FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA

Transkriptio

1 FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Toukokuu 2015

2 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta 2. Elinvoima-analyysin tulokset muuttujittain viidellä osa-alueella 3. Yhteenveto

3 1. Elinvoima

4 Analyysin toteuttaminen Analyysin aineistona olivat Tilastokeskuksen, Kuntaliiton ja THL:n tilastot vuosien välisenä aikana: analyysiin on sisällytetty viisi ulkoiseen elinvoimaan liittyvää teemaa (aluetalous, työllisyys, yritystoiminta, väestökehitys ja osaaminen ja TKI-toiminta) muuttujineen. Analyysin tavoitteena oli paikantaa Forssan seudun positio suhteessa rakenteeltaan samankaltaisiin verrokkiseutuihin. Vertailuanalyysin kohteena oli Forssan seutu ja kahdeksan muuta seutua (Etelä-Pirkanmaan, Jämsän, Loimaan, Pietarsaaren, Pohjois-Satakunnan, Vakka-Suomen, Varkauden ja Ylä-Savon) Analyysin aikajänne käsitti vuosien välisen kehityksen. Noin vuoden aikajakso mahdollistaa alueiden kehityksessä tapahtuneen muutos- ja kehitysdynamiikan tunnistamisen. Analyysi sisältää sekä absoluuttisiin arvoihin että suhteellisiin muutoksiin perustuvaa tietoa. Forssan seudun arvoja verrattaan eri muuttujilla muiden seutujen ja koko maan kehitykseen. Forssan seutu on vertailuanalyysin keskiössä.

5 Alueen elinvoima muodostuu kolmesta toisiaan täydentävästä näkökulmasta Alueen sisäinen elinvoima Alueen sisäinen ja ulkoinen mainekuva Alueen ulkoinen elinvoima Tämän analyysin näkökulmana

6 ULKOINEN JA SISÄINEN ELINVOIMA Ulkoinen elinvoima (kovat tekijät): Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenne-, väestö-, työllisyys-, yritys- ja osaamiskehitykseen tai saavutettavuuteen ja etäisyyksiin. Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutosten alku- tai päätepistettä vaikea todentaa Riippuvuus suuri alueen ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista Sisäinen elinvoima (pehmeät tekijät): Seudun sisäiseen toimintaympäristöön vaikuttavat mikrotekijät, jotka liittyvät rakennettuun eli strategiseen etuun: seudun tekemät strategiset painopisteet ja valinnat, kyky tehdä päätöksiä, muutosherkkyys, kunnan sisäinen yhteistyö- ja luottamus-kulttuuri, kunnan yhteistyörakenne ja sopimusjärjestelyt jne. Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä Seudun mentaalinen etu avainroolissa: tulevaisuususko, myönteinen kasvuretoriikka, identiteetti, ilmapiiri, fiilistekijät ja kunnan kehitystä vahvistavat yhdistävät tekijät

7 2. Elinvoima-analyysin teemat kuudella osa-alueella

8 2. Työllisyysdynamiikka 1.Aluetalousdynamiikka 3. Yritysdynamiikka Forssan seudun elinvoimaanalyysin teemaosiot 7. Muu dynamiikka 4. Väestödynamiikka 5. Osaamis- ja TKI-dynamiikka 6. Kuntatalousdynamiikka

9 2a. Aluetalousdynamiikka

10 BTV-indeksin* (bruttokansantuotteen, työllisyyden ja väestön) muutos vuosina ,92-1,58-0,93-0,76 Jämsän Varkauden Vakka-Suomen Pohjois-Satakunnan Forssan seudun BTV-indeksi oli kohtalainen verrokkiseutuihin nähden vuosina ,58 Etelä-Pirkanmaan *BTV-indeksi on laskennallinen tilastoluku, joka soveltuu alueiden muutoksen ja alueiden välisten erojen tarkasteluun. Indikaattori muodostuu kolmesta perusmuuttujasta, jotka liittyvät tuotantoon (BKT), työn määrään ja muutokseen sekä väestön määrään ja muutokseen. -0,52 Forssan -0,49-0,31-0,06 Ylä-Savon Loimaan Pietarsaaren Kaikkien verrokkiseutujen kehitys oli negatiivinen vuosina ,5-2 -1,5-1 -0,5 0 Lähde: Tilastokeskus; Kuntaliitto, kuntakuvaaja

