Kouvolan elinvoima-analyysi

Transkriptio

1 Kouvolan elinvoima-analyysi 1

2 SISÄLTÖ 1. Tausta 2. Aluetalousdynamiikka 3. Työllisyysdynamiikka 4. Yritysdynamiikka 5. Vetovoimadynamiikka 6. TKI-dynamiikka 2

3 1. Tausta 3

4 Kouvolan elinvoima-analyysin toteuttaminen Analyysin aineiston muodostivat Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tilastot ja tietokannat: analyysi sisältää viisi alueiden ulkoiseen elinvoimaan (kilpailukykyyn) liittyvää teemaa: yritys-, aluetalous-, työllisyys-, vetovoima- ja TKI- ja osaamisdynamiikka. Jokaisessa teemassa oli useampia muuttujia. Analyysin tavoitteena oli tunnistaa Kouvolan asema keskisuurten kaupunkien välisessä kilpailussa. Kouvolan positiota analysoitiin sekä suhteessa aikaisempaan kehi-tykseen että valittuihin verrokkikaupunkeihin keskeisten ulkoisten kilpailukykyyn liittyvien tunnuslukujen avulla. Kouvolan kehitystä verrattiin sekä Hämeenlinnan, Joensuun, Kotkan, Lahden, Lappeenrannan, Mikkelin ja Porin kaupun-keihin että kaikkien kuntien keskiarvoon ja mediaaniin. 1. YRITYS-DYNA MIIKKA 2. ALUETALOUS- DYNAMIIKKA 3. TYÖLLISYYS-D YNAMIIKKA 4. VETOVOIMA- DYNAMIIKKA 5. OSAAMIS-DYN AMIIKKA Analyysin aikajänne käsitti kaikkien teemojen ja muuttujien osalta pääsääntöisesti aina viiden viimeisen vuoden tilastotiedot. Analyysi sisältää sekä määrällisiin että suhteellisiin muutoksiin perustuvaa tietoa. Tulokset esitetään karttojen, graafien ja taulukoiden avulla. Jokaisen graafin ja taulukon yhteydessä esitetään keskeiset nostot omissa palloissaan. 4

5 Mistä puhutaan, kun puhutaan alueen elinvoimasta? Hyvinvoinnista Kasvusta Kilpailukyvystä Kannattavuudesta Tuloksellisuudesta Dynaamisuudesta Energisyydestä Ketteryydestä Notkeudesta Muutosvalmiudesta Jne. 5

6 Alueen elinvoiman osatekijät Alueen sisäinen elinvoima Alueen mainekuva Alueen ulkoinen elinvoima Tämän analyysin näkökulma 6

7 Alueen ulkoinen ja sisäi-nen elinvoima Ulkoinen elinvoima (kovat tekijät): Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenne-, väestö-, työllisyys-, yritys- ja osaamiskehitykseen tai saavutettavuuteen ja etäisyyksiin. Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutosten alku- tai päätepistettä vaikea todentaa Riippuvuus suuri alueen ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista Sisäinen elinvoima (pehmeät tekijät): Kaupungin sisäiseen toimintaympäristöön vaikuttavat mikrotekijät, jotka liittyvät rakennettuun eli strategiseen etuun: seudun tekemät strategiset painopisteet ja valinnat, kyky tehdä päätöksiä, muutosherkkyys, kunnan sisäinen yhteistyö- ja luottamus-kulttuuri, kunnan yhteistyörakenne ja sopimusjärjestelyt jne. Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä Kaupungin mentaalinen etu avainroolissa: tulevaisuususko, myönteinen kasvuretoriikka, identiteetti, ilmapiiri, fiilistekijät ja kunnan kehitystä vahvistavat yhdistävät tekijät 7

