SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016
|
|
|
- Tuula Halonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016
2 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien sijoitukset viidenneksittäin ja pahaan viidenneksen seudut muuttujittain 4. Tulokset
3 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen
4 MISTÄ PUHUTAAN KUN PUHUTAAN ALUEEN ELINVOIMASTA? Hyvinvoinnista Kasvusta Kilpailukyvystä Kannattavuudesta Tuloksellisuudesta Dynaamisuudesta Energisyydestä Ketteryydestä Notkeudesta Jne.
5 ANALYYSIN TAUSTA Alueiden elinvoiman tai kilpailukyvyn yksiselitteinen määrittely ei ole mahdollista, vaan kyse on kompleksisesta eli moniulotteisesta käsitteestä. Alueen elinvoimaa voidaan analysoida useasta eri näkökulmasta tai keskittymällä vain yhteen näkökulmaan kerrallaan. Tämän analyysin tarkoitus oli yhdistää aluetalouteen, työllisyyteen, vetovoimaan, tulo- ja veropohjaan ja osaamiseen liittyviä muuttujia (10) viimeisimmän saatavissa olevan tilastovuoden poikkileikkaustilanteessa. Analyysin lähtökohtana kolme keskeistä tekijää: 1. Kaikkien seutukuntien (70) elinvoimaan liittyvien rakenneominaisuuksien vertailu samanaikaisesti yhdistämällä eri teemaan liittyviä muuttujia (10) 2. Valita sellaisia muuttujia, jotka ovat luotettavia ja vertailukelpoisia eri seutujen välillä (suhteellisia muuttujia) sekä vertailtavissa suhteessa aikaisempaan kehitykseen että toistettavissa jatkossa 3. Hyödyntää viimeisiä käytettävissä olevia tilastoja reaaliaikaisen kokonaiskuvan muodostamiseksi
6 ANALYYSIN KOHTEET JA TOTEUTTAMINEN Analyysin kohteena olivat 70 seutukuntaa (toiminnallista aluetta) alueluokituksen mukaisesti. Analyysin aineisto kerättiin Tilastokeskuksen tietokannoista Jokainen seutu jaettiin muuttujittain viiteen viidennekseen niiden saamien arvojen perusteella: jokaisessa viidenneksessä oli yhteensä 14 seutua (paras viidennes, toiseksi paras viidennes jne. Viidennekset ilmaistaan eri väreillä. Muuttujat olivat painottomia eli samanarvoisia suhteessa toisiinsa Jokaiselle seudulle laskettiin arvopisteet muuttujittain siten, että parhaasta arvosta sai yhden pisteen ja heikoimmasta 70 pistettä. Tämän jälkeen laskettiin yhteen jokaisen seudun osalta 10 muuttujan arvopisteet, jonka perusteella seutu sai sijoituksen elin-voimaindeksissä sijalukujen 1-70 välillä.
7 ANALYYSIN MUUTTUJAT Muuttuja Bruttokansantuote euroa asukasta kohden käyvin hinnoin (2013) BTV-indeksi (2013) Koulutustasomittain Työllisyysaste % Työttömyysaste % Mediaanitulot Taloudellinen huoltosuhde Kunnallis- ja yhteisöverotulot euroa asukasta kohden Kokonaisnettomuutto promilleina tuhatta asukasta kohden ( ) Tutkimus- ja tuotekehitysmenot euroa asukasta kohden Mitä mittaa Seudun yhteenlaskettu palveluiden ja tuotannon määrä suhteessa seudun väkilukuun Seudun tuotannon, työllisyyden ja väestön määrän muutos verrattuna koko maan vastaavaan kehitykseen. Laskennallinen tilastoluku, jolla voidaan seurata alueen kehitys- ja muutosvauhtia suhteessa koko maan kehitykseen. Ilmaiseen seudun asukkaiden koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisen pituuden henkilöä kohden Seudun vuotiaiden työllisten osuus suhteessa vastaavanikäiseen väestöön Seudun työttömien osuus suhteessa vastaavanikäiseen työvoimaan Seudun kaikkien tulonsaajien keskimmäisen tulonsaajan tulot vuodessa Seudun työllisten määrä suhteessa ei-työllisten (työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat) määrään Kunnallis- ja yhteisöverojen yhteenlaskettu määrä keskimäärin seudun asukasta kohden Seudun kuntien välisen nettomuuton ja nettomaahanmuuton määrä suhteessa seudun väkilukuun (promillea 1000 asukasta kohden) Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrä keskimäärin asukasta kohden
8 2. Seutukuntien arvot muuttujittain
