TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Seinäjoki

Transkriptio

1 TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro Seinäjoki

2

3 Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan väestökehityksestä 3.Mahdollisuudet? 3

4 1. Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa

5 Aluerakenteen isot muutosvoimat Kaupungistuminen Keskittyminen Vyöhykkeisyys Liikkuvuus Demografinen muutos Eriytyminen, kuplat

6 Kaikki toimintaympäristön isot muutokset vaikuttavat aluerakenteeseen pikemmin keskittävästi kuin tasoittavasti! 6

7 Väestönkehityksen osatekijät Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen väestönlisäys (syntyvyys-kuolleisuus) Kuntien välinen nettomuutto (tulomuutto-lähtömuutto) Nettomaahanmuutto (maahanmuutto-maastamuutto) Luonnollinen väestönlisäys Suomen väkiluku kasvoi yhteensä noin henkilöllä vuosina Josta nettomaahanmuuton osuus 67,4 % ja luonnollisen väestönlisäyksen osuus 32,6 % Historiallinen käänne: Työikäisten (20-64-vuotiaat) määrä on vähentynyt joka vuosi vuodesta 2010 alkaen! Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto

8 Väestönkehityksen osatekijät kunnittain (317) vuosina luonnollinen 79 kuntien 310 nettomaahanmuutto väestönlisäys positiivinen välinen muuttoliike positiivinen positiivinen

9 Keskimäärin muuttoa vuodessa Kuntien sisäisiä muuttoja kunnan osa-alueelta toiselle 65,3 % Kuntien välisiä muuttoja 30 % Maahan- ja maastamuuttoja 4,7 % Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

10 Alle 35-vuotiaita kaikista kuntien välillä muuttaneista vuosina Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

11 Kuntien välinen muuttoliike määrällisesti maakunnittain, seutukunnittain ja kunnittain vuosina Maakunnittain (18) Seutukunnittain (70) Kunnittain (317) Muuttovoittoa Muuttovoittoa Muuttovoittoa Muuttotappiota Muuttotappiota Muuttotappiota Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

12 2010-luvun muuttoliike pähkinänkuoressa 1. Muuttovoittoa saavien alueiden määrä on vähentynyt: vain yksi neljä kunnasta ja seudusta on saanut muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Nuorista (15-24 v.) muuttovoittoa saanut vain joka kymmenes kunta (18/317). 2. Muuttovoittoa saavat alueet sijaitsevat a) laajenevalla metropolialueella, b) suurissa ja keskisuurissa (osa) korkeakoulukaupungeissa, c) suurten kaupunkien kehyskunnissa ja d) pistemäisesti muualla maassa. Muuttotappiolliset alueet sijaitsevat ensisijaisesti a) ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun alueella, b) maakuntien 2- ja 3 (seutu)keskuksissa ja c) rakennemuutospaikkakunnilla 3. Kasvavien kaupunkiseutujen sisäisen dynamiikan muutos: Keskuskaupunkien vetovoima on kasvanut 2010-luvun aikana suhteessa aikaisempaan kehitykseen ja kehyskuntien vetovoima vähentynyt. Suhdanneilmiö vai jotain muuta? Lisäksi muuttoliikkeen valikoivuus korostuu alueiden välillä 4. Lisääntynyt maahanmuutto: maahanmuutto on usealla alueella ainoa väestökehityksen dynaaminen osatekijä. Maahanmuuton merkitys kasvaa edelleen alueiden väestönkehityksessä työikäisen väestön määrän vähetessä.

13 6. SELVIYTYMISTAIS- TELU OLEMASSA OLOSTA KIIHTYY 1. VÄESTÖN JA TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ VÄHENEE, VÄESTÖRAKENNE VINOUTUU 5. VETOVOIMA JA MAINEKUVA RAPAUTUU, NÄKÖALATTOMUUS SUPISTUMIS- KEHÄ 2. VEROPOHJA JA OSTOVOIMA HEIKKENEVÄT, RIIPPUVUUS KASVAA 4. KUNTATALOUS KRIISIYTYY: VEROT JA MAKSUT NOUSEVAT, MUTTA PALVELUT HEIKKENEVÄT 3. YKSITYISIÄ PALVELUITA LOPETETAAN, JULKISIA PALVELUITA KARSITAAN TAI KESKITETÄÄN

14 Väestöennuste seuduittain vuosina Väestöennuste on laskettu seutukunnittain (70) Tilastokeskuksen uuden väestöennusteen (2015) mukaan vuosien väliseksi ajaksi Väestöennuste seuduittain Väestöennusteen mukaan koko maan väkiluku kasvaa henkilöllä seuraavan kahden vuosikymmenen aikana Väestö kasvaa Väestö vähenee Väestö kasvaa 24 seudulla ja vähenee 46 seudulla vuosina Kuuden eniten kasvavan seudun (Helsingin, Tampereen, Oulun, Turun, Jyväskylän ja Kuopion) väkiluku kasvaa ennusteen mukaan noin henkilöllä Seinäjoen väestölisäys , Järviseudun -3017, Kuusiokuntien ja Suupohjan Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

15 2. Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan väestökehityksestä

16 Alueen elinvoiman osatekijät Alueen sisäinen elinvoima Alueen mainekuva Alueen ulkoinen elinvoima 16

17 Muu dynamiikka Vetovoimadynamiikka ETELÄ- POHJANMAAN ULKOINEN JA SISÄINEN ELINVOIMA Yritysdynamiikka Aluetalousdynamiikka Työllisyysdynamiikka Osaamisdynamiikka

18 Etelä-Pohjanmaan väestökehitys osatekijöittäin Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus LUONNOLLINEN VÄESTÖNLISÄYS YHTEENSÄ HLÖÄ VUOSINA POSITIIVINEN YHTÄ- JAKSOISESTI , JONKA JÄLKEEN VAIHTELUA JA LASKUA KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE YHTEENSÄ HLÖÄ VUOSINA MUUTTOTAPPIOTA YHTÄJAKSOISESTI VUODESTA 1983 ALKAEN NETTOSIIRTOLAISUUS YHTEENSÄ HLÖÄ VUOSINA MUUTTOVOITTOA KOKO AJAN- JAKSON (POIS LUKIEN VUOSI 2000) Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

19 Etelä-Pohjanmaan väestökehitys osatekijöittäin Luonnollinen väestönlisäys Nettosiirtolaisuus Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

20 Etelä-Pohjanmaan luonnollinen väestönlisäys seuduittain Järviseudun Kuusiokuntien Seinäjoen Suupohjan LUONNOLLINEN VÄESTÖNLISÄYS Järviseudun Kuusiokuntien Seinäjoen Suupohjan Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

21 Etelä-Pohjanmaan kuntien välinen nettomuutto seuduittain Järviseudun Kuusiokuntien Seinäjoen Suupohjan KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO: Järviseudun Kuusiokuntien Seinäjoen Suupohjan Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

22 Etelä-Pohjanmaan nettosiirtolaisuus seuduittain Järviseudun Kuusiokuntien Seinäjoen Suupohjan NETTOSIIRTOLAISUUS: Järviseudun Kuusiokuntien Seinäjoen Suupohjan Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

23 Etelä-Pohjanmaan lähtömuutot maakunnittain vuosina (n=65 779) Pohjois-Pohjanmaa 7 % Kainuu 1 % Lappi 2 % Ahvenanmaa 0 % Uusimaa 21 % Keski-Pohjanmaa 4 % Pohjanmaa 16 % Varsinais-Suomi 5 % Keski-Suomi 10 % Pohjois-Savo 1 % Etelä-Savo 1 % Pohjois-Karjala 2 % Etelä-Karjala 1 % Kymenlaakso 1 % Päijät-Häme 2 % Pirkanmaa 19 % Satakunta 5 % Kanta-Häme 2 % Lähde: Tilastokeskus, muuton suunnat maakunnittain

24 Etelä-Pohjanmaan tulomuutot maakunnittain vuosina (n=58 587) Pohjois-Pohjanmaa 8 % Kainuu 1 % Lappi 3 % Ahvenanmaa 0 % Uusimaa 20 % Keski-Pohjanmaa 5 % Varsinais-Suomi 5 % Pohjanmaa 18 % Satakunta 6 % Keski-Suomi 9 % Kanta-Häme 2 % Pohjois-Savo 3 % Pohjois-Karjala 1 % Etelä- Karjala 1 % Etelä-Savo 1 % Kymenlaakso 1 % Päijät- Häme 2 % Pirkanmaa 16 % Lähde: Tilastokeskus, muuton suunnat maakunnittain

25 Etelä-Pohjanmaan väestökehitys kunnittain vuosina Kunta Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Väestönlisäys Väestömuutos % Alajärvi ,9 Alavus ,8 Evijärvi ,8 Ilmajoki ,0 Isojoki ,0 Karijoki ,9 Kauhajoki ,7 Kauhava ,8 Kuortane ,2 Kurikka ,5 Lappajärvi ,7 Lapua ,6 Seinäjoki ,8 Soini ,1 Teuva ,5 Vimpeli ,3 Ähtäri ,7 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike Analyysi: Timo Aro 206

26 ISOJOKI (NETTOMUUTTO) LAPUA (NETTOMUUTTO) KAUHAVA (NETTOMUUTTO) ALAJÄRVI (NETTOMUUTTO) Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike

27 Seinäjoen kuntien välinen nettomuutto vuosina Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike

28

29 Kuntien välinen nettomuutto Seinäjoella ja muissa Etelä-Pohjanmaan kunnissa ilman Seinäjokea vuosina SEINÄJOEN MUUTTO- VOITTO KUNTIEN VÄLISESTÄ MUUTTO- LIIKKEESTÄ MUIDEN ETELÄ-POHJANMAAN MUUTTOTAPPIO KUNTIEN VÄLISESTÄ MUUTTOLIIKKEESTÄ Seinäjoki Muu Etelä-Pohjanmaa Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike

30 Seinäjoen tulomuutto kunnittain vuosina Seinäjoelle tulomuutti yhteensä henkilöä vuosina eli keskimäärin 3063 henkilöä vuodessa 12 kunnasta tulomuutti Seinäjoelle enemmän kuin 400 henkilöä viiden vuoden ajanjakson aikana: Seinäjoelle muutettiin määrällisesti eniten Ilmajoelta, Tampereelta, Helsingistä, Kauhavalta, Vaasasta ja Lapualta Seinäjoen tulomuuttajista neljä kymmenestä (43,1 %) tuli muista Etelä-Pohjanmaan kunnista Kunta Tulomuutto Osuus (%) abs. tulomuutosta 1. Ilmajoki ,7 2. Tampere 932 6,1 3. Helsinki 860 5,6 4. Kauhava 837 5,5 5. Vaasa 813 5,3 6. Lapua 794 5,2 7. Kurikka 650 4,2 8. Alavus 613 4,0 9. Kauhajoki 544 3,6 10. Jyväskylä 490 3,2 11. Alajärvi 462 3,0 12. Jalasjärvi 405 2,6 13. Oulu 388 2,5 14. Isokyrö 303 2,0 15. Kuortane 258 1,7 > 400 hlöä hlöä hlöä < 30 hlöä Pääkaupunkiseudun kunnista tuli keskimäärin joka kymmenes henkilö (8,8 %) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015

31 Seinäjoen nettomuutto kunnittain vuosien aikana Seinäjoki sai muuttovoittoa yhteensä 162 kunnasta ja kärsi muuttotappiota 81 kuntaan. 74 kunnan kohdalla muuttotase nolla henkilöä Seinäjoki sai muuttovoittoa yhteensä henkilöä vuosina Seinäjoen sai merkittävää määrällistä muuttovoittoa muista Etelä-Pohjanmaan kunnista ja Isostakyröstä Seinäjoki kärsi eniten määrällistä muuttotappiota Tampereelle, Ilmajoelle, Helsingille, Jyväskylälle, Lapualle ja Turulle -346 Tampere -215 Ilmajoki -180 Helsinki -143 Jyväskylä -105 Lapua -71 Turku Oulu Kuopio Vantaa Espoo Teuva Kuortane Isokyrö Jalasjärvi Ähtäri Kurikka Alajärvi Kauhajoki Alavus Kauhava Koko maan mediaani /as. -24 v Lähde: Tilastokeskus, Kuntien välinen muuttoliike

32 Seinäjoen nettomuutto muuttosuunnittain suhteessa omiin kehyskuntiin SEINÄJOEN KEHYSKUNNAT YHTEENSÄ Kauhava Kurikka Jalasjärvi Lapua Ilmajoki KEHYSKUNNAT YHTEENSÄ Lähde: Tilastokeskus, Kuntien välinen muuttoliike

33 Seinäjoen nettomuutto muuttosuunnittain suhteessa muihin Etelä-Pohjanmaan kuntiin SEINÄJOKI JA MUUT MAAKUNNAN KUNNAT YHTEENSÄ Alavus Kauhajoki Alajärvi Ähtäri Kuortane Teuva Vimpeli Soini Lappajärvi Evijärvi Isojoki Karijoki MUU ETELÄ- POHJANMAA YHTEENSÄ Lähde: Tilastokeskus, Kuntien välinen muuttoliike

34 Seinäjoen nettomuutto muuttosuunnittain suhteessa eräisiin muihin kaupunkeihin SEINÄJOKI JA ERÄÄT MUUT SUOMEN KUNNAT YHTEENSÄ Tampere Helsinki Jyväskylä Turku Espoo Vantaa Oulu Vaasa Kokkola Lähde: Tilastokeskus, Kuntien välinen muuttoliike

35 3. Mahdollisuudet?

36 + Ei?? EI

37 Mahdollisuudet? Pragmaattinen ja (inho)realistinen tulevaisuuskuva aluerakenteen isojen muutosvoimien vaikutuksesta yleisesti Etelä-Pohjanmaahan ja erityisesti maakunnan eri tyyppisiin kuntiin Alueen supistumis- ja kasvukehän syy- ja seuraussuhteiden ymmärtäminen sekä siihen liittyvät omat toimenpiteet Seinäjoki Sijainti kasvukäytävällä, ja kiinnittyminen Tampereen tulevaisuuspolkuun Maahanmuutto Etelä-Pohjanmaan ja sen kuntien oikeat vetovoimatekijät tulo- ja paluumuuttajien suhteen Erottautuminen ja huomio tulevaisuuden elinehtoja Rakennettu etu + mentaalinen etu

38 Etelä-Pohjanmaan vetovoima suhteessa 7 vetovoimatekijään? 1.Kovat vetovoimatekijät 2.Pehmeät vetovoimatekijät 3.Identiteettitekijät 4.Sijainti, aikaetäisyys suhteessa kasvukeskuksiin 5.Ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus 6.Mainekuva 7.Villit kortit

39 - Pohjois-Karjalan maakuntaliiton FAK hanke (Farkut verkkarihousuun -hanke) - FAK hanke lähetti kirjeen potentiaaliselle paluumuuttajalle, jotka ovat joskus asuneet vähintään vuoden Pohjois-Karjalassa - Hankkeen keulahahmona Hanke-Aki

40 Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, pidetään turpa kiinni. Jätetään mailojen paiskomiset, heitetään kaikki negat helvettiin ja keskitytään koko ajan vain seuraavaan vaihtoon - Ville Uusitalo, Ässien kapteeni

41 LISÄTIETOJA: Valtiotieteen tohtori Timo Aro