8 Esimerkki viitekehyksestä* Kouvolan elinvoima-analyysiin ELINVOIMAPOLITIIKAN LÄHTÖKOHTIA JA ULOTTUVUUKSIA TEHTÄVÄ KESKEISET TOIMIJAT KEHITTÄMISEN LUONNE ASUIN- JA ELINYMPÄ- RISTÖ, ASUMINEN YLEINEN ELINVOIMAPOLITIIKKA Mitkä ovat Kouvolan yleisen kehittämisen tavoitteet ja yleiset kehittämisedellytykset? Ketkä ovat Kouvolan yleisen elinvoiman kehittämisen kannalta tärkeimmät avainryhmät? Mitkä ovat Kouvolan toimintaympäristön kannalta pysyviä ja hitaasti muuttuvia asioita ja rakenteita? Millaisia sisäiseen ja ulkoiseen saavutettavuuteen (yhteydet), infrastruktuurin ja kunnallistekniikan laatuun, kaavoitukseen ja pitkäjänteiseen maanhankintaan liittyviä asioita? KOHDENNETTU ELINVOIMAPOLITIIKKA Mitkä ovat Kouvolan keskeiset strategiset vahvuudet ja valinnat? Miten vahvuuksia edelleen vahvistetaan? Ketkä ovat Kouvolan strategisten vahvuuksien ja valintojen osalta keskeiset vastuulliset avainryhmät? Millaisia strategioita, ohjelmia tai sopimusjärjestelyjä on, jotka vastaavat a) strategisiin vahvuuksiin ja valintoihin sekä b) akuutteihin tai nouseviin haasteisiin? Millaisia profiloituja ja tarkkaan määriteltyjä ratkaisuja Kouvola voi tarjota uusille asukkaille, uusille yrityksille, toimiville yrityksille ja investoijille? KOKEILEVA ELINVOIMAPOLITIIKKA Mitä uusia avauksia Kouvola tavoittelee? Millaisia tulevaisuuden siemeniä pyritään kylvämään? Ketkä ovat ne kouvolalaiset tai muut toimijat, joilla on halua ja kykyä erilaisiin uusiin avauksiin, kokeiluihin ja tulevaisuuden etsintään? Miten reagoidaan ja tartutaan uusiin avautuviin lupaaviin ideoihin ja mahdollisuuksiin? Millaisia ainutlaatuisia, uniikkeja, avauksia tai kokeiluja ollaan valmiita käynnistämään esim. asumiseen, asuinalueisiin, arkkitehtuurisesti haastaviin rakennuksiin jne. liittyen? PALVELUT OSAAMINEN JA ALUEEN ELINKEINOELÄMÄ Lähde: soveltaen Airaksinen & Kolehmainen 2012 Miten tärkeimmät perus- ja lähipalvelut turvataan? Onko lähipalvelut määritelty? Mikä on oman tuotannon ja ulkopuolisten hankintojen rooli? Innovatiivisten hankintojen osuus kaikista hankinnoista? Miten Kouvolan ja alueen yleisiä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä vahvistetaan? Millaisia ovat alueen koulutus-, kehittämis- ja tutkimus & tuotekehitys-ympäristöt alueen elinkeinoelämän kannalta? Millaisia yrityspalvelluita tarjotaan? Millainen on alueen tontti-, toimitila- ja taksapolitiikka yritysten näkökulmasta? Miten alueen edunvalvontaa tai edunajamista toteutetaan? Miten erottaudutaan ja profiloidutaan peruspalveluiden tai tiettyjen erityispalveluiden tarjoamisessa (esim. liikunta-paikat, kulttuurikohteet, erityislukiot jne.) Miten Kouvolan profiilialojen vahvuuksia ja valintoja edelleen a) ylläpidetään ja b) vahvistetaan? Mitkä ovat keskeisimmät toimialaryhmät tai klusterit? Miten alueen avainyritykset voivat osallistua alueen kehittämiseen? Millaisia uusia palvelumuotoja ollaan valmiita kokeilemaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa? Yksityisten ja julkisten palveluiden synenergiamahdollisuudet? Miten alueen elinkeino-, toimiala- ja osaamisrakennetta uudistetaan ja monipuolistetaan tukemalla uusien ideoiden, avausten ja kokeilujen toteuttamista? 8

9 vuotta optimaalinen aikaväli ennakoida alueen muutos- ja kehitysdynamiikkaa 9

10 Työllisyysdynamiikka Aluetalous-dy namiikka Muu dynamiikka Yritys-dynami ikka KOUVOLAN ULKOINEN ELINVOIMA Kuntatalous-dy namiikka Väestö-dynami ikka Osaamis- ja TKI-dynamiikka 10

11 2. Aluetalousdynamiikka 11

12 BKT euroa asukasta kohden seutukunnittain vuosina 2008 ja Kouvolan BKT asukasta kohden ylitti selvästi koko maan keskiarvon ja mediaanin mediaani /as. keskiarvo /as Lappeenrannan BKT asukasta kohden oli vertailujoukon korkein vuonna Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 12

13 BKT:n muutos euroa asukasta kohden seutukunnittain vuosina Kouvolan rakennemuutos heijastuu BKT:n muutoksen vähäisyyteen vuosina mediaani Lappeenrannan ja Mikkelin BKT nousi määrälli-sesti eniten vuosien välisenä aikana Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 13

