ANALYYSI YSIVÄYLÄN KEHITYSKÄYTÄVÄN ELINVOIMASTA JA MERKITYKSESTÄ ERÄILLÄ TUNNNUSLUVUILLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ANALYYSI YSIVÄYLÄN KEHITYSKÄYTÄVÄN ELINVOIMASTA JA MERKITYKSESTÄ ERÄILLÄ TUNNNUSLUVUILLA"

Transkriptio

1 ANALYYSI YSIVÄYLÄN KEHITYSKÄYTÄVÄN ELINVOIMASTA JA MERKITYKSESTÄ ERÄILLÄ TUNNNUSLUVUILLA

2 SISÄLTÖ 1.Analyysin tausta ja toteuttaminen 2.Ysiväylän elinvoima ja merkitys kansallisella tasolla 3.Yhteenveto

3 1. Analyysin tausta

4 Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015 Ysiväylä kulkee halki Suomen!

5 KEHITYSKÄYTÄVÄ - SANASTOA KEHITYSKÄYTÄVÄ (Corridor)= Kaupunkiseutujen välillä oleva passiivinen väylä, joka perustuu usein olemassa oleviin liikennekäytäviin KEHITYSVERKOSTO (Network) = Kehityskäytävän varrella olevien kaupunkiseutujen keskeisten toimijoiden välistä yhteydenpitoa, vaikuttamista ja visiontia yhteisesti määriteltyjen tavoitteiden perusteella KEHITYSVYÖHYKE (Zone) = Talouden kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamista kehityskäytävän varrella olevien kaupunkiseutujen kesken hyödyntämällä niiden luontaisia vahvuuksia ja tukeutumista kaupunkiseutuja yhdistävään liikenneinfrastrukturiin. Lähde: mukaillen Jussi Jauhiainen (2011)

6 Ysiväylän pitäisi kuuluu tähän joukkoon KEHITTÄMISVYÖHYKKEIDENTUNNUSPIIRTEITÄ: Ylittävät perinteiset maantieteelliset, hallinnolliset ja ohjelmalliset rajat Tukeutuvat vahvasti sekä yhdyskuntarakenteeseen että liikennekäytäviin ja -infrastruktuuriin. Vahva tieyhteys, rautatie tai vesiväylä muodostaa vyöhykkeen rungon, johon toiminta eri tavoin kiinnittyy ja joka fyysisesti yhdistää vyöhykkeeseen kuuluvia toimijoita Kehitystä pyritään ohjaamaan vyöhykemäisesti yhdistämällä talouden kasvuun, alueen elinvoimaan ja tasapainoiseen aluekehitykseen liittyviä tekijöitä Esimerkkejä kehittämisvyöhykkeistä 1. Jäämeren käytävä 2. Tornionlaakson käytävä 3. Barentsin käytävä 4. Perämerenkaari 5. OuKa-vyöhyke 6. Keskipohjola 7. Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski 8. Iisalmi-Kuopio-Varkaus 9. Lounaisrannikko 10. Helsinki-Hämeenlinna-Tampere (HHT-vyöhyke) 11. Etelä-Karjalan laatukäytävä 12. E18-vyöhyke Kehityskäytävät voivat yhdistää sekä kasvukeskuksia että kaupunkiseutuja nauhamaisesti toisiinsa: yksi keino tukea monikeskuksista kehitystä! 5 Mahdollistaa verkostojen solmupisteiden kehittämisen lisäksi fyysisten ja toiminnallisten verkostojen yhdistämisen eri tavoitteiden taakse: kasvava edunvalvontaan ja aktiiviseen edunajamiseen liittyvä merkitys

7 Kaupungistuminen ja keskittyminen korostavat kehityskäytävien merkitystä Kaupungistuminen on globaali ja kansallinen trendi Kaupunkien ja kaupunkiseutujen kasvua vahdittavat muun muassa: tuottavuuskehitys korkeampi arvonlisäys, asiantuntijatyön keskittyminen keskittymien, solmupisteiden syntyminen kilpailu ja luova tuho väestönlisäys ja muuttoliike, jotka luovat kasvavaa palvelukysyntää Kaupunkien ydinalueet, kehysalueet ja kaupunkien läheinen maaseutu lisäävät väestöosuuttaan ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun kustannuksella

8 Lisääntyvä liikkuvuus muovaa aluerakennetta vyöhykkeiseksi ja nauhamaiseksi Kaupungit ja kaupunkiseudut muodostavat liikennekäytäviin perustuvia kaksoiskaupunkeja, nauhoja ja vyöhykkeitä. Alueiden ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus, erityisesti nopeat maantie- ja rautatieyhteydet, nousevat yhä korostuneemmin alueiden menestymisen tai menestymättömyyden kynnyskysymyksiksi Kaupunkiseutujen sisällä korostuvat sujuva ja toimiva sisäinen liikenne, asemanseutujen infrastruktuurin kehittäminen sekä liikkuvuuden edistäminen kaikessa ja kaikkialla Kaupunkiseutujen välillä korostuu liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat liikenneyhteydet: avainroolissa tunnin juna kaltaiset konseptit keskeisiin asutus- ja työpaikkakeskittymiin. Matkaetäisyyden rinnalle noussee aikaetäisyyteen liittyvä kilpailuetu. Jalankulku- ja joukkoliikenevyöhykkeen kehittäminen keskiöön suurissa kaupungeissa, henkilöauto säilyttää asemansa pienemmissä kaupungeissa ja maaseudulla

9 Toiminnalliset alueet laajenevat pendelöinnin ja muuttoliikkeen seurauksena Lähde: Suomen ympäristökeskus Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014 Kartta: Timo Widbom 2014

10 Ysiväylä muodostaa liikenneverkon perusteella yhden kansallisen kehityskäytävän

11 Rautatie-, lento- ja laivaliikenteen kotimaanmatkat vuonna 2011 Lähde: ALLI-kartasto

12 Kotimaan tiekuljetukset HENKILÖLIIKENTEEN MUUTOSSUUNTIA: Ajankäyttöön ja asumiseen, arvoihin, asenteisiin ja elämäntapoihin liittyvät muutokset Ikärakenteen muutosten heijastuminen liikkumistarpeisiin Vapaa-ajan liikkumisen monimuotoisuus Työssäkäyntialueiden ja vaikutusalueiden laajeneminen Yritysverkostot ja matkailu lisäävät rajat ylittävää liikennettä: kansainvälisten yhteyksien kehittäminen ja priorisointi nousee aiempaa tärkeämmäksi sekä lentoliikenteen merkitys kasvaa Lähde: Hanna Kalenoja 2014 Lähde: ALLI-kartasto