9 SEUTUKUNTIEN ARVOT ERI MUUTTUJILLA (SEUDUT A-K) SEUTUKUNTA Bkta per asukas, euroa BTV indeksi Koulutustasomittain Työllisyysaste % Työttömyysaste % Tulonsaajien mediaanitulo Taloudellinen huoltosuhde Kunnallisverot + yhteisöverot /asukas Kokonaisnettomuutto tuotekehitysm Tutkimus- ja 2014 promillea enot /asukas Etelä-Pirkanmaa , ,6 15, ,3 1, ,2 2,44 231,5 Forssa , ,2 14, ,2 1, ,8-1, ,3 Haapavesi-Siikal , ,8 15, ,9 1, ,75 34,4 Helsinki , ,9 10, ,2 1,1 4309,1 7, ,9 Hämeenlinna , ,3 12, ,3 1, ,1 3,87 271,8 Imatra , ,9 17, , ,5-1,60 480,7 Itä-Lappi , ,8 23, ,9 2, ,3-6,54 0,0 Jakobstadsregionen , ,6 7, ,7 1, ,4-0,87 308,4 Joensuu , ,3 16, ,8 1, ,7 2,95 686,0 Joutsa , ,3 17, ,2 1, ,9-2,53 0,0 Jyväskylä , ,3 17, ,4 1, ,8 3, ,5 Jämsä , ,6 18, ,8 1, ,8-5,19 0,0 Järviseutu , ,6 13, ,8 1, ,6-7,05 69,9 Kajaani , , ,4 1, ,3-3,92 0,0 Kaustinen , ,8 9, ,5 1,5 2899,7-8,17 31,4 Kehys-Kainuu , ,9 23, ,1 2, ,7-8,03 0,0 Kemi-Tornio , ,7 19, ,4 1,8 3387,1-4,20 297,0 Keski-Karjala , , ,6 1, ,3-7,70 0,0 Keuruu , ,7 16, ,5 1, ,2-6,26 0,0 Koillis-Savo , ,1 18, ,3 2, ,4-4,62 0,0 Koillismaa , ,2 17, ,3 1, ,5-9,75 0,0 Kokkola ,8 12, ,3 1, ,4 0,76 370,4 Kotka-Hamina , ,4 18, ,6 1, ,4 1,52 161,9 Kouvola , ,7 16, ,1 1, ,1-0,83 126,3 Kuopio , ,5 13, ,4 1, ,2 6,24 852,9 Kuusiokunnat , , , ,4-5,78 50,0 Kyrönmaa , ,3 10, ,9 1, ,2 0,28 0,0 *Tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa kaikille seuduille ei pystytä määrittelemään arvoa vähäisten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen vuoksi Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys
10 SEUTUKUNTIEN ARVOT ERI MUUTTUJILLA (SEUDUT L-S) Kunnallisverot + yhteisöverot /asukas Kokonaisnettomuutto promillea Tutkimus- ja tuotekehitysme not /asukas SEUTUKUNTA Bkta per Koulutus- Työllisyys- Työttömyys- Tulonsaajien Taloudellinen asukas, euroa BTV indeksi tasomittain aste % aste % mediaanitulo huoltosuhde Lahti ,9 17, ,4 1, ,6 2,18 352,0 Lappeenranta , ,2 15, ,4 1, ,36 975,1 Loimaa , ,6 11, ,3 1, ,9 1,42 91,1 Lounais-Pirkanmaa , ,9 13, ,3 1, ,9-0,21 108,8 Loviisa , ,4 13, ,5 1, ,2 1,38 32,9 Luoteis-Pirkanmaa , , ,5 1, ,8-2,49 191,5 Mariehamns , ,4 5, ,3 1, ,7 7,29 139,4 Mikkeli , , ,6 1, ,2 1,43 380,7 Nivala-Haapajärvi , , ,8 1, ,6-8,33 84,5 Oulu , ,5 16, ,3 1, ,1 4, ,1 Oulunkaari , ,2 19, ,7 2, ,6-3,59 0,0 Pieksämäki , ,8 13, ,5 1, ,5-4,14 68,1 Pielisen Karjala , ,1 19, ,6 2, ,7-2,41 0,0 Pohjois-Lappi , ,5 15, ,1 1, ,8 1,21 438,0 Pohjois-Satakunta , ,9 14, ,4 1, ,6-3,33 187,3 Pori , ,7 15, ,7 1, ,3 0,99 461,1 Porvoo , ,5 10, ,2 1, ,7 2, ,9 Raahe , ,3 14, ,6 1, ,9-7,91 403,5 Raasepori , ,8 12, ,5 1, ,4-1,63 231,2 Rauma , , ,4 1,4 3770,6-0,08 637,4 Riihimäki , , ,6 1, ,7 2,53 185,1 Rovaniemi , ,9 15, ,1 1, ,6 1,00 583,5 Saarijärvi-Viitasaari , ,3 21, ,9 1, ,83 83,1 Salo , ,7 17, ,8 1, ,7-1, ,7 Savonlinna , ,5 17, ,8 1, ,4-1,90 268,4 Seinäjoki , ,1 12, ,5 1, ,2 3,12 287,1 Sisä-Savo , ,1 14, ,1 1, ,4 0,72 0,0 Suupohja , ,8 13, ,2 1, ,3-5,65 38,9 Sydösterbotten , ,3 8, , ,9-2,02 0,0 *Tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa kaikille seuduille ei pystytä määrittelemään arvoa vähäisten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen vuoksi Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys
11 SEUTUKUNTIEN ARVOT ERI MUUTTUJILLA (SEUDUT T-Ä ) SEUTUKUNTA Bkta per asukas, euroa BTV indeksi Koulutustasomittain Työllisyysaste % Työttömyysaste % Tulonsaajien mediaanitulo Taloudellinen huoltosuhde Kunnallisverot + yhteisöverot /asukas Kokonaisnettomuutto promillea Tutkimus- ja tuotekehitysmeno t /asukas Tampere , ,7 16, ,2 1, ,2 6, ,8 Torniolaakso , ,1 19, ,3 2, ,1-9,36 0,0 Tunturi-Lappi , ,5 14, ,1 1, ,4 5,21 75,5 Turku , ,3 14, ,2 1, ,4 5, ,3 Vaasa , ,4 9, ,2 3717,5 5, ,6 Vakka-Suomi , ,1 10, ,3 1, ,6-0,85 73,9 Varkaus , ,5 18, ,6 1,8 3233,4-5,43 144,3 Ylivieska , , , ,1-1,53 90,2 Ylä-Pirkanmaa , ,8 16, ,9 1, ,2-6,83 101,6 Ylä-Savo , ,5 16, ,2 1, ,7-2,78 365,9 Åboland- Turunmaa , ,2 9, ,4 1, ,5-0,02 615,1 Ålands landsbygd , ,6 3, ,2 1, ,4 9,33 104,8 Ålands skärgård , ,1 3, ,1 1, ,4 0,64 0,0 Äänekoski , ,2 20, ,7 1, ,5-2,54 971,9 *Tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa kaikille seuduille ei pystytä määrittelemään arvoa vähäisten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen vuoksi Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys
12 3. Seutukuntien sijoitukset viidenneksittäin ja parhaan viidenneksen seudut muuttujittain
13 Paras viidennes seuduista ja sijoitukset viidenneksiin muuttujittain BKT /as. (2013) BTV-indeksi (2013) Koulutustaso Työllisyysaste % Työttömyysaste % Mediaanitulo (2013) Taloudellinen huoltosuhde Kunnallis- ja yhteisöverot /as. Kokonaisnetomuutto promillea Tutkimus- ja tuotekehitysmenot /as. Seutukunta INDIKAATTO- REIDEN KES- KIARVO (1-5) Helsinki ,0 Porvoo ,1 Vaasa ,2 Mariehamns ,3 Turku ,3 Hämeenlinna ,6 Jakobstadsregionen ,7 Kuopio ,7 Tampere ,7 Oulu ,8 Rauma ,8 Seinäjoki ,8 Riihimäki ,9 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys
14 Toiseksi paras viidennes seuduista ja sijoitukset viidenneksiin muuttujittain BKT /as. (2013) BTV-indeksi (2013) Koulutustaso Työllisyysaste % Työttömyysaste % Mediaanitulo (2013) Taloudellinen huoltosuhde Kunnallis- ja yhteisöverot /as. Kokonaisnetomuutto promillea Tutkimus- ja tuotekehitysmenot /as. Seutukunta INDIKAATTO- REIDEN KESKI- ARVO (1-5) Kokkola ,0 Kyrönmaa ,0 Lappeenranta ,0 Rovaniemi ,0 Ålands landsbygd ,0 Raasepori ,1 Turunmaa ,2 Ålands skärgård ,2 Jyväskylä ,4 Pohjois-Lappi ,4 Sydösterbotten ,4 Loviisa ,5 Pori ,5 Loimaa ,6 Vakka-Suomi ,7 *Tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa kaikille seuduille ei pystytä määrittelemään arvoa vähäisten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen vuoksi Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys
15 BKT /as. (2013) BTV-indeksi (2013) Koulutustaso Työllisyysaste % Työttömyysaste % Mediaanitulo (2013) Taloudelli-nen huoltosuhde Kunnallis- ja yhteisöverot /as. Kokonaisnetomuutto promillea Tutkimus- ja tuotekehitysmenot /as. Kolmanneksi paras viidennes seuduista ja sijoitukset viidenneksin muuttujittain Seutukunta INDIKAATTO- REIDEN KESKI- ARVO (1-5) Etelä-Pirkanmaa ,8 Joensuu ,8 Kouvola ,8 Lahti ,8 Mikkeli ,8 Tunturi-Lappi ,8 Forssa ,9 Imatra ,9 Kemi-Tornio ,9 Kotka-Hamina ,9 Ylivieska ,9 Jämsä ,0 Kaustinen ,1 *Tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa kaikille seuduille ei pystytä määrittelemään arvoa vähäisten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen vuoksi Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys
16 Toiseksi heikoin viidennes seuduista ja sijoitukset viidenneksiin muuttujittain BKT /as. (2013) BTV-indeksi (2013) Koulutustaso Työllisyysaste % Työttömyysaste % Mediaanitulo (2013) Taloudellinen huolto-suhde Kunnallis- ja yhteisöverot /as. Kokonaisnetomuut to promillea Tutkimus- ja tuotekehitysmenot /as. Seutukunta REIDEN KESKI- ARVO (1-5) Raahe ,3 Salo ,3 Lounais- Pirkanmaa ,4 INDIKAATTO- Savonlinna ,4 Pohjois-Satakunta ,5 Luoteis- Pirkanmaa ,6 Pieksämäki ,6 Äänekoski ,6 Kuusiokunnat ,7 Ylä-Pirkanmaa ,7 Kajaani ,9 Keuruu ,9 Suupohja ,9 Ylä-Savo ,9 *Tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa kaikille seuduille ei pystytä määrittelemään arvoa vähäisten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen vuoksi Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys
17 Heikoin viidennes seuduista ja sijoitukset viidenneksiin muuttujittain BKT /as. (2013) BTV-indeksi (2013) Koulutustaso Työllisyysaste % Työttömyysaste % Mediaanitulo (2013) Taloudelli-nen huoltosuhde Kunnallis- ja yhteisöverot /as. Kokonaisnetomuutto promillea Tutkimus- ja tuotekehitysmenot /as. Seutukunta REIDEN KESKI- ARVO (1-5) Haapavesi- Siikalatva ,0 Järviseutu ,0 Nivala-Haapajärvi ,0 Varkaus ,0 Sisä-Savo ,1 Koillismaa ,3 Pielisen Karjala ,3 Joutsa ,4 Oulunkaari ,4 Koillis-Savo ,6 Kehys-Kainuu ,7 Saarijärvi- Viitasaari ,7 Itä-Lappi ,8 Keski-Karjala ,9 Torniolaakso ,0 INDIKAATTO- *Tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa kaikille seuduille ei pystytä määrittelemään arvoa vähäisten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen vuoksi Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys
18 Bruttokansantuote euroa asukasta kohden vuonna 2013 (paras viidennes) Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
19 BTV-indeksi 2013 (paras viidennes) 6 5 4, ,34 2,96 2,48 2,18 2,16 1,95 1,48 1,33 1,2 1,15 1,12 0,95 0,81 0 Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit
20 Koulutustasomittain (paras viidennes) Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne
21 Työllisyysaste % (paras viidennes) , ,1 77,4 76,6 74,3 73,5 73,3 72,4 72,2 72,1 71,9 71, , Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
22 Työttömyysaste % (paras viidennes) ,5 9,3 9,3 9,8 10,4 10,6 10,7 10,9 11,7 11,8 8 7,3 6 5,6 4 3,7 3,9 2 0 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
23 Taloudellinen huoltosuhde (paras viidennes) 1,6 1,4 1,2 1 1,04 1,06 1,1 1,2 1,21 1,25 1,29 1,32 1,32 1,34 1,35 1,35 1,36 1,36 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit
24 Tulonsaajien mediaanitulot per as. (paras viidennes) Lähde: Tilastokeskus, tulorakenne
25 Kunnallis- ja yhteisövero per asukas (paras viidennes) 5000 Kunnallisvero euroa/asukas Yhteisövero euroa/asukas ,4 381,8 296,9 464,3 195, ,4 180,8 223,6 260,1 200,7 312,8 202,1 465, ,3 3927,3 3518,8 3306,3 3522,5 3339, ,3 3346,6 3304, ,3 3036, Lähde: Tilastokeskus, kuntatalous
26 Kokonaisnettomuutto promillea per asukas (paras viidennes) 10,00 9,00 9,33 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 7,29 7,07 6,91 6,24 5,69 5,21 5,10 4,97 3,98 3,87 3,12 2,95 2,53 2,00 1,00 0,00 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
27 Tutkimus- ja tuotekehitysmenot per asukas (paras viidennes) 4000,0 3500,0 3598,7 3224,1 3000,0 2500,0 2000,0 2081,8 1987,9 1928,6 1500,0 1183,3 1083,3 1052,9 1027,5 975,1 971,9 852,9 1000,0 686,0 637,4 500,0 0,0 Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys
28 BKT /as. BTV-indeksi Koulutustaso Työllisyysaste % Työttömyysaste % Tulonsaajien mediaanitulo Taloudellinen huoltosuhde Kunnallisverot+yhteisöver ot yhteensä per asukas Kokonaisnettomuutto promelleina Ttukimus- ja tuotekehitysmenot per/asukas Suomen kasvukäytävän seutujen sijoitukset (1-70) muuttujittain SEUTUKUNTA Helsingin Hämeenlinnan Tampereen Seinäjoen Riihimäen Etelä-Pirkanmaan Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys
29 4. Tulokset
30 Seutukuntien sijoitus arvopisteiden mukaan (1-70) SIJOI- TUS SEUTUKUNTA Helsingin Porvooon Mariehamns Vaasan Turun Hämeenlinnan Kuopion Tampereen Pietarsaaren Oulun Rauman Ålands landsb. Seinäjoen Kokkolan SIJOI- TUS SEUTUKUNTA Riihimäen Lappeenrannan Rovaniemen Turunmaan Raaseporin 20. Kyrönmaan 21. Ålands skärgård 22. Pohjois-Lapin 23. Sydösterbotten s Jyväskylän Porin Kouvolan Mikkelin Vakka-Suomen SIJOI- TUS SEUTUKUNTA 29. Loviisan 30. Etelä- Pirkanmaan Tunturi-Lapin Lahden Loimaan Joensuun Imatran Forssan Kotka-Haminan Ylivieskan Jämsän Kemi-Tornion Raahen Kaustisen SIJOI- TUS SEUTUKUNTA 43. Salon 44. Lounais- Pirkanmaan 45. Pohjois- Satakunnan Savonlinnan Kajaanin Äänekosken 49. Pieksämäen 50. Luoteis- Pirkanmaan 51. Kuusiokuntien 52. Ylä- Pirkanmaan Keuruun Ylä-Savon 55. Varkauden 56. Haapavesi- Siikalatvan SIJOI- TUS SEUTUKUNTA 57. Nivala- Haapajärven Suupohjan Sisä-Savon 60. Järviseudun 61. Pielisen Karjalan Joutsan Koillismaan Oulunkaaren Koillis-Savon Kehys-Kainuun 67. Itä-Lapin 68. Saarijärvi- Viitasaaren Keski-Karjalan Torniolaakson
31 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Indeksi sisältää 10 alueen elinvoimaa kuvaavaa rakenneindikaattoria. Kaikki 70 seutua on jaettu viiteen viidennekseen 10 indikaattorin keskiarvon perusteella. Jokainen seutu on sijoitettu edelleen paremmuusjärjestykseen laskemalla yhteen 10 indikaattorin arvopisteet. Jokaisesta muuttujasta seutu voi saada 1-70 pistettä (1=paras arvo ja 70=heikoin arvo). Indikaattorit ovat: - BKT euroa asukasta kohden (2013) - BTV-indeksi (2013) - Koulutustasomittain - Työllisyysaste % - Työttömyysaste % - Tulonsaajien mediaanitulot euroa per tulonsaaja - Taloudellinen huoltosuhde - Kunnallis- ja yhteisöverotulot yhteensä euroa asukasta kohden - Kokonaisnettomuutto promillea ( ) - Tutkimus- ja tuotekehitysmenot euroa asukasta kohden Lähde: Tilastokeskuksen tietokannat; Kartta: Timo Widbom 2016 Analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
32 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Indeksi sisältää 10 alueen elinvoimaa kuvaavaa rakenneindikaattoria. Kaikki 70 seutua on jaettu viiteen viidennekseen 10 indikaattorin keskiarvon perusteella. Jokainen seutu on sijoitettu edelleen paremmuusjärjestykseen laskemalla yhteen 10 indikaattorin arvopisteet. Jokaisesta muuttujasta seutu voi saada 1-70 pistettä (1=paras arvo ja 70=heikoin arvo). Indikaattorit ovat: - BKT euroa asukasta kohden (2013) - BTV-indeksi (2013) - Koulutustasomittain - Työllisyysaste % - Työttömyysaste % - Tulonsaajien mediaanitulot euroa per tulonsaaja - Taloudellinen huoltosuhde - Kunnallis- ja yhteisöverotulot yhteensä euroa asukasta kohden - Kokonaisnettomuutto promillea ( ) - Tutkimus- ja tuotekehitysmenot euroa asukasta kohden Lähde: Tilastokeskuksen tietokannat; Kartta: Timo Widbom 2016 Analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
33 Tulokset pähkinänkuoressa I. Elinvoimaisimmat seudut keskittyvät pääasiassa Helsinki-Vaasa kasvukäytävän varrelle ja Lounais-Suomeen. Seutujen elinvoiman osalta parhaaseen viidennekseen ylsivät suuret kaupunkiseudut (Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun) ja osa keskisuurista kaupunkiseuduista (Vaasan, Hämeenlinnan, Kuopion ja Seinäjoen). Parhaaseen viidennekseen pääsivät lisäksi Helsingin vaikutusalueelta Porvoon ja Riihimäen seudut. Parhaaseen viidennekseen ylsivät em. lisäksi Maarianhaminan, Pietarsaaren ja Rauman seudut. II. III. IV. Seutujen elinvoiman osalta toiseksi parhaaseen viidennekseen pääsivät suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista Kokkolan, Lappeenrannan, Rovaniemen, Jyväskylän ja Porin seudut. Toiseksi parhaassa viidenneksessä oli em. lisäksi lähinnä Uudenmaan, Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan pienempiä kaupunkiseutuja Suomen kasvukäytävän kuudesta seudusta neljä ylsi parhaimpaan viidennekseen (Helsingin, Hämeenlinnan, Tampereen ja Seinäjoen), Riihimäen seutu toiseksi parhaaseen viidennekseen ja Etelä-Pirkanmaan seutu kolmanneksi parhaaseen viidennekseen. Helsingin seutu sijoittui kaikissa muuttujissa parhaaseen viidennekseen. Porvoon ja Vaasan seudut sijoittuivat yhdeksässä muuttujassa kymmenestä parhaaseen viidennekseen
34 Tulokset pähkinänkuoressa V. Kolmen parhaan viidenneksen seudut sijoittuivat pääasiassa Pori-Lappeenranta linjan alapuolelle, Vaasan ja Oulun väliselle Pohjanmaiden rannikkovyöhykkeelle ja Länsi- ja Pohjois-Lapin alueille VI. VII. Kahden heikoimman viidenneksen seudut sijoittuivat Itä- Lapin, Kainuun ja muun ns. Väli-Suomen alueille. Eteläisimmät heikompien viidennesten seudut olivat Joutsan seutu Keski-Suomessa, Pohjois-Satakunnan seutu Satakunnassa sekä Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan seudut Pirkanmaalla. Heikoimmassa viidenneksessä oli lähinnä maakuntien reuna-alueiden maaseutuvaltaisia seutuja ja rakennemuutosalueista Varkauden seutu. Torniolaakson seutu sijoittui kaikissa kymmenessä muuttujissa heikoimpaan viidennekseen ja Keski-Karjalan seutu yhdeksässä muuttujassa kymmenestä
35
36 Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro
SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016
SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien
ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä Pekka Myrskylä Tilastokeskus
ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä 2.2.2010 Pekka Myrskylä Tilastokeskus 4.2.2010 2 200 Kuvio 5.2 Ikärakenteen muutos 2009-2060 (2009=100) Ikärakenteen muutos
Alle 18-vuotiaiden määrän suhteellinen muutos (%) seutukunnittain Manner-Suomen tilanne ja (Tilastokeskus 29.3.
Oulun seutukunta Helsingin seutukunta Tampereen seutukunta Kyrönmaan seutukunta Jyväskylän seutukunta Vaasan seutukunta Kokkolan seutukunta Turun seutukunta Seinäjoen seutukunta Kuopion seutukunta Etelä-Pirkanmaan
KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012
KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1
VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN
VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee
Saarijärven-Viitasaaren seutuedustajiston kannanotto, yhteenveto liitteistä
Saarijärven-Viitasaaren seutuedustajiston kannanotto, yhteenveto liitteistä Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan aseman huomioiminen Manner- Suomen rakennerahastojen tulevan ohjelmakauden valmistelussa
Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen
Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN
TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.2.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys
PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen
Julkisten tutkimustoimijoiden verkosto. Lähde: Tekes ja EK
T&K&I-TOIMINTA Julkisten tutkimustoimijoiden verkosto Lähde: Tekes ja EK Korkeakoulusektorin tutkimusmenon kehitys Lähde: Tilastokeskus Korkeakoulusektorin tutkimusmenon jakautuminen Lähde: Tilastokeskus
SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)
SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?
Yritykset ja yrittäjyys maakunnat
Yritykset ja yrittäjyys maakunnat Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien osuus työllisistä 2011 14 % 12 % 10 % 8 % 8,2 % 8,5 % 8,8 % 9,0 % 9,5 % 9,1 % 9,2 % %12,2 % 11,6 %11,6 %11,6 %12,2 11,2 %11,2 % 9,8 % 9,8 %10,1
KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?
KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa? Timo Aro @timoaro Huhtikuu 2019 Alue- ja väestönkehityksen muutostrendit vaikuttavat kaikkien alueiden kehitykseen
Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka
Nopea apu Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta Turvallisempi huominen Hyvinkää 23.1.2013 Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka YLE 23.1.2013 klo 7:04 Texasin opistoammuskelu oli kahden kiista Sanakopuna
ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA
ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen
EK:n Kuntaranking Keskeiset tulokset
EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja
Alueelliset työmarkkinat luvulla. Pekka Myrskylä
Alueelliset työmarkkinat 2010- luvulla Pekka Myrskylä Miesten ja naisten työllisyys koulutusasteen ja iän mukaan 2009, erikseen ulkomaalaiset 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Ulkom. naiset Ulkom.miehet Per
Radio 2020-toimilupakierros. Taajuuskokonaisuudet
Radio 2020-toimilupakierros Taajuuskokonaisuudet Taajuuskokonaisuudet 2020 (M74) Seuraavilla kalvoilla on kuvattu määräysluonnoksen M74 taajuuskokonaisuudet (paikkakunta, taajuus) Kokonaisuuksiin tehdyt
The FINNISH RURAL INDICATORS Network Service
The FINNISH RURAL INDICATORS Network Service 19.8.2004 Yrjö Palttila yrjo.palttila@stat.fi 1 The FINNISH RURAL INDICATORS system provides an information basis for: Evaluating rural and regional policy
Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1
Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos
RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016
RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA 2005-2015 VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016 SISÄLTÖ 1.Tausta 2.Elinvoima-analyysin tulokset 3.Yhteenveto 1. Tausta
PIEKSÄMÄEN SEUDUN ELINVOIMA
PIEKSÄMÄEN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Pieksämäki 7.10.2015 SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa 2. Pieksämäen seudun elinvoima ja mahdollisuudet alueiden välisessä
VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?
VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava
EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset
EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja
Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Mikkeli, 8.10.2015 SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa 2. Mikkelin seudun elinvoima ja mahdollisuudet
MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY?
MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.3.2014 Alueet (lue organisaatiot ja rakenteet!) eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat aikanaan
Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012
JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 VTT Timo Aro 6.9.2013 Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-2012 2012 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2012 Liikenne- ja viestintäministeriön
LUETTELO KÄRÄJÄOIKEUKSISSA OLEVISTA ARKISTOJEN OSISTA
KIRJE Oikeushallinto-osasto Liite 4 Tuomioistuinyksikkö 06.03.2018 OM 3/31/2016 LUETTELO KÄRÄJÄOIKEUKSISSA OLEVISTA ARKISTOJEN OSISTA Tiedot perustuvat syksyllä 2017 tehtyyn arkistokyselyyn. 1) Lapin käräjäoikeus
Julkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002
METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 Lähteet: Tilastokeskus, Genimap Oy (L6022/05) Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 1 Toimiala- ja aluejako Metsäsektori:
Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
Miten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen
Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä
Alueellista tilastoa 2006 Vammala kärjessä
Alueellista tilastoa 2006 Vammala kärjessä Vuonna 2006 Suomen aktiivisimmat shakkialueet olivat Lounais-Pirkanmaan (VammSK) ja Tammisaaren seutukunnat (Åminnefors-Hanko-Karjaa-Tammisaari). Taulukossa on
Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1072/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
Toimintaympäristön muutokset
Siikajoki Raahe Pyhäjoki Toimintaympäristön muutokset Raahen selvitysalue 14.8.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat yhteensä työnantajasektorin mukaan
MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys
2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö
N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi
Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
Seutukuntien kilpailukyky ja resilienssi
Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Seutukuntien kilpailukyky ja resilienssi Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 16.12.2014 2 TARKOITUS Tuottaa aluekehittämisen tarpeisiin taloustieteelliseen tutkimukseen ja
Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO
KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO 1. Väestö 2. Teollisen tuotannon arvonlisä ja majoitus- ja ravitsemustoiminnan tai kuljetuksen liikevaihdon osuus 3. Keskusmerkitys 4. Toiminnallinen erikoistuminen
MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki
MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki Muuttoliike on yksi väestökehityksen osatekijä Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen
TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 11.3.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys:
Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
Yhdistysluettelo 2018
Yhdistysluettelo 2018 Jäsen- ja äänimäärät Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n jäsenyhdistykset Jäsenmäärä 1.1.2018 liiton rekisterin mukaan Äänimäärä ALAJÄRVI-VIMPELIN KVT RY 38 1 ANJALANKOSKEN KVT RY 117
Vaasa kaupunkiseutuvertailussa
Vaasa kaupunkiseutuvertailussa Sisällysluettelo JOHDANTO Vaasan kaupunki ja seutu s. 3 5 Onnellisia ihmisiä s. 6 Vaasan seutu kartalla s. 7 Vaasa ja naapuriseudut kartalla s. 8 9 KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA
Yhdistysluettelo 2017
Yhdistysluettelo 2017 Jäsen- ja äänimäärät Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n jäsenyhdistykset Jäsenmäärä 1.1.2017 liiton rekisterin mukaan Äänimäärä ALAJÄRVI-VIMPELIN KVT RY 41 1 ALAVIESKAN KVT RY 41 1
Määräys toimiluvanvaraiseen radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä
Viestintävirasto 74/2018 M 1 (18) Määräys toimiluvanvaraiseen radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 2018 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta
Puoluekokous äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi jokainen piirijärjestö saa yhden edustajan
Puoluekokous 16.-17.6.2018 - äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi jokainen piirijärjestö saa yhden edustajan Yhdistys Järjestökokonaisuus Edustajia Arabian-Käpylän-Viikin Vihreät Helsinki 6
Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN
KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN 1995-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro 5.9.2013 Mitä on alueellinen kilpailukyky? Kilpailukyvylle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää.
MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni
Puoluekokous äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi kukin piirijärjestö saa yhden edustajapaikan
Puoluekokous 17. 18.6.2017 - äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi kukin piirijärjestö saa yhden edustajapaikan Yhdistys Järjestökokonaisuus Edustajia Arabian-Käpylän-Viikin Vihreät Helsinki
Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit
Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27
MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys
ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain
ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön
Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
Tehyn valtuustovaalin äänestysprosentit ammattiosastoittain
Tehyn valtuustovaalin äänestysprosentit ammattiosastoittain 2.10.2017 HELSINKI Äänestys % 102 Tehyn Hyksin Naistensairaalan ammattiosasto ry 34,4 104 Tehyn HYKS:n Lasten ja nuorten sairaalan ammattiosasto
Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013
Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus
Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus, Marja Karvonen 16.9. 2013 1 1990 1991 1992 1993 1994 199 1996 1997 1998 1999 2000
Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina
Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina 2006 2011 Liite 1 Lähde: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta, Asemakaavojen seurantalomakkeet,
MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan
Alue yhdistysten yhdistysten varsinaiset varamäärä jäsenmäärä jäsenet jäsenet äänet
ten henkilöjäsenmäärät 31.12.2017 sekä valittavien liittovaltuuston jäsenten ja varajäsenten määrät alueittain Alue yhdistysten yhdistysten varsinaiset varamäärä jäsenmäärä jäsenet jäsenet äänet Etelä-Suomi
MAAKUNTIEN)UUDISTUS)JA)PROFIILIT)
MAAKUNTIEN)UUDISTUS)JA)PROFIILIT) Itä$%ja%Pohjois$Suomen%maakun3en%huippukokous%2016% Kokkola% %30.8.2016% Maakun3en%profiilit% 74)pohjoismaisen)maakunnan) ranking) Regional)PotenDal)Index)(RPI)% 1. Oslo%(NO)%
Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla
Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi
Korkeakoulutettujen työllisyydestä
Korkeakoulutettujen työllisyydestä Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto 1 14.10.2019 Maire Mäki Ilmastonmuutos, globalisaatio, kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja teknologinen kehitys
Vaasan kaupunki ja seutu
Vaasa kaupunkiseutuvertailussa Sisällysluettelo JOHDANTO Vaasan kaupunki ja seutu s. 3 5 Onnellisia ihmisiä s. 6 Vaasan seutu kartalla s. 7 Vaasa ja naapuriseudut kartalla s. 8 9 KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA
Toimintaympäristön muutokset
Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia
Väestönlisäystä saaneet kaupunkiseudut (19/70) vuosina 2010-2017 + 31 949 + 23 591 + 141 361 + 7 090 + 4 305 + 19 087 + 12 293 + 3 340 + 2 165 + 2 009 + 1 631 + 1 393 + 1549 Lähde: Tilastokeskus, väestö;
Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus elokuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja eräiden alueiden väestönkehityksestä tammi-elokuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli elokuun
MUISTILUOTSI LÄHELLÄSI. Asiantuntija- ja tukikeskuksista tukea, tietoa ja toimintaa
MUISTILUOTSI LÄHELLÄSI Asiantuntija- ja tukikeskuksista tukea, tietoa ja toimintaa TUKEA, TIETOA JA TOIMINTAA MUISTI- SAIRAILLE JA LÄHEISILLE Tukea ohjausta ja neuvontaa muistiasioissa puhelimitse ja henkilökohtaisesti
Puoluekokous : äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi jokainen piirijärjestö saa yhden edustajan.
Puoluekokous 15.-16.6.2019: äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi jokainen piirijärjestö saa yhden edustajan. Yhdistys Järjestökokonaisuus Edustajat Arabian-Käpylän-Viikin Vihreät Helsinki 5
Vaasa kaupunkiseutuvertailussa
Vaasa kaupunkiseutuvertailussa Sisällysluettelo JOHDANTO Vaasan kaupunki ja seutu s. 3 5 Onnellisia ihmisiä s. 6 Vaasan seutu kartalla s. 7 Vaasa ja naapuriseudut kartalla s. 8 9 KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA
Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009
Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,
ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT. VTT Timo
ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT VTT Timo Aro @timoaro 26.7.2017 Jokaisen alueen menestyminen tai menestymättömyys perustuu vain ja ainoastaan kasvuun! Alue- ja väestörakenteen ISOT muutostrendit
Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys
Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.
Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen
Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Väestö Väestönkehitys 1995-2015
KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas
KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05
KAUPUNKIEN ELINVOIMAN VERTAILUANALYYSI
KAUPUNKIEN ELINVOIMAN VERTAILUANALYYSI Suurten ja keskisuurten kaupunkien absoluuttinen ja suhteellinen elinvoima vuosina 2005-2013 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Tammikuu 2014 SISÄLTÖ 1 Analyysin tausta
Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä KAIKKI IKÄRYHMÄT
Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä 2013-2015 KAIKKI IKÄRYHMÄT Helsinki 329 300 404 1033 Nurmijärvi 107 93 55 255 Nurmijärvi 245 224 191 660 Tuusula 60 37 27 124 Riihimäki 217 182 184 583 Mäntsälä
Lapin maahanmuuttotilastoja
Lapin maahanmuuttotilastoja Meri-Lapin MAKO-verkosto Tornio 16.5.2017 Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista
Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuonna 2017
Yritykset 2017 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuonna 2017 Yrityksiä aloitti 5,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016 Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 yrityksiä aloitti eniten ammatillisen, tieteellisen
Keski-Suomen Aikajana 2/2019 Tilanne
Keski-Suomen Tilanne 31.12.2018 Kasvu jatkui hyvänä koko vuoden, tosin hieman koko maata pienempänä Kovin kasvu oli Äänekosken seudulla Teollisuuden investoinneilla on iso merkitys Henkilöstömäärä on lisääntynyt
Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013
Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013 Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013 Helsinki Helsingfors 2013 Tiedustelut Förfrågningar Inquiries: Sirkku Hiltunen 09 1734 7373 Leena Jäntti 09 1734 7372 Kannen kuvat
ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)
ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) 15.2.2005/MK Lääni, Saapuneet asiat, kpl Käsitellyt asiat,kpl Käsitellyt tiedoksiantoasiat, kpl Avoinna ulosottoasioita kpl Henkilökunta,
Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus
Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin ELY-keskus 8.5.2017 kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista Maakunta väestöstä Ahvenanmaa 10,6 Uusimaa 8,0