14 BKT:n muutos (%) seutukunnittain vuosien 2008 ja 2012 välillä 18,0 16,7 16,0 Kouvolan BKT:n muutos oli vain 0,4 % vuosien välisenä aikana 14,0 12,0 10,0 8,0 mediaani 7% 7,2 8,2 8,9 11,3 6,0 5,5 Lappeenrannan BKT:n muutos nousi ylivoimaisesti eniten verrokeista vuosina ,0 2,0 0,0 0,3 0,4 0,9 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 14

15 Asukkaiden käytettävissä olevat nettotulot vuosien välisenä aikana Kouvolan asukkaiden käytettävissä olevat nettotulot olivat toiseksi korkeimmat keskiarvo /as mediaani /as Kaikki verrokit ylittivät pl. Joensuu käytettävissä olevissa tuloissa koko maan mediaanin Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 15

16 Käytettävissä olevat nettotulojen muutos % vuosien välisenä aikana 15,0 Kouvolan asukkaiden käytettävissä olevien nettotulojen muutos oli alhaisin verrokeista 14,0 13,0 12,0 11,0 10,0 10,1 mediaani 11,3% 10,8 12,0 12,3 12,3 12,4 13,0 13,8 9,0 Asukkaiden käytettävissä olevat nettotulot nousivat eniten Mikkelin ja Hämeenlinnan seuduilla 8,0 7,0 6,0 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 16

17 Taloudellinen huoltosuhde vuonna 2012 Kouvolan taloudellinen huoltosuhde oli 1,52 eli yhtä työllistä kohden oli 1,52 eityöllistä Koko maa Hämeenlinna Lappeenranta Lahti Mikkeli 1,32 1,34 1,39 1,43 1,43 Pori 1,47 Taloudellinen huoltosuhde oli optimaalisin Hämeenlinnassa ja negatiivisin Kotkassa Mediaani Kouvola Joensuu Kotka 1,52 1,52 1,52 1,66 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat 1,00 1,10 1,20 1,30 1,40 1,50 1,60 1,70 17

18 Kunnallisverotettavat tulot ( per as.) vuosina 2009 ja 2013 Kouvolan kunnallisverotettavat tulot olivat asukasta kohden toiseksi korkeimmat vuonna 2009 ja mediaani /as Kaikkien verrokkikaupunkien kunnallisverotettavat tulot ylittivät koko maan mediaanin Lähde: THL, Tilasto ja indikaattoripankki sotkanet 18

19 Kunnallisverotettavien tulojen muutos (%) vuosina Kouvolan kunnallisverotettavien tulojen muutos oli 3:nneksi korkein vuosina Kotka Joensuu Mikkeli Lahti Koko maa 12,4 12,8 13,3 13,5 15,1 Mediaani 15,3 Kunnallisverotettavat tulot nousivat eniten Hämeenlinnassa,Porissa ja Kouvolassa Lappeenranta 16,6 Kouvola 17,2 Pori 19,6 Hämeenlinna 21,1 5,0 7,0 9,0 11,0 13,0 15,0 17,0 19,0 21,0 23,0 Lähde: THL, Tilasto ja indikaattoripankki sotkanet 19

20 Yhteenveto aluetalousdynamiikasta Bruttokansantuote: Kouvolan bruttokansantuote asukasta kohden ylitti koko maan keskiarvon ja mediaanin vuoden 2012 lopussa. Kouvolan BKT oli asukasta kohden neljänneksi korkein verrokkikaupungeista. Kouvolan rakennemuutos tulee hyvin esiin siinä, että BKT kasvoi määrällisesti vain noin 500 euroa vuosien välisenä aikana. Kouvolan BKT:n muutos jäi määrällisesti ja suhteellisesti toiseksi alhaisimmaksi verrokkikaupunkien joukossa. Taloudellinen huoltosuhde eli työllisten osuus suhteessa ei-työllisiin oli koko maassa keskimäärin 1,32 eli sataa työllistä kohden oli 132 ei-työllistä. Kouvolan taloudellinen huoltosuhde oli 1,52, joka oli verrokkikaupunkien joukossa toiseksi korkein yhdessä Kotkan kanssa. Taloudellinen huoltosuhde oli verrokkikaupungeista alhaisin Hämeenlinnan kaupungissa. Kunnallisverotettavat tulot olivat keskimäärin ja mediaani euroa asukasta kohden koko maassa vuonna Kouvolan kunnallisverotettavat tulot olivat asukasta kohti laskettuna verrokkikaupungeista toiseksi korkeimmat Kotkan jälkeen ja ylitti selvästi koko maan mediaanin. Kunnallisverotettavat tulot nousivat Kouvolassa kolmanneksi eniten verrokkikaupungeista vuosina Asukkaiden käytettävissä olevat tulot verojen ja maksujen jälkeen olivat koko maassa keskimäärin euroa ja mediaani vuonna Asukkaiden käytettävissä olevat nettotulot maksujen ja verojen jälkeen olivat Kouvolassa verrokkijoukon toiseksi korkeimmat ja ylittivät selvästi koko maan mediaanin. Toisaalta asukkaiden käytettävissä olevat tulot kasvoivat suhteellisesti vähiten verrokeista. 20

21 3. Työllisyysdynamiikka 21

22 Työpaikkaomavaraisuusaste (%) vuoden 2012 lopussa Kouvolan työpaikkaomavaraisuusaste oli 96,9 % vuoden 2012 lopussa ,7 109,9 107, , , Työpaikkaomavaraisuusaste ylitti 68 kunnassa rajan 100 vuonna 2012: vaihteluväli 39 % -134 % Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat 22

23 Työpaikkojen määrän kehitys kunnittain vuosina 2008 ja 2012 Kouvolan työpaikkamenetykset olivat yhteensä työpaikkaa vuosina Kunta Muutos abs. Hämeenlinna Joensuu Kotka Kouvola Lahti Koko maasta katosi yhteensä työpaikkaa vuosina Lappeenranta Mikkeli Pori Yhteensä Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti 23

24 Työpaikkojen määrän muutos (%) vuosina Kouvola menetti työpaikkoja suhteellisesti eniten verrokeista vuosina ,9-6,8-3,1-2,7-2,5 Kouvola Kotka Pori Hämeenlinna Mikkeli -1,9 Lahti Työpaikkojen määrä kasvoi vain Joensuussa vuosien välisenä aikana -1,6 Koko maa Lappeenranta -0,2 Joensuu 2,0-8,0-7,0-6,0-5,0-4,0-3,0-2,0-1,0 0,0 1,0 2,0 3,0 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti 24

25 Yksityisen sektorin työpaikkojen määrän muutos (%) vuosina Kouvola menetti verrokeista toiseksi eniten yksityisen sektorin työpaikkoja Yksityisen sektorin työpaikat lisääntyivät vain Joensuussa vuosina ,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0-10,0-12,0-14,0-12,5-12,2-7,2-6,4-6,0-4,1-3,7-3,7 muutoksen mediaani -4,7% 0,1 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti 25

26 Yksityisen sektorin osuus (%) kaikista työpaikoista vuosina 2008 ja Kouvolassa yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista oli 52,6 % vuonna ,0 65,0 60,0 mediaani 48,7% 57,5 57,8 58,1 59,9 60,8 55,0 51,2 52,6 54,2 54,8 50,0 Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista oli korkein Kotkassa ja Lahdessa vuonna ,0 40,0 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti 26

27 Työllisyysaste (%) vuosina 2008 ja Kouvolan työllisyysaste oli 65,9 % vuonna 2012 ja jäi alle koko maan keskiarvon työllisyysaste 69,6% 65,7 65,9 66,9 66,9 67,8 70, ,6 62,3 Hämeenlinna oli ainoa verrokkikaupungeista, joka ylitti koko maan keskiarvon vuonna Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat 27

28 Työllisyysasteen muutos (%-yksikköä) vuosina ,5 Kouvolan työllisyysaste heikkeni 1,5 %-yksikköä vuosina ,5-1 -0,4-0,3 0 0,1 Lappeenranta ja Mikkeli olivat ainoat verrokki, joissa työllisyys-aste ei heiken-tynyt vuosina ,5-2 -2,5-3 -3,5-3,3-1,7-1,5-1,5 työllisyysasteen muutos -1,1%-yksikköä v Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat 28

29 Yhteenveto työllisyysdynamiikasta Työpaikkaomavaraisuusaste ja työpaikkojen määrä: Kouvolan työpaikkaomavaraisuusaste oli 96,9 % vuoden 2012 lopussa eli sataa kouvolalaista työllistä kohden alueella oli 96,9 työpaikkaa. Kouvolan työpaikkaomavaraisuusaste oli verrokkikaupungeista alhaisin ja jäi koko maan keskiarvoa (100) alhaisemmaksi. Työpaikkojen määrä väheni koko maassa noin työpaikalla vuosina Kouvolasta katosi työpaikkaa vuosina Kouvolan (-6,9 %) ja Kotkan (-6,8 %) työpaikkamenetykset olivat suhteellisesti suurimmat verrokkikaupungeista. Työpaikkojen määrä väheni kaikissa verrokkikaupungeissa Joensuuta (+2,0 %)lukuun ottamatta. Kouvolan työpaikkamenetykset kohdistuivat erityisesti avoimen sektorin työpaikkoihin (-12,2 %). Kouvolan yksityisen sektorin työpaikkamenetykset olivat toiseksi suurimmat Kotkan (-12,5 %) jälkeen vuosina Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista: Kouvolassa yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista oli 52,6 % vuoden 2012 lopussa. Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista laski Kouvolassa -3,2 prosenttiyksikköä vuosien välisenä aikana. Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista laski kaikissa verrokkikaupungeissa ja koko maassa. Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista oli Kouvolassa verrokkeihin verrattuna toiseksi alhaisin, mutta ylitti selvästi koko maan mediaanin (48,7 %). Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista ylitti koko maan keskiarvon Kotkassa ja Lahdessa. Työllisyysaste oli keskimäärin 69,6 % koko maassa vuoden 2012 lopussa. työllisyysasteen ylitti verrokeista vain Hämeenlinna (70,7 %). Kouvolan työllisyysaste oli 65,9 %, joka oli keskitasoa muihin verrokkeihin verrattuna. Kouvolan työllisyysaste laski 1,5 %-yksikköä vuosien välisenä aikana. Työllisyysaste heikkeni kaikissa muissa kaupungeissa kuin Lappeenrannassa (+0,1 %-yksikköä) ja Mikkelissä (0 %-yksikköä). Työllisyysaste heikkeni eniten Kotkassa (-3,3 %-yksikköä) vuosina

30 4. Yritysdynamiikka 30

31 Toimialarakenteen monipuolisuusindeksi (HHI) seuduittain vuonna 2012 HHI-indeksi (Herfindahl Hirschman-indeksi) avulla voidaan analysoida toimialarakenteen keskittynei-syyttä tai monipuolisuutta. Indeksin arvot vaihtelevat välillä: mitä korkeampi arvo, sitä keskittyneempi on toimialarakenne ja mitä alhaisempi arvo sitä monipuolisempi toimialarakenne. Kartassa on kuvattu Suomen kaikkien seutukuntien (70) teollisuuden toimialan työllisten sijoittumista teollisuuden toimialan 24 alaluokkaan. Seudut on jaettu kuuteen luokkaan arvojen perusteella. Oulun Sininen väri kartassa kuvaa niitä seutuja, joissa työlliset ovat monipuolisimmin sijoittuneet teolli-suuden 24 toimialalle. Monipuolisuus suojaa äkillisissä muutoksissa, suhdannevaihteluissa tai talouden muissa häiriötilanteissa. Keskittyneisyys on taas riskitekijä. Pietarsaaren Jyväskylän Kuopion Joensuun Kouvolan seudun monipuolisuusindeksi oli keskitasoa alhaisempi 70 kaupunkiseudun joukossa vuonna Porin Tampereen Monipuolisuusindeksi oli vahvin yhdeksällä seudulla seuraavassa järjestyksessä: Kuopion, Turun, Lahden, Hämeenlinnan, Tampereen, Helsingin, Pietarsaaren, Porin, Joensuun ja Kotka-Haminan seuduilla. Turun Hämeenlinnan Lahden Helsingin Kouvolan Kotka-Haminan Lähde: Vähäsantanen & Karppinen 2014, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö 31

32 Kouvolassa toimivien yritysten (yrityskanta) sijoittuminen (%) eri toimialoille (TOL 2008) vuonna 2012 Kouvolassa oli toimivaa yritystä vuoden 2012 lopussa Joka toinen kouvolalainen yritys oli toimialoilla G, F, M ja S X Toimiala tuntematon T Kotitalouksien toiminta työnantajina S Muu palvelutoiminta R Taiteet, viihde ja virkistys Q Terveys- ja sosiaalipalvelut P Koulutus O Julkinen hallinto ja maanpuolustus N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen L Kiinteistöalan toiminta K Rahoitus- ja vakuutustoiminta J Informaatio ja viestintä I Majoitus- ja ravitsemistoiminta H Kuljetus ja varastointi G Tukku- ja vähittäiskauppa; F Rakentaminen E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto ym. D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto ym. C Teollisuus B Kaivostoiminta ja louhinta A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 0,1 0,1 2,3 2,7 1,3 0,0 0,4 1,1 0,4 0,4 4,8 2,6 4,5 4,1 6,0 8,2 7,5 8,5 11,2 17,5 16,5 0,0 4,0 8,0 12,0 16,0 20,0 Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset 32