13 Analyysin toteuttaminen Analyysin kohteena olivat kaikki Ysiväylän varrella olevat 13 kaupunkiseutua yksittäisten kuntien sijaan. Maantie- ja rautateiden merkitys on keskeinen alueiden kehitykselle ja menestymiselle. Keskeisiin liikenneväyliin liittyvät sijaintiedut eivät rajoitu vain niiden varrella oleviin kuntiin, vaan heijastuvat niiden läheisyydessä olevalle vaikutusalueelle. Tämän vuoksi analyysissä päädyttiin seutukuntakohtaiseen analyysiin yksittäisen kuntien sijaan. Analyysin aineistona olivat Tilastokeskuksen, Kuntaliiton ja THL:n tilastot vuosien välisenä aikana: analyysiin on sisällytetty viisi ulkoiseen elinvoimaan liittyvää teemaa (aluetalous, työllisyys- ja työpaikkakehitys, vetovoima, osaaminen ja TKI-toiminta ja yritysdynamiikka). Jokaisen teeman kohdalla analyysiin on nostettu useampia muuttujia, joita analysoidaan absoluuttisen ja suhteellisen muutoksen näkökulmasta. Analyysin tavoitteena oli nostaa eri teemojen ja muuttujien avulla esille Ysiväylän varrella olevan 13 kaupunkiseudun kansantaloudellinen merkitys suhteessa koko maahan. Analyysissä verrattiin sekä Ysitien varrella olevia 13 kaupunkiseutua toisiinsa että kaikkia Ysitien kaupunkiseutuja suhteessa koko maahan. Analyysin aikajänne käsittää vuosien välisen kehityksen. Noin vuoden ajanjakso on optimaalinen alueen muutos- ja kehitysdynamiikan tunnistamiseksi. Keskipitkä aikajakso mahdollistaa alueen kehityksessä tapahtuneen muutosdynamiikan tunnistamisen suhteessa koko maan kehitykseen. Analyysi sisältää sekä absoluuttisiin arvoihin että suhteellisiin muutoksiin perustuvaa tietoa. Tiedot esitetään karttoina, kuvioina ja taulukkoina. Jokaisen graafin rinnalla on ns. selitepallo keskeisistä havainnoista.

14 Alueen elinvoima muodostuu kolmesta toisiaan täydentävästä näkökulmasta Alueen sisäinen elinvoima Alueen sisäinen ja ulkoinen mainekuva Alueen ulkoinen elinvoima Tämän analyysin näkökulmana

15 Alueen ulkoinen ja sisäinen elinvoima Ulkoinen elinvoima (kovat tekijät): Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenne-, väestö-, työllisyys-, yritys- ja osaamiskehitykseen tai saavutettavuuteen ja etäisyyksiin. Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutosten alku- tai päätepistettä vaikea todentaa Riippuvuus suuri alueen ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista Sisäinen elinvoima (pehmeät tekijät): Seudun sisäiseen toimintaympäristöön vaikuttavat mikrotekijät, jotka liittyvät rakennettuun eli strategiseen etuun: seudun tekemät strategiset painopisteet ja valinnat, kyky tehdä päätöksiä, muutosherkkyys, kunnan sisäinen yhteistyö- ja luottamus-kulttuuri, kunnan yhteistyörakenne ja sopimusjärjestelyt jne. Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä Seudun mentaalinen etu avainroolissa: tulevaisuususko, myönteinen kasvuretoriikka, identiteetti, ilmapiiri, fiilistekijät ja kunnan kehitystä vahvistavat yhdistävät tekijät

16 2. Ysiväylän elinvoima ja merkitys kansallisella tasolla

17 2. Työllisyysdynamiikka 1. Aluetalousdynamiikka 3. Yritysdynamiikka 4. Väestödynamiikka Ysitien elinvoimaa voidaan analysoida useasta näkökulmasta 5. Osaamis- ja TKI-dynamiikka 7. Muu dynamiikka 6. Kuntatalousdynamiikka

18 2a. Aluetalousdynamiikka

19 BKT euroa asukasta kohden vuonna 2000 ja 2012 BKT euroa asukasta kohden ylittää koko maan keskiarvon vain Turun ja Tampereen seuduilla vuonna 2012 BKT:n erot asukasta kohden ovat jopa kaksinkertaiset Ysiväylän alueen sisällä seutujen välillä Koko maan keskiarvo 2012 BKT 2000 BKT 2012 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

20 BKT:n muutos euroa asukasta kohden vuosina BKT:n muutos euroa asukasta kohden ylitti Turun, Kuopion, Tampereen ja Pieksämäen seuduilla koko maan keskiarvon Toimialakohtaisten rakennemuutosten syvyys näkyy voimakkaasti eräiden seutujen luvun kehityksessä Koko maa /as. BKT:n muutos /asukas abs Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

21 BKT euroa per asukas indeksi vuonna 2000 ja 2012 (koko maa = 100) Vuonna 2000 koko maan indeksin ylittivät Jämsän ja Tampereen seudut Vuonna 2012 koko maan indeksin ylittivät Tampereen ja Turun seudut 120,0 110,0 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Koko maan indeksi 2000 ja Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

22 BKT:n muutos % vuosina BKT:n muutos % vaihteli erittäin merkittävästi Ysitien alueen seutujen sisällä vuosina ,0 70,0 65,0 60,0 55,0 50,0 45,0 40,0 39,4 39,7 42,6 44,0 47,7 54,3 58,4 63,9 68,4 35,0 Yli puolella Ysiväylän seuduista BKT:n muutos ylitti suhteellisesti koko maan keskiarvon vuosien välisenä aikana 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 2,4 14,8 22,0 24,9 25,3 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

23 Taloudellinen huoltosuhde vuonna 2012 Suhdeluku osoittaa työllisten suhteen ei-työllisten määrään: mitä alhaisempi suhdeluku, sitä parempi Turun Tampereen Kuopion KOKO MAA Loimaan Jyväskylän 1,26 1,27 1,31 1,32 1,38 1,38 Etelä-Pirkanmaan 1,47 Joensuun 1,56 Taloudellinen huoltosuhde oli optimaalisin Turun, Tampereen ja Kuopion seuduilla vuonna 2012 Pieksämäen Jämsän Varkauden Sisä-Savon Koillis-Savon Keski-Karjalan 1,62 1,69 1,75 1,82 1,88 1,89 1 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 1,7 1,8 1,9 2 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat

24 Kunnallisverotettavat tulot euroa per asukas vuosina 2000 ja 2013 Kaikkien Ysiväylän seutujen verotulot asukasta kohden jäivät koko maan keskiarvon alapuolella vuonna 2013 Verotulot asukasta kohden vaihtelevat Sisä- Savon seudun 2799 eurosta Turun seudun 3744 euroon Verotulot euroa per asukas 2000 Verotulot euroa per asukas Lähde: THL, tilasto- ja indikaattoripankki SotkaNET

25 Kunnallisverotettavien tulojen muutos % asukasta kohden vuosina Lähes kaikkien Ysiväylän seutujen verotulot kasvoivat koko maan keskiarvoa enemmän vuosina Kuopion Sisä-Savon Pieksämäen Loimaan Koillis-Savon Keski-Karjalan 63,0 62,0 61,6 60,9 60,2 71,0 Tampereen 59,1 Jyväskylän 58,4 Pohjois-Savossa verotulojen kehitys oli selvästi keskimääräistä ripeämpää vuosina Joensuun Turun KOKO MAA Etelä-Pirkanmaan Varkauden Jämsän 57,0 55,2 51,9 51,5 50,6 45,6 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 Lähde: THL, tilasto- ja indikaattoripankki SotkaNET

26 2b. Työpaikka- ja työllisyyskehitys

27 Työpaikkojen määrä Ysitien seuduilla vuonna 2000 ja 2012 Ysiväylän seuduilla oli yhteensä noin työpaikkaa vuonna 2000 SEUTUKUNTA TYÖPAIKKAMÄÄRÄ VUONNA 2000 TYÖPAIKKAMÄÄRÄ VUONNA 2012 Tampereen Turun Jyväskylän Kuopion Joensuun Etelä-Pirkanmaan Loimaan Neljä viidestä Ysiväylän työpaikasta oli alueen suurilla kau-punkiseuduilla Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti Varkauden Pieksämäen Jämsän Keski-Karjalan Sisä-Savon Koillis-Savon YSITIEN TYÖPAIKKA- MÄÄRÄ YHT

28 Työpaikkojen määrän absoluuttinen muutos vuosina Työpaikkojen muutos abs Työpaikkojen määrä kasvoi Ysiväylällä yhteensä noin :lla vuosina Tampereen Jyväskylän Turun Kuopion Joensuun Loimaan -36 Sisä-Savon -374 Tampereen seudun työpaikkalisäys oli puolet koko Ysiväylän lisäyksestä Koillis-Savon Pieksämäen Keski-Karjalan Jämsän Etelä-Pirkanmaan Varkauden Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

29 Työpaikkojen määrän muutos % vuosina Kuopion 16,7 Työpaikkojen määrä lisääntyi Ysiväylän alueella keskimäärin 8,5 % (koko maa 5 %) Tampereen Jyväskylän Joensuun Turun KOKO MAA 5,0 7,0 7,9 15,3 15,2-0,3 Loimaan -6,8-7,5 Pieksämäen Sisä-Savon Työpaikkojen määrä lisääntyi suhteellisesti eniten Kuopion seudulla vuosina ,9 Etelä-Pirkanmaan -13,3 Koillis-Savon -14,3 Jämsän -15,4 Varkauden -17,8 Keski-Karjalan -20,0-15,0-10,0-5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

30 Yksityisen sektorin työpaikkojen muutos % vuosina ,0 Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä lisääntyi Ysiväylän alueella 11,5 % (koko maa 7,8 %) 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 3,9 5,3 7,8 10,6 13,0 17,0 17,9 19,2 29,9 Yksityisen sektorin työpaikat lisääntyivät suhteellisesti eniten Kuopion seudulla ,0-5,0-10,0-15,0-20,0-18,3-16,9-13,3-6,4-0,9 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti -25,0

31 Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista vuonna 2000 ja ,0 Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista oli Ysitien alueella 57,1 % (koko maa 58,1%) 60,0 55,0 50,0 45,0 44,4 46,7 48,8 49,8 51,0 51,6 52,0 52,4 55,5 58,1 58,3 58,8 61,1 61,2 40,0 Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista oli neljällä seudulla korkeampi kuin keskimäärin koko maassa Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti 35,0 30,0 Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista 2000 Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista 2012

32 Työllisyysaste (%) vuosina Työllisyysasteen erot olivat suuria Ysiväylän seutujen välllä: vaihteluväli Loimaan 73 %:sta Keski- Karjalan 60,1 %:iin Koko maa 69,6 % vuonna 2012 Työllisyysaste 2000 Työllisyysaste ,1 65,5 65,7 66,1 68,4 68,8 69,2 69, ,1 60,8 61,3 Loimaan seutu oli ainoa Ysiväylän seuduista, jonka työllisyysaste ylitti koko maan keskiarvon vuonna Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat

33 Työllisyysasteen muutos (%-yksikköä) vuosina Työllisyysaste kohentui kaikilla Ysiväylän seuduilla luvun aikana 6,5 6 5,5 5 4,5 5,4 5,5 6,3 6,4 4 3,8 3,5 Työllisyysaste kohentui eniten 2000-luvun aikana Pohjois- Savon seuduilla 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 1,2 1,2 1,7 1,8 2,1 2,2 2,4 2,5 2,8 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat

34 2c. Vetovoima

35 Asukasluvun muutos % vuosina Muutos % Asukasluku kasvoi 6:lla ja väheni 7:llä seudulla vuosina ,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 8,3 9,5 15,0 18,0 4,0 2,0 0,0-0,3 2,5 2,6-2,0-4,0 Asukasluku kasvoi Ysiväylän alueella 8,3 % vuosien välisenä aikana (koko maa 5,7 %) -6,0-8,0-10,0-12,0-14,0-16,0-18,0-20,0-18,4-17,3-13,6-13,3-12,3-11,4-22,0 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

36 Ysitien seutujen nettomuutto (maassamuutto ja siirtolaisuus) vuosina Tampereen Ysiväylän seudut saivat yhteenlaskettuna muuttovoittoa noin hlöä Turun Jyväskylän Kuopion Joensuun Etelä- Pirkanmaan Loimaan 770 Sisä-Savon -569 Tampereen, Turun ja Jyväskylän seudut saivat muuttovoittoa Joensuun asukasluvun verran vuosina Koillis-Savon Jämsän Keski-Karjalan Varkauden Pieksämäen Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

37 Kuntien välinen nettomuutto promillea seudun 1000 asukasta kohden per vuosi vuosina ,0 Kuntien välinen nettomuutto 1000 asukasta kohden per vuosi Ysiväylän seuduista Tampereen ja Keski- Karjalan seutu olivat maassamuuton ääripäät 8,0 6,0 4,0 2,0 1,2 1,5 2,5 2,9 4,8 5,8 8,2 0,0 Tampereen muuttovoitto 1000 asukasta kohden huomattavan korkea ,0-4,0-6,0-8,0-8,2-5,8-5,2-5,1-4,7-2,5-10,0 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

38 Väestöllinen huoltosuhde vuonna 2013 Suhdeluku osoittaa vuotiaan työvoiman osuuden suhteessa alle 15-vuotiaisiin lapsiin ja yli 65- vuotiaisiin eläkeläisiin Sisä-Savon Koillis-Savon Jämsän Keski-Karjalan Loimaan Pieksämäen 0,73 0,71 0,7 0,69 0,68 0,66 Etelä-Pirkanmaan 0,65 Varkauden 0,63 Väestöllinen huoltosuhde oli viidellä seudulla koko maan osuutta alhaisempi vuonna 2013 KOKO MAA Joensuun Turun Tampereen Kuopion Jyväskylän 0,52 0,52 0,52 0,51 0,56 0,55 0,4 0,45 0,5 0,55 0,6 0,65 0,7 0,75 0,8 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat

39 Ysiväylän seutukuntien asukasluvun muutos % väestöennusteen mukaan vuosina Muutos % Väestöennusteen mukaan Ysitien seutujen asukasluku kasvaa 7,8 % 2030 mennessä (koko maa 7,2 %) Tampereen Jyväskylän Turun Kuopion Etelä-Pirkanmaan 6,8 6,7 8,7 12,2 14,4 Joensuun 3,0 Loimaan 1,0-7,1 Sisä-Savon Väestöennusteen mukaan Tampereen, Jyväskylän ja Turun seutujen asukasluku kasvaa eniten -8,3 Koillis-Savon -10,2 Varkauden -11,1 Jämsän -11,3 Pieksämäen -13,8 Keski-Karjalan -20,0-15,0-10,0-5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

40 2d. Osaaminen ja innovaatiot

41 Tutkimus- ja tuotekehitysmenot euroa asukasta kohden vuonna 2000 ja 2013 Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrä asukasta kohden vaihtelee merkittävästi seutujen välillä Koko maa ka /as. TK-menot /as TK-menot /as Tampereen seutu ylittää ainoana koko maan keskiarvon: Tampereen ero Jämsään 37 kertainen Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys

42 Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen muutos % euroa asukasta kohden vuosina T&K-menojen suhteellisiin muutoksiin suhtauduttava varauksella useiden seutujen alhaisen lähtötason ja rakenteen erilaisuuden vuoksi Loimaan Sisä-Savon Joensuun Pieksämäen Kuopion Etelä-Pirkanmaan 76,0 70,1 61,2 56,1 90,2 115,8 KOKO MAA 43,6 Varkauden 33,5 Joensuun ja Kuopion seutujen muutos positiivinen, Keski- Suomen suunta laskeva luvun aikana -57,9 Turun Tampereen Keski-Karjalan -3,5 Jyväskylän -33,1 Jämsän Koillis-Savon 9,0 29,9 26,7-70,0-50,0-30,0-10,0 10,0 30,0 50,0 70,0 90,0 110,0 130,0 Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys

43 Yritysten osuus (%) tutkimus- ja tuotekehitysmenoista vuosina Ysiväylän alueen seuduilla yritysten osuus kaikista TKmenoista oli 61 % vuonna 2013 Keski-Karjalan Koillis-Savon Loimaan Etelä-Pirkanmaan Varkauden 100,0 100,0 99,9 97,5 93,7 Tampereen 77,6 KOKO MAA Pieksämäen 68,9 66,4 Yritysten osuus T&K-menoista korkea Tampereen seudulla, alhainen Jyväskylän, Joensuun ja Kuopion seuduilla Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys Jämsän 61,7 Turun 51,8 Jyväskylän 36,1 Sisä-Savon 24,4 Joensuun 22,9 Kuopion 20,1 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0

44 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (%) yli 15-vuotiaasta väestöstä vuosina Ysiväylän alueella korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 21,2 % vuonna 2013 Ysiväylän seutujen väliset erot rakenteen vuoksi suuria: Koillis-Savon 14,4 %:sta Tampereen 32,7 %:iin Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne 36,0 34,0 32,0 30,0 28,0 26,0 24,0 22,0 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 31,2 31,4 32,4 32,7 29,3 26,2 23,8 24,0 20,6 20,8 21,5 16,8 18,0 14,4 Korkea-asteen suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaasta väestöstä vuonna 2000 Korkea-asteen suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaasta väestöstä vuonna 2013

45 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden muutos (%-yksikköä) vuosina Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus nousi kaikilla seuduilla Tampereen Jyväskylän Joensuun Turun KOKO MAA Kuopion Etelä-Pirkanmaan 6,1 6,0 5,9 5,9 5,7 6,5 7,2 Pieksämäen 4,6 Korkeakouluseutujen suhteellinen ero kasvoi edelleen muihin verrattuna luvulla Loimaan Varkauden Keski-Karjalan Sisä-Savon Koillis-Savon Jämsän 4,4 4,4 4,2 4,1 3,8 3,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne

46 2e. Yritysdynamiikka

47 Yritysten nettoperustanta (aloittaneet-lopettaneet) vuosina Yritysten nettoperustanta Ysiväylän alueen yritysten nettoperustanta oli yhteensä noin yritystä vuosina Tampereen Turun Jyväskylän Kuopion Joensuun Loimaan 619 Etelä-Pirkanmaan 363 Pieksämäen 277 Yritysperustanta oli positiivinen kaikilla seuduilla vuosien välisenä aikana Jämsän Varkauden Keski-Karjalan Koillis-Savon Sisä-Savon Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset

48 Yritysten nettoperustannan muutos % suhteessa yrityskantaan vuosina Yritysten nettoperustannan vaikutus yrityskantaan oli Ysiväylän alueella +25,3 % ,0 30,0 25,0 20,0 15,0 11,4 13,3 14,2 15,1 16,4 17,8 17,9 19,4 24,1 24,3 27,9 28,8 30,9 Yritysperustannassa erottuu suurten seutujen lisäksi erityisesti Loimaan seutu 10,0 5,0 0,0 7,3 Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset

49 Yritysten määrä promilleina tuhatta asukasta kohden vuonna 2012 Yritysten määrä tuhatta asukasta kohden oli Ysiväylän alueella 6,3 %o (koko maa 6,5 %0) Ysiväylän alueen yritysten nettoperustanta oli yhteensä noin yritystä vuosina ,0 9,5 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 4,94 5,09 5,13 5,32 5,53 5,69 5,91 5,93 6,10 6,45 6,50 6,85 7,13 8,47 Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset

50 3. Yhteenveto

51 Ysiväylä on neljännes Suomesta! YSITIEN TUNNUSLUKUJA: 13 kaupunkiseutua 25 % koko maan väkiluvusta 23 % koko maan BKT:sta 24,1 % koko maan työpaikoista 25,6 % koko maan tutkimus- ja tuotekehitysmenoista 25,3 % koko maan korkea-asteen tutkinnon suorittaneista 23,2 % koko maan yrityskannasta Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015

52 BKT:n suhteellinen muutos% seuduittain vuosina Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015

53 Ysiväylän seutujen osuus (%) koko maan BKT:sta vuosina 2000 ja 2012 Ysiväylän seutujen osuus oli yli viidennes koko maan BKT-osuudesta vuonna 2000 ja 2012 SEUTUKUNTA BKT-OSUUS (%) KOKO MAAN BKT:STA VUONNA 2000 BKT-OSUUS (%) KOKO MAAN BKT:STA VUONNA 2012 Tampereen 6,61 7,27 Turun 5,18 5,90 Jyväskylän 2,43 2,79 Kuopion 1,87 2,16 Joensuun 1,85 1,84 Etelä-Pirkanmaan 0,67 0,54 Varkauden 0,65 0,49 BKT-osuus kasvoi suurilla kaupunkiseuduilla luvun aikana ja laski teollisuusvetoisilla sekä pienillä seuduilla 2000-luvun aikana Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito Loimaan 0,47 0,47 Pieksämäen 0,40 0,41 Jämsän 0,59 0,38 Keski-Karjalan 0,27 0,20 Koillis-Savon 0,24 0,18 Sisä-Savon 0,15 0,15 YSITIEN OSUUS (%) KOKO MAAN BKT:STA 21,41 22,78

54 Työpaikkojen määrän muutos seuduittain vuosina Niirala Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015

55 Ysiväylän seutujen osuus (%) koko maan työpaikoista vuosina 2000 ja 2012 Ysitien seutujen osuus noin neljännes koko maan työpaikoista vuonna 2012 SEUTUKUNTA TYÖPAIKKAOSUUS (%) KOKO MAAN TYÖPAIKOISTA VUONNA 2000 TYÖPAIKKAOSUUS (%) KOKO MAAN TYÖPAIKOISTA VUONNA 2012 Tampereen 6,4 7,2 Turun 5,7 6,0 Jyväskylän 2,8 3,1 Kuopion 2,1 2,5 Joensuun 1,9 2,1 Loimaan 0,6 0,6 Etelä-Pirkanmaan 0,7 0,6 Ysitien suuret kaupunkiseudut, erityisesti Tampereen seutu kasvattivat työpaikkaosuuttaan koko maan työpaikoista vuosina Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti Varkauden 0,6 0,5 Pieksämäen 0,5 0,5 Jämsän 0,5 0,4 Keski-Karjalan 0,3 0,3 Sisä-Savon 0,2 0,2 Koillis-Savon 0,2 0,2 YSITIEN OSUUS (%) KOKO MAAN BKT:STA 22,7 24,1

56 Väestömuutos seuduittain vuosina Niirala Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015

57 Väestömuutos seuduittain väestöennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä Niirala Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015

58 Ysiväylän seutujen osuus (%) koko maan asukasluvusta vuosina 2000 ja 2014 Ysitien seutujen osuus neljännes koko maan väestöstä vuonna 2000 ja 2014 SEUTUKUNTA VÄESTÖOSUUS (%) KOKO MAAN VÄES- TÖSTÄ VUONNA 2000 VÄESTÖOSUUS (%) KOKO MAAN VÄEST- ÖSTÄ VUONNA 2014 Tampereen 6,39 7,14 Turun 5,62 5,82 Jyväskylän 3,01 3,28 Kuopion 2,37 2,43 Joensuun 2,34 2,27 Etelä-Pirkanmaan 0,81 0,79 Loimaan 0,72 0,68 Väestöosuus kasvoi suhteessa koko maan väestöosuuteen vain neljällä seudulla: Tampereen kasvu ripeintä Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Varkauden 0,69 0,58 Pieksämäen 0,69 0,56 Jämsän 0,54 0,44 Keski-Karjalan 0,43 0,33 Sisä-Savon 0,32 0,27 Koillis-Savon 0,29 0,23 YSITIEN OSUUS % KOKO MAAN ASUKASLUVUSTA 24,24 24,83

