VARSINAIS-SUOMEN ALUEKEHITYS

Transkriptio

1 VARSINAIS-SUOMEN ALUEKEHITYS

2 1. Aluekehitys maakuntatasolla

3 Varsinais-Suomen työllisyysaste Kartassa 1. on kuvattu Varsinais-Suomen ja muiden maakuntien työllisyysastetta vuonna 2017 sekä kuviossa 1. Varsinais-Suomen ja muiden maakuntien työllisyysasteessa tapahtunutta muutosta vuosina Koko maan työllisyysaste oli 69,6 prosenttia vuonna 2017 Varsinais-Suomen työllisyysaste oli 69,1 prosenttia vuonna Varsinais-Suomen työllisyysaste oli seitsemänneksi korkein kaikista maakunnista. Etenkin Pohjanmaan alueen ja Uudenmana työllisyysasteet olivat selvästi Varsinais-Suomea korkeammat. Toisaalta Varsinais-Suomen työllisyysaste oli korkeampi kuin Pirkanmaan työllisyysaste. Varsinais-Suomen työllisyysaste vahvistui vuosien aikana 2,4 prosenttiyksikköä. Työllisyysasteen muutos oli selvästi koko maan muutosta voimakkaampi. Varsinais-Suomen työllisyysaste oli vuonna 2017 vastaavaa tasoa koko maan keskiarvon kanssa. Työllisyysasteen kehitys on ollut positiivista vuosien aikana. Työllisyysaste oletettavasti noussut ripeästi myös vuonna Alue Muutos(%) Pohjois-Pohjanmaa 4,9 Kanta-Häme 3,6 Kainuu 3,5 Keski-Suomi 3,3 Keski-Pohjanmaa 2,5 Pohjois-Savo 2,4 Varsinais-Suomi 2,4 Päijät-Häme 1,9 Kymenlaakso 1,6 Pirkanmaa 1,3 Etelä-Pohjanmaa 1,3 Ahvenanmaa 1,2 Uusimaa 0,6 Etelä-Savo 0,5 Pohjanmaa -0,2 Satakunta -0,3 Pohjois-Karjala -0,3 Etelä-Karjala -0,7 Lappi -1,1 Kuvio 1: Työllisyysaste Kartta 1: Työllisyysaste Lähde: Tilastokeskus: Työvoimatutkimus

4 Varsinais-Suomen työllisyysaste pitkällä aikavälillä Kuviossa 2 kuvataan Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Uudenmaan työllisyysastetta vuosien aikana. Varsinais-Suomen työllisyysaste oli 69,2 % vuonna 2000, joka oli hieman korkeampi kuin Pirkanmaalla, mutta selvästi matalampi kuin Uudellamaalla. Työllisyysaste nousi finanssikriisin alkuun asti, ja saavutti huippunsa 72,4 % vuonna Työllisyysaste aleni 72 %:sta 68,8 %:iin finanssikriisin johdosta ( ). Työllisyysaste oli vielä alle 70 prosenttia vuonna Varsinais-Suomen työllisyysaste laski hieman 0,1% koko ajanjakson aikana. Vuoden 2007 huippuarvosta työllisyysaste on laskenut -3,3%. Varsinais-Suomen työllisyysasteen trendi on vastannut pitkälti Uudenmaan ja Pirkanmaan vastaavaa kehitystä. Varsinais-Suomen työllisyysaste ei ole saavuttanut toistaiseksi vuosien huippuarvoja vuoteen 2017 tultaessa. Varsinais-Suomen työllisyysaste on hieman Pirkanmaata vahvempi koko tarkastelujakson ajan. Työ- ja Elinkeinoministeriö kuitenkin arvioi alueellisessa kehityskatsauksessaan (2018), että Varsinais-Suomi on saavuttamassa huippuvuosien tason ,9 69,1 68, Kuvio 2: Työllisyysaste Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Lähde: Tilastokeskus: Kaupunki ja seutu indikaattorit

5 Varsinais-Suomen työttömyysaste Kartassa 2. on esitetty Varsinais-Suomen ja muiden maakuntien työttömyysastetta elokuussa 2018 sekä kuviossa 3. työttömyysasteessa tapahtunutta muutosta ajanjakson 8/ aikana. Koko maan työttömyysaste oli 9,2 prosenttia Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston perusteella vuonna 8/2018. Varsinais-Suomen työttömyysaste oli 9,2 prosenttia, eli vastasi koko maan tasoa. Varsinais-Suomi jäi kasvukolmion muista maakunnista jälkeen työttömyysasteen perusteella: työttömyysaste oli sekä Pirkanmaalla että Uudellamaalla matalampi. Varsinais-Suomen työttömyysaste aleni -3,8 prosenttiyksikköä vuosien elokuusta 2016 elokuuhun Muutos oli koko maan keskitasoa. Varsinais-Suomen työttömien henkilöiden määrä väheni noin henkilöllä ajanjakson aikana. Varsinais-Suomen työttömyysaste vastaa koko maan keskitasoa, mutta jää jälkeen Uudestamaasta ja Pirkanmaasta. Työttömyysaste on kehittynyt parempaan suuntaan lyhyellä aikavälillä. Maakunta Muutos 8/ Pirkanmaa -6,4 Keski-Suomi -5,0 Lappi -4,3 Pohjois-Pohjanmaa -4,3 Satakunta -4,2 Etelä-Savo -4,2 Kainuu -3,9 Varsinais-Suomi -3,8 Kymenlaakso -3,7 Etelä-Karjala -3,6 Etelä-Pohjanmaa -3,2 Keski-Pohjanmaa -3,2 Uusimaa -3,1 Pohjanmaa -3,1 Pohjois-Karjala -3,1 Päijät-Häme -2,9 Pohjois-Savo -2,9 Kanta-Häme -2,5 Ahvenanmaa -0,1 Lähde: TEM työnvälitystilasto Kuvio 3: Työttömyysaste Kartta 2: Työttömyysaste

6 Varsinais-Suomen työttömyysaste pitkällä aikavälillä Kuviossa 4 kuvataan työttömyysastetta Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla vuosien 8/2006-8/18 aikana. Varsinais-Suomen työttömyysaste oli 7,9 % vuonna 2006: työttömyysaste oli alhaisimmillaan 6,3 % vuonna Tämän jälkeen työttömyysaste nousi voimakkaasti ja oli korkeimmillaan 13 % vuonna Vuosien aikana työttömyysaste aleni nopeasti. Vuosien aikana työttömyysaste nousi yhteensä 1,3 prosenttiyksikköä ja vuosien aikana 2,9 prosenttiyksikköä. Varsinais-Suomen työttömyyden trendi on vastannut pitkälti Uudenmaan ja Pirkanmaan trendiä. Pirkanmaan työttömyysaste kuitenkin alitti ensimmäistä kertaa Varsinais-Suomen työttömyyden vuonna Varsinais-Suomen työttömyysaste kasvoi hieman vuosien aikana, mutta vuotuinen vaihtelu on ollut suurta. Vuonna 2018 Pirkanmaan työttömyysaste laski ensimmäistä kertaa Varsinais-Suomea matalammaksi. 15 Työttömyysaste (%) M M M M M M M M M M M M M08 Kuvio 4: Työttömyysaste 8/2006-8/18 Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Lähde: TEM työnvälitystilasto