33 Yrityskanta (toimivien yritysten määrä) promillea keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden vuonna 2013 Kouvolassa oli 48,7 toimivaa yritystä tuhatta asukasta kohden vuonna ,0 65,0 60,0 55,0 mediaani 65,9 54,0 55,4 57,0 57,2 57,7 64,1 50,0 48,7 49,6 49,9 mediaani oli 65,9 yritystä tuhatta asukasta kohden ,0 40,0 Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset 33

34 Yritysten nettoperustanta (aloittaneet-lopettaneet) vuosina Kouvolan yritysten nettoperustanta oli 235 uutta yritystä vuosina Koko maa KA Kotka Kouvola Mikkeli Joensuu Lahti 324 Kaikkien verrokkikaupunkien yritysperustanta oli positiivinen vuosina Pori 366 Hämeenlinna 393 Lappeenranta Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset 34

35 Yritysten nettoperustannan muutos (%) suhteessa yrityskantaan vuosina Kouvolan nettoperustannan muutos oli 5,3 % suhteessa yrityskantaan ,0 12,0 10,0 8,0 mediaani 8,2% 6,9 7,4 7,8 9,1 9,7 10,5 11,9 6,0 5,3 5,4 4,0 Kouvolan yritysperustannan nettomuutos oli alhaisin verrokkikaupung eista vuosina ,0 0,0 Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset 35

36 Yritysten uusiutumisaste (luova tuho) (%) vuosina Kouvolan yritysten uusiutumisaste oli 3:nneksi korkein verrokeista vuosina ,4 mediaani 14,1% 15,1 15,9 16,0 16,1 16,2 16,9 17,4 17, kuntien yritysten uusiutumisaste oli alhaisempi kuin verrokkikaupungeissa Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset 36

37 Kaikkien yritystoimipaikkojen liikevaihto (1000 euroa) per henkilö vuonna 2013 Kouvolan yritystoimipaikkojen liikevaihto oli keskimäärin euroa per henkilö Kaikkien kuntien liikevaihdon mediaani /hlö Kouvolan yritysten liikevaihto oli 3:nneksi korkein verrokkikaupungeista vuonna Lähde: Tilastokeskus, alueellinen yritystoimintatilasto 37

38 Kaikkien yritystoimipaikkojen liikevaihdon (1000 euroa) suhteellinen muutos % vuosina Kouvolan yritystoimipaikk ojen suhteellinen muutos oli alhaisin verrokeista vuosina ,0 21,0 18,0 15,0 12,0 muutoksen mediaani 15,2% 12,0 12,9 17,9 19,1 20,7 21,0 22,5 9,0 9,0 6,0 Yritystoimipaikk ojen liikevaihto kasvoi suhteellisesti eniten Hämeenlinnassa ja Kotkassa 3,0 0,0 Lähde: Tilastokeskus, alueellinen yritystoimintatilasto 38

39 Yhteenveto yritysdynamiikasta Toimivat yritykset (yrityskanta): Kouvolassa oli yhteensä toimivaa yritystä vuoden 2013 lopussa. Kouvolassa oli 48,7 yritystä tuhatta asukasta kohden, joka oli selvästi vähemmän kuin keskimäärin kunnissa (64,1 yritystä tuhatta asukasta kohden). Kouvolassa oli Joensuun ja Kotkan ohella vähiten toimivia yrityksiä suhteessa asukaslukuun. Kouvolan yrityskannasta pääosa oli tukkuja vähittäiskaupassa, rakentamisessa ja ammatillisessa tieteellisessä, taiteellisessa ja teknillisessä toiminnassa. Kouvolan toimialarakenne oli henkilöstön sijoittumisen näkökulmasta keskitasoa eli ei erityisen monipuolinen tai ei erityisen yksipuolinen. Yritysperustanta (aloittaneet-lopettaneet yritykset): Kouvolan yritysperustanta oli yhteensä 235 uutta yritystä vuosien välisenä aikana eli keskimäärin 47 uutta yritystä vuodessa. Kaikkien verrokkikaupunkien yritysperustanta oli positiivinen. Kouvolan yritysperustannan muutos% oli alhaisin verrokkikaupunkien joukossa ja jäi jälkeen koko maan keskimääräisestä yritysperustannasta. yritysperustannan keskiarvon ylitti vertailukaupungeista vain Lappeeranta. Yritysten uusiutumisaste (luova tuho): Kouvolan yritysten uusiutumisaste 16,9 % oli kolmanneksi korkein verrokkikaupungeista vuosina Korkein uusiutumisaste oli Lahdessa ja Kotkassa. Kaikkien verrokkikaupunkien yritysten uusiutumisaste ylitti koko maan keskiarvon. Yritystoimipaikkojen liikevaihto: Kouvolan yritystoimipaikkojen liikevaihto oli keskimäärin euroa henkilöä kohden vuoden 2013 lopussa. Kouvolan yritystoimipaikkojen liikevaihto oli kolmanneksi korkein verrokkikaupungeista Lappeenrannan ja Hämeenlinnan jälkeen ja ylitti selvästi koko maan yritystoimipaikkojen mediaanin ( euroa per hlö). Kouvolan yritystoimipaikkojen liikevaihdon muutos jäi kuitenkin vertailukaupunkien alhaisemmaksi vuosina

40 5. Vetovoimadynamiikka 40

41 Asukasluvun muutos (%) vuosina ,0 Kouvolan asukasluvun muutos oli negatiivinen (-1,8 %) vuosina ,5 2,0 1,5 1,0 0,5 väestön muutos 1,8% 0,3 0,5 1,1 1,7 2,1 2,4 0,0 Asukasluvun muutos oli positiivisin Joensuussa ja Lahdessa vuosina ,5-1,0-1,5-2,0-2,5-1,8-0,6 Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset alueittain 41

42 Nettomuutto (kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus) vuosina Kouvolan muuttotappiot olivat yhteensä -455 henkilöä vuosien välisenä aikana Kouvola Koko maa KA Mikkeli Kotka Lappeenranta 1165 Pori 1355 Kaikki muut verrokkikaupungit saivat muuttovoittoa vuosina Hämeenlinna Joensuu Lahti Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset alueittain 42

43 Kuntien välinen nettomuutto promillea 1000 asukasta kohden per vuosi vuosina Kouvola oli ainoa verrokkikaupungeista, joka kärsi muuttotappiota kuntien välisestä muuttoliikkeestä ,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 2,0 2,4 3,2 3,2 5,0 5,3 6,0 Lahti, Hämeenlinna ja Joensuu saivat eniten muuttovoittoa suhteessa asukaslukuun vuosina ,0 0,0-1,0-2,0-1,0 Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset alueittain mediaani 1,65 43

44 Valmistuneiden asuntojen määrä vuosina Kouvolassa valmistui 997 uutta asuntoa vuosina Kaupunki Valmistuneiden asuntojen määrä Valmistuneiden asuntojen määrä asukasta kohden Joensuu ,3 Lahti ,7 Hämeenlinna ,8 Mikkeli ,4 Valmistuneiden asuntojen määrä oli korkein suhteessa asukaslukuun Joensuussa ja Lahdessa Lappeenranta ,7 Pori ,4 Kotka ,2 Kouvola ,3 Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta 44

45 Asunto-osakkeiden* neliöhinnat vuonna 2010 ja 2014 (*sisältää kerros-, rivi- ja pientalo-osakkeet) Kouvolassa asunto-osakkeiden neliöhinnoissa ei tapahtunut muutosta vuosina 2010 ja Asunto-osakkeiden neliöhinnat 2010 Asunto-osakkeiden neliöhinnat Asuntoosakkeiden hinnat olivat korkeimmat Joensuussa ja alhaisimmat Kouvolassa vuonna Lähde: Tilastokeskus, asunto-osakkeiden neliöhinnat vuosina 2010 ja

46 Asunto-osakkeiden* neliöhintojen muutos% vuosina (*sisältää kerros-, rivi- ja pientalo-osakkeet) 20,0 Kouvolan asunto-osakkeiden neliöhinnat pysyivät ennallaan vuosina ,0 16,0 14,0 12,0 17,2 13,8 13,5 10,6 10,0 8,4 8,0 Asuntoosakkeiden neliöhinnat nousivat suhteellisesti eniten Mikkelissä vuosina ,0 4,0 2,0 0,0 3,5 0,2 0,0 Lähde: Tilastokeskus, asunto-osakkeiden neliöhinnat vuosina 2010 ja

47 Väestöllinen huoltosuhde vuonna 2013 Kouvolan väestöllinen huoltosuhde oli 0,60 eli yhtä työikäistä kohden oli 0,6 lasta tai eläkeläistä Joensuu Lappeenranta Lahti Koko maa KA Mikkeli 0,50 0,55 0,55 mediaani 290, /as. 0,59 Pori 0,60 Väestöllinen huoltosuhde oli optimaalisin Joensuussa, Lappeenrannassa ja Lahdessa vuonna 2013 Hämeenlinna 0,60 Kotka 0,60 Kouvola 0,60 Koko maa mediaani 0,67 0,4 0,45 0,5 0,55 0,6 0,65 0,7 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat 47

48 Väkiluvun muutos (%) väestöennusteen mukaan Kouvola -4,8 Kouvolan väestöennuste on negatiivinen vuoteen 2030 mennessä (-4,8 %) Koko maa mediaani Koko maa KA Mikkeli Kotka -2,1-0,5 0,4 1,4 Pori 2,4 Väestö kasvaa ennusteen mukaan eniten Hämeenlinnassa ja Lahdessa vuosina Lappeenranta 2,6 Joensuu 4,1 Lahti 9,1 Hämeenlinna 9,9-6,0-4,0-2,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset alueittain 48

49 Yhteenveto vetovoimadynamiikasta Väestö: Kouvolan asukasluku on ollut supistuvalla uralla ensisijaisesti kuntien välisen muuttoliikkeen ja toissijaisesti negatiivisen luonnollisen väestönlisäyksen vuoksi. Kouvolan nettomaahanmuutto on ollut positiivinen kuten lähes kaikissa kunnissa. Kouvolan asukasluku vähentyi -1,8 prosenttia vuosina Kouvola ja Kotka olivat ainoat verrokkikaupungit, joissa asukasluvun muutos oli negatiivinen vuosina Muuttoliike: Kouvola kärsi -455 henkilöä muuttotappiota vuosina Muuttotappiot perustuivat negatiiviseen maan sisäiseen muuttoliikkeeseen. Kouvola oli ainoa verrokkikaupungeista, joka sai muuttotappiota vuosina Verrokeista saivat suhteessa asukaslukuun eniten muuttovoittoa Lahti, Hämeenlinna ja Joensuu. Esimerkiksi Lahti sai eniten määrällistä muuttovoittoa (+325 hlöä) juuri Kouvolasta vuosina Valmistuneet asunnot ja asuntojen neliöhinnat: Kouvolassa valmistui yhteensä 997 uutta asuntoa vuosina eli 114 asuntoa asukasta kohden. Kouvolassa valmistui vähiten uusia asuntoja verrattuna muihin verrokkikaupunkeihin ja kaikkiin maakuntakeskuksiin vuosina Kouvolan asunto-osakkeiden neliöhinnat olivat alhaisimmat verrokkikaupunkien ja kaikkien maakuntakeskuksien joukossa 2010 ja Kouvolan asunto-osakkeiden neliöhinnat säilyivät ennallaan vuosien välisenä aikana Väestöllinen huoltosuhde tarkoittaa vuotiaan työvoiman suhdetta alle 15-vuotiaisiin lapsiin ja yli 65-vuotiaisiin eläkeläisiin. väestöllinen huoltosuhde oli 0,54 vuoden 2013 lopussa eli yhtä työvoimaan kuuluvaa henkilöä kohden oli 0,54 lasta tai eläkeläistä. väestöllisen huoltosuhteen keskiarvo oli 0,56 ja mediaani 0,67. Kouvolan väestöllinen huoltosuhde oli 0,60 vuoden 2013 lopussa eli hieman heikompi kuin koko maan keskiarvo, mutta kilpailukykyisempi kuin koko maan mediaanikunnassa. Väestöennusteen perusteella Kouvolan väkiluku vähenee edelleen vuosien välisenä aikana. Kouvolan väkiluvun ennakoidaan vähenevän -4,8 % vuoteen 2030 mennessä. Kouvola oli ainoa verrokkikaupungeista, jossa väkiluku laskee ennusteen mukaan vuosien välisenä aikana. 49

50 6. Osaamis- ja TKI-dynamiikka 50

51 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot euroa asukasta kohden 2009 ja 2013 TKI 2009 TKI 2013 Kouvolan T&Kmenot olivat erittäin alhaiset asukasta kohti laskettuna Koko maa ka /as Tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat asukasta kohden korkeimmat korkeakoulujen ansiosta Lappeenrannassa ja Joensuussa Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys 51

52 Tutkimus- ja kehitysmenojen muutos (%) euroa asukasta kohden vuosina Kouvolan seudun T