11 Bruttokansantuote euroa asukasta kohden vuosina 2000 ja 2012 KOKO MAA Pietarsaaren Jämsän Varkauden Forssan Forssan seudun BKT nousi asukasta kohden laskettuna noin vuosina Vakka-Suomen Pohjois-Satakunnan Ylä-Savon Loimaan Etelä-Pirkanmaan BKT /as BKT /as Verrokkiseutujen väliset erot olivat suuret BKT:n näkökulmasta. Kaikki seudut jäivät koko maan keskiarvon alle 2012 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

12 Bruttokansantuotteen muutos % asukasta kohden vuosina 2000 ja ,0 60,0 50,0 40,0 Koko maan BKT:n muutos % 39,7 41,4 44,0 45,2 51,3 57,2 65,7 Forssan seudun BKT nousi suhteellisesti 3:nneksi eniten verrokeista vuosina ,0 22,0 20,0 10,0 0,0 2,4 14,8 Metsäteollisuuden rakennemuutos ilmenee Jämsän, Etelä-Pirkanmaan ja Varkauden BKT:n kehityksessä Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

13 Taloudellinen huoltosuhde* vuonna 2000 ja 2012 Taloudellinen huoltosuhde 2012 Taloudellinen huoltosuhde 2000 Pietarsaaren Loimaan Vakka-Suomen Forssan Etelä-Pirkanmaan 1,31 1,37 1,38 1,4 1,41 1,32 1,44 1,37 1,47 1,43 Koko maan taloudellinen huoltosuhde 1,32 (2012) *Taloudellinen huoltosuhde kuvaa ei-työllisten määrää suhteessa työllisiin. Ei-työllisiä ovat mm. työttömät, opiskelijat, eläkeläiset, lapset ja muut työvoiman ulkopuolella olevat. Mitä alhaisempi luku, sitä kilpailukykyisempi alue väestörakenteen näkökulmasta Forssan seudun taloudellinen huoltosuhde oli hieman heikompi kuin koko maan keskiarvo Pohjois-Satakunnan Ylä-Savon Jämsän Varkauden 1,54 1,63 1,65 1,69 1,59 1,75 1,69 1,83 Pietarsaaren seudun taloudellinen huoltosuhde parempi kuin koko maan keskiarvo. Varkauden heikoin 1 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 1,7 1,8 1,9 2 Lähde: Tilastokeskus; Kuntaliitto, kuntakuvaaja

14 2b. Työllisyysdynamiikka

15 Työpaikkojen määrä vuonna 2000 ja 2012 Työpaikkojen määrä vuonna 2012 Työpaikkojen määrä vuonna 2000 Pietarsaaren Ylä-Savon Etelä-Pirkanmaan Forssan Forssan seudulla työpaikkojen määrä väheni yhteensä noin 1600:lla vuosina Loimaan Vakka-Suomen Varkauden Jämsän Pohjois-Satakunnan Työpaikkojen määrä väheni 2000-luvun aikana kaikilla verrokkiseuduilla paitsi Pietarsaaren seudulla Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

16 Työpaikkojen määrän suhteellinen muutos % vuosina ,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0 Koko maan työpaikkojen kasvu 5,0 % -0,3 5,1 Forssan seudulta hävisi keskimäärin joka kymmenes työpaikka vuosina ,0-2,5-6,0-5,3-8,0-10,0-12,0-14,0-16,0-15,4-14,3-11,9-10,7-10,4 Työpaikkojen määrä väheni eniten Varkauden, Jämsän ja Etelä-Pirkanmaan seuduilla 2000-luvun aikana -18,0 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

17 Työpaikkojen määrän jakautuminen sektoreittain vuonna 2012 Valtio Kunta Valtioenemmistöinen Oy Yksityinen sektori Yrittäjät Ylä-Savon 1,8 26,7 1,2 51,7 18,7 Varkauden 1,5 24,9 1,0 61,1 11,5 Vakka-Suomen 0,8 22,6 1,3 57,7 17,6 Forssan seudulla ei merkittäviä poikkeamia työssäkäyvien jakautumisessa eri sektoreille verrokkeihin nähden Pohjois-Satakunnan 6,1 25,2 1,0 46,5 21,2 Loimaan 1,9 23,7 1,2 51,0 26,2 Jämsän Pietarsaaren Forssan Etelä-Pirkanmaan 3,3 1,2 3,9 1,7 22,6 26,3 23,4 25,5 9,3 0,8 1,4 1,4 51,6 59,3 56,2 58,3 13,2 12,4 15,0 13,1 Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista suurin Varkauden seudulla ja yrittäjien osuus korkein Loimaan seudulla Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0

18 Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä vuonna 2000 ja 2012 Yksityisen sektorin työpaikat 2012 Yksityisen sektorin työpaikat 2000 Pietarsaaren Ylä-Savon Etelä-Pirkanmaan Forssan Forssan seudulla yksityisen sektorin työpaikkojen määrä väheni 1300:lla vuosina Varkauden Vakka-Suomen Loimaan Jämsän Pohjois-Satakunnan Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi Ylä- Savon, Pietarsaaren ja Loimaan seuduilla Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

19 Yksityisen sektorin työpaikkojen muutos % vuosina ,0 12,0 9,0 6,0 3,0 0,0 Koko maan yksityisen sektorin työpaikkojen kasvu 7,8 % -0,1 3,9 8,9 11,8 Forssan seudulla yksityisen sekto-rin työpaikkojen muutos % -14,6 % ,0-6,0-9,0-12,0-15,0-18,0-21,0-18,3-16,9-14,6-13,3-6,3 Yksityisen sektorin työpaikkojen muutos % koko maan keskiarvoa parempi Ylä-Savon ja Pietarsaaren seuduilla Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

20 Työllisyysaste (%) vuosina 2000 ja 2012 Työllisyysaste 2012 Työllisyysaste 2000 Pietarsaaren Loimaan Vakka-Suomen 68,5 71, ,8 70,6 76,3 Forssan seudun työllisyysaste oli koko maan keskiarvon yläpuolella vuonna 2000 ja hieman alapuolella vuonna 2012 Forssan 69,3 68,3 Etelä-Pirkanmaan 66 68,8 Pohjois-Satakunnan Jämsän Ylä-Savon Varkauden 62 58,7 61,3 60,1 66,8 65,5 63,4 64,5 Koko maan työllisyysaste 69,6 % vuonna 2012 Pietarsaaren työllisyysaste oli Suomen korkeimpien joukossa vuonna Yli 70 %:in pääsivät Loimaan ja Vakka- Suomen seudut Lähde: Tilastokeskus; Kuntaliitto, kuntakuvaajat

21 Työllisyysasteen muutos % vuosina ,5 4,8 5,8 Forssan seudun työllisyysasteen muutos oli alhaisin verrokkiseuduista vuosina Koko maan työllisyysasteen muutos % 2,4 2, ,2 2,1 2,1 2,2 Työllisyysaste kohentui kaikilla verrokkiseuduilla vuosina : suurin parannus Ylä- Savon seudulla Lähde: Tilastokeskus; Kuntaliitto, kuntakuvaajat

22 2c. Yritysdynamiikka

23 TOIMIALA Forssan seudun aloittaneet ja lopettaneet yritykset sekä nettoperustanta toimialoittain vuosina ALOITTANEET YRITYKSET LOPETTANEET YRITYKSET NETTO- PERUSTANTA A Maatalous, metsätalous ja kalatalous B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanap F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tav U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta X Toimiala tuntematon Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset

24 Yritysten nettoperustanta (aloittaneetlopettaneet) vuosina Forssan seudun yritysperustanta oli noin 420 uutta yritystä vuosina Yritysperustanta oli positiivinen kaikilla verrokkiseuduilla vuosina laskevasta väestönkehityksestä huolimatta Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset

25 Yritysten nettoperustanta suhteessa 1000 asukkaaseen (promillea) vuosina ,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 Koko maan nettoperustanta 13,1 promillea ,5 8,4 11,8 12,5 13,2 15,3 16,7 Forssan yritysten nettoperustanta oli 11,8 yritystä 1000 asukasta kohden 6,0 4,0 2,0 0,0 5,2 5,5 Yritysten nettoperustanta oli muita seutuja korkeampaa Varsinais-Suomen seuduilla Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset

26 Toimivien yritysten määrä (yrityskanta) suhteessa 1000 asukkaaseen (promillea) vuonna ,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 50,4 Koko maan yrityskanta 66,5 promillea ,9 56,1 63,0 67,6 67,7 82,1 84,6 84,7 Forssan seudulla oli 67,7 toimivaa yritystä 1000 asukasta kohden vuonna ,0 20,0 10,0 0,0 Loimaalla, Vakka- Suomessa ja Pohjois-Satakunnassa oli yli 80 toimivaa yritystä 1000 asukasta kohden Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset

27 Yritysten uusiutumisaste* ( luova tuho ) suhteessa yrityskantaan (%) vuosina ,0 20,0 18,0 16,0 Koko maa luova tuho 17,3 % vuosina ,9 16,4 16,6 16,7 16,8 18,6 18,8 19,2 19,4 Forssan seudulla yritysten uusiutumisaste eli luova tuho oli melko dynaaminen vuosina ,0 12,0 10,0 *Yritysten uusiutumisasteessa lasketaan yhteen seudun aloittaneet ja lopettaneet yritykset ja verrataan yhteissummaa seudun yrityskantaan. Yritysten uusiutumisaste (luova tuho) on sitä vilkkaampaa, mitä suurempi arvo on. Luova tuho kuvaa yrityskannan uusiutumisen dynaamisuutta, kun uusia yrityksiä perustetaan paljon ja elinkelvottomat yritykset poistuvat Luova tuho oli suurinta Varkaudessa ja vähäisintä Vakka-Suomen seudulla vuosina Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset

28 2d. Väestödynamiikka

29 Asukasluku ja asukasluvun määrällinen muutos vuosina Forssan seudun väkiluku vähentyi yhteensä noin hlöä vuosina Väkiluku kasvoi verrokeista vain Pietarsaaren ja Etelä-Pirkanmaan seuduilla vuosina SEUTUKUNTA ASUKAS- LUKU 2000 ASUKAS- LUKU 2013 ASUKASLUVUN MUUTOS ABS. Ylä-Savon Pietarsaaren Etelä-Pirkanmaan Loimaan Forssan Varkauden Vakka-Suomen Jämsän Pohjois-Satakunnan Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

30 Asukasluvun suhteellinen muutos % vuosina ,0 4,0 2,0 0,0 Koko maan väkiluvun kasvu 5,2 % ( ) -0,2 2,8 3,2 Forssan seudun väkiluvun lasku oli maltillista verrattuna useisiin muihin verrokkiseutuihin ,0-4,0-3,3-6,0-8,0-10,0-12,0-12,3-12,1-10,3-10,0-7,5 Neljän seudun väkiluku vähentyi yli 10 %:lla vuosien välisenä aikana -14,0 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

31 Verrokkiseutujen nettomuutto (kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus) vuosina Etelä-Pirkanmaan Loimaan -434 Forssan Forssan seudun nettomuutto oli -434 henkilöä vuosina Pietarsaaren Jämsän Pohjois-Satakunnan Vakka-Suomen Varkauden Ylä-Savon Kaikilla seuduilla siirtolaisuuden merkitys kasvoi 2000-luvun aikana ja osittain tasapainotti muutotasetta Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

32 Verrokkiseutujen nettomuutto tuhatta asukasta kohden (promillea per vuosi) vuosina ,0 4,0 2,0 0,0 2,1 4,1 Forssan seudun muuttotase oli suhteessa keskiväkilukuun vain lievästi negatiivinen ,0-1,6-1,2-4,0-6,0-8,0-10,0-9,1-7,3-7,2-6,7-6,6 Etelä-Pirkanmaan ja Loimaan seutu vahvistuivat muuttoliikkeen ansiosta. Tilanne haastavin Pohjois-Satakunnassa Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

33 Väestöllinen huoltosuhde vuosina 2000 ja 2013 Väestöllinen huoltosuhde 2013 Väestöllinen huoltosuhde 2000 Varkauden Forssan Pohjois-Satakunnan Ylä-Savon Etelä-Pirkanmaan Vakka-Suomen Pietarsaaren Loimaan Jämsän 0,54 0,55 0,56 0,58 0,53 0,51 0,56 0,63 0,63 0,62 0,62 0,64 0,65 0,65 0,66 0,67 0,68 Koko maan väestöllinen huoltosuhde 0,56 (2013) *Väestöllinen huoltosuhde kuvaa alle 15-vuotiaiden lasten ja yli 65-vuotiaiden eläkeläisten määrää suhteessa vuotiaaseen työvoimaan. Mitä alhaisempi luku on, sitä parempi seudun elinvoiman näkökulmasta 0,7 Forssan seudulla oli 0,63 lasta tai eläkeläistä yhtä työikäistä kohden 2013 Väestöllinen huoltosuhde ylitti koko maan keskiarvon kaikilla verrokkiseduilla ,4 0,45 0,5 0,55 0,6 0,65 0,7 0,75 0,8 0,85 0,9 Lähde: Tilastokeskus; Kuntaliitto, kuntakuvajat

34 2e. Osaamis- ja TKIdynamiikka

35 Tutkinnon suorittaneiden osuus (%) yli 15- vuotiaasta väestöstä vuonna 2000 ja 2013 Tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 2013 Ylä-Savon Varkauden Vakka-Suomen Tutkinnon suorittaneiden osuus (%) ,5 56,9 55,1 64,6 64,8 66,7 Forssan seudulla tutkinnon suorittaneiden osuus oli 64 % kaikista yli 15- vuotiaista 2013 Pohjois-Satakunnan 51,0 62,1 Loimaan 51,9 63,0 Jämsän Pietarsaaren Forssan Etelä-Pirkanmaan 54,6 52,9 53,5 55,2 65,0 63,9 64,0 67,2 Tutkinnon suorittaneiden osuus nousi 2000-luvun aikana kaikilla seuduilla: muutos %- yksikköä Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne 40,0 45,0 50,0 55,0 60,0 65,0 70,0

36 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (%) yli 15-vuotiaasta väestöstä vuonna 2000 ja 2013 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 2013 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 2000 Etelä-Pirkanmaan 24,0 18,3 Varkauden 23,8 19,4 Pietarsaaren 23,5 18,4 Forssan 22,1 18,5 Forssan seudulla korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 22,1 % kaikista yli 15- vuotiaista 2013 Jämsän Loimaan Vakka-Suomen Ylä-Savon Pohjois-Satakunnan 16,4 17,0 14,9 14,9 18,6 19,1 18,7 20,8 20,6 21,5 Koko maa 29,3 % (2013) Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus nousi kaikilla seuduilla, mutta jäi edelleen kaikilla seuduilla alle koko maan keskiarvon Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne 12,0 14,0 16,0 18,0 20,0 22,0 24,0 26,0 28,0 30,0

37 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden muutos (%-yksikköä) vuosina ,0 5,0 4,0 3,0 3,0 Koko maa muutos 5,9 %-yksikköä 3,6 3,6 3,7 4,3 4,4 4,4 5,1 5,7 Forssan seudulla korkea-asteen suorittaneiden osuus kasvoi 3,6 %- yksikköä ,0 1,0 0,0 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus nousi eniten Etelä-Pirkanmaan ja Pietarsaaren seuduilla Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne

38 Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrä euroa asukasta kohden vuonna 2000 ja 2013 TK-menot euroa asukasta kohden 2013 TK-menot euroa asukasta kohden 2000 Forssan Etelä-Pirkanmaan Ylä-Savon Varkauden Forssan seudun T&K-menojen määrä oli huomattavan korkea asukasta kohden laskettuna vuonna 2000 ja 2013 Pietarsaaren Koko maa /as. (2013) Loimaan Pohjois-Satakunnan Jämsän Vakka-Suomen T&K-menojen määrä on korkea pääsääntöisesti suurilla korkeakouluseuduilla tai yksittäisissä toimialakeskittymissä Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys

39 Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen muutos % vuosina ,0 250,0 200,0 150,0 251,1 Forssan seudun T&K-menojen muutos oli 39,9 % vuosien välisenä aikana 100,0 Koko maan muutos % 43,6 115,8 50,0 0,0-50,0-100,0-80,0-33,1 0,9 31,0 33,5 39,9 56,1 T&K menojen muutoksiin kannattaa suhtautua varauksella joidenkin seutujen kohdalla alhaisen lähtötason vuoksi Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys

40 3. Yhteenveto

41 Yhteenveto teema-alueittain 1 (2) Aluetalousdynamiikan osalta Forssan seudun kehitys oli verrokkiseutuihin verrattuna kohtalaista. Kaikkien verrokkiseutujen BTV-indeksi oli negatiivinen vuosina Bruttokansantuote oli Forssan seudulla noin euroa vuonna BKT oli asukasta kohden 4:nneksi korkein ja nousi noin euroa asukasta kohden vuosina BKT:n suhteellinen muutos oli 3:nneksi korkein verrokkien joukossa ja ylitti selvästi koko maan keskiarvoisen muutoksen. Forssan seudun taloudellinen huoltosuhde oli 1,44 eli yhtä työllistä henkilöä kohden oli 1,44 ei-työllistä henkilöä. Työllisyysdynamiikan osalta Forssan seudun kehitys oli kaksijakoista. Forssan seudulla oli noin työpaikkaa vuoden 2012 lopussa. Työpaikkojen määrä väheni kuitenkin työpaikalla vuosien välisenä aikana. Työpaikkojen määrä kasvoi keskimäärin koko maassa 5,4 %, mutta Forssan seudulla työpaikkojen suhteellinen muutos oli -10,4 % vuosina Forssan seudun työpaikkakehitys oli verrokkeihin verrattuna keskimääräisellä tasolla. Forssan seudulla yksityisen sektorin työpaikat vähenivät 1 300:lla vuosina Yksityisen sektorin työpaikat vähenivät -14,6 % vuosina , joka oli suhteellisesti 3:nneksi suurin pudotus verrokkiseutuihin nähden. Työllisyysaste oli Forssan seudulla koko maan keskiarvon tasolla ja verrokkiseutujen kärkijoukossa. Työllisyysaste kohentui kuitenkin vähiten vertailujoukosta vuosina Yritysdynamiikan osalta Forssan seutu oli verrokkiseutuihin verrattuna keskimääräistä. Forssan seudun aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten välinen erotus oli 407 yritystä positiivinen vuosina Yritysten nettoperustanta oli positiivinen kaikilla verrokkiseuduilla. Forssan seudulla yritysten nettoperustanta oli positiivinen kaikilla toimialoilla (pl. kaivostoiminta ja louhinta). Forssan seudulla perustettiin keskimäärin 11,8 yritystä vuodessa tuhatta asukasta kohden, joka oli verrokkiseutujen keskimääräistä tasoa, mutta vähän alhaisempi kuin koko maan keskiarvoa (13,1). Forssan seudulla oli toimivia yrityksiä (yrityskanta) 67,7 tuhatta asukasta kohden, joka oli vertailujoukon neljänneksi korkein ja hieman koko maan keskiarvon yläpuolella (66,5). Yritysten uusiutumisaste (luova tuho) oli Forssan seudulla vertailujoukon kolmanneksi korkein ja koko maan keskiarvon yläpuolella.

42 Yhteenveto teema-alueittain 2 (2) Väestödynamiikan osalta Forssan seudun kehitys oli verrokkiseutuihin nähden keskimääräistä parempaa. Forssan seudulla asui asukasta vuoden 2013 lopussa. Forssan seudun väkiluku vähentyi noin 1200 henkilöllä vuosina Verrokkiseuduista väkiluku kasvoi vain Pietarsaaren ja Etelä- Pirkanmaan seuduilla 2000-luvun aikana. Forssan seudun asukasluvun väheneminen oli maltillinen verrokkiseutujen joukossa. Forssan seudun kokonaisnettomuutto (kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus) oli yhteensä -434 henkilöä vuosina Muuttotappio oli vähäinen verrattuna esimerkiksi Ylä-Savon seutuun (-4 200) tai Varkauden seutuun (-2 500). Forssan seudun nettomuutto tuhatta asukasta kohden oli vertailujoukon kolmanneksi kilpailukykyisin. Väestöllinen huoltosuhde (0,63) eli työikäisten määrä suhteessa lapsiin ja eläkeläisiin oli paras vertailujoukosta yhdessä Varkauden seudun kanssa, mutta oli heikompi kuin koko maan keskiarvo (0,56) Osaamisdynamiikan osalta Forssan seutu oli verrokkien keskitasoa ja T&K kehityksen osalta verrokkien kärkeä. Forssan seudulla oli 64 % yli 15-vuotiaista suorittanut tutkinnon. Tutkinnon suorittaneiden osuus nousi kaikilla verrokkiseuduilla vuosina Forssan seudulla korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 22,1 % yli 15-vuotiaasta väestöstä. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus nousi kaikilla verrokkiseuduilla, mutta osuus jäi selvästi alhaisemmaksi kuin koko maan keskiarvo (29,3 %). Forssan seudun tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat verrokkiseutujen korkeimmat. Forssan seudun kaikki T&Kmenot olivat 999 euroa asukasta kohden, joka on enemmän kuin esimerkiksi ns. yliopistokeskusseuduilla (so. Lahden, Porin, Seinäjoen, Kokkolan, Mikkelin ja Kajaanin seuduilla) tai pienemmillä yliopistoseuduilla. Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen muutos oli lisäksi Forssan seudulla suurempi kuin koko maassa keskimäärin vuosien välisen aikana.

43 Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro