja Säkylässä. Yrityskanta kasvoi suhteellisesti eniten Säkylässä ja Pyhärannassa vuosina 2005-2015 MUUTOS ABS. ALUE 2005 2010 20152005-2015 MUUTOS % 2005-2015 Eura 60,0 68,4 74,2 131 23,6 Eurajoki 54,2 64,7 62,3 54 15,0 Laitila 75,2 87,2 96,2 176 28,1 Pyhäranta 50,9 64,0 70,2 37 37,8 Rauma 50,6 58,0 58,6 288 15,7 Säkylä 64,0 75,7 88,3 119 37,8 Uusikaupunki 60,7 71,5 77,9 224 28,2 7 ALUEEN KUNTAA 57,2 66,4 70,3 1029 22,8 KESKIARVO 58,5 66,3 75,3 84 325 28,7 MEDIAANI 56,1 64,0 71,5 27,5 Lähde: Tilastokeskus, yritykset/aloittaneet ja lopettaneet yritykset; väestö
KUNNALLISVEROTETTAVAT TULOT VUOSINA 2005-2014 Muuttuja kuvaa alueen kunnallis-, yhteisöja kiinteistöverojen yhteismäärää suhteutettuna asukasta kohden Kunnallisverotettavien tulojen määrä oli keskimäärin 3 374 ja mediaani 3 294 euroa asukasta kohden koko maassa vuonna 2014 Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien kunnallisverotettavat tulot olivat 16,7 % korkeammat kuin koko maassa keskimäärin vuonna 2014. Tulot kasvoivat enemmän kuin koko maassa keskimäärin vuosina 2005-2014 Kunnallisverotettavat tulot olivat korkeimmat Eurajoella ja Raumalla. Verotettavat tulot kasvoivat suhteellisesti eniten Eurajoella, Uudessakaupungissa ja Säkylässä MUUTOS ABS. ALUE 2005 2010 20142005-2014 MUUTOS % 2005-2014 Eura 2 452 3 088 3 494 1 042 42,5 Eurajoki 2 750 6 537 6 374 3 624 131,8 Laitila 2 257 2 866 3 273 1 016 45,0 Pyhäranta 2 419 3 111 3 524 1 105 45,7 Rauma 2 747 3 524 4 107 1 360 49,5 Säkylä 2 647 3 564 4 002 1 355 51,2 Uusikaupunki 2 495 3 353 3 823 1 328 53,2 7 ALUEEN KUNTAA 2 548 3 486 3 938 1 389 54,5 KESKIARVO 2 261 2 895 3 374 1 113 49,2 MEDIAANI 2 192 2 780 3 294 1 102 50,3 Lähde: Tilastokeskus, kuntien tilinpäätökset; Kuntataliitto, taloudellisia tunnuslukuja
TYÖLLISYYSDYNAMIIKKA Yksityisen sektorin osuus 2005-2014 Yksityisen sektorin työpaikkakehitys 2005-2014 Työllisyysaste 2005-2014 Työllisyys Työpaikkaomavaraisuusaste 2005-2014 16
TYÖLLISYYSASTE (%) VUOSINA 2005-2014 MUUTOS %- YKSIKKÖÄ ALUE 2005 2010 20142005-2014 MUUTOS % 2005-2014 Muuttuja kuvaa 18-64 vuotiaiden työllisten osuutta vastaavanikäisestä väestöstä (=työllisyysaste) vuosina 2005-2014 Koko maan työllisyysaste oli 67,9 % ja mediaani 66,8 % vuonna 2014: työllisyysaste heikkeni vuosien 2007-2014 välisenä aikana Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien työllisyysaste ylitti 70 % ja oli selvästi korkeampi kuin koko maan keskiarvo. Alueen työllisyysaste koheni vuosina 2007-2014 Työllisyysaste oli korkein Laitilassa, Säkylässä ja Eurassa. Työllisyysaste jäi alle 70 %:in tason vain Raumalla. Työllisyysaste koheni suhteellisesti eniten Uudessakaupungissa ja Laitilassa vuosina 2007-2014 Eura 70,3 71,8 72,4 2,1 3,0 Eurajoki 70,7 71,3 71,3 0,6 0,8 Laitila 71,1 72,5 74,3 3,2 4,5 Pyhäranta 71,6 71 70,9-0,7-1,0 Rauma 68,7 69,4 66,8-1,9-2,8 Säkylä 72,2 73,4 74,2 2 2,8 Uusikaupunki 67,9 66,1 71,3 3,4 5,0 7 ALUEEN KUNTAA 70,4 70,8 71,6 1,2 1,7 KESKIARVO 68,7 68,8 67,9-0,8-1,2 MEDIAANI 67,4 67,5 66,8-0,6-0,9 Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta
YKSITYISEN SEKTORIN OSUUS (%) ALUEEN TYÖ- PAIKOISTA 2005-2014 Muuttuja kuvaa yksityisen sektorin työpaikkojen osuutta suhteessa alueen kaikkiin työpaikkoihin (kunnat, valtio, valtioenemmistöinen osakeyhtiö, yksityinen sektori ja yrittäjät) Yksityisen sektorin osuus koko maan työpaikoista oli 48,2 % ja mediaani 48,5 % vuoden 2014 lopussa. Yksityisen sektorin työ-paikkojen osuus kasvoi keskimäärin 0,4 % vuosina 2005-2014 Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien alueella yksityisen sektorin osuus on peräti 15,4 %-yksikköä korkeampi kuin koko maassa keskimäärin Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista oli korkein Eurajoella ja Eurassa. Yksityisen sektorin osuus kasvoi eniten Uudessakaupungissa, Säkylässä ja Eurassa vuosina 2005-2014 MUUTOS ABS. ALUE 2005 2010 20142005-2014 MUUTOS % 2005-2014 Eura 68,0 67,9 67,6-88 -0,6 Eurajoki 67,3 72,2 71,3 267 6,0 Laitila 59,0 60,5 58,1-262 -1,6 Pyhäranta 64,0 63,9 59,6-44 -6,9 Rauma 67,5 67,0 64,5-1530 -4,4 Säkylä 43,1 46,1 46,9-84 8,8 Uusikaupunki 60,7 59,5 66,2 276 9,1 7 ALUEEN KUNTAA 63,6 63,8 63,6-1465 0,1 KESKIARVO 47,8 48,9 48,2-2876 0,9 MEDIAANI 48,4 49,5 48,5 0,3 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti/alueen työpaikat työnantajasektoreittain
YKSITYISEN SEKTORIN TYÖPAIKKAKEHITYS VUOSINA 2005-2014 Muuttuja kuvaa yksityisen sektorin työpaikkojen määrän muutosta vuosien 2005-2014 aikana Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä väheni noin 3000 työpaikalla (-0,2 %) vuosien 2005-2014 välisenä aikana Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien alueella yksityisen sektorin työpaikkojen määrä väheni suhteellisesti enemmän kuin koko maassa Yksityisen sektorin työpaikat kasvoivat Eurajoella, Säkylässä ja Uudessakaupungissa, mutta vähenivät merkittävästi erityisesti Raumalla (-12,6 %)vuosina 2005-2014 MUUTOS ABS. ALUE 2005 2010 20142005-2014 MUUTOS % 2005-2014 Eura 3 635 3 611 3 552-83 -2,3 Eurajoki 1 573 1 881 1 858 285 18,1 Laitila 2 289 2 307 2 101-188 -8,2 Pyhäranta 359 353 308-51 -14,2 Rauma 11 951 11 717 10 441-1 510-12,6 Säkylä 1 362 1 492 1 443 81 5,9 Uusikaupunki 4 055 3 795 4 605 550 13,6 7 ALUEEN KUNTAA 25 224 25 156 24 308-916 -3,6 1 320 327 1 356 1191 317 491-2836 -0,2 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti/alueen työpaikat työantajasektoreittain
TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS- ASTE (%) VUOSINA 2007-2014 Muuttuja kuvaa alueella olevien työpaikkojen määrää suhteessa alueella asuviin työllisiin. Koko maan suhdeluku on 100 Työpaikkaomavaraisuuden keskiarvo oli koko maassa 100 ja mediaani 88,5 % vuonna 2014. Työpaikkaomavaraisuuden mediaani nousi hieman vuosina 2007-2014 Rauman seudun (!) työpaikkaomavaraisuusaste ylitti koko maan keskiarvon vuosina 2007-2014. Alueen työpaikkaomavaraisuus koheni enemmän kuin koko maan mediaani Työpaikkaomavaraisuusaste oli korkein Uudessakaupungissa, Eurajoella ja Eurassa sekä selvästi alhaisin Pyhärannassa. Työpaikkaomavaraisuus kasvoi eniten Uudessakaupungissa ja Eurajoella vuosina 2007-2014 *Yhteenvetoluvuissa mukana vain Rauman seudun kunnat MUUTOS %- YKSIKKÖÄ ALUE 2007 2010 20142007-2014 MUUTOS % 2007-2014 Eura 104,7 102,5 105 0,3 0,3 Eurajoki 97,5 102,6 107,5 10 10,3 Laitila 107,5 104,6 99,8-7,7-7,2 Pyhäranta 60,9 57,1 59,6-1,3-2,1 Rauma 100,5 102,8 101,3 0,8 0,8 Säkylä 98 97,6 101,7 3,7 3,8 Uusikaupunki 95,1 98,3 107,8 12,7 13,4 RAUMAN SEUTU* 100,7 102,1 102,6 1,9 1,9 KESKIARVO 100 100 100 0 0,0 MEDIAANI 87,6 87,9 88,5 0,9 1,0 Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta
VETOVOIMADYNAMIIKKA Väestölisäys 2010-2016 Väestöennuste 2015-2030 Aktiiviväestön osuus 2005-2015 Vetovoima KELA:n sairastavuusindeksi 2005-2014 21
15-64 VUOTIAIDEN OSUUS (%) ALUEEN VÄESTÖSTÄ MUUTOS %-YKSIK- KÖÄ 2005-2015 ALUE 2005 2010 2015 MUUTOS % 2005-2015 Muuttuja kuvaa alueen 15-64 vuotiaan väestön osuutta koko alueen väestöstä vuosina 2005-2015 Koko maassa 15-64 vuotiaan väestön osuuden keskiarvo oli 63,2 % ja mediaani 58,4 % vuonna 2015. Työikäisen väestön osuus väheni -3,5 %-yksikköä vuosina 2005-2015 Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien työikäisen väestön osuus oli alhaisempi kuin koko maan keskiarvo (-3,9 %-yksikköä), mutta korkeampi kuin kuntien mediaani (+0,9 %- yksikköä) Työikäisen väestön osuus oli korkein Raumalla ja Uudessakaupungissa sekä alhaisin Eurassa. Työikäisen väestön määrä aleni kaikissa alueen kunnissa Eura 62,1 61,4 58-4,1-6,6 Eurajoki 64,9 63,5 59,1-5,8-8,9 Laitila 64,5 62,6 59,4-5,1-7,9 Pyhäranta 64,6 63,3 58,4-6,2-9,6 Rauma 66,7 64,9 61,8-4,9-7,3 Säkylä 64 62,8 58,4-5,6-8,8 Uusikaupunki 66,9 64,8 59,7-7,2-10,8 7 ALUEEN KUNTAA 64,8 63,3 59,3-5,5-8,5 KESKIARVO 66,7 66 63,2-3,5-5,2 MEDIAANI 63,2 62,1 58,4-4,8-7,6 Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne
VÄESTÖNLISÄYS VUOSINA 2010-2016/10 ALUE VÄKILUKU 2010 VÄKILUKU 2016/9 VÄESTÖNLISÄYS ABS. 2010-2016/9 VÄESTÖNLISÄYS MUUTOS % 2010-2016/9 Muuttuja kuvaa väestönlisäystä eli alueen luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen nettomuuton ja nettomaahanmuuton yhteismäärää vuosina 2010-2016 Koko maan väestönlisäys oli yhteensä noin 126 500 henkilöä (+2,4 %) vuosien 2010-2016 välisenä aikana Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien väkiluku väheni noin -1 600 henkilöä (-1,7 %) vuosina 2010-2016 Väestö kasvoi Eurajoella (+2,4 %) ja Laitilassa (+0,9 %), mutta väheni muissa alueen kunnissa vuosina 2010-2016. Väestö väheni suhteellisesti eniten Säkylässä (-7,2 %) Eura 12 505 12 008-497 -4,0 Eurajoki 5 924 6 069 145 2,4 Laitila 8 434 8 508 74 0,9 Pyhäranta 2 236 2 090-146 -6,5 Rauma 39 721 39 573-148 -0,4 Säkylä 7 532 6 991-541 -7,2 Uusikaupunki 15 834 15 373-461 -2,9 7 ALUEEN KUNTAA 92 186 90 612-1 574-1,7 5 374 499 5 501 443 126 544 2,4 Lähde: Tilastokeskus, väestö/väestön ennakkotiedot
VÄESTÖKEHITYS ENNUSTEEN MUKAAN VUOSINA 2015-2030 ALUE VÄKILUKU 2015 VÄKILUKU 2030 MUUTOS ABS. 2015-2030 MUUTOS % 2015-2030 Muuttuja kuvaa alueen väestönkehitystä Tilastokeskuksen uusimman (2015) väestöennusteen mukaan vuosina 2015-2030 Koko maan väestö kasvaa ennusteen mukaan yhteensä noin 279 000 henkilöllä (+5,1 %) vuoteen 2030 mennessä Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien väestö vähenee ennusteen mukaan noin 1 300 henkilöllä (-1,5 %) vuoteen 2030 mennessä Väestö kasvaa ennusteen mukaan Laitilassa (2,7 %), Eurajoella (0,7 %) ja Raumalla (0,6 %), mutta vähenee muissa alueen kunnissa. Väestö vähenee eniten ennusteen mukaan Pyhärannassa (-11,8 %) ja Säkylässä (-8,3 %) Eura 12 253 11 744-509 -4,2 Eurajoki 5 958 6 002 44 0,7 Laitila 8 555 8 789 234 2,7 Pyhäranta 2 116 1 866-250 -11,8 Rauma 39 971 40 225 254 0,6 Säkylä 4 489 4 115-374 -8,3 Uusikaupunki 15 489 14 765-724 -4,7 7 ALUEEN KUNTAA 88 831 87 506-1 325-1,5 5 490 245 5 769 432 278 787 5,1 Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste kunnittain 2015-2040
KELA:n SAIRASTAVUUSIN- DEKSI VUOSINA 2005-2015 MUUTOS ABS. ALUE 2005 2010 20152015-2015 MUUTOS % 2005-2015 Muuttuja kuvaa kuinka tervettä tai sairasta alueen väestön on suhteessa koko maan keskiarvoon (100): mitä alhaisempi on indeksiluku, sitä perusterveempää on alueen väestö ja päinvastoin. Luvut perustuvat kolmeen muuttujaan (kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevat ja erityiskorvattavia lääkkeitä saavat) Koko maan keskiarvo oli 100 ja mediaani 106,9 vuonna 2015. Koko maan mediaani eli alueiden väliset sairauserot nousivat hieman vuosien 2005-2015 välisenä aikana Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien sairastavuusindeksi oli selvästi parempi kuin koko maan keskiarvo ja mediaani. Rauman seudun ja Vakka- Suomen kuntien sairastavuusindeksi koheni edelleen vuosien 2005-2015 välisenä aikana Sairastavuusindeksi jäi alle koko maan keskiarvon Pyhärannassa, Eurajoella, Säkylässä ja Raumalla. Sairastavuusindeksi oli alhaisin Pyhärannassa ja koheni eniten Pyhärannassa vuosina 2005-2015 Eura 98,1 99,1 102,1 4,0 4,1 Eurajoki 92,6 95,2 92,5-0,1-0,1 Laitila 106,5 106,3 105,2-1,3-1,2 Pyhäranta 100,4 97,6 87,0-13,4-13,3 Rauma 92,3 92,3 94,2 1,9 2,1 Säkylä 94,4 97,0 93,1-1,3-1,4 Uusikaupunki 98,0 98,5 99,6 1,6 1,6 7 ALUEEN KUNTAA 97,5 98,0 96,2-1,2-1,3 100 100 100 0 0 MEDIAANI 105,9 106,3 106,9 1,0 0,9 Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), SotkaNet -tietokanta
3. Yhteenveto
ALUETALOUSDYNAMIIKKA Aluetalousdynamiikkaa analysoitiin neljän muuttujan avulla: taloudellinen huoltosuhde, BKT euroa asukasta kohden, toimivien yritysten määrä ja kunnallisverotettavat tulot Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien alue- ja kuntatalouden tunnusluvut olivat selvästi korkeammat kuin koko maan keskiarvo ja mediaani. Sen sijaan yrityskunta eli toimivien yritysten määrä väkilukuun suhteutettuna jäi hieman koko maan keskiarvon alapuolelle Alueen seitsemän kunnan taloudellinen huoltosuhde oli 1,43 vuoden 2014 lopussa eli yhtä työllistä henkilöä kohden oli 1,43 eityöllistä henkilöä. Koko maan keskiarvo oli 1,63 ja mediaani 1,62. Alueen kunnista taloudellinen huoltosuhde oli alhaisin Laitilassa ja Säkylässä. Rauman seudun BKT oli asukasta kohden laskettuna kolmanneksi korkein kaikkien seutujen (70) joukossa ja Vakka-Suomen jäi vähän alle koko maan keskiarvon. Rauman seudun ja Vakka-Suomen kunnissa oli 70,3 toimivaa yritystä tuhatta asukasta kohden. Yrityskanta oli hieman alhaisempi kuin koko maan keskiarvo (75,3) ja oli lähellä koko maan mediaania (71,5). Toimivia yrityksiä suhteessa asukaslukuun oli eniten Laitilassa ja Säkylässä. Alueen kuntien kunnallisverotettavat tulot olivat noin 15 % korkeammat kuin maassa keskimäärin ja kasvoivat nopeammin kuin muualla maassa vuosina 2005-2014. Kunnallisverotettavat tulot olivat korkeimmat Eurajoella ja Raumalla.
TYÖLLISYYSDYNAMIIKKA Työllisyysdynamiikkaa analysoitiin neljän muuttujan avulla: työllisyysaste, yksityisen sektorin osuus kaikista alueen työpaikoista, yksityisen sektorin työpaikkakehitys ja alueen työpaikkaomavaraisuusaste Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien työllisyysdynamiikan tunnusluvut olivat hyvät riippumatta alueen kovasta rakennemuutoksesta. Alueen työllisyysaste ylittää 70 %, yksityisen sektorin osuus alueen työpaikoista on noin 15 %-yksikköä korkeampi kuin maassa keskimäärin ja työpaikkaomavaraisuus ylittää maan keskiarvon. Rakennemuutoksen ja yksityisen sektorin korkean osuuden vuoksi avoimen sektorin työpaikkojen määrä väheni enemmän kuin keskimäärin koko maassa. Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien työllisyysaste (71,6 %) oli lähellä nykyisen hallitusohjelman tavoitetta (72 %) jo vuoden 2014 lopussa. Työllisyysaste ylitti selvästi koko maan keskiarvon. Työllisyysaste ylitti 70 %:in rajan kaikissa alueen kunnissa Raumaa lukuun ottamatta. Työllisyysaste oli korkein Laitilassa, Säkylässä ja Eurassa. Alueen kuntien yksityisen sektorin osuus kaikista alueen työpaikoista on maan korkeimpien seutujen joukossa. Yksityisen sektorin osuus alueen työpaikoista on peräti 63,4 %, joka on yli 15 %-yksikköä korkeampi kuin koko maan keskiarvo. Yksityisen sektorin osuus oli korkein Eurassa ja Eurajoella. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä väheni koko maassa vuosina 2005-2015. Rauman seudulta ja Vakka-Suomen kunnista katosi yksityisen sektorin työpaikkoja määrällisesti ja suhteellisesti enemmän kuin koko maassa. Yksityisen sektorin työpaikkoja menetettiin erityisesti Raumalla (- 12,6 %), mutta kolmessa alueen kunnassa yksityisen sektorin työpaikkamäärä sitä vastoin kasvoi vuosina 2005-2014 Alueen työpaikkaomavaraisuusaste ylitti koko maan keskiarvon (100) ja mediaanin (88,5). Lisäksi alueen työpaikkaomavaraisuusaste koheni enemmän kuin mediaanikunnassa vuosina 2005-2014. Omavaraisuusaste oli korkein Uudessakaupungissa, Eurassa ja Eurajoella
VETOVOIMADYNAMIIKKA Vetovoimadynamiikkaa analysoitiin neljän muuttujan avulla: aktiivi-ikäisen väestön osuus (15-64), väestönlisäys vuosina 2010-2016, tuleva väestökehitys väestöennusteen mukaan vuosina 2015-2030 ja KELA:n sairastavuusindeksi Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien aluetalous- ja työllisyysdynamiikkaan liittyvät tunnusluvut ovat selvästi paremmat kuin maassa keskimäärin, mutta vetovoimaan liittyvissä tunnusluvuissa on haasteita lukuun ottamatta terveyteen ja sairastavuuteen liittyvää hyvinvointia. Aktiiviväestön osuus on alhaisempi kuin massa keskimäärin. Alue on menettänyt väestöään 2010-luvulla ja kehitys jatkuu negatiivisena ennusteiden mukaan edelleen vuosina 2015-2030 Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien 15-64 vuotiaiden osuus oli 59,3 %, joka on selvästi alhaisempi osuus kuin koko maassa keskimäärin (63,2 %), mutta korkeampi kuin koko maan mediaani (58,4 %). Työikäisen väestön osuus on korkein alueen suurimmissa kunnissa Raumalla ja Uudessakaupungissa. Alueen seitsemän kunnan väkiluku supistui noin -1 600 henkilöllä (-1,7 %) vuosina 2010-2016. Väkiluku kasvoi ainoastaan Laitilassa ja Eurajoella vuosina 2010-luvulla. Väestö väheni suhteellisesti eniten Säkylässä ja Pyhärannassa Alueen väestö vähenee ennusteen mukaan noin -1 300 henkilöllä (-1,5 %) vuosina 2015-2030. Väestön väheneminen on ennusteen mukaan vähäisempää kuin vuosien 2010-2016 kehitys. Väestö kasvaa ennusteen mukaan kuitenkin kolmessa alueen kunnassa: Laitilassa, Eurajoella ja Raumalla Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien sairastavuusindeksi (96,2) on selvästi parempi kuin koko maan keskiarvo (100) ja mediaani (106,9). Alueen väestö on perustervettä. Sairastavuusindeksi oli alhaisin Pyhärannassa
SEUTUKUNTIEN ELINVOIMA- INDEKSI Indeksi sisältää 10 alueen elinvoimaa kuvaavaa rakenneindikaattoria. Kaikki 70 seutua on jaettu viiteen viidennekseen 10 indikaattorin keskiarvon perusteella. Indikaattorit ovat: - BKT euroa asukasta kohden (2013) - BTV-indeksi (2013) - Koulutustasomittain (2014) - Työllisyysaste % (2014) - Työttömyysaste % (2014) - Tulonsaajien mediaanitulot euroa per tulonsaaja (2014) - Taloudellinen huoltosuhde (2014) - Kunnallis- ja yhteisöverotulot yhteensä euroa asukasta kohden (2014) - Kokonaisnettomuutto promillea (2010-2014) - Tutkimus- ja tuotekehitysmenot euroa asukasta kohden (2014)
SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI ARVOPISTEIDEN MUKAAN Indeksi sisältää 10 alueen elinvoimaa kuvaavaa rakenneindikaattoria. Jokainen seutu on sijoitettu paremmuusjärjes-tykseen laskemalla yhteen 10 indikaattorin arvo-pisteet: jokainen seutu saa yhdestä muuttujasta 1-70 pistettä (paras arvo = 1 piste ja heikoin arvo = 70 pistettä) Indikaattorit ovat: - BKT euroa asukasta kohden (2013) - BTV-indeksi (2013) - Koulutustasomittain (2014) - Työllisyysaste % (2014) - Työttömyysaste % (2014) - Tulonsaajien mediaanitulot euroa per tulonsaaja (2014) - Taloudellinen huoltosuhde (2014) - Kunnallis- ja yhteisöverotulot yhteensä euroa asukasta kohden (2014) - Kokonaisnettomuutto promillea (2010-2014) - Tutkimus- ja tuotekehitysmenot euroa asukasta kohden (2014) Lähde: Tilastokeskuksen tietokannat; Kartta: Timo Widbom 2016 Analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro timokaro@gmail.com www.timoaro.fi @timoaro 045 6577890