59 Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrä ja muutos seuduittain vuosina Niirala Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015

60 Ysiväylän seutujen osuus (%) koko maan tutkimus- ja tuotekehitysmenoista vuosina 2000 ja 2013 Ysiväylän seutujen osuus hieman yli neljännes koko maan T&Kmenoista SEUTUKUNTA OSUUS (%) KOKO MAAN TK-MENOISTA VUONNA 2000 OSUUS (%) KOKO MAAN TK-MENOISTA VUONNA 2013 Tampereen 13,7 13,4 Turun 6,1 5,7 Jyväskylän 3,9 2,9 Kuopion 1,5 1,7 Joensuun 1,0 1,2 Etelä-Pirkanmaan 0,3 0,3 Varkauden 0,2 0,2 Tampereen seudun osuus T&Kmenoista kolmanneksi suurin koko maassa Oulun ja Helsingin jälkeen Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys Sisä-Savon 0,1 0,1 Loimaan 0,0 0,1 Pieksämäen 0,0 0,0 Jämsän 0,1 0,0 Keski-Karjalan 0,0 0,0 Koillis-Savon 0,1 0,0 YSITIEN OSUUS % KOKO MAAN TK- MENOISTA 27,0 25,6

61 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ja osuuden muutos vuosina Niirala Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015

62 Ysiväylän seutujen osuus (%) koko maan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudesta vuosina 2000 ja 2013 Ysiväylän seutujen osuus neljännes koko maan korkeaasteen tutkinnon suorittaneista SEUTUKUNTA OSUUS (%) KORKEA- ASTEEN TUTKINNON SUORITTANEISTA KOKO MAASSA 2000 OSUUS (%) KORKEA- ASTEEN TUTKINNON SUORITTANEISTA KOKO MAASSA 2013 Tampereen 7,0 7,9 Turun 6,2 6,3 Jyväskylän 3,3 3,6 Kuopion 2,6 2,6 Joensuun 2,0 2,1 Etelä-Pirkanmaan 0,6 0,6 Varkauden 0,6 0,5 Ysiväylän viidellä korkeakouluseudulla asuu 22,5 % koko maan korkea-asteen suorittaneista Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne Loimaan 0,5 0,5 Pieksämäen 0,5 0,4 Jämsän 0,4 0,3 Keski-Karjalan 0,2 0,2 Sisä-Savon 0,2 0,2 Koillis-Savon 0,1 0,1 YSITIEN OSUUS % KOKO MAASTA 24,3 25,3

63 Kriittisiä kysymyksiä Ysiväylän kehityskäytävän yhteiseen edunajamiseen liittyen 1 (2) Miten painopiste kyetään siirtämään hallitusti nykyisten kasvukeskusten, kaupunkiseutujen tai maakuntien hallitsemasta ajattelumallista aidosti monikeskuksisuuteen perustuvaan aluekehittämismalliin? Nykyisestä väljästä yhteistyöverkostojen aktiivisuuteen ja vuorovaikutukseen perustuvasta toimintamallista konkreettiseen tekemiseen ja edunajamiseen on matkaa Kehityskäytävä(t) on ollut toistaiseksi enemmän potentiaalinen kokeellisen ja strategisen aluekehittämisen malli tai visio kuin konkreettinen ja tavoitteellinen toimintatapa. Kehityskäytävien konkretisoitumista hidastavia tekijöitä ovat esimerkiksi Jauhiaisen (2007) mukaan olleet vyöhykkeiden fyysisen rakenteen hajanaisuus, vyöhykkeiden kehittämisen perustuminen lähes pelkästään julkisen sektorin toimijoihin sekä konkreettiseen toimintaan suunnattujen resurssien vähäisyys. Miten hidastavat tekijät ratkaistaan Ysitien alueella? Kehityskäytävien nähdään näkökulmasta riippuen joko vahvistavan tai heikentävän kaupungistumiskehitystä: miten yhdistetään vahvojen keskuskaupunkien, kaupunkien kehysalueen ja maaseutumaisten pienten seutujen intressit?

64 Kriittisiä kysymyksiä Ysiväylän kehityskäytävän yhteiseen edunajamiseen liittyen 2 (2) Hyväksyvätkö kaikki alueen keskeiset toimijat lähtökohdaksi sumean kehittämisen ja kokeilukulttuurin periaatteet eli sen että Ysiväylään kytkeytyvät konkreettiset tavoitteet täsmentyvät ja hioutuvat vasta matkan varrella? Voisiko Ysitien alueet toimia kokeellisen aluekehittämisen pilottialueena tulevalla hallituskaudella? Ysiväylän seudut ovat keskenään kaikkien keskeisten elinvoimaan liittyvien tunnuslukujen perusteella hyvin erilaisia ja hajanaisia. Alueen maakunnilla ja seuduilla ei ole luonnollista toiminnallista yhteyttä eikä yhteisiin tavoitteisiin sitoutunutta toimintatapaa. Miten ja millaisen prosessin kautta tunnistetaan ja tunnustetaan yhteiset kehittämisen ja edunajamisen kohteet? Yhteiseen Ysiväylään perustuvat kehittämissuunnitelmat ja rakenteet joutuisivat väistämättä ristiriitaan suhteessa olemassa olevan aluekehittämisen ja ohjelmien puitteisiin (vrt. kaupunkiseutujen sopimusmenettelyt versus maakuntaliittovetoinen aluekehittäminen). Jos ei ole minkäänlaista juridista perustaa selkärankana, niin miten yhteinen toimijoita sitouttava tahtotila luodaan ja varmistetaan Onko Ysiväylän kehittäminen kytkettävissä laajempaan kansalliseen tilannekuvaan ja linjauksiin aluekehittämisestä sekä aluerakenteen tilasta tulevaisuudessa?

65 Ysiväylän edunvalvontatavoitteiden varmistaminen Aika/v 20 Suuret, pitkän aikavälin tavoitteet: Tavoite A Tavoite B Tavoite C Tavoite D 8 4 Pienet, lyhyen aikavälin tavoitteet: Tavoite A Tavoite B Tavoite C Tavoite D Keskisuuret, lyhyen aikavälin tavoitteet: Tavoite A Tavoite B Tavoite C Tavoite D Hallituskausien ohjelma (4-8 -vuotta Suunnittelutarpeet v +maakuntakaavavaraukset + esisuunnitteluohjelma Hallituskauden tai kausien ohjelmat 1-20 vuotta) 1 Hallituskauden toimintaohjelmat (1-4 -vuotta)

66 Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013 FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta 2. Elinvoima-analyysin tulokset muuttujittain viidellä osa-alueella

Lisätiedot

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS

Lisätiedot

SUOMEN KASVUKOLMIO. Helsingin, Tampereen ja Turun kolmion 11 seudun kansallinen merkitys

SUOMEN KASVUKOLMIO. Helsingin, Tampereen ja Turun kolmion 11 seudun kansallinen merkitys SUOMEN KASVUKOLMIO Helsingin, Tampereen ja Turun kolmion 11 seudun kansallinen merkitys 1 SISÄLTÖ 1 Tausta 2 Aluetalousdynamiikka 3 Työllisyysdynamiikka 4 Väestödynamiikka 5 Osaamisdynamiikka 6 Yhteenveto

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.1.2014 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola 1. Teollinen perinne kyky uusiutua ja menestyä 2. Kasvava sijaintietu 3. Aidot

Lisätiedot

SUOMEN KASVUKOLMIO. Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla

SUOMEN KASVUKOLMIO. Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla SUOMEN KASVUKOLMIO Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla 1 Kasvukolmion alueanalyysin toteuttaminen Analyysin kohteena oli Suomen kasvukolmio eli Helsingin, Tampereen ja Turun välisen

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

POHJOIS-POHJANMAAN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA POHJOIS-POHJANMAAN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kuntien elinvoimaisuus ja kasvu -asiantuntijafoorumi 12.5.2015, Liminganlahden luontokeskus Valitaan porukalla

Lisätiedot

RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016

RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016 RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA 2005-2015 VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016 SISÄLTÖ 1.Tausta 2.Elinvoima-analyysin tulokset 3.Yhteenveto 1. Tausta

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky

Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Saavutettavuus -dynamiikka Koulutusdynamiikka Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Väestödynamiikka TKIdynamiikka Yritysdynamiikka Muu dynamiikka Kuopion seudulla työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.2.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kouvolan elinvoima-analyysi

Kouvolan elinvoima-analyysi Kouvolan elinvoima-analyysi 1 SISÄLTÖ 1. Tausta 2. Aluetalousdynamiikka 3. Työllisyysdynamiikka 4. Yritysdynamiikka 5. Vetovoimadynamiikka 6. TKI-dynamiikka 2 1. Tausta 3 Kouvolan elinvoima-analyysin toteuttaminen

Lisätiedot

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT. VTT Timo

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT. VTT Timo ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT VTT Timo Aro @timoaro 26.7.2017 Jokaisen alueen menestyminen tai menestymättömyys perustuu vain ja ainoastaan kasvuun! Alue- ja väestörakenteen ISOT muutostrendit

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere

Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 8.11.2016, Tampere - Kaupunkialueet - Kaupunkipolitiikka - Kasvukeskukset - Kaupunkiseutulähtöisyys - Maaseutualueet - Aluepolitiikka

Lisätiedot

ITÄ SUOMI Aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 28.10.2014 Itä Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014

ITÄ SUOMI Aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 28.10.2014 Itä Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014 ITÄ SUOMI Aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 28.10.2014 Itä Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014 Porilaiset ovat vähäpuheisia ja jotain sanoessaan karkean

Lisätiedot

YLÄ-SAVON SEUTU TILASTOANALYYSI. maaliskuu Tyler Wanlass / Unsplash

YLÄ-SAVON SEUTU TILASTOANALYYSI. maaliskuu Tyler Wanlass / Unsplash YLÄ-SAVON SEUTU TILASTOANALYYSI maaliskuu 2019 Tyler Wanlass / Unsplash SISÄLTÖ 1 TAUSTA 2 ALUETALOUSDYNAMIIKKA Taloudellinen huoltosuhde 2010-2016 BKT per asukas 2010-2016 Yrityskanta suhteessa alueen

Lisätiedot

MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY?

MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY? MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.3.2014 Alueet (lue organisaatiot ja rakenteet!) eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat aikanaan

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo

MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 17.5.2017 KAUPUNGISTUMINEN NYKYISESSÄ HALIITUSOHJELMASSA? KESKITTYMIS- JA HARVENEMISKEHITYS Kaupunkialueiden väkiluku

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

SEUTUKAUPUNGIN KASVUANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Syyskuu 2017

SEUTUKAUPUNGIN KASVUANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Syyskuu 2017 14 SEUTUKAUPUNGIN KASVUANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro Syyskuu 217 SISÄLTÖ 1. Analyysin viitekehys ja toteuttaminen 2. 14 seutukaupungin kasvuanalyysi 3. Yhteenveto 1. Analyysin viitekehys

Lisätiedot

Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit

Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit NOPEAT ITÄRADAT OSANA KESTÄVÄÄ ALUEKEHITYSTÄ Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit Timo Aro, MDI Rasmus Aro, MDI Timo

Lisätiedot

Miten väestöennuste toteutettiin?

Miten väestöennuste toteutettiin? Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon

Lisätiedot

KYMENLAAKSON ALUEELLINEN POSITIO ALUEKEHITYKSEN TUNNUSLUVUILLA

KYMENLAAKSON ALUEELLINEN POSITIO ALUEKEHITYKSEN TUNNUSLUVUILLA KYMENLAAKSON ALUEELLINEN POSITIO ALUEKEHITYKSEN TUNNUSLUVUILLA 100 % 80 % 60 % 40 % 8% 9% 10% 12% 10% 10% 11% 15% 66% 65% 64% 59% Väestörakenne ja väestönkehitys 20 % 0 % 16% 16% 15% 14% 2000 2005 2010

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Suomen sisäisen muuttoliikkeen vaikutus turvallisuusviranomaisten palveluiden kysyntään Valtiotieteen tohtori, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.11.2014 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA. VTT Timo syyskuu 2017

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA. VTT Timo syyskuu 2017 ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA VTT Timo Aro @timoaro syyskuu 2017 Esityksen ydinviesti Koko maan voimavarojen hyödyntäminen on pienen maan kansallinen etu. Koko maan ja suurten

Lisätiedot

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA 13.01.2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO @timoaro Sisältö 1.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä

Lisätiedot

KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?

KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa? KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa? Timo Aro @timoaro Huhtikuu 2019 Alue- ja väestönkehityksen muutostrendit vaikuttavat kaikkien alueiden kehitykseen

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGIN ELINVOIMA- JA VERTAILUANALYYSI. VTT Timo Aro Kesäkuu 2017

SASTAMALAN KAUPUNGIN ELINVOIMA- JA VERTAILUANALYYSI. VTT Timo Aro Kesäkuu 2017 SASTAMALAN KAUPUNGIN ELINVOIMA- JA VERTAILUANALYYSI VTT Timo Aro Kesäkuu 2017 SISÄLTÖ 1.Tausta 2.Elinvoima- ja vertailuanalyysin tulokset 1. Tausta MISTÄ PUHUTAAN, KUN PUHUTAAN ALUEEN ELINVOIMASTA? Hyvinvoinnista

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Mikkeli, 8.10.2015 SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa 2. Mikkelin seudun elinvoima ja mahdollisuudet

Lisätiedot

MUUTTOLIIKE. Suhteessa kaupungistumiseen, työn murrokseen ja digitalisaatioon. VTT, asiantuntija Timo Aro

MUUTTOLIIKE. Suhteessa kaupungistumiseen, työn murrokseen ja digitalisaatioon. VTT, asiantuntija Timo Aro MUUTTOLIIKE Suhteessa kaupungistumiseen, työn murrokseen ja digitalisaatioon VTT, asiantuntija Timo Aro 30.8.2018 @timoaro Maailma kaupungistuu, Suomi maakunnallistuu Alue- ja väestönkehityksen tilannekuva

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 11.3.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys:

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN SEUDUN ELINVOIMA

PIEKSÄMÄEN SEUDUN ELINVOIMA PIEKSÄMÄEN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Pieksämäki 7.10.2015 SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa 2. Pieksämäen seudun elinvoima ja mahdollisuudet alueiden välisessä

Lisätiedot

NAKKILAN KUNNAN ELINVOIMA- JA VERTAILUANALYYSI. VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Aro Toukokuu 2017

NAKKILAN KUNNAN ELINVOIMA- JA VERTAILUANALYYSI. VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Aro Toukokuu 2017 NAKKILAN KUNNAN ELINVOIMA- JA VERTAILUANALYYSI VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Aro Toukokuu 2017 SISÄLTÖ 1.Tausta 2.Elinvoima-analyysin tulokset 1. Tausta MISTÄ PUHUTAAN, KUN PUHUTAAN ALUEEN ELINVOIMASTA? Hyvinvoinnista

Lisätiedot

KAUPUNKIEN ELINVOIMAN VERTAILUANALYYSI

KAUPUNKIEN ELINVOIMAN VERTAILUANALYYSI KAUPUNKIEN ELINVOIMAN VERTAILUANALYYSI Suurten ja keskisuurten kaupunkien absoluuttinen ja suhteellinen elinvoima vuosina 2005-2013 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Tammikuu 2014 SISÄLTÖ 1 Analyysin tausta

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN

KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN 1995-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro 5.9.2013 Mitä on alueellinen kilpailukyky? Kilpailukyvylle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää.

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN ALUEKEHITYS

VARSINAIS-SUOMEN ALUEKEHITYS VARSINAIS-SUOMEN ALUEKEHITYS 1. Aluekehitys maakuntatasolla Varsinais-Suomen työllisyysaste Kartassa 1. on kuvattu Varsinais-Suomen ja muiden maakuntien työllisyysastetta vuonna 2017 sekä kuviossa 1. Varsinais-Suomen

Lisätiedot

SEUTUKAUPUNKIEN KASVUN OSATEKIJÖIDEN TILASTOANALYYSI. VTT Timo Marraskuu 2017

SEUTUKAUPUNKIEN KASVUN OSATEKIJÖIDEN TILASTOANALYYSI. VTT Timo Marraskuu 2017 SEUTUKAUPUNKIEN KASVUN OSATEKIJÖIDEN TILASTOANALYYSI VTT Timo Aro @timoaro Marraskuu 217 SISÄLTÖ 1. Analyysin viitekehys ja toteuttaminen 2. A) Alle 2 asukkaan seutukaupunkien kasvun osatekijöiden tilastoanalyysi

Lisätiedot

uhka vai mahdollisuus?

uhka vai mahdollisuus? ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ uhka vai mahdollisuus? En tiedä muista ihmisistä, mutta kun aamulla kumarrun laittamaan kengät jalkaani, ajattelen, että herrajumala, mitä seuraavaksi?

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus, Marja Karvonen 16.9. 2013 1 1990 1991 1992 1993 1994 199 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN?

MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN? MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN? Maassamuuton ja maahanmuuton vaikutukset alueelliseen kehitykseen Oppilaitoksen rakenneuudistusten johtaminen 2015-2016 Valtiotieteen tohtori Timo Aro, 2016 @timoaro SISÄLTÖ

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 VTT Timo Aro 6.9.2013 Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-2012 2012 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA MAASEUDUN KAUPUNGIN JA MAASEUDUN ASIA ASIA ON MEIDÄN YHTEINEN ASIA ON MEIDÄN YHTEINEN ASIA!

KAUPUNGIN JA MAASEUDUN KAUPUNGIN JA MAASEUDUN ASIA ASIA ON MEIDÄN YHTEINEN ASIA ON MEIDÄN YHTEINEN ASIA! KAUPUNGIN JA MAASEUDUN KAUPUNGIN JA MAASEUDUN ASIA ASIA ON MEIDÄN YHTEINEN ASIA ON MEIDÄN YHTEINEN ASIA! Kuva: Juhana Konttinen Timo Aro @timoaro Marraskuu 2018 HISTORIALLISIA TUNNELUKKOJA JA LUKKIUMIA

Lisätiedot

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki Muuttoliike on yksi väestökehityksen osatekijä Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

LIIKENNEPOLITIIKAN MERKITYS KAUPUNKISEUTUJEN JA ALUEIDEN KEHITYKSESSÄ

LIIKENNEPOLITIIKAN MERKITYS KAUPUNKISEUTUJEN JA ALUEIDEN KEHITYKSESSÄ Eduskunnan liikennejaosto ASIANTUNTIJALAUSUNTO 10.11.2015 LIIKENNEPOLITIIKAN MERKITYS KAUPUNKISEUTUJEN JA ALUEIDEN KEHITYKSESSÄ Liikennepolitiikan yhteys alue- ja väestökehitykseen Liikennepolitiikalla,

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne 24.5.2018 päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 2 Seuraava päivitys 14.11.2018 Työpaikat toimialoittain

Lisätiedot

SEUTUKAUPUNKIEN KASVUN OSATEKIJÖIDEN TILASTOANALYYSI. VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Syyskuu 2017

SEUTUKAUPUNKIEN KASVUN OSATEKIJÖIDEN TILASTOANALYYSI. VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Syyskuu 2017 SEUTUKAUPUNKIEN KASVUN OSATEKIJÖIDEN TILASTOANALYYSI VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Aro @timoaro Syyskuu 2017 SISÄLTÖ 1. Analyysin viitekehys ja toteuttaminen 2. Alle 20 000 asukkaan seutukaupunkien kasvun

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.5.2015, Eerikkälän Urheiluopisto Tammela

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.5.2015, Eerikkälän Urheiluopisto Tammela FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.5.2015, Eerikkälän Urheiluopisto Tammela SISÄLTÖ 1. Suomen aluerakenteen tilannekuva 2010-luvulla 2. Forssan seudun elinvoima alueiden välisessä

Lisätiedot

KUOPION SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA MUIHIN SUURIIN JA KESKISUURIIN KAUPUNKISEUTUIHIN. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015

KUOPION SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA MUIHIN SUURIIN JA KESKISUURIIN KAUPUNKISEUTUIHIN. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015 KUOPION SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA MUIHIN SUURIIN JA KESKISUURIIN KAUPUNKISEUTUIHIN Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta 2. Elinvoima-analyysin tulokset muuttujittain

Lisätiedot

SAVONLINNAN SEUDUN ELINVOIMA

SAVONLINNAN SEUDUN ELINVOIMA SAVONLINNAN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Savonlinna 6.10.2015 SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa 2. Savonlinnan seudun elinvoima ja mahdollisuudet alueiden välisessä

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

ALUEKEHITYKSEN KOKONAISKUVA

ALUEKEHITYKSEN KOKONAISKUVA ALUEKEHITYKSEN KOKONAISKUVA Tilastoanalyysi suuralueiden kehityksestä vuosina 1995-2017 Timo Aro @timoaro Kesäkuu 2019 SISÄLTÖ 1. Alue- ja väestönkehityksen tilannekuva kesällä 2019 2. Suualueiden NUTS

Lisätiedot

LIIKENNEVÄYLIEN JA ALUEKEHITYKSEN VÄLINEN PYHÄ YHTEYS

LIIKENNEVÄYLIEN JA ALUEKEHITYKSEN VÄLINEN PYHÄ YHTEYS LIIKENNEVÄYLIEN JA ALUEKEHITYKSEN VÄLINEN PYHÄ YHTEYS Kuva: Juhana Konttinen Timo Aro @timoaro Tammikuu 2019 Aluekehityksen isot muutostrendit 1. Kaupungistuminen ja keskittyminen 2. Liikenne ja saavutettavuus,

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

Porvoon elinvoima ja kilpailukyky suhteessa muihin C21-kaupunkeihin. VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Aro Maaliskuu 2018

Porvoon elinvoima ja kilpailukyky suhteessa muihin C21-kaupunkeihin. VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Aro Maaliskuu 2018 Porvoon elinvoima ja kilpailukyky suhteessa muihin C21-kaupunkeihin VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Aro Maaliskuu 218 I Analyysin tausta, toteuttaminen ja keskeiset käsitteet Analyysin tausta Lähtökohta: kaupunkien