7 Varsinais-Suomen avoimen sektorin työpaikkakehitys Kartassa 3. on tarkasteltu avoimen sektorin (yksityinen sektori + päätoimiset yrittäjät) suhteellista työpaikkakehitystä vuosien aikana sekä kuviossa 5. esitetään absoluuttinen työpaikkakehitys saman ajanjakson aikana. Koko maassa avoimen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi 1,2 prosenttia vuosien aikana. Noin puolessa maakuntia avoimen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi. Varsinais-Suomessa avoimen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi 1,8 prosenttia vuosien aikana. Avoimen sektorin työpaikkojen määrän kehitys oli hieman ripeämpää kuin Pirkanmaalla, mutta jäi jonkin verran jälkeen Uudenmaan työpaikkakehityksestä. Varsinais-Suomeen syntyi yhteensä uutta avoimelle sektorille sijoittuvaa työpaikkaa vuosien aikana. Varsinais-Suomen avoimen sektorin työpaikkakehitys oli positiivista. Tämä on hyvä merkki alueen kasvaneesta elinvoimaisuudesta. Varsinais-Suomen avoimen sektorin työpaikkakehitys vastaa muun kasvukolmion alueen kehitystä. Lähde: Tilastokeskus: työssäkäynti Maakunta Työpaikkakehitys Uudenmaan Pohjois-Pohjanmaan 3111 Varsinais-Suomen 2358 Pirkanmaan 2319 Keski-Suomen 2251 Päijät-Hämeen 1367 Lapin 1248 Etelä-Pohjanmaan 1088 Pohjois-Savon 392 Kainuun 74 Ahvenanmaa -15 Keski-Pohjanmaan -295 Kanta-Hämeen -492 Pohjois-Karjalan -627 Etelä-Savon -661 Satakunnan -958 Pohjanmaan Etelä-Karjalan Kymenlaakson Kuvio 5: Avoin sektori työpaikkakehitys (%) Kartta 3: Avoin sektori työpaikkakehitys (%)

8 Varsinais-Suomen avoimen sektorin työpaikkakehitys pitkällä aikavälillä Kuviossa 6. kuvataan avoimen työnantajasektorin työpaikkojen määrää Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla vuosina Arvot on indeksoitu siten, että vuoden 2000 arvo on 100. Varsinais-Suomen avoimen sektorin työpaikkakehitys on ollut koko ajanjakson ajan heikompaa kuin Pirkanmaalla ja Uudellamaalla. Toisin kuin Pirkanmaalla ja Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa oli vuonna 2016 vähemmän avoimen sektorin työpaikkoja kuin vuonna Indeksi ylitti vuoden 2000 arvon vuosina Alueelta katosi kuitenkin jopa avoimen sektorin työpaikkaa vuosina Vuonna 2016 alueella avoimen sektorin työpaikkojen määrä oli alhaisempi kuin vuonna Varsinais-Suomen avoimen sektorin työpaikkakehitys on ollut koko 2000 luvun heikompaa kuin Pirkanmaalla ja Uudellamaalla. Varsinais-Suomi on menettänyt merkittävästi avoimen sektorin työpaikkoja 2000 luvulla. Tilanne on kuitenkin oletettavasti parantunut vuosina ,4 109,0 97,6 Kuvio 6: Avoimen sektorin työpaikkakehitys (2000=100) Lähde: Tilastokeskus: työssäkäynti Uudenmaan maakunta Varsinais-Suomen maakunta Pirkanmaan maakunta

9 Varsinais-Suomen taloudellinen huoltosuhde Kartassa 4. on kuvattu taloudellista huoltosuhdetta vuonna Taloudellinen huoltosuhde kuvaa ei-työllisen väestön osuutta suhteessa työlliseen väestöön. Kuviossa 7. on kuvattu taloudellisen huoltosuhteen suhteellista kehitystä vuosien aikana. Koko maan taloudellinen huoltosuhde oli 141,8 vuonna 2016, eli koko maassa oli keskimäärin 141,8 ei työllistä henkilöä sataa työllistä kohden. Varsinais-Suomen taloudellinen huoltosuhde oli 141,8 vuonna 2016, eli vastasi koko maan tasoa. Varsinais-Suomen huoltosuhde oli kaikista maakunnista neljänneksi kilpailukykyisin. Kasvukolmion maakunnista Varsinais-Suomen taloudellinen huoltosuhde oli Pirkanmaata parempi, mutta selvästi heikompi kuin Uudellamaalla. Varsinais-Suomen huoltosuhde heikkeni 8,8 prosenttia vuosien aikana. Vuonna 2010 Varsinais-Suomen huoltosuhde oli 130. Varsinais-Suomen taloudellinen huoltosuhde heikkeni voimakkaammin kuin muissa maakunnissa keskimäärin Varsinais-Suomen taloudellinen huoltosuhde on kilpailukykyinen koko maan tasolla. Huoltosuhteen heikkeneminen oli kuitenkin kohtuullisen nopeaa 2010 luvulla. Maakunta Muutos (%) Ahvenanmaa -4,3 Lapin 2,2 Kainuun 3,2 Pohjois-Savon 3,7 Pohjois-Pohjanmaan 7,0 Etelä-Pohjanmaan 7,3 Etelä-Karjalan 7,8 Etelä-Savon 8,0 Pohjois-Karjalan 8,1 Pohjanmaan 8,1 Keski-Pohjanmaan 8,6 Varsinais-Suomen 8,8 Keski-Suomen 8,9 Pirkanmaan 9,3 Päijät-Hämeen 9,5 Kanta-Hämeen 10,0 Uudenmaan 10,2 Satakunnan 11,6 Kymenlaakson 13,3 Kuvio 7: Taloudellinen huoltosuhde muutos (%) Kartta 4: Taloudellinen huoltosuhde 2016 Lähde: Tilastokeskus: Väestöllisiä tunnuslukuja

10 Varsinais-Suomen taloudellinen huoltosuhde pitkällä aikavälillä Kuviossa 8 on esitetty Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Uudenmaan taloudellista huoltosuhdetta Varsinais-Suomen taloudellinen huoltosuhde on heikentynyt vuosien aikana: trendikehitys vastaa kuitenkin Pirkanmaan ja Uudenmaan kehitystä. Taloudellinen huoltosuhde oli kilpailukykyisimmillään vuonna 2008, jolloin Varsinais-Suomessa 100 työllistä kohden oli 118,5 ei-työllistä. Varsinais-Suomen taloudellinen huoltosuhde heikkeni 10,6 % vuosien aikana. Vuosien aikana huoltosuhde heikkeni vajaalla viidenneksellä. Huoltosuhteen heikkeneminen selittyy Varsinais-Suomessa väestön ikärakenteen muutoksella ja osin työllisyysasteen heikkenemisellä. Huoltosuhdetta voi pitää kuitenkin yhä koko maan tasolla kilpailukykyisenä. Alueen taloudellisen huoltosuhteen voidaan olettaa paranevan hieman vuosina johtuen alueen parantuneista työllisyysmahdollisuuksista ,7 141, , Kuvio 8 Taloudellisen huoltosuhteen kehitys Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Lähde: Tilastokeskus: Väestöllisiä tunnuslukuja

11 Varsinais-Suomen väestönlisäys Kartassa 5. tarkastellaan suhteellista väestönlisäystä vuosien /18 aikana ja kuviossa 9. absoluuttista väestönlisäystä saman ajanjakson aikana. Vuoden 2018 tiedot ovat ennakkotietoja. Koko maan väkiluku kasvoi 0,3 prosenttia vuosien /2018 aikana Väestönlisäys keskittyi harvoille alueille: lähinnä kasvukolmion suurille maakunnille ja Pohjois-Pohjanmaalla Oulun seudulle. Varsinais-Suomen väkiliuku kasvoi suhteellisesti 0,7 % vuosien /2018 aikana. Varsinais-Suomen suhteellinen väestönlisäys oli selvästi alhaisempaa kuin Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnan väestönlisäys. Varsinais-Suomen väkiluku kasvoi yhteensä henkilöllä vuosien /2018 aikana. Absoluuttinen väestönlisäys oli kolmanneksi suurinta kaikista maakunnista. Varsinais-Suomen väestönkehitys oli positiivista, mutta jäi selvästi Uudenmaan ja Pirkanmaan jälkeen väestönlisäyksessä. Maakunta Muutos /1 Uudenmaan Pirkanmaan 5678 Varsinais-Suomen 3347 Pohjois-Pohjanmaan 864 Ahvenanmaa 519 Keski-Suomen -203 Keski-Pohjanmaan -462 Pohjanmaan -550 Päijät-Hämeen -842 Etelä-Karjalan Kainuun Pohjois-Karjalan Lapin Pohjois-Savon Etelä-Pohjanmaan Kanta-Hämeen Satakunnan Kymenlaakson Etelä-Savon Kuvio 9: Väestönlisäys Kartta 5: Väestönlisäys (%) Lähde: Tilastokeskus: Väestörakenne

12 Varsinais-Suomen väestönlisäys pitkällä aikavälillä Kuviossa 10. kuvataan Varsinais-Suomen ja verrokkimaakuntien väestönkehitystä vuosina /2018. Arvo ilmaistu siten, että vuoden 2000 arvo on 100. Vuoden 2018 arvo on ennakkotieto. Varsinais-Suomen väkiluku on kasvanut koko 2000 luvun, mutta kasvu on ollut kuitenkin selvästi hitaampaa kuin Pirkanmaalla ja Uudellamaalla. Varsinais-Suomen väkiluku kasvoi 7,1 % vuosien aikana. Muutos oli selvästi alhaisempi kuin Pirkanmaan (14,4%) % tai Uudenmaan 1(9,7%) Varsinais-Suomen väkiluku kasvoi määrällisesti henkilöllä vuosien aikana. Vaikka Varsinais-Suomen väestönlisäystä voi pitää koko maan tasolla suurena, ei Varsinais-Suomi ole saanut vastaavaa väestönlisäystä kuin muut kasvukolmien maakunnat. Varsinais-Suomen väestönlisäys oli vain puolet Pirkanmaan väestönlisäyksestä M9/ Kuvio 10. Asukasluvun kehitys indeksi (2000=100) Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Lähde: Tilastokeskus: Väestörakenne

13 Varsinais-Suomen muuttovetovoima Kartassa 6. on esitetty Varsinais-Suomen ja muiden maakuntien muuttovetovoimaa tarkastelemalla kokonaisnettomuuttoa (kuntien välinen + kansainvälinen muuttoliike) suhteessa asukaslukuun. Arvo on vuosien keskiarvo satunnais-vaihtelun vähentämiseksi. Kuviossa 11. on kuvattu kunkin maakunnan vuosien aikana saamaa muuttotasetta absoluuttisesti. Muuttovoittoja saaneet maakunnat keskittyivät maantieteellisesti vahvasti Etelä-Suomeen. Hieman alle puolet maakunnista saa muuttovoittoa kokonaisnettomuutosta. Varsinais-Suomeen muutti keskimäärin vuosien aikana 4,54 henkilöä asukasta kohden. Arvo oli Manner-Suomen kolmanneksi korkein. Varsinais-Suomi jäi kuitenkin vetovoimaisuudessa Pirkanmaata ja erityisesti Uuttamaata heikommaksi. Varsinais-Suomi sai kokonaisnettomuutosta muuttovoittoa noin henkilöä vuosien aikana. Absoluuttiset muuttovoitot olivat kolmanneksi suurimmat Pirkanmaan ja Uudenmaan jälkeen. Varsinais-Suomi on muuttovetovoimainen alue koko maan kontekstissa, mutta jää kuitenkin selvästi jälkeen Pirkanmaan ja Uudenmaan vetovoimaisuudesta. Maakunta Abs muutto Uudenmaan Pirkanmaan 8234 Varsinais-Suom 6492 Keski-Suomen 1595 Päijät-Hämeen 902 Ahvenanmaa 568 Pohjois-Savon 429 Etelä-Karjalan 28 Pohjois-Karjal -295 Keski-Pohjanm -426 Pohjanmaan -598 Kainuun -941 Lapin -983 Pohjois-Pohja -993 Satakunnan Etelä-Savon Kanta-Hämeen Kymenlaakson Etelä-Pohjanm Kuvio 11: Kuntien välisen nettomuuton tase Kartta 6. Kuntien välinen muutto/1000as ka Lähde: Tilastokeskus: Muuttoliike

14 Varsinais-Suomen väestöennuste * Kuviossa 12 on esitetty Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Uudenmaan väestöennuste indeksinä, jossa vuosi 2018=100. Väestöennuste on ajalle ja perustuu tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuodelta Väestöennusteen perusteella Varsinais-Suomen väestönkehitys jatkuu positiivisena. Varsinais-Suomen väkiluku kasvaa ennusteen perusteella yhteensä asukkaalla (+3,3 %). Jos ennuste toteutuu, Varsinais-Suomessa asuisi yhteensä asukasta vuonna 2030 Varsinais-Suomen väestönkehitys jää kuitenkin ennusteen perusteella selvästi heikommaksi kuin Uudellamaalla tai Pirkanmaalla. Uudenmaan väkiluvun ennustetaan kasvavan 9 % ja Pirkanmaan 6 % vuoteen 2030 mennessä. Tilastokeskuksen vuonna 2015 tehdyn ennusteen ennusteen perusteella Varsinais-Suomen väkiluku tulee kasvamaan noin 3 % vuosien aikana. Väestönkehitys jää alhaisemmaksi kuin kasvukolmion muissa maakunnissa, mutta on selvästi ripeämpää kuin muualla maassa M8/ Kuvio 12 Väestöennuste indeksi (2018=100) Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa * Väestöennuste on tehty vuonna 2015, ja perustuu sen hetkisiin trendeihin. Tämä voi vaikuttaa oletettuun väestönkasvuun. Vuoden 2015 jälkeen Varsinais-Suomen väestönkehitys on ollut hieman ennustetta voimakkaampaa. Lähde: Tilastokeskus: Väestöennuste

15 Pendelöinti Varsinais-Suomessa pitkällä aikavälillä Kuviossa 13 kuvataan pendelöintiasteita Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla vuosien aikana. Pendelöinnillä tarkoitettaan työskentelyä oman asuinkunnan kuntarajojen ulkopuolella. Pendelöintiastekuvaa oman kotikunnan ulkopuolella työskentelevän työvoiman osuutta suhteessa koko työvoimaan. Varsinais-Suomen työvoimasta 40 % työskenteli oman asuinkuntansa ulkopuolella vuonna Pendelöintiaste oli Varsinais-Suomessa lähes yhtä korkea kuin Uudellamaalla, ja hieman korkeampi kuin Pirkanmaalla. Varsinais-Suomen pendelöintiaste on kasvanut lähes koko ajanjakson ajan. Vuonna 2000 pendelöivän väestön osuus oli 32 % työvoimasta. Pendelöintiaste kasvoi 8,6 %-yksikköä 2000-luvun aikana. Vuonna 2016 oman kotikuntansa ulkopuolella työskenteli henkilöä enemmän kuin vuonna ,0 39,0 37,0 35,0 33,0 31,0 29,0 27,0 25,0 41,6 40,5 38,0 38,1 31,9 27, Kuvio 13 Pendelöintiasteen kehitys Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Lähde: Tilastokeskus: työssäkäynti

16 Maakuntien vertailutaulukko kuudella muuttujalla Sijoitus Maakunta Työllisyysaste 2017 Työttömien osuus 8/2018 Avoimen sektorin työpaikkamuutos (%) Taloudellinen huoltosuhde 2016 Väkiluvun muutos (%) /18 Kokonaisnettomuutto 1000as. Ka Ahvenanmaa Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Päijät-Häme Kanta-Häme Pohjois-Savo Lappi Satakunta Etelä-Karjala Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Kymenlaakso

17 2. Aluekehitys seutukuntatasolla

18 Varsinais-Suomen työllisyysaste Kuviossa 14 kuvataan Varsinais-Suomen seutukuntien työllisyysastetta vuosien aikana. Varsinais-Suomen seutukunnat jakautuvat työllisyysasteen perusteella, kahteen ryhmään: 1) Hallitusohjelman tavoitteen 72 % ylittäviin seutuihin ja muihin seutuihin. Alueen alhaisin työllisyysaste on syvän rakennemuutoksen kohdanneella Salon seudulla (66 %). Myös Turun seudun työllisyysaste jäi alle 70 prosentin. Korkeimmat työllisyysasteet löytyivät Vakka-Suomesta ja Turunmaalta, joissa molemmissa työllisyysaste oli 72,8 prosenttia vuonna Kuviossa 15 kuvataan työllisyysasteen muutosta Varsinais-Suomen seutukunnissa lyhyellä aikavälillä ( ). Työllisyysasteiden kehityksessä on ollut eroa alueen sisällä vuosien aikana. Työllisyysasteen nousi eniten Loimaalla, jossa työllisyysaste kasvoi 1,3 prosenttiyksiköllä. Myös Turun ja Vakka-Suomen työllisyysaste kasvoi merkittävästi. Varsinais-Suomen työllisyysaste oli kaksijakoinen maakunnan sisällä. Myös työllisyysasteen kohentumisessa oli seutujen välillä eroja. 74,0 72,8 72,8 72,8 72,8 72,1 72,1 71,7 72,0 70,870,9 70,0 68,2 68,0 67,467,3 65, ,4 66,0 64,0 62,0 60,0 Loimaan Salon Turun Vakka-Suomen Åboland-Turunmaan Työllisyysaste 2014 Työllisyysaste 2015 Työllisyysaste 2016 Kuvio 14: Työllisyysaste seuduittain ,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 1,3 0,8 0,7 0,1 0,0 Loimaan Salon Turun Vakka-Suomen Åboland-Turunmaan Kuvio 15: Työllisyyasteen muutos seuduittain Lähde: Tilastokeskus: Kaupunki ja seutu indikaattorit

19 Varsinais-Suomen työllisyysaste pitkällä aikavälillä Kuviossa 16 kuvataan työllisyysasteen muutosta Varsinais-Suomen seutukunnissa pitkällä aikavälillä ( ) Työttömyysasteessa on ollut suuria eroja alueen sisällä koko ajanjakson ajan. Vuonna 2000 korkein työllisyysaste oli Salon seudulla (72,7%), ja matalin Turun seudulla (68,5%). Salon seudun rakennemuutos näkyy vahvasti työllisyysasteessa, joka on alentunut -8 %-yksikköä vuoden 2007 huippuarvosta vuoteen 2016 verrattuna. Vakka-Suomen seudun työllisyysaste kasvoi ajanjakson aikana (+4,3 % vuosina ). Turun seudun työllisyysaste oli korkeimmillaan vuonna 2008 (71,9 %) mutta aleni 3,6 %- yksikköä vuoteen 2016 tultaessa. Alueen sisällä erot ovat suuret koko tarkastelujakson ajan: 2008 alkanut rakennemuutos on kurittanut etenkin Salon seutua, kun taas jo 1990-luvulla aallonpohjassa käyneen Vakka-Suomen työllisyys on kasvanut vahvasti 2010-luvulla. 75 Työllisyysaste (%) Kuvio 16: Työllisyysaste Lähde: Tilastokeskus: Kaupunki ja seutu indikaattorit Loimaan Salon Turun Vakka-Suomen seutukunta Åboland-Turunmaan

20 Varsinais-Suomen työttömyysaste Kuviossa 17 kuvataan työttömyysastetta Varsinais-Suomen seutukunnissa vuosien 8/2016-8/18 aikana. Työttömyysaste perustuu Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoon. Työttömyysaste vaihteli merkittävästi alueen sisällä. Heikoin työttömyysaste oli Salon seudulta, jossa työttömyysaste oli yli 10 % 8/2018. Salon heikko työttömyysaste selittynee alueen rakennemuutoksella. Myös Turun seudun työttömyysaste oli lähes 10 %. Alhaisin työttömyysaste oli Vakka-Suomessa, jossa työttömyysaste oli vain 5,6 % eli käytännössä täystyöllisyystilanne. Loimaan ja Turunmaan työttömyysasteet olivat elinvoimaiset Kuviossa 18 kuvataan työttömyysasteessa tapahtunutta muutosta lyhyellä aikavälillä (8/2016-8/18) Varsinais-Suomen seutukunnissa. Työttömyysaste on laskenut merkittävästi koko alueella vuosien aikana. Eniten työttömyysaste väheni Salon ja Turun seuduilla, joissa lähtötaso oli erittäin korkea. Työttömyysasteissa on merkittäviä eroja alueen sisällä, mutta työttömyysaste on parantunut koko alueella. Lähde: TEM työnvälitystilasto 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 15,0 13,7 12,4 11,4 10,4 9,5 9,7 8,9 8,2 7,8 6,9 6,6 6,8 5,6 6,1 Loimaan Salon Turun Vakka-Suomen Åboland-Turunmaan 2016/8 2017/8 2018/8 Kuvio 17: Työttömyysaste seuduittain 8/2016-8/18 0,0-0,5 Loimaan Salon Turun Vakka-Suomen Åboland-Turunmaan -1,0-1,5-2,0-1,7-2,5-3,0-2,6-3,5-3,3-4,0-4,0-4,5-5,0-4,6 Kuvio 18: Työttömyysasteen muutos seuduittain 8/2016-8/18

21 Varsinais-Suomen työttömyysaste seuduittain pitkällä aikavälillä Kuviossa 19 kuvataan työttömyysastetta Varsinais-Suomen seutukunnissa vuosien 8/2006-8/18 aikana. Työttömyysasteessa oli kohtuullisen isot erot (+3 %) Varsinais-Suomen sisällä vuosien aikana. Alueen sisäiset erot kasvoivat finanssikriisin jälkeen, kun etenkin Turun ja Salon työttömyysasteet nousivat voimakkaasti. Vuonna 2015 alueen sisäiset erot työttömyysasteissa olivat jopa 7,5 %-yksikköä. Työttömyysaste on laskenut koko seudulla vuoden 2016 jälkeen. Vuosien aikana työttömyysaste kasvoi kaikilla alueen seuduilla Vakka-Suomea lukuun ottamatta. Suurinta nousu oli Salossa (+3,5 %-yksikköä). Vuosien aikana työttömyysaste nousi kaikilla seuduilla. Suurinta nousu oli jälleen Salossa, jossa työttömyysaste kasvoi 4,6 %-yksikköä. Seudun sisäiset erot ovat suuret. Työttömyysaste (%) M M M M M M M M M M M M M08 Kuvio 19: Työttömyysaste seuduittain 8/2006-8/18 Lähde: TEM työnvälitystilasto Loimaan Salon Turun Vakka-Suomen Åboland-Turunmaan

22 Varsinais-Suomen avoimen sektorin työpaikkakehitys Taulukossa 1. kuvataan avoimen sektorin määrällistä työpaikkakehitystä vuosien aikana Varsinais-Suomen seutukunnissa. Avoimen sektorin työpaikkakehityksen perusteella Varsinais- Suomen kehitys on kaksijakoista: Turun seudulla työpaikkojen määrä kasvoi (+3500) ja muilla seuduilla aleni. Työpaikkoja menetti absoluuttisesti eniten Salon seutu, josta katosi lähes 900 avoimen sektorin työpaikkaa vuosina Tilastossa ei vielä ilmene Vakka-Suomen positiivinen kehitys viime vuosien aikana Kuviossa 20. kuvataan avoimen sektorin suhteellista työpaikkakehitystä vuosien aikana. Turun seutukunnan avoimen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi lähes 4 % vuosien aikana. Suhteellisesti avoimen sektorin kehitys oli heikointa Salon ja Turunmaan seuduilla Turun seudun työpaikkakehitys on ollut positiivista vuoden 2014 jälkeen. Kohentunut tilanne tulee esiin viipeellä muilla seuduilla, erityisesti Vakka-Suomen seudulla. Taulukko 1: Avoimen sektorin työpaikkakehitys seuduittain ,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-0,6 Avoin sektori 2014 Avoin sektori 2016 Muutos Loimaan Salon Turun Vakka-Suomen Åboland- Turunmaan ,2 3,9 Loimaan Salon Turun Vakka-Suomen Åboland-Turunmaan -0,9-4,8 Kuvio 20: Avoimen sektorin suhteellinen työpaikkakehitys seuduittain Lähde: Tilastokeskus: työssäkäynti

23 Varsinais-Suomen avoimen sektorin työpaikkakehitys seuduittain pitkällä aikavälillä Kuvio 21 kuvaa avoimen sektorin työpaikkojen määrän kehitystä Varsinais-Suomen seuduilla. Arvot on indeksoitu siten, että vuoden 2000 arvo on 100. Alueen avoimen sektorin työpaikkakehitys on vahvasti eriytynyttä. Ainoastaan Turun seudulla avoimen sektorin työpaikkalisäys oli positiivista vuosien aikana. Salon rakennemuutos tulee selvästi esiin avoimen sektorin työpaikkakehityksessä:salossa rakennemuutoskuopan syvyyttä kuvaa se, että avoimen sektorin työpaikkojen määrä laski peräti kolmanneksella vuosien aikana. Turun seudulle syntyi uutta avoimen sektorin työpaikkaa ajanjakson aikana. Turun avoimella sektorilla oli kuitenkin yhä vuonna 2016 vähemmän työpaikkoja kuin vuonna Alueen sisäinen kehitys on keskittynyt Turun ydinkaupunkiseudulle, johon on syntynyt merkittävästi uusia työpaikkoja. Muu alue on sen sijaan menettänyt työpaikkoja. Ilman Salon seudun suurta rakennemuutosta vuosien työpaikkakehitys olisi ollut Varsinais-Suomessa positiivista. 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 80,0 75,0 70,0 65, ,7 Kuvio 21: Avoimen sektorin suhteellinen työpaikkakehitys seuduittain Lähde: Tilastokeskus: työssäkäynti Loimaan Salon Turun Vakka-Suomen Åboland-Turunmaan

24 Varsinais-Suomen taloudellinen huoltosuhde Kuviossa 22. on esitetty Varsinais-Suomen seutukuntien taloudellinen huoltosuhde vuonna Taloudellinen huoltosuhde on yksi osuvimmista alueen elinvoimaa mittaavista indikaattoreista, sillä se kertoo alueen työllisyydestä sekä alueen ikärakenteesta. Taloudellisessa huoltosuhteessa on huomattavia eroja Varsinais- Suomen seutujen välillä: Turun ja Vakka-Suomen seudulla taloudellinen huoltosuhde on kilpailukykyinen, mutta muilla seuduilla koko maan keskitasoa heikompi, erityisesti Salon seudulla. Turun seudun taloudellinen huoltosuhde oli hyvin vahva Kuviossa 23. kuvataan taloudellisen huoltosuhteen suhteellista muutosta vuosien aikana. Taloudellinen huoltosuhde on heikentynyt kaikilla alueen seuduilla. Heikentymisen vauhdissa on kuitenkin eroja. Vakka-Suomen taloudellinen huoltosuhde heikkeni hyvin vähän vuosien aikana Salon kehitys on ollut taas erityisen heikkoa, taloudellinen huoltosuhde heikkeni noin viidenneksellä Varsinais-Suomen seutukuntien taloudellisessa huoltosuhteessa on merkittävät erot. Ei-työllistä/100 työllistä Kuvio 22: Taloudellinen huoltosuhde ,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, ,5 151,1 150,3 144,5 135,6 Loimaan Salon Turun Vakka-Suomen Åboland-Turunmaan 19,3 12,3 9,9 7,4 3,6 Loimaan Salon Turun Vakka-Suomen Åboland-Turunmaan Kuvio 23: Taloudellisen huoltosuhteen suhteellinen muutos Lähde: Tilastokeskus: Väestöllisiä tunnuslukuja

25 Varsinais-Suomen taloudellinen huoltosuhde seuduittain pitkällä aikavälillä Kuviossa 24. kuvataan taloudellisen huoltosuhteen kehitystä vuosien aikana. Alueen sisäiset erot ovat taloudellisen huoltosuhteen perusteella kohtuullisen suuret, osittain väestön ikärakenteen vuoksi. Vuonna 2000 alueen seutujen taloudellinen huoltosuhde vaihteli Salon 123,8 ja Loimaan 143,2 välillä. Erot ovat kasvaneet 2000 luvun aikana, etenkin Salon seudun tilanteen vuoksi. Vuosien aikana eniten heikkeni Salon huoltosuhde, joka heikkeni peräti 44,7 prosentilla. Tasaisinta kehitys oli Loimaan seudulla, jossa huoltosuhde heikkeni vain 5,5 % Turun seudun huoltosuhde heikkeni 7,4 %. Taloudellinen huoltosuhde on heikentynyt kaikilla Varsinais-Suomen seuduilla. Huoltosuhde kasvoi kuitenkin osassa seutukuntia huomattavasti voimakkaammin: selvästi suurinta huoltosuhteen heikkeneminen oli Salossa. Erityisesti Turun seudun huoltosuhde on pysynyt kilpailukykyisenä Kuvio 24 Taloudellisen huoltosuhteen kehitys seuduittain Lähde: Tilastokeskus: Väestöllisiä tunnuslukuja Loimaan Salon Turun Vakka-Suomen Åboland-Turunmaan

26 Varsinais-Suomen suhteellinen väestönlisäys Kuviossa 25 on esitetty Varsinais-Suomen seutukuntien suhteellinen väestönkehitys vuosien /2018 aikana.vuoden 2018 arvo on ennakkotieto. Koko Varsinais-Suomen väkiluku kasvoi yhteensä henkilöllä vuosien /2018 aikana. Väestökasvu painottui vahvasti Turun seudulle, jonka väkiluku kasvoi 5,4 % ajanjakson aikana. Muut seudut menettivät asukkaita. Väkiluku laski määrällisesti eniten Salossa (-3 254) Kuviossa 26 kuvataan Varsinais-Suomen seutukuntien väestönkehitystä vuosina /2018. Vuosien /2018 aikana väestönlisäys vastasi koko muuta 2010 lukua, mutta Vakka-Suomen väkiluku on lähtenyt uudelleen kasvuun kohentuneen työllisyystilanteen ansiosta. Vakka-Suomen väkiluku kasvoi yhteensä 1,6 % vuosien /2018 aikana. Varsinais-Suomen seutukunnat ovat eriytyneet vahvasti toisistaan väestönkehityksen suhteen. Turun- ja Vakka-Suomen seudut ovat saaneet väestönlisäystä, kun taas muiden seutujen väkiluku on vähentynyt. 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0 Kuvio 25 Suhteellinen väestönlisäys /2018 2,0 1,5 1,6 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0-2,5 5,4-0,4-2,5-2,7-4,1 Loimaan Salon Turun Vakka-Suomen Åboland-Turunmaan -1,2-1,4-2,0 Loimaan Salon Turun Vakka-Suomen Åboland-Turunmaan Kuvio 26 Suhteellinen väestönlisäys /2018 Lähde: Tilastokeskus: Väestörakenne

27 Varsinais-Suomen väestönlisäys seuduittain pitkällä aikavälillä Kuviossa 27. kuvataan Varsinais-Suomen seutukuntien väestönkehitystä vuosina /2018. Arvo ilmaistu siten, että vuoden 2000 arvo on 100. Vuoden 2018 väkiluku on ennakkotieto Väestönkehitys on eriytynyttä alueen sisällä. Vain Turun seudun väkiluku kasvoi ajanjakson aikana. Salon väestönkehitys oli positiivista vuosien aikana, mutta kääntyi voimakkaaseen laskuun teollisen rakennemuutoksen seurauksena. Väkiluku laski Vakka-Suomessa viime vuosiin saakka, jonka jälkeen se on kääntynyt uudelleen voimakkaaseen nousuun, johtuen pitkälti autotehtaan massarekrytoinneista. Turun seudun väkiluku kasvoi asukkaalla (13 %). Muiden seutujen väkiluvut aleni -1,7 %:sta -6,6 %:iin. Maakunnan sisällä väestönkehitys on vahvasti eriytynyt pitkällä aikavälillä Turun seudun ja muun maakunnan välillä. Turun väkiluku kasvaa voimakkaasti, mutta muu maakunta taantuu. Vakka-Suomen viimevuosien kehitys on ollut kuitenkin erittäin positiivista M9/ Kuvio 27. Asukasluvun kehitys indeksi (2000=100) seuduittain /2018 Lähde: Tilastokeskus: Väestörakenne Loimaan Salon Turun Vakka-Suomen Åboland-Turunmaan

28 Varsinais-Suomen muuttovetovoima Taulukossa 2. esitetään Varsinais-Suomen seutukuntien määrällistä muuttotasetta vuosien aikana. Muuttoliike painottuu vain osaan Varsinais-Suomea. Turun seutu sai määrällisesti eniten muuttovoittoa Vakka-Suomen seutu sai vuonna 2017 huomattavan muuttovoiton Turunmaan seutu lievästi positiivinen ja tasapainossa Salon ja Loimaan seudut kärsivät eniten muuttotappiota Kuviossa 28. on kuvattu Varsinais-Suomen seutukuntien saamia muuttovoittoja/tappiota suhteessa väkilukuun keskimäärin vuotta kohden vuosien aikana. Asukaslukuun suhteutetut muuttovoitot olivat vuosien keskiarvona suurimmat Turun seudulla. Vakka-Suomi sai vuonna 2017 suhteessa enemmän muuttovoittoa kuin Turun seutu. Varsinais-Suomi on muuttovetovoimainen alue maakuntien välisessä kilpailussa, mutta kuten muuallakin maassa maakunnan sisällä muuttovetovoimassa on suuret seudulliset erot. Vakka-Suomi on erityistapaus ja Turunmaa väkirikkaimmilta osiltaan osa Turun työssäkäyntialuetta, mikä selittää niidenviime vuosien muuttovetovoimaa. Myös niiden maaseutu- ja saaristoalueilla muuttovetovoima on heikko. Nettomuutto 2015 Nettomuutto 2016 Taulukko 2. Kokonaisnettomuuton tase Nettomuutto 2017 Kuvio 28: Muuttaneita/1 000as keskimäärin vuotta kohden vuosina Nettomuutto Loimaan Salon Turun Vakka-Suomen Åboland- Turunmaan ,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-3,4-2,9 7,0 Loimaan Salon Turun Vakka-Suomen Åboland-Turunmaan 5,5 0,7 Lähde: Tilastokeskus: Muuttoliike

29 Varsinais-Suomen väestöennuste seuduittain * Kuviossa 29 on esitetty Varsinais-Suomen seutukuntien väestönkehitystä vuosina indeksinä, jossa vuoden 2018 arvo on 100. Väestönkehitys on ennuste, joka perustuu tilastokeskuksen väestöennusteeseen. Ennusteen perusteella ainoastaan Turun seudun ja Loimaan* seudun väestönkehitys tulee olemaan positiivista vuosien aikana. Turun seudun väkiluvun ennustetaan kasvavan noin 5 % ( asukasta). Turun seudun väkiluku nousisi tällöin noin asukkaaseen vuonna Ennusteen perusteella etenkin Salon seudun ja Turunmaan väestönkehitys tulee olemaan negatiivista (Vakka-Suomi*). Salon väkiluku tulee laskemaan ennusteen perusteella noin -2 % eli yhteensä hieman yli asukkaalla. Turunmaan väkiluvun ennustetaan laskevan noin -300 asukkaalla. Varsinais-Suomen väestönkehityksen oletetaan jatkavan eriytymistään tulevaisuudessa: ennusteen perusteella lähinnä Turun seutu kasvaa, ja ennusteen jälkeisten vuosien kehityksen perusteella myös Vakka-Suomen väkiluku tulee kasvamaan. Muun seudun väestönkehitys taas taantuu ,3 102, M ,6 98,1 96,3 Kuvio 29 Väestöennuste indeksi seuduittain (2018=100) Loimaan Salon Turun Vakka-Suomen Åboland-Turunmaan *Väestöennuste on tehty vuonna 2015, ja perustuu sen hetkisiin trendeihin. Tämä voi vaikuttaa oletettuun väestönkasvuun. Tämän jälkeisen kehityksen mukaan Loimaan seudun väestönkehitys on ollut negatiivisempaa, kun taas Vakka-Suomen kehitys on ollut erittäin positiivista. Vakka-Suomen kehityksen voidaan olettaa olevan positiivista.

30 Pendelöinti Varsinais-Suomen seuduilla Kuviossa 30 kuvataan Varsinais-Suomen seutujen pendelöintiastetta vuonna Pendelöintiasteeseen on laskettu kaikki kotikuntansa ulkopuolella työskentelevät, eli myös seudun sisällä pendelöivät. Pendelöintiasteissa oli jonkin verran eroja seutujen välillä: Vähäisintä pendelöinti oli Salon seudulla, jossa joka neljäs työvoimaan kuuluvasta työskenteli kotikuntansa ulkopuolella. Kuntarajan ylittävän pendelöinnin vähäinen määrä selittyy sillä, että nykyinen Salo kattaa melkein koko seutukunnan. Eniten pendelöitiin Turun seudulla. Turun seudulla 43,7 % pendelöi, osin perustuen työssäkäyntialueen ja asuinalueiden eriytymiseen (keskuskaupunki kehyskunnat). Kuviossa 31 kuvataan pendelöintiasteessa tapahtunutta muutosta 2010 luvulla. Pendelöinti lisääntyi kaikissa Varsinais-Suomen seutukunnissa vuosien aikana. Vähäisintä pendelöintiasteen muutos oli Turun seudulla, jossa pendelöivän työvoiman osuus kasvoi 1,3 %. Pendelöintiaste nousi hyvin voimakkaasti Salossa, jossa pendelöivän väestön osuus kasvoi 7,7 %. Taustalla on rakennemuutoksen vaikutukset alueen työmarkkinatilanteeseen. Varsinais-Suomessa on jonkin verran eroja pendelöintiasteissa. Pendelöinti on lisääntynyt koko alueella 2010 luvulla, ja erityisesti Salon seudulla Kuvio 30 Pendelöintiaste ,0 8,0 7,7 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 43,7 40,7 36,2 33,7 26,7 Loimaan Salon Turun Vakka-Suomen Åboland-Turunmaan 2,5 1,9 1,8 1,3 Loimaan Salon Turun Vakka-Suomen Åboland-Turunmaan Kuvio 31: Pendelöintiasteen muutos Lähde: Tilastokeskus: Muuttoliike

31 Pendelöinti Varsinais-Suomen seuduilla Kuviossa 32 kuvataan Varsinais-Suomen seutukuntien pendelöintiastetta vuosina Pendelöintiasteeet ovat kasvaneet kaikissa Varsinais-Suomen seutukunnissa vuosien aikana. Pendelöintiasteet kasvoivat suhteellisen tasaisesti kaikilla Varsinais-Suomen seuduilla tarkastelujakson aikana. Eniten pendelöinti lisääntyi Salon seudulla, jossa pendelöintiaste kaksinkertaistui tarkastelujakson aikana. Pendelöintiaste kasvoi vähiten Turun seutukunnassa, jossa pendelöinti lisääntyi 6,4 %. Pendelöinti on lisääntynyt kaikilla Varsinais-Suomen seuduilla pitkällä aikavälillä. Lisääntynyt pendelöinti kertoo yli-kunnallisten työmarkkinoiden merkityksen kasvusta alueella. Pendelöintiaste % 42,0 37,0 32,0 27,0 22,0 17,0 12, Kuvio 32 Pendelöintiasteen kehitys seuduittain Lähde: Tilastokeskus: Muuttoliike Loimaan Salon Turun Vakka-Suomen Åboland-Turunmaan

32 Missä Loimaan seudulla käydään töissä? Kuviossa 33 esitetään Loimaan seudun työssäkäyntiä työssäkäyntialueen mukaan vuonna Loimaan työvoimasta kuusi kymmenestä työskenteli omassa kotikunnassaan. Joka viides Loimaan seudun työvoimaan kuuluva kävi töissä Turun seudulla. Joka kymmenes pendelöi kotikunnastaan toiseen Loimaan seudun kuntaan. Noin 6 % työvoimasta työskenteli Varsinais-Suomen ulkopuolella. Vuosien aikana Turun seudulla työskentelevien osuus Loimaan seudulla asuvista kasvoi 2,5 %-yksikköä. Muiden kuntien osuudet Loimaan seudun työssäkäynnistä pysyivät suunnilleen samalla tasolla kuin vuosien aikana. Työskentelee kotikunnassa, 59,3%, (8 146) Muu Varsinais- Suomi; 0,3% (40) Muut maaakunnat; 0,5% (70) Pirkanmaa, 1,1% (148) Turun; 20,5% (2 816) Uusimaa; 1,7% (229) Satakunta; 2,8% (379) Salon; 2,0% (270) Kanta-Häme; 2,6% (354) Oma seutu; 9,4% (1 292) Loimaan seudulla asuvalle työvoimalle etenkin Turun seutukunta on tärkeää työssäkäyntialuetta. Turun seudun merkitys on kasvanut myös hieman vuosien aikana. Huomionarvoista on myös Pirkanmaan vähäinen merkitys työssäkäyntikohteena. Kuvio 33: Työssäkäynti Loimaan seudulta 2016 Lähde: Tilastokeskus: Kaupunki- ja seutuindikaatorit

33 Missä Salon seudulla käydään töissä? Kuviossa 34 esitetään Salon seudun työssäkäyntiä työssäkäyntialueen mukaan vuonna Salon seudun pendelöintiaste Varsinais-Suomen matalin. Hieman alle kolme neljästä työssäkävijästä työskentelee kotikunnassaan. Kotikunnassa työskentelevien suuri osuus selittyy sillä, että nykyinen Salo kattaa melkein koko seutukunnan. Salon seudun työssäkäynnistä hieman yli 10 % suuntautui Turun seudulle. Kolmanneksi merkittävin pendelöinnin kohde oli Uudenmaan maakunta, jossa työskenteli hieman alle joka kymmenes Salon seudun työvoimaan kuuluva. Muiden alueiden merkitys Salon työssäkäynnille oli vähäinen. Salossa pendelöivän väestön osuus on kasvanut voimakkaasti vuosien aikana. Eniten kasvoi Turun seudun osuus työllistäjänä: Turun seudun työssäkäyvien osuus kasvoi 4,4 %- yksiköllä 2010 luvulla. Myös Uudenmaan merkitys työllistäjänä kasvoi hieman (+2,5 %-yksikköä). Muu Varsinais- Suomi; 0,5% (115) Työskentelee kotikunnassa; 73,4% (17 105) Loimaan ; 1,1% (267) Turun ; 11,2% Muut maakunnat; (2 613) 1,2% (280) Kanta-Häme; 1,7% (399) Oma seutu; 2,3% (540) Uusimaa; 8,5% (1 983) Työssäkäynti oman kotikunnan ulkopuolella on Salon seudulla vähäisintä Varsinais-Suomessa, mutta pendelöinnin merkitys on ollut 2010-luvulla kasvussa. Sekä Turun seudun että Uudenmaan merkitys työllistäjänä on iso ja kasvanut Nokian lopettamisen myötä. Kuvio 34: Työssäkäynti Salon seudulta 2016 Lähde: Tilastokeskus: Kaupunki- ja seutuindikaatorit

34 Missä Turun seudulla käydään töissä? Loimaan; 0,9% (1 289) Salon; 1,3% (1 744) Kuviossa 35 esitetään Turun seudun työssäkäyntiä työssäkäyntialueen mukaan vuonna 2016 Turun seudun pendelöintiaste on korkein Varsinais-Suomessa. Vain hieman yli joka toinen työssäkäyvä työskentelee omassa kotikunnassaan. Turun seudun pendelöinti kohdistuu vahvasti oman seudun muihin kuntiin. Joka kolmas työssäkäyvä Turun seudulla asuva kävi töissä jossain muussa Turun seudun kunnassa kuin kotikunnassaan. Muiden seutujen ja muiden maakuntien merkitys Turun työssäkäynnille oli suhteellisesti melko vähäinen: kolmanneksi merkittävin työssäkäyntialue oli Uusimaa, jossa kävi töissä 3,3 % Turun seudun työvoimasta. Lukumääräisesti se (lähes henkeä) on kuitenkin merkittävä määrä liikenneyhteyksien kannalta. Pendelöinti lisääntyi kohtalaisen vähän Turun seudulla 2010 luvulla. Eniten merkitystään kasvatti työskentely muissa Turun seudun kunnissa, joissa työskentelevien osuus työvoimasta kasvoi 1,8 %- yksikköä vuosien aikana. Turun seudulla oman seutukunnan ulkopuolinen työskentely on huomattavasti vähäisempää kuin muissa Varsinais-Suomen seutukunnissa. Kuvio 35: Työssäkäynti Turun seudulta 2016 Lähde: Tilastokeskus: Kaupunki- ja seutuindikaatorit Työskentelee kotikunnassa; 56,3% (77 795) Muut maakunnat; 1,1% (1 490) Oma seutu; 33,8% (46 669) Vakka-Suomen; 0,9% (1 219) Åboland- Turunmaan ; 0,9% (1 206) Uusimaa; 3,3% (4 568) Satakunta; 0,8% (1 136) Pirkanmaa; 0,5% (697) Ahvenanmaa; 0,2% (273)

35 Missä Vakka-Suomen seudulla käydään töissä? Kuviossa 36 esitetään Vakka-Suomen seutukunnan työssäkäyntiä työssäkäyntialueen mukaan vuonna Vakka-Suomen pendelöintiaste on toiseksi alhaisin Varsinais- Suomessa. Kaksi kolmesta vakkasuomalaisesta työskenteli kotikunnassaan. Toiseksi merkittävin työssäkäyntialue olivat Vakka-Suomen muut kunnat, joissa kävi töissä hieman yli joka kymmenes Vakka-Suomen työvoimaan kuuluva. Turun merkitys työllistäjänä oli merkittävä: noin joka kymmenes vakkasuomalainen työssäkäyvä kävi Turun seudulla töissä. Myös Satakunnan maakunnan merkitys oli kohtuullisen suuri: 7,3 % Vakka-Suomen työllisistä kävi töissä Satakunnan maakunnassa. Vakka-Suomen pendelöintiaste kasvoi hieman vuosien aikana. Tämä heijastui etenkin oman seudun muiden kuntien merkityksen kasvuna työmarkkinoilla. Vuonna 2016 seudun sisällä muissa kunnissa työskenteli 2 %-yksikköä enemmän vakkasuomalaisia kuin vuonna Kotikunnassa työskentelevät; 66,3% (8 358) Muu Varsinais-Suomi; 0,4% (53) Turun; 9,8% (1 233) Oma seutu; 12,9% (1 631) Uusimaa; 2,1% (265) Satakunta; 7,3% (924) Muut maakunnat; 1,1% (141) Vain joka kolmas vakkasuomalainen pendelöi. Pendelöitsijöille etenkin oman seudun muut kunnat, Turun seutu ja Satakunnan maakunta olivat merkittävät työssäkäyntialueet. On oletettavaa, että alueen sisäinen pendelöinti on kasvanut vuosina Uudenkaupungin työmarkkinoiden vaikutuksesta. Kuvio 36: Työssäkäynti Vakka-Suomen seudulta 2016 Lähde: Tilastokeskus: Kaupunki- ja seutuindikaatorit

36 Missä Turunmaan seudulla käydään töissä? Kuviossa 37 esitetään Åbo-Turunmaan seudun työssäkäyntiä työssäkäyntialueen mukaan vuosina 2010 ja Turunmaan pendelöintiaste on Varsinais-Suomen keskitasoa matalampi. Noin kaksi kolmesta Turunmaalla asuvasta työskenteli omassa kotikunnassaan vuonna Selvästi merkittävin työssäkäyntialue kotikunnan ulkopuolella oli Turunmaalla asuville Turun seutukunta, joissa kävi joka neljäs Turunmaan työllinen. Muun Varsinais-Suomen merkitys oli taas hyvin vähäinen. Myös Uudenmaan ja Ahvenanmaan merkitys oli kohtuullinen: 4,1 % Turunmaan työvoimasta työskenteli Uudellamaalla ja 2,5 % Ahvenanmaalla (luvussa näkynee myös laivoilla töissä käyviä, joiden työpaikat kirjattu Ahvenanmaalle). Pendelöinti Kemiönsaaren ja Paraisten välillä on hyvin vähäistä. Turunmaan pendelöintiaste kasvoi noin 2 % vuosina Tämä perustui erityisesti Turun seudun työmarkkinoiden merkityksen kasvuun: Turussa työskentelevien turunmaalaisten osuus kasvoi 1,6 % tarkastelujakson aikana. Kotikunnassa työskentelevät; 65,3% (5 808) Muu Varsinais- Suomi; 0,2% (21) Turku; 25,7% (2 Oma seutu; 0,7% (61) Uusimaa; 4,1% (366) Ahvenanmaa; 2,5% (211) Muut maakunnat; 1,5% (131) Yhdeksän kymmenestä Turunmaan työvoimaan kuuluvasta henkilöstä työskentelee joko kotikunnassaan tai Turun seudulla. Turun seudun merkitys työllistäjänä on huomattava, ja merkitys on kasvanut hieman 2010-luvun aikana. Kuvio 37: Pendelöintiasteen muutos Lähde: Tilastokeskus: Kaupunki- ja seutuindikaatorit

37 Seutukuntien vertailutaulukko kuudella muuttujalla Sijoitus Maakunta Työllisyysaste 2016 Työttömien osuus 8/2018 Avoimen sektorin työpaikkamuutos (%) Taloudellinen Väkiluvun muutos Kokonaisnettomuutto huoltosuhde 2016 (%) as. Ka Vakka-Suomen Turun Åboland-Turunmaan Loimaan Salon

38 3. Yhteenveto

39 Yhteenveto Varsinais-Suomen aluekehityksestä 1/2 1. Varsinais-Suomen työllisyysaste vastaa koko maan keskitasoa, mutta jää jälkeen etenkin Uudestamaasta ja Pohjanmaan maakunnista. Työllisyysaste on hieman Pirkanmaan tasoa korkeampi. Varsinais-Suomen työllisyysaste laski merkittävästi finanssikriisin johdosta eikä työllisyysaste ole vielä saavuttanut vuosien huipputasoa. Työllisyysaste on kuitenkin kasvanut voimakkaasti viime vuosina, ja kehityksen oletetaan olevan positiivista myös lähitulevaisuudessa TEM:in alueelliset kehitysnäkymät -raportin mukaan. Työllisyysasteessa on kuitenkin merkittävät alueelliset erot maakunnan sisällä: etenkin Turun ja Salon seudun työllisyysasteet olivat matalat kun taas muut seudut ylittivät 72% työllisyysasteen. 2. Varsinais-Suomen työttömyysaste vastaa koko maan tasoa, ja työttömyys on vähentynyt vuodesta 2016 lähtien. Työttömyysasteen oletetaan laskevan yhä tulevaisuudessa. Alueelle ennakoidaan pahenevaa työvoimapulaa positiivisen rakennemuutoksen seurauksena. Työttömyysaste on kuitenkin yhä korkeampi kuin Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Työttömyysasteissa oli myös suuret erot alueen sisällä: erityisesti Salossa työttömyysaste on yhä erittäin korkea. Työttömyysaste on kuitenkin laskenut kaikilla alueen seuduilla. 3. Alueen avoimen sektorin työpaikkakehitys on ollut 2000-luvulla heikompaa kuin Pirkanmaalla ja Uuteenmaalla. Näistä kolmesta Kasvukolmion maakunnasta Varsinais-Suomi oli ainoa, jossa avoimen sektorin työpaikkojen määrä väheni 2000-luvulla. Alueella on kuitenkin monipuolinen elinkeinorakenne, ja elinkeinoelämän viimevuotiset näkymät ovat olleet positiiviset. Avoimen sektorin työpaikkojen määrän oletetaan kasvavan tulevaisuudessa. Maakunnan sisällä ainoastaan Turun seudun avoimen sektorin työpaikkojen määrä on kasvanut 2000 luvulla. Erityisesti Salon avoimen sektorin työpaikkakehitys on ollut erittäin negatiivista radikaalin rakennemuutoksen vuoksi. Tilastoluvuissa ei vielä näy Vakka-Suomen avoimen sektorin työpaikkojen voimakasta kasvua 2016 jälkeen. 4. Haasteena on uusien työpaikkojen vahva sijoittuminen joko Turun seudulle tai Vakka-Suomeen. Tämä tarkoittaa joko kasvavaa muuttoliikettä näille seuduille tai lisääntynyttä pendelöintiä. Samaan aikaan työttömyysaste on edelleen korkea, vaikkakin laskusuunnassa Salon seudulla. Tilanne on Salon seudun ja Vakka-Suomen kohdalla samanlainen, mutta päinvastainen kuin 1990-luvun laman jälkeen.

40 Yhteenveto Varsinais-Suomen aluekehityksestä 2/2 4. Varsinais-Suomen taloudellinen huoltosuhde on heikentynyt, mutta kehitys vastaa koko maan kehitystä. Tämä perustuu erityisesti väestön ikääntymiseen. Huoltosuhteessa on merkittävät erot alueen sisällä: etenkin Turun seudun huoltosuhde on kilpailukykyinen, kun taas etenkin Salon huoltosuhde heikko. 5. Varsinais-Suomi on muuttovetovoimainen alue: väkiluku on kasvanut merkittävästi niin koko 2000-luvulla kuin viime vuosien aikana. Maakunta kuuluu myös eniten muuttovoittoja saaviin alueisiin, mutta jää Uudenmaan ja Pirkanmaan jälkeen sekä väestönlisäyksessä että muuttovetovoimassa. Lisäksi alueen vetovoimaisuus perustuu lähes pelkästään Turun seutuun,, ja vasta viime vuosina Vakka-Suomeen. Muu maakunta kärsii muuttotappioista, jonka vuoksi näiden seutujen väestönkehitys on negatiivista. Varsinais-Suomen väestönkehitys on vuoden 2015 väestöennusteen perusteella selvästi heikompaa kuin Uudellamaalla ja Pirkanmaalla, vain Turun seutu ja Vakka-Suomi saavat ennusteen mukaan väestönlisäystä. Ennuste on kuitenkin vanhentunut ja viime vuosien väestönkehitys on ollut suurempaa. 6. Alueen työvoimasta noin 4/10 pendelöi, ja pendelöinnin merkitys on kasvanut 2000-luvulla. Varsinais-Suomen pendelöintiaste vastaa Pirkanmaan ja Uudenmaan kehitystä. Turku ja Turun seutu on koko maakunnalle keskeinen pendelöinnin kohde: jokaiselta seudulta vähintään kymmenesosa työvoimasta työskenteli Turun seudulla. Turun seudun merkitys työllistäjänä on kasvanut kaikilla seuduilla Vakka-Suomea lukuun ottamatta. On oletettavaa, että pendelöinti Vakka- Suomeen (Uuteenkaupunkiin) on lisääntynyt viime vuosina ja tulee lisääntymään. Maakunnan sisäisen pendelöinnin voi olettaa tulevaisuudessa lisääntyvän, sillä suurin osa uusista työpaikoista sijoittuu Turun ja Vakka-Suomen seuduille. Maakunnan ulkopuolisista alueista Satakunta on merkittävä pendelöintisuunta Vakka-Suomessa ja Uusimaa Salon seudulla, lukumääräisesti pendelöintiä on paljon myös Turun seudulta Uudellemaalle.