ANALYYSI YSIVÄYLÄN KEHITYSKÄYTÄVÄN ELINVOIMASTA JA MERKITYKSESTÄ ERÄILLÄ TUNNNUSLUVUILLA
|
|
- Anton Katajakoski
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ANALYYSI YSIVÄYLÄN KEHITYSKÄYTÄVÄN ELINVOIMASTA JA MERKITYKSESTÄ ERÄILLÄ TUNNNUSLUVUILLA
2 SISÄLTÖ 1.Analyysin tausta ja toteuttaminen 2.Ysiväylän elinvoima ja merkitys kansallisella tasolla 3.Yhteenveto
3 1. Analyysin tausta
4 Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015 Ysiväylä kulkee halki Suomen!
5 KEHITYSKÄYTÄVÄ - SANASTOA KEHITYSKÄYTÄVÄ (Corridor)= Kaupunkiseutujen välillä oleva passiivinen väylä, joka perustuu usein olemassa oleviin liikennekäytäviin KEHITYSVERKOSTO (Network) = Kehityskäytävän varrella olevien kaupunkiseutujen keskeisten toimijoiden välistä yhteydenpitoa, vaikuttamista ja visiontia yhteisesti määriteltyjen tavoitteiden perusteella KEHITYSVYÖHYKE (Zone) = Talouden kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamista kehityskäytävän varrella olevien kaupunkiseutujen kesken hyödyntämällä niiden luontaisia vahvuuksia ja tukeutumista kaupunkiseutuja yhdistävään liikenneinfrastrukturiin. Lähde: mukaillen Jussi Jauhiainen (2011)
6 Ysiväylän pitäisi kuuluu tähän joukkoon KEHITTÄMISVYÖHYKKEIDENTUNNUSPIIRTEITÄ: Ylittävät perinteiset maantieteelliset, hallinnolliset ja ohjelmalliset rajat Tukeutuvat vahvasti sekä yhdyskuntarakenteeseen että liikennekäytäviin ja -infrastruktuuriin. Vahva tieyhteys, rautatie tai vesiväylä muodostaa vyöhykkeen rungon, johon toiminta eri tavoin kiinnittyy ja joka fyysisesti yhdistää vyöhykkeeseen kuuluvia toimijoita Kehitystä pyritään ohjaamaan vyöhykemäisesti yhdistämällä talouden kasvuun, alueen elinvoimaan ja tasapainoiseen aluekehitykseen liittyviä tekijöitä Esimerkkejä kehittämisvyöhykkeistä 1. Jäämeren käytävä 2. Tornionlaakson käytävä 3. Barentsin käytävä 4. Perämerenkaari 5. OuKa-vyöhyke 6. Keskipohjola 7. Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski 8. Iisalmi-Kuopio-Varkaus 9. Lounaisrannikko 10. Helsinki-Hämeenlinna-Tampere (HHT-vyöhyke) 11. Etelä-Karjalan laatukäytävä 12. E18-vyöhyke Kehityskäytävät voivat yhdistää sekä kasvukeskuksia että kaupunkiseutuja nauhamaisesti toisiinsa: yksi keino tukea monikeskuksista kehitystä! 5 Mahdollistaa verkostojen solmupisteiden kehittämisen lisäksi fyysisten ja toiminnallisten verkostojen yhdistämisen eri tavoitteiden taakse: kasvava edunvalvontaan ja aktiiviseen edunajamiseen liittyvä merkitys
7 Kaupungistuminen ja keskittyminen korostavat kehityskäytävien merkitystä Kaupungistuminen on globaali ja kansallinen trendi Kaupunkien ja kaupunkiseutujen kasvua vahdittavat muun muassa: tuottavuuskehitys korkeampi arvonlisäys, asiantuntijatyön keskittyminen keskittymien, solmupisteiden syntyminen kilpailu ja luova tuho väestönlisäys ja muuttoliike, jotka luovat kasvavaa palvelukysyntää Kaupunkien ydinalueet, kehysalueet ja kaupunkien läheinen maaseutu lisäävät väestöosuuttaan ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun kustannuksella
8 Lisääntyvä liikkuvuus muovaa aluerakennetta vyöhykkeiseksi ja nauhamaiseksi Kaupungit ja kaupunkiseudut muodostavat liikennekäytäviin perustuvia kaksoiskaupunkeja, nauhoja ja vyöhykkeitä. Alueiden ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus, erityisesti nopeat maantie- ja rautatieyhteydet, nousevat yhä korostuneemmin alueiden menestymisen tai menestymättömyyden kynnyskysymyksiksi Kaupunkiseutujen sisällä korostuvat sujuva ja toimiva sisäinen liikenne, asemanseutujen infrastruktuurin kehittäminen sekä liikkuvuuden edistäminen kaikessa ja kaikkialla Kaupunkiseutujen välillä korostuu liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat liikenneyhteydet: avainroolissa tunnin juna kaltaiset konseptit keskeisiin asutus- ja työpaikkakeskittymiin. Matkaetäisyyden rinnalle noussee aikaetäisyyteen liittyvä kilpailuetu. Jalankulku- ja joukkoliikenevyöhykkeen kehittäminen keskiöön suurissa kaupungeissa, henkilöauto säilyttää asemansa pienemmissä kaupungeissa ja maaseudulla
9 Toiminnalliset alueet laajenevat pendelöinnin ja muuttoliikkeen seurauksena Lähde: Suomen ympäristökeskus Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014 Kartta: Timo Widbom 2014
10 Ysiväylä muodostaa liikenneverkon perusteella yhden kansallisen kehityskäytävän
11 Rautatie-, lento- ja laivaliikenteen kotimaanmatkat vuonna 2011 Lähde: ALLI-kartasto
12 Kotimaan tiekuljetukset HENKILÖLIIKENTEEN MUUTOSSUUNTIA: Ajankäyttöön ja asumiseen, arvoihin, asenteisiin ja elämäntapoihin liittyvät muutokset Ikärakenteen muutosten heijastuminen liikkumistarpeisiin Vapaa-ajan liikkumisen monimuotoisuus Työssäkäyntialueiden ja vaikutusalueiden laajeneminen Yritysverkostot ja matkailu lisäävät rajat ylittävää liikennettä: kansainvälisten yhteyksien kehittäminen ja priorisointi nousee aiempaa tärkeämmäksi sekä lentoliikenteen merkitys kasvaa Lähde: Hanna Kalenoja 2014 Lähde: ALLI-kartasto
13 Analyysin toteuttaminen Analyysin kohteena olivat kaikki Ysiväylän varrella olevat 13 kaupunkiseutua yksittäisten kuntien sijaan. Maantie- ja rautateiden merkitys on keskeinen alueiden kehitykselle ja menestymiselle. Keskeisiin liikenneväyliin liittyvät sijaintiedut eivät rajoitu vain niiden varrella oleviin kuntiin, vaan heijastuvat niiden läheisyydessä olevalle vaikutusalueelle. Tämän vuoksi analyysissä päädyttiin seutukuntakohtaiseen analyysiin yksittäisen kuntien sijaan. Analyysin aineistona olivat Tilastokeskuksen, Kuntaliiton ja THL:n tilastot vuosien välisenä aikana: analyysiin on sisällytetty viisi ulkoiseen elinvoimaan liittyvää teemaa (aluetalous, työllisyys- ja työpaikkakehitys, vetovoima, osaaminen ja TKI-toiminta ja yritysdynamiikka). Jokaisen teeman kohdalla analyysiin on nostettu useampia muuttujia, joita analysoidaan absoluuttisen ja suhteellisen muutoksen näkökulmasta. Analyysin tavoitteena oli nostaa eri teemojen ja muuttujien avulla esille Ysiväylän varrella olevan 13 kaupunkiseudun kansantaloudellinen merkitys suhteessa koko maahan. Analyysissä verrattiin sekä Ysitien varrella olevia 13 kaupunkiseutua toisiinsa että kaikkia Ysitien kaupunkiseutuja suhteessa koko maahan. Analyysin aikajänne käsittää vuosien välisen kehityksen. Noin vuoden ajanjakso on optimaalinen alueen muutos- ja kehitysdynamiikan tunnistamiseksi. Keskipitkä aikajakso mahdollistaa alueen kehityksessä tapahtuneen muutosdynamiikan tunnistamisen suhteessa koko maan kehitykseen. Analyysi sisältää sekä absoluuttisiin arvoihin että suhteellisiin muutoksiin perustuvaa tietoa. Tiedot esitetään karttoina, kuvioina ja taulukkoina. Jokaisen graafin rinnalla on ns. selitepallo keskeisistä havainnoista.
14 Alueen elinvoima muodostuu kolmesta toisiaan täydentävästä näkökulmasta Alueen sisäinen elinvoima Alueen sisäinen ja ulkoinen mainekuva Alueen ulkoinen elinvoima Tämän analyysin näkökulmana
15 Alueen ulkoinen ja sisäinen elinvoima Ulkoinen elinvoima (kovat tekijät): Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenne-, väestö-, työllisyys-, yritys- ja osaamiskehitykseen tai saavutettavuuteen ja etäisyyksiin. Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutosten alku- tai päätepistettä vaikea todentaa Riippuvuus suuri alueen ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista Sisäinen elinvoima (pehmeät tekijät): Seudun sisäiseen toimintaympäristöön vaikuttavat mikrotekijät, jotka liittyvät rakennettuun eli strategiseen etuun: seudun tekemät strategiset painopisteet ja valinnat, kyky tehdä päätöksiä, muutosherkkyys, kunnan sisäinen yhteistyö- ja luottamus-kulttuuri, kunnan yhteistyörakenne ja sopimusjärjestelyt jne. Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä Seudun mentaalinen etu avainroolissa: tulevaisuususko, myönteinen kasvuretoriikka, identiteetti, ilmapiiri, fiilistekijät ja kunnan kehitystä vahvistavat yhdistävät tekijät
16 2. Ysiväylän elinvoima ja merkitys kansallisella tasolla
17 2. Työllisyysdynamiikka 1. Aluetalousdynamiikka 3. Yritysdynamiikka 4. Väestödynamiikka Ysitien elinvoimaa voidaan analysoida useasta näkökulmasta 5. Osaamis- ja TKI-dynamiikka 7. Muu dynamiikka 6. Kuntatalousdynamiikka
18 2a. Aluetalousdynamiikka
19 BKT euroa asukasta kohden vuonna 2000 ja 2012 BKT euroa asukasta kohden ylittää koko maan keskiarvon vain Turun ja Tampereen seuduilla vuonna 2012 BKT:n erot asukasta kohden ovat jopa kaksinkertaiset Ysiväylän alueen sisällä seutujen välillä Koko maan keskiarvo 2012 BKT 2000 BKT 2012 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
20 BKT:n muutos euroa asukasta kohden vuosina BKT:n muutos euroa asukasta kohden ylitti Turun, Kuopion, Tampereen ja Pieksämäen seuduilla koko maan keskiarvon Toimialakohtaisten rakennemuutosten syvyys näkyy voimakkaasti eräiden seutujen luvun kehityksessä Koko maa /as. BKT:n muutos /asukas abs Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
21 BKT euroa per asukas indeksi vuonna 2000 ja 2012 (koko maa = 100) Vuonna 2000 koko maan indeksin ylittivät Jämsän ja Tampereen seudut Vuonna 2012 koko maan indeksin ylittivät Tampereen ja Turun seudut 120,0 110,0 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Koko maan indeksi 2000 ja Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
22 BKT:n muutos % vuosina BKT:n muutos % vaihteli erittäin merkittävästi Ysitien alueen seutujen sisällä vuosina ,0 70,0 65,0 60,0 55,0 50,0 45,0 40,0 39,4 39,7 42,6 44,0 47,7 54,3 58,4 63,9 68,4 35,0 Yli puolella Ysiväylän seuduista BKT:n muutos ylitti suhteellisesti koko maan keskiarvon vuosien välisenä aikana 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 2,4 14,8 22,0 24,9 25,3 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
23 Taloudellinen huoltosuhde vuonna 2012 Suhdeluku osoittaa työllisten suhteen ei-työllisten määrään: mitä alhaisempi suhdeluku, sitä parempi Turun Tampereen Kuopion KOKO MAA Loimaan Jyväskylän 1,26 1,27 1,31 1,32 1,38 1,38 Etelä-Pirkanmaan 1,47 Joensuun 1,56 Taloudellinen huoltosuhde oli optimaalisin Turun, Tampereen ja Kuopion seuduilla vuonna 2012 Pieksämäen Jämsän Varkauden Sisä-Savon Koillis-Savon Keski-Karjalan 1,62 1,69 1,75 1,82 1,88 1,89 1 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 1,7 1,8 1,9 2 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat
24 Kunnallisverotettavat tulot euroa per asukas vuosina 2000 ja 2013 Kaikkien Ysiväylän seutujen verotulot asukasta kohden jäivät koko maan keskiarvon alapuolella vuonna 2013 Verotulot asukasta kohden vaihtelevat Sisä- Savon seudun 2799 eurosta Turun seudun 3744 euroon Verotulot euroa per asukas 2000 Verotulot euroa per asukas Lähde: THL, tilasto- ja indikaattoripankki SotkaNET
25 Kunnallisverotettavien tulojen muutos % asukasta kohden vuosina Lähes kaikkien Ysiväylän seutujen verotulot kasvoivat koko maan keskiarvoa enemmän vuosina Kuopion Sisä-Savon Pieksämäen Loimaan Koillis-Savon Keski-Karjalan 63,0 62,0 61,6 60,9 60,2 71,0 Tampereen 59,1 Jyväskylän 58,4 Pohjois-Savossa verotulojen kehitys oli selvästi keskimääräistä ripeämpää vuosina Joensuun Turun KOKO MAA Etelä-Pirkanmaan Varkauden Jämsän 57,0 55,2 51,9 51,5 50,6 45,6 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 Lähde: THL, tilasto- ja indikaattoripankki SotkaNET
26 2b. Työpaikka- ja työllisyyskehitys
27 Työpaikkojen määrä Ysitien seuduilla vuonna 2000 ja 2012 Ysiväylän seuduilla oli yhteensä noin työpaikkaa vuonna 2000 SEUTUKUNTA TYÖPAIKKAMÄÄRÄ VUONNA 2000 TYÖPAIKKAMÄÄRÄ VUONNA 2012 Tampereen Turun Jyväskylän Kuopion Joensuun Etelä-Pirkanmaan Loimaan Neljä viidestä Ysiväylän työpaikasta oli alueen suurilla kau-punkiseuduilla Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti Varkauden Pieksämäen Jämsän Keski-Karjalan Sisä-Savon Koillis-Savon YSITIEN TYÖPAIKKA- MÄÄRÄ YHT
28 Työpaikkojen määrän absoluuttinen muutos vuosina Työpaikkojen muutos abs Työpaikkojen määrä kasvoi Ysiväylällä yhteensä noin :lla vuosina Tampereen Jyväskylän Turun Kuopion Joensuun Loimaan -36 Sisä-Savon -374 Tampereen seudun työpaikkalisäys oli puolet koko Ysiväylän lisäyksestä Koillis-Savon Pieksämäen Keski-Karjalan Jämsän Etelä-Pirkanmaan Varkauden Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
29 Työpaikkojen määrän muutos % vuosina Kuopion 16,7 Työpaikkojen määrä lisääntyi Ysiväylän alueella keskimäärin 8,5 % (koko maa 5 %) Tampereen Jyväskylän Joensuun Turun KOKO MAA 5,0 7,0 7,9 15,3 15,2-0,3 Loimaan -6,8-7,5 Pieksämäen Sisä-Savon Työpaikkojen määrä lisääntyi suhteellisesti eniten Kuopion seudulla vuosina ,9 Etelä-Pirkanmaan -13,3 Koillis-Savon -14,3 Jämsän -15,4 Varkauden -17,8 Keski-Karjalan -20,0-15,0-10,0-5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
30 Yksityisen sektorin työpaikkojen muutos % vuosina ,0 Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä lisääntyi Ysiväylän alueella 11,5 % (koko maa 7,8 %) 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 3,9 5,3 7,8 10,6 13,0 17,0 17,9 19,2 29,9 Yksityisen sektorin työpaikat lisääntyivät suhteellisesti eniten Kuopion seudulla ,0-5,0-10,0-15,0-20,0-18,3-16,9-13,3-6,4-0,9 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti -25,0
31 Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista vuonna 2000 ja ,0 Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista oli Ysitien alueella 57,1 % (koko maa 58,1%) 60,0 55,0 50,0 45,0 44,4 46,7 48,8 49,8 51,0 51,6 52,0 52,4 55,5 58,1 58,3 58,8 61,1 61,2 40,0 Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista oli neljällä seudulla korkeampi kuin keskimäärin koko maassa Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti 35,0 30,0 Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista 2000 Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista 2012
32 Työllisyysaste (%) vuosina Työllisyysasteen erot olivat suuria Ysiväylän seutujen välllä: vaihteluväli Loimaan 73 %:sta Keski- Karjalan 60,1 %:iin Koko maa 69,6 % vuonna 2012 Työllisyysaste 2000 Työllisyysaste ,1 65,5 65,7 66,1 68,4 68,8 69,2 69, ,1 60,8 61,3 Loimaan seutu oli ainoa Ysiväylän seuduista, jonka työllisyysaste ylitti koko maan keskiarvon vuonna Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat
33 Työllisyysasteen muutos (%-yksikköä) vuosina Työllisyysaste kohentui kaikilla Ysiväylän seuduilla luvun aikana 6,5 6 5,5 5 4,5 5,4 5,5 6,3 6,4 4 3,8 3,5 Työllisyysaste kohentui eniten 2000-luvun aikana Pohjois- Savon seuduilla 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 1,2 1,2 1,7 1,8 2,1 2,2 2,4 2,5 2,8 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat
34 2c. Vetovoima
35 Asukasluvun muutos % vuosina Muutos % Asukasluku kasvoi 6:lla ja väheni 7:llä seudulla vuosina ,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 8,3 9,5 15,0 18,0 4,0 2,0 0,0-0,3 2,5 2,6-2,0-4,0 Asukasluku kasvoi Ysiväylän alueella 8,3 % vuosien välisenä aikana (koko maa 5,7 %) -6,0-8,0-10,0-12,0-14,0-16,0-18,0-20,0-18,4-17,3-13,6-13,3-12,3-11,4-22,0 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
36 Ysitien seutujen nettomuutto (maassamuutto ja siirtolaisuus) vuosina Tampereen Ysiväylän seudut saivat yhteenlaskettuna muuttovoittoa noin hlöä Turun Jyväskylän Kuopion Joensuun Etelä- Pirkanmaan Loimaan 770 Sisä-Savon -569 Tampereen, Turun ja Jyväskylän seudut saivat muuttovoittoa Joensuun asukasluvun verran vuosina Koillis-Savon Jämsän Keski-Karjalan Varkauden Pieksämäen Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
37 Kuntien välinen nettomuutto promillea seudun 1000 asukasta kohden per vuosi vuosina ,0 Kuntien välinen nettomuutto 1000 asukasta kohden per vuosi Ysiväylän seuduista Tampereen ja Keski- Karjalan seutu olivat maassamuuton ääripäät 8,0 6,0 4,0 2,0 1,2 1,5 2,5 2,9 4,8 5,8 8,2 0,0 Tampereen muuttovoitto 1000 asukasta kohden huomattavan korkea ,0-4,0-6,0-8,0-8,2-5,8-5,2-5,1-4,7-2,5-10,0 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
38 Väestöllinen huoltosuhde vuonna 2013 Suhdeluku osoittaa vuotiaan työvoiman osuuden suhteessa alle 15-vuotiaisiin lapsiin ja yli 65- vuotiaisiin eläkeläisiin Sisä-Savon Koillis-Savon Jämsän Keski-Karjalan Loimaan Pieksämäen 0,73 0,71 0,7 0,69 0,68 0,66 Etelä-Pirkanmaan 0,65 Varkauden 0,63 Väestöllinen huoltosuhde oli viidellä seudulla koko maan osuutta alhaisempi vuonna 2013 KOKO MAA Joensuun Turun Tampereen Kuopion Jyväskylän 0,52 0,52 0,52 0,51 0,56 0,55 0,4 0,45 0,5 0,55 0,6 0,65 0,7 0,75 0,8 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat
39 Ysiväylän seutukuntien asukasluvun muutos % väestöennusteen mukaan vuosina Muutos % Väestöennusteen mukaan Ysitien seutujen asukasluku kasvaa 7,8 % 2030 mennessä (koko maa 7,2 %) Tampereen Jyväskylän Turun Kuopion Etelä-Pirkanmaan 6,8 6,7 8,7 12,2 14,4 Joensuun 3,0 Loimaan 1,0-7,1 Sisä-Savon Väestöennusteen mukaan Tampereen, Jyväskylän ja Turun seutujen asukasluku kasvaa eniten -8,3 Koillis-Savon -10,2 Varkauden -11,1 Jämsän -11,3 Pieksämäen -13,8 Keski-Karjalan -20,0-15,0-10,0-5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
40 2d. Osaaminen ja innovaatiot
41 Tutkimus- ja tuotekehitysmenot euroa asukasta kohden vuonna 2000 ja 2013 Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrä asukasta kohden vaihtelee merkittävästi seutujen välillä Koko maa ka /as. TK-menot /as TK-menot /as Tampereen seutu ylittää ainoana koko maan keskiarvon: Tampereen ero Jämsään 37 kertainen Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys
42 Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen muutos % euroa asukasta kohden vuosina T&K-menojen suhteellisiin muutoksiin suhtauduttava varauksella useiden seutujen alhaisen lähtötason ja rakenteen erilaisuuden vuoksi Loimaan Sisä-Savon Joensuun Pieksämäen Kuopion Etelä-Pirkanmaan 76,0 70,1 61,2 56,1 90,2 115,8 KOKO MAA 43,6 Varkauden 33,5 Joensuun ja Kuopion seutujen muutos positiivinen, Keski- Suomen suunta laskeva luvun aikana -57,9 Turun Tampereen Keski-Karjalan -3,5 Jyväskylän -33,1 Jämsän Koillis-Savon 9,0 29,9 26,7-70,0-50,0-30,0-10,0 10,0 30,0 50,0 70,0 90,0 110,0 130,0 Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys
43 Yritysten osuus (%) tutkimus- ja tuotekehitysmenoista vuosina Ysiväylän alueen seuduilla yritysten osuus kaikista TKmenoista oli 61 % vuonna 2013 Keski-Karjalan Koillis-Savon Loimaan Etelä-Pirkanmaan Varkauden 100,0 100,0 99,9 97,5 93,7 Tampereen 77,6 KOKO MAA Pieksämäen 68,9 66,4 Yritysten osuus T&K-menoista korkea Tampereen seudulla, alhainen Jyväskylän, Joensuun ja Kuopion seuduilla Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys Jämsän 61,7 Turun 51,8 Jyväskylän 36,1 Sisä-Savon 24,4 Joensuun 22,9 Kuopion 20,1 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0
44 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (%) yli 15-vuotiaasta väestöstä vuosina Ysiväylän alueella korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 21,2 % vuonna 2013 Ysiväylän seutujen väliset erot rakenteen vuoksi suuria: Koillis-Savon 14,4 %:sta Tampereen 32,7 %:iin Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne 36,0 34,0 32,0 30,0 28,0 26,0 24,0 22,0 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 31,2 31,4 32,4 32,7 29,3 26,2 23,8 24,0 20,6 20,8 21,5 16,8 18,0 14,4 Korkea-asteen suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaasta väestöstä vuonna 2000 Korkea-asteen suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaasta väestöstä vuonna 2013
45 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden muutos (%-yksikköä) vuosina Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus nousi kaikilla seuduilla Tampereen Jyväskylän Joensuun Turun KOKO MAA Kuopion Etelä-Pirkanmaan 6,1 6,0 5,9 5,9 5,7 6,5 7,2 Pieksämäen 4,6 Korkeakouluseutujen suhteellinen ero kasvoi edelleen muihin verrattuna luvulla Loimaan Varkauden Keski-Karjalan Sisä-Savon Koillis-Savon Jämsän 4,4 4,4 4,2 4,1 3,8 3,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne
46 2e. Yritysdynamiikka
47 Yritysten nettoperustanta (aloittaneet-lopettaneet) vuosina Yritysten nettoperustanta Ysiväylän alueen yritysten nettoperustanta oli yhteensä noin yritystä vuosina Tampereen Turun Jyväskylän Kuopion Joensuun Loimaan 619 Etelä-Pirkanmaan 363 Pieksämäen 277 Yritysperustanta oli positiivinen kaikilla seuduilla vuosien välisenä aikana Jämsän Varkauden Keski-Karjalan Koillis-Savon Sisä-Savon Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset
48 Yritysten nettoperustannan muutos % suhteessa yrityskantaan vuosina Yritysten nettoperustannan vaikutus yrityskantaan oli Ysiväylän alueella +25,3 % ,0 30,0 25,0 20,0 15,0 11,4 13,3 14,2 15,1 16,4 17,8 17,9 19,4 24,1 24,3 27,9 28,8 30,9 Yritysperustannassa erottuu suurten seutujen lisäksi erityisesti Loimaan seutu 10,0 5,0 0,0 7,3 Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset
49 Yritysten määrä promilleina tuhatta asukasta kohden vuonna 2012 Yritysten määrä tuhatta asukasta kohden oli Ysiväylän alueella 6,3 %o (koko maa 6,5 %0) Ysiväylän alueen yritysten nettoperustanta oli yhteensä noin yritystä vuosina ,0 9,5 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 4,94 5,09 5,13 5,32 5,53 5,69 5,91 5,93 6,10 6,45 6,50 6,85 7,13 8,47 Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset
50 3. Yhteenveto
51 Ysiväylä on neljännes Suomesta! YSITIEN TUNNUSLUKUJA: 13 kaupunkiseutua 25 % koko maan väkiluvusta 23 % koko maan BKT:sta 24,1 % koko maan työpaikoista 25,6 % koko maan tutkimus- ja tuotekehitysmenoista 25,3 % koko maan korkea-asteen tutkinnon suorittaneista 23,2 % koko maan yrityskannasta Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015
52 BKT:n suhteellinen muutos% seuduittain vuosina Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015
53 Ysiväylän seutujen osuus (%) koko maan BKT:sta vuosina 2000 ja 2012 Ysiväylän seutujen osuus oli yli viidennes koko maan BKT-osuudesta vuonna 2000 ja 2012 SEUTUKUNTA BKT-OSUUS (%) KOKO MAAN BKT:STA VUONNA 2000 BKT-OSUUS (%) KOKO MAAN BKT:STA VUONNA 2012 Tampereen 6,61 7,27 Turun 5,18 5,90 Jyväskylän 2,43 2,79 Kuopion 1,87 2,16 Joensuun 1,85 1,84 Etelä-Pirkanmaan 0,67 0,54 Varkauden 0,65 0,49 BKT-osuus kasvoi suurilla kaupunkiseuduilla luvun aikana ja laski teollisuusvetoisilla sekä pienillä seuduilla 2000-luvun aikana Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito Loimaan 0,47 0,47 Pieksämäen 0,40 0,41 Jämsän 0,59 0,38 Keski-Karjalan 0,27 0,20 Koillis-Savon 0,24 0,18 Sisä-Savon 0,15 0,15 YSITIEN OSUUS (%) KOKO MAAN BKT:STA 21,41 22,78
54 Työpaikkojen määrän muutos seuduittain vuosina Niirala Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015
55 Ysiväylän seutujen osuus (%) koko maan työpaikoista vuosina 2000 ja 2012 Ysitien seutujen osuus noin neljännes koko maan työpaikoista vuonna 2012 SEUTUKUNTA TYÖPAIKKAOSUUS (%) KOKO MAAN TYÖPAIKOISTA VUONNA 2000 TYÖPAIKKAOSUUS (%) KOKO MAAN TYÖPAIKOISTA VUONNA 2012 Tampereen 6,4 7,2 Turun 5,7 6,0 Jyväskylän 2,8 3,1 Kuopion 2,1 2,5 Joensuun 1,9 2,1 Loimaan 0,6 0,6 Etelä-Pirkanmaan 0,7 0,6 Ysitien suuret kaupunkiseudut, erityisesti Tampereen seutu kasvattivat työpaikkaosuuttaan koko maan työpaikoista vuosina Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti Varkauden 0,6 0,5 Pieksämäen 0,5 0,5 Jämsän 0,5 0,4 Keski-Karjalan 0,3 0,3 Sisä-Savon 0,2 0,2 Koillis-Savon 0,2 0,2 YSITIEN OSUUS (%) KOKO MAAN BKT:STA 22,7 24,1
56 Väestömuutos seuduittain vuosina Niirala Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015
57 Väestömuutos seuduittain väestöennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä Niirala Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015
58 Ysiväylän seutujen osuus (%) koko maan asukasluvusta vuosina 2000 ja 2014 Ysitien seutujen osuus neljännes koko maan väestöstä vuonna 2000 ja 2014 SEUTUKUNTA VÄESTÖOSUUS (%) KOKO MAAN VÄES- TÖSTÄ VUONNA 2000 VÄESTÖOSUUS (%) KOKO MAAN VÄEST- ÖSTÄ VUONNA 2014 Tampereen 6,39 7,14 Turun 5,62 5,82 Jyväskylän 3,01 3,28 Kuopion 2,37 2,43 Joensuun 2,34 2,27 Etelä-Pirkanmaan 0,81 0,79 Loimaan 0,72 0,68 Väestöosuus kasvoi suhteessa koko maan väestöosuuteen vain neljällä seudulla: Tampereen kasvu ripeintä Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Varkauden 0,69 0,58 Pieksämäen 0,69 0,56 Jämsän 0,54 0,44 Keski-Karjalan 0,43 0,33 Sisä-Savon 0,32 0,27 Koillis-Savon 0,29 0,23 YSITIEN OSUUS % KOKO MAAN ASUKASLUVUSTA 24,24 24,83
59 Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrä ja muutos seuduittain vuosina Niirala Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015
60 Ysiväylän seutujen osuus (%) koko maan tutkimus- ja tuotekehitysmenoista vuosina 2000 ja 2013 Ysiväylän seutujen osuus hieman yli neljännes koko maan T&Kmenoista SEUTUKUNTA OSUUS (%) KOKO MAAN TK-MENOISTA VUONNA 2000 OSUUS (%) KOKO MAAN TK-MENOISTA VUONNA 2013 Tampereen 13,7 13,4 Turun 6,1 5,7 Jyväskylän 3,9 2,9 Kuopion 1,5 1,7 Joensuun 1,0 1,2 Etelä-Pirkanmaan 0,3 0,3 Varkauden 0,2 0,2 Tampereen seudun osuus T&Kmenoista kolmanneksi suurin koko maassa Oulun ja Helsingin jälkeen Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys Sisä-Savon 0,1 0,1 Loimaan 0,0 0,1 Pieksämäen 0,0 0,0 Jämsän 0,1 0,0 Keski-Karjalan 0,0 0,0 Koillis-Savon 0,1 0,0 YSITIEN OSUUS % KOKO MAAN TK- MENOISTA 27,0 25,6
61 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ja osuuden muutos vuosina Niirala Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015
62 Ysiväylän seutujen osuus (%) koko maan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudesta vuosina 2000 ja 2013 Ysiväylän seutujen osuus neljännes koko maan korkeaasteen tutkinnon suorittaneista SEUTUKUNTA OSUUS (%) KORKEA- ASTEEN TUTKINNON SUORITTANEISTA KOKO MAASSA 2000 OSUUS (%) KORKEA- ASTEEN TUTKINNON SUORITTANEISTA KOKO MAASSA 2013 Tampereen 7,0 7,9 Turun 6,2 6,3 Jyväskylän 3,3 3,6 Kuopion 2,6 2,6 Joensuun 2,0 2,1 Etelä-Pirkanmaan 0,6 0,6 Varkauden 0,6 0,5 Ysiväylän viidellä korkeakouluseudulla asuu 22,5 % koko maan korkea-asteen suorittaneista Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne Loimaan 0,5 0,5 Pieksämäen 0,5 0,4 Jämsän 0,4 0,3 Keski-Karjalan 0,2 0,2 Sisä-Savon 0,2 0,2 Koillis-Savon 0,1 0,1 YSITIEN OSUUS % KOKO MAASTA 24,3 25,3
63 Kriittisiä kysymyksiä Ysiväylän kehityskäytävän yhteiseen edunajamiseen liittyen 1 (2) Miten painopiste kyetään siirtämään hallitusti nykyisten kasvukeskusten, kaupunkiseutujen tai maakuntien hallitsemasta ajattelumallista aidosti monikeskuksisuuteen perustuvaan aluekehittämismalliin? Nykyisestä väljästä yhteistyöverkostojen aktiivisuuteen ja vuorovaikutukseen perustuvasta toimintamallista konkreettiseen tekemiseen ja edunajamiseen on matkaa Kehityskäytävä(t) on ollut toistaiseksi enemmän potentiaalinen kokeellisen ja strategisen aluekehittämisen malli tai visio kuin konkreettinen ja tavoitteellinen toimintatapa. Kehityskäytävien konkretisoitumista hidastavia tekijöitä ovat esimerkiksi Jauhiaisen (2007) mukaan olleet vyöhykkeiden fyysisen rakenteen hajanaisuus, vyöhykkeiden kehittämisen perustuminen lähes pelkästään julkisen sektorin toimijoihin sekä konkreettiseen toimintaan suunnattujen resurssien vähäisyys. Miten hidastavat tekijät ratkaistaan Ysitien alueella? Kehityskäytävien nähdään näkökulmasta riippuen joko vahvistavan tai heikentävän kaupungistumiskehitystä: miten yhdistetään vahvojen keskuskaupunkien, kaupunkien kehysalueen ja maaseutumaisten pienten seutujen intressit?
64 Kriittisiä kysymyksiä Ysiväylän kehityskäytävän yhteiseen edunajamiseen liittyen 2 (2) Hyväksyvätkö kaikki alueen keskeiset toimijat lähtökohdaksi sumean kehittämisen ja kokeilukulttuurin periaatteet eli sen että Ysiväylään kytkeytyvät konkreettiset tavoitteet täsmentyvät ja hioutuvat vasta matkan varrella? Voisiko Ysitien alueet toimia kokeellisen aluekehittämisen pilottialueena tulevalla hallituskaudella? Ysiväylän seudut ovat keskenään kaikkien keskeisten elinvoimaan liittyvien tunnuslukujen perusteella hyvin erilaisia ja hajanaisia. Alueen maakunnilla ja seuduilla ei ole luonnollista toiminnallista yhteyttä eikä yhteisiin tavoitteisiin sitoutunutta toimintatapaa. Miten ja millaisen prosessin kautta tunnistetaan ja tunnustetaan yhteiset kehittämisen ja edunajamisen kohteet? Yhteiseen Ysiväylään perustuvat kehittämissuunnitelmat ja rakenteet joutuisivat väistämättä ristiriitaan suhteessa olemassa olevan aluekehittämisen ja ohjelmien puitteisiin (vrt. kaupunkiseutujen sopimusmenettelyt versus maakuntaliittovetoinen aluekehittäminen). Jos ei ole minkäänlaista juridista perustaa selkärankana, niin miten yhteinen toimijoita sitouttava tahtotila luodaan ja varmistetaan Onko Ysiväylän kehittäminen kytkettävissä laajempaan kansalliseen tilannekuvaan ja linjauksiin aluekehittämisestä sekä aluerakenteen tilasta tulevaisuudessa?
65 Ysiväylän edunvalvontatavoitteiden varmistaminen Aika/v 20 Suuret, pitkän aikavälin tavoitteet: Tavoite A Tavoite B Tavoite C Tavoite D 8 4 Pienet, lyhyen aikavälin tavoitteet: Tavoite A Tavoite B Tavoite C Tavoite D Keskisuuret, lyhyen aikavälin tavoitteet: Tavoite A Tavoite B Tavoite C Tavoite D Hallituskausien ohjelma (4-8 -vuotta Suunnittelutarpeet v +maakuntakaavavaraukset + esisuunnitteluohjelma Hallituskauden tai kausien ohjelmat 1-20 vuotta) 1 Hallituskauden toimintaohjelmat (1-4 -vuotta)
66 Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro
ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA
ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen
LisätiedotFORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013
FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta 2. Elinvoima-analyysin tulokset muuttujittain viidellä osa-alueella
LisätiedotLIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki
LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS
LisätiedotSUOMEN KASVUKOLMIO. Helsingin, Tampereen ja Turun kolmion 11 seudun kansallinen merkitys
SUOMEN KASVUKOLMIO Helsingin, Tampereen ja Turun kolmion 11 seudun kansallinen merkitys 1 SISÄLTÖ 1 Tausta 2 Aluetalousdynamiikka 3 Työllisyysdynamiikka 4 Väestödynamiikka 5 Osaamisdynamiikka 6 Yhteenveto
LisätiedotKAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu
KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.1.2014 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen
LisätiedotSATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)
SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?
LisätiedotKymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola
Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola 1. Teollinen perinne kyky uusiutua ja menestyä 2. Kasvava sijaintietu 3. Aidot
LisätiedotSUOMEN KASVUKOLMIO. Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla
SUOMEN KASVUKOLMIO Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla 1 Kasvukolmion alueanalyysin toteuttaminen Analyysin kohteena oli Suomen kasvukolmio eli Helsingin, Tampereen ja Turun välisen
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
POHJOIS-POHJANMAAN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kuntien elinvoimaisuus ja kasvu -asiantuntijafoorumi 12.5.2015, Liminganlahden luontokeskus Valitaan porukalla
LisätiedotRAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016
RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA 2005-2015 VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016 SISÄLTÖ 1.Tausta 2.Elinvoima-analyysin tulokset 3.Yhteenveto 1. Tausta
LisätiedotKAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012
KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan
LisätiedotKuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky
Saavutettavuus -dynamiikka Koulutusdynamiikka Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Väestödynamiikka TKIdynamiikka Yritysdynamiikka Muu dynamiikka Kuopion seudulla työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti
LisätiedotKaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä
Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja
LisätiedotPORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen
LisätiedotTURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.2.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys
LisätiedotTILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki
TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotKouvolan elinvoima-analyysi
Kouvolan elinvoima-analyysi 1 SISÄLTÖ 1. Tausta 2. Aluetalousdynamiikka 3. Työllisyysdynamiikka 4. Yritysdynamiikka 5. Vetovoimadynamiikka 6. TKI-dynamiikka 2 1. Tausta 3 Kouvolan elinvoima-analyysin toteuttaminen
LisätiedotALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT. VTT Timo
ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT VTT Timo Aro @timoaro 26.7.2017 Jokaisen alueen menestyminen tai menestymättömyys perustuu vain ja ainoastaan kasvuun! Alue- ja väestörakenteen ISOT muutostrendit
LisätiedotKaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere
Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 8.11.2016, Tampere - Kaupunkialueet - Kaupunkipolitiikka - Kasvukeskukset - Kaupunkiseutulähtöisyys - Maaseutualueet - Aluepolitiikka
LisätiedotITÄ SUOMI Aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 28.10.2014 Itä Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014
ITÄ SUOMI Aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 28.10.2014 Itä Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014 Porilaiset ovat vähäpuheisia ja jotain sanoessaan karkean
LisätiedotYLÄ-SAVON SEUTU TILASTOANALYYSI. maaliskuu Tyler Wanlass / Unsplash
YLÄ-SAVON SEUTU TILASTOANALYYSI maaliskuu 2019 Tyler Wanlass / Unsplash SISÄLTÖ 1 TAUSTA 2 ALUETALOUSDYNAMIIKKA Taloudellinen huoltosuhde 2010-2016 BKT per asukas 2010-2016 Yrityskanta suhteessa alueen
LisätiedotMISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY?
MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.3.2014 Alueet (lue organisaatiot ja rakenteet!) eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat aikanaan
LisätiedotKuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys
Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.
LisätiedotMUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo
MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 17.5.2017 KAUPUNGISTUMINEN NYKYISESSÄ HALIITUSOHJELMASSA? KESKITTYMIS- JA HARVENEMISKEHITYS Kaupunkialueiden väkiluku
LisätiedotSEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016
SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys
LisätiedotSEUTUKAUPUNGIN KASVUANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Syyskuu 2017
14 SEUTUKAUPUNGIN KASVUANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro Syyskuu 217 SISÄLTÖ 1. Analyysin viitekehys ja toteuttaminen 2. 14 seutukaupungin kasvuanalyysi 3. Yhteenveto 1. Analyysin viitekehys
LisätiedotEtelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit
NOPEAT ITÄRADAT OSANA KESTÄVÄÄ ALUEKEHITYSTÄ Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit Timo Aro, MDI Rasmus Aro, MDI Timo
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
LisätiedotKYMENLAAKSON ALUEELLINEN POSITIO ALUEKEHITYKSEN TUNNUSLUVUILLA
KYMENLAAKSON ALUEELLINEN POSITIO ALUEKEHITYKSEN TUNNUSLUVUILLA 100 % 80 % 60 % 40 % 8% 9% 10% 12% 10% 10% 11% 15% 66% 65% 64% 59% Väestörakenne ja väestönkehitys 20 % 0 % 16% 16% 15% 14% 2000 2005 2010
LisätiedotSUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET
SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Suomen sisäisen muuttoliikkeen vaikutus turvallisuusviranomaisten palveluiden kysyntään Valtiotieteen tohtori, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.11.2014 Sisäisen turvallisuuden
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni
LisätiedotALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA. VTT Timo syyskuu 2017
ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA VTT Timo Aro @timoaro syyskuu 2017 Esityksen ydinviesti Koko maan voimavarojen hyödyntäminen on pienen maan kansallinen etu. Koko maan ja suurten
LisätiedotKAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA
KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA 13.01.2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO @timoaro Sisältö 1.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä
LisätiedotKAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?
KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa? Timo Aro @timoaro Huhtikuu 2019 Alue- ja väestönkehityksen muutostrendit vaikuttavat kaikkien alueiden kehitykseen
LisätiedotSASTAMALAN KAUPUNGIN ELINVOIMA- JA VERTAILUANALYYSI. VTT Timo Aro Kesäkuu 2017
SASTAMALAN KAUPUNGIN ELINVOIMA- JA VERTAILUANALYYSI VTT Timo Aro Kesäkuu 2017 SISÄLTÖ 1.Tausta 2.Elinvoima- ja vertailuanalyysin tulokset 1. Tausta MISTÄ PUHUTAAN, KUN PUHUTAAN ALUEEN ELINVOIMASTA? Hyvinvoinnista
LisätiedotMIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Mikkeli, 8.10.2015 SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa 2. Mikkelin seudun elinvoima ja mahdollisuudet
LisätiedotMUUTTOLIIKE. Suhteessa kaupungistumiseen, työn murrokseen ja digitalisaatioon. VTT, asiantuntija Timo Aro
MUUTTOLIIKE Suhteessa kaupungistumiseen, työn murrokseen ja digitalisaatioon VTT, asiantuntija Timo Aro 30.8.2018 @timoaro Maailma kaupungistuu, Suomi maakunnallistuu Alue- ja väestönkehityksen tilannekuva
LisätiedotToimintaympäristön muutokset
Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia
LisätiedotTURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 11.3.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys:
LisätiedotPIEKSÄMÄEN SEUDUN ELINVOIMA
PIEKSÄMÄEN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Pieksämäki 7.10.2015 SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa 2. Pieksämäen seudun elinvoima ja mahdollisuudet alueiden välisessä
LisätiedotNAKKILAN KUNNAN ELINVOIMA- JA VERTAILUANALYYSI. VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Aro Toukokuu 2017
NAKKILAN KUNNAN ELINVOIMA- JA VERTAILUANALYYSI VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Aro Toukokuu 2017 SISÄLTÖ 1.Tausta 2.Elinvoima-analyysin tulokset 1. Tausta MISTÄ PUHUTAAN, KUN PUHUTAAN ALUEEN ELINVOIMASTA? Hyvinvoinnista
LisätiedotKAUPUNKIEN ELINVOIMAN VERTAILUANALYYSI
KAUPUNKIEN ELINVOIMAN VERTAILUANALYYSI Suurten ja keskisuurten kaupunkien absoluuttinen ja suhteellinen elinvoima vuosina 2005-2013 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Tammikuu 2014 SISÄLTÖ 1 Analyysin tausta
LisätiedotToimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli
LisätiedotMaakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät
Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa
LisätiedotKANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN
KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN 1995-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro 5.9.2013 Mitä on alueellinen kilpailukyky? Kilpailukyvylle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää.
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN ALUEKEHITYS
VARSINAIS-SUOMEN ALUEKEHITYS 1. Aluekehitys maakuntatasolla Varsinais-Suomen työllisyysaste Kartassa 1. on kuvattu Varsinais-Suomen ja muiden maakuntien työllisyysastetta vuonna 2017 sekä kuviossa 1. Varsinais-Suomen
LisätiedotSEUTUKAUPUNKIEN KASVUN OSATEKIJÖIDEN TILASTOANALYYSI. VTT Timo Marraskuu 2017
SEUTUKAUPUNKIEN KASVUN OSATEKIJÖIDEN TILASTOANALYYSI VTT Timo Aro @timoaro Marraskuu 217 SISÄLTÖ 1. Analyysin viitekehys ja toteuttaminen 2. A) Alle 2 asukkaan seutukaupunkien kasvun osatekijöiden tilastoanalyysi
Lisätiedotuhka vai mahdollisuus?
ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ uhka vai mahdollisuus? En tiedä muista ihmisistä, mutta kun aamulla kumarrun laittamaan kengät jalkaani, ajattelen, että herrajumala, mitä seuraavaksi?
LisätiedotAlueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus
Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus, Marja Karvonen 16.9. 2013 1 1990 1991 1992 1993 1994 199 1996 1997 1998 1999 2000
LisätiedotMULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN?
MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN? Maassamuuton ja maahanmuuton vaikutukset alueelliseen kehitykseen Oppilaitoksen rakenneuudistusten johtaminen 2015-2016 Valtiotieteen tohtori Timo Aro, 2016 @timoaro SISÄLTÖ
LisätiedotSEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016
SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien
LisätiedotJYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012
JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 VTT Timo Aro 6.9.2013 Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-2012 2012 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5
LisätiedotKAUPUNGIN JA MAASEUDUN KAUPUNGIN JA MAASEUDUN ASIA ASIA ON MEIDÄN YHTEINEN ASIA ON MEIDÄN YHTEINEN ASIA!
KAUPUNGIN JA MAASEUDUN KAUPUNGIN JA MAASEUDUN ASIA ASIA ON MEIDÄN YHTEINEN ASIA ON MEIDÄN YHTEINEN ASIA! Kuva: Juhana Konttinen Timo Aro @timoaro Marraskuu 2018 HISTORIALLISIA TUNNELUKKOJA JA LUKKIUMIA
LisätiedotMUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki
MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki Muuttoliike on yksi väestökehityksen osatekijä Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen
LisätiedotPORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA
2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN
LisätiedotLIIKENNEPOLITIIKAN MERKITYS KAUPUNKISEUTUJEN JA ALUEIDEN KEHITYKSESSÄ
Eduskunnan liikennejaosto ASIANTUNTIJALAUSUNTO 10.11.2015 LIIKENNEPOLITIIKAN MERKITYS KAUPUNKISEUTUJEN JA ALUEIDEN KEHITYKSESSÄ Liikennepolitiikan yhteys alue- ja väestökehitykseen Liikennepolitiikalla,
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne 24.5.2018 päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 2 Seuraava päivitys 14.11.2018 Työpaikat toimialoittain
LisätiedotSEUTUKAUPUNKIEN KASVUN OSATEKIJÖIDEN TILASTOANALYYSI. VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Syyskuu 2017
SEUTUKAUPUNKIEN KASVUN OSATEKIJÖIDEN TILASTOANALYYSI VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Aro @timoaro Syyskuu 2017 SISÄLTÖ 1. Analyysin viitekehys ja toteuttaminen 2. Alle 20 000 asukkaan seutukaupunkien kasvun
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan
LisätiedotFORSSAN SEUDUN ELINVOIMA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.5.2015, Eerikkälän Urheiluopisto Tammela
FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.5.2015, Eerikkälän Urheiluopisto Tammela SISÄLTÖ 1. Suomen aluerakenteen tilannekuva 2010-luvulla 2. Forssan seudun elinvoima alueiden välisessä
LisätiedotKUOPION SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA MUIHIN SUURIIN JA KESKISUURIIN KAUPUNKISEUTUIHIN. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015
KUOPION SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA MUIHIN SUURIIN JA KESKISUURIIN KAUPUNKISEUTUIHIN Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta 2. Elinvoima-analyysin tulokset muuttujittain
LisätiedotSAVONLINNAN SEUDUN ELINVOIMA
SAVONLINNAN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Savonlinna 6.10.2015 SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa 2. Savonlinnan seudun elinvoima ja mahdollisuudet alueiden välisessä
LisätiedotPirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013
Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,
LisätiedotMIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011
MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla
LisätiedotALUEKEHITYKSEN KOKONAISKUVA
ALUEKEHITYKSEN KOKONAISKUVA Tilastoanalyysi suuralueiden kehityksestä vuosina 1995-2017 Timo Aro @timoaro Kesäkuu 2019 SISÄLTÖ 1. Alue- ja väestönkehityksen tilannekuva kesällä 2019 2. Suualueiden NUTS
LisätiedotLIIKENNEVÄYLIEN JA ALUEKEHITYKSEN VÄLINEN PYHÄ YHTEYS
LIIKENNEVÄYLIEN JA ALUEKEHITYKSEN VÄLINEN PYHÄ YHTEYS Kuva: Juhana Konttinen Timo Aro @timoaro Tammikuu 2019 Aluekehityksen isot muutostrendit 1. Kaupungistuminen ja keskittyminen 2. Liikenne ja saavutettavuus,
LisätiedotPORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA
2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,
LisätiedotPorvoon elinvoima ja kilpailukyky suhteessa muihin C21-kaupunkeihin. VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Aro Maaliskuu 2018
Porvoon elinvoima ja kilpailukyky suhteessa muihin C21-kaupunkeihin VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Aro Maaliskuu 218 I Analyysin tausta, toteuttaminen ja keskeiset käsitteet Analyysin tausta Lähtökohta: kaupunkien
LisätiedotVäestönmuutokset 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi
LisätiedotElinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla
Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi
LisätiedotIISALMEN KAUPUNGIN JA YLÄ-SAVON SEUDUN ELINVOIMA-ANALYYSI. VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Tammikuu 2017
IISALMEN KAUPUNGIN JA YLÄ-SAVON SEUDUN ELINVOIMA-ANALYYSI VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Tammikuu 2017 SISÄLTÖ 1.Tausta 2.Elinvoima-analyysin tulokset 3.Johtopäätökset 1. Tausta MISTÄ PUHUTAAN, KUN
LisätiedotVirolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %
01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000
LisätiedotVOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?
VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava
LisätiedotJOENSUUN SEUDUN ELINVOIMA
JOENSUUN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 23.5.2017 Elinvoiman ja vetovoiman piti olla dynamiittia, kuin murrosikäinen teini, mutta nyt sanat on byrokratisoitu. Elinvoimasta ja
LisätiedotSatakunnan alueprofiili 2025
Satakunnan alueprofiili 2025 Sisältö Satakunnan alueprofiiliin vuonna 2025 liittyviä karttoja, taulukoita ja graafeja: 1.Hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta 2.Elinvoiman näkökulmasta 1. Hyvinvoinnin
LisätiedotTAMPEREEN KASVUSKENAARIOT. Asiantuntija, Valtiotieteen tohtori Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto
TAMPEREEN KASVUSKENAARIOT Asiantuntija, Valtiotieteen tohtori Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI @timoaro TAMPEREELLA ON SUPERLATIIVIMAINE VETOVOIMAISIN MUUTTOHALUTUIN OPISKELIJAYSTÄVÄLLISIN
LisätiedotKaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen
Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Väestö Väestönkehitys 1995-2015
LisätiedotPIRKANMAAN KUNTIEN VÄESTÖKEHITYS JA VETOVOIMA
PIRKANMAAN KUNTIEN VÄESTÖKEHITYS JA VETOVOIMA - Haasteet ja mahdollisuudet opetusalalle Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 7.4.2017 Kuntien ja koirien maailmassa asenne ratkaisee, ei koko - Matti
LisätiedotPOSITIIVISEN UUSIUTUMISEN KIERRE!
POSITIIVISEN UUSIUTUMISEN KIERRE! VTT, Timo Aro XV Kansallinen kaupunkifoorum 21.-22.5.2013 Salo, Astrum-keskus Alueet eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat
LisätiedotALUEIDEN ROOLI NYT JA TULEVAISUUDESSA
ALUEIDEN ROOLI NYT JA TULEVAISUUDESSA Asiantuntija, VTT Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI @timoaro Marraskuu 2017 mdi.fi @MDIfriends MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI ESITYKSEN
LisätiedotMuuttuvan yhteiskunnan muutostarpeita kaavoitukselle. Juha Kostiainen Rakli, 30.10.2014
Muuttuvan yhteiskunnan muutostarpeita kaavoitukselle Juha Kostiainen Rakli, 30.10.2014 Virtaava maailma (Castells 1996 ja Kostiainen 2002, soveltaen) Piilaakso FYYSISET VIRRAT VIRTUAALISET VIRRAT ASIANTUNTIJAT
LisätiedotMuuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen
Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan
LisätiedotKuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016
Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä
LisätiedotONKO ETELÄ-KARJALALLA PAPUA MENESTYÄ ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA? VTT Timo Lappeenranta
ONKO ETELÄ-KARJALALLA PAPUA MENESTYÄ ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA? VTT Timo Aro @timoaro 23.2.2017 Lappeenranta PUOLUTUS- PUHEENVUORO Porilaiset ovat vähäpuheisia ja jotain sanoessaan karkean suorasukaisia.
LisätiedotKehittämispäällikkö Timo Aro 28.1.2013 Timo Aro 2013
Miten Porissa menee? Kehittämispäällikkö Timo Aro 28.1.2013 Iha ok! Porin tilannekuva 2013 Elinkeinorakenteen jatkuva monipuolistuminen Osaamisrakenteen vahvistuminen Työllisyyskehityksen kohentuminen
LisätiedotKAUPUNGISTUMISEN VALTAVIRTA
KAUPUNGISTUMISEN VALTAVIRTA ja vastavirta Eero Holstila MDI 11.3.2019 SISÄLTÖ 1. Kaupungistumisen iso kuva 2. Etelä-Pohjanmaan väestönkehitys vuoteen 2040 3. Suurkaupungistumisen vastavirta ja sen hyödyntäminen
LisätiedotPohjois-Savon väestöennuste
Pohjois-Savon väestöennuste 260000 MDI:n ennuste MDI:n ennusteen mukaan Pohjois-Savon maakunnan asukasluku vähenee vuosien 2017-2040 aikana: -17 159 asukkaalla -7 prosentilla 250000 240000 MDI:n ennusteen
LisätiedotPirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017
Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän
LisätiedotSuomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua
Suomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua Kooste kymmenen kaupunkiseudun väestönkehityksestä vuoteen Alueellinen väestöennuste kertoo, että pääkaupunkiseudun väestö kasvaa 270 000
LisätiedotVahvat peruskunnat -hanke
Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla
LisätiedotSUOMEN ALUERAKENNE LIIKKEESSÄ
SUOMEN ALUERAKENNE LIIKKEESSÄ Miten asemoituu LOURA? Lippulaivaseminaari 5.2.2015 Eero Holstila ja Timo Aro MDI Esityksen pääkohdat 1. Kaupunkiseutujen kehityskuva 2000-luvulla (TA) 2. Muutosvoimat tulevina
LisätiedotPORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI
PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Huhtikuu 2016 SISÄLTÖ 1 Muuttoliike kuntien välillä koko maassa 2010-luvulla 2 Porvoon yleinen väestökehitys
LisätiedotHÄMEENKYRÖN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY- ANALYYSI VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO LOKAKUU 2014
HÄMEENKYRÖN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY- ANALYYSI VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO LOKAKUU 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 // MUUTTOLIIKKEEN ERITYISPIIRTEET 2000-LUVULLA... 4 2 // ANALYYSIN VIITEKEHYS, TAVOITTEET
LisätiedotVäestönlisäystä saaneet kaupunkiseudut (19/70) vuosina 2010-2017 + 31 949 + 23 591 + 141 361 + 7 090 + 4 305 + 19 087 + 12 293 + 3 340 + 2 165 + 2 009 + 1 631 + 1 393 + 1549 Lähde: Tilastokeskus, väestö;
LisätiedotSATAKUNTA NYT JA KOHTA
SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä (Osa II Palvelurakenneuudistuksen kantokykymittarit Satakunnan kunnissa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2006-2016 76000 74000 73745 74117 73225 72000 70000 69655 70168 69752 68000
LisätiedotKeski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008
KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen
Lisätiedot