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNGIN JA YLÄ-SAVON SEUDUN ELINVOIMA-ANALYYSI. VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Tammikuu 2017

IISALMEN KAUPUNGIN JA YLÄ-SAVON SEUDUN ELINVOIMA-ANALYYSI. VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Tammikuu 2017 IISALMEN KAUPUNGIN JA YLÄ-SAVON SEUDUN ELINVOIMA-ANALYYSI VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Tammikuu 2017 SISÄLTÖ 1.Tausta 2.Elinvoima-analyysin tulokset 3.Johtopäätökset 1. Tausta MISTÄ PUHUTAAN, KUN

Lisätiedot

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 % 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000

Lisätiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot

JOENSUUN SEUDUN ELINVOIMA

JOENSUUN SEUDUN ELINVOIMA JOENSUUN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 23.5.2017 Elinvoiman ja vetovoiman piti olla dynamiittia, kuin murrosikäinen teini, mutta nyt sanat on byrokratisoitu. Elinvoimasta ja

Lisätiedot

Satakunnan alueprofiili 2025

Satakunnan alueprofiili 2025 Satakunnan alueprofiili 2025 Sisältö Satakunnan alueprofiiliin vuonna 2025 liittyviä karttoja, taulukoita ja graafeja: 1.Hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta 2.Elinvoiman näkökulmasta 1. Hyvinvoinnin

Lisätiedot

TAMPEREEN KASVUSKENAARIOT. Asiantuntija, Valtiotieteen tohtori Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto

TAMPEREEN KASVUSKENAARIOT. Asiantuntija, Valtiotieteen tohtori Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto TAMPEREEN KASVUSKENAARIOT Asiantuntija, Valtiotieteen tohtori Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI @timoaro TAMPEREELLA ON SUPERLATIIVIMAINE VETOVOIMAISIN MUUTTOHALUTUIN OPISKELIJAYSTÄVÄLLISIN

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Väestö Väestönkehitys 1995-2015

Lisätiedot

PIRKANMAAN KUNTIEN VÄESTÖKEHITYS JA VETOVOIMA

PIRKANMAAN KUNTIEN VÄESTÖKEHITYS JA VETOVOIMA PIRKANMAAN KUNTIEN VÄESTÖKEHITYS JA VETOVOIMA - Haasteet ja mahdollisuudet opetusalalle Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 7.4.2017 Kuntien ja koirien maailmassa asenne ratkaisee, ei koko - Matti

Lisätiedot

POSITIIVISEN UUSIUTUMISEN KIERRE!

POSITIIVISEN UUSIUTUMISEN KIERRE! POSITIIVISEN UUSIUTUMISEN KIERRE! VTT, Timo Aro XV Kansallinen kaupunkifoorum 21.-22.5.2013 Salo, Astrum-keskus Alueet eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat

Lisätiedot

ALUEIDEN ROOLI NYT JA TULEVAISUUDESSA

ALUEIDEN ROOLI NYT JA TULEVAISUUDESSA ALUEIDEN ROOLI NYT JA TULEVAISUUDESSA Asiantuntija, VTT Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI @timoaro Marraskuu 2017 mdi.fi @MDIfriends MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI ESITYKSEN

Lisätiedot

Muuttuvan yhteiskunnan muutostarpeita kaavoitukselle. Juha Kostiainen Rakli, 30.10.2014

Muuttuvan yhteiskunnan muutostarpeita kaavoitukselle. Juha Kostiainen Rakli, 30.10.2014 Muuttuvan yhteiskunnan muutostarpeita kaavoitukselle Juha Kostiainen Rakli, 30.10.2014 Virtaava maailma (Castells 1996 ja Kostiainen 2002, soveltaen) Piilaakso FYYSISET VIRRAT VIRTUAALISET VIRRAT ASIANTUNTIJAT

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

ONKO ETELÄ-KARJALALLA PAPUA MENESTYÄ ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA? VTT Timo Lappeenranta

ONKO ETELÄ-KARJALALLA PAPUA MENESTYÄ ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA? VTT Timo Lappeenranta ONKO ETELÄ-KARJALALLA PAPUA MENESTYÄ ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA? VTT Timo Aro @timoaro 23.2.2017 Lappeenranta PUOLUTUS- PUHEENVUORO Porilaiset ovat vähäpuheisia ja jotain sanoessaan karkean suorasukaisia.

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Timo Aro 28.1.2013 Timo Aro 2013

Kehittämispäällikkö Timo Aro 28.1.2013 Timo Aro 2013 Miten Porissa menee? Kehittämispäällikkö Timo Aro 28.1.2013 Iha ok! Porin tilannekuva 2013 Elinkeinorakenteen jatkuva monipuolistuminen Osaamisrakenteen vahvistuminen Työllisyyskehityksen kohentuminen

Lisätiedot

KAUPUNGISTUMISEN VALTAVIRTA

KAUPUNGISTUMISEN VALTAVIRTA KAUPUNGISTUMISEN VALTAVIRTA ja vastavirta Eero Holstila MDI 11.3.2019 SISÄLTÖ 1. Kaupungistumisen iso kuva 2. Etelä-Pohjanmaan väestönkehitys vuoteen 2040 3. Suurkaupungistumisen vastavirta ja sen hyödyntäminen

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestöennuste

Pohjois-Savon väestöennuste Pohjois-Savon väestöennuste 260000 MDI:n ennuste MDI:n ennusteen mukaan Pohjois-Savon maakunnan asukasluku vähenee vuosien 2017-2040 aikana: -17 159 asukkaalla -7 prosentilla 250000 240000 MDI:n ennusteen

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Suomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua

Suomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua Suomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua Kooste kymmenen kaupunkiseudun väestönkehityksestä vuoteen Alueellinen väestöennuste kertoo, että pääkaupunkiseudun väestö kasvaa 270 000

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

SUOMEN ALUERAKENNE LIIKKEESSÄ

SUOMEN ALUERAKENNE LIIKKEESSÄ SUOMEN ALUERAKENNE LIIKKEESSÄ Miten asemoituu LOURA? Lippulaivaseminaari 5.2.2015 Eero Holstila ja Timo Aro MDI Esityksen pääkohdat 1. Kaupunkiseutujen kehityskuva 2000-luvulla (TA) 2. Muutosvoimat tulevina

Lisätiedot

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Huhtikuu 2016 SISÄLTÖ 1 Muuttoliike kuntien välillä koko maassa 2010-luvulla 2 Porvoon yleinen väestökehitys

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY- ANALYYSI VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO LOKAKUU 2014

HÄMEENKYRÖN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY- ANALYYSI VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO LOKAKUU 2014 HÄMEENKYRÖN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY- ANALYYSI VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO LOKAKUU 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 // MUUTTOLIIKKEEN ERITYISPIIRTEET 2000-LUVULLA... 4 2 // ANALYYSIN VIITEKEHYS, TAVOITTEET

Lisätiedot

Väestönlisäystä saaneet kaupunkiseudut (19/70) vuosina 2010-2017 + 31 949 + 23 591 + 141 361 + 7 090 + 4 305 + 19 087 + 12 293 + 3 340 + 2 165 + 2 009 + 1 631 + 1 393 + 1549 Lähde: Tilastokeskus, väestö;

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA

SATAKUNTA NYT JA KOHTA SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä (Osa II Palvelurakenneuudistuksen kantokykymittarit Satakunnan kunnissa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2006-2016 76000 74000 73745 74117 73225 72000 70000 69655 70168 69752 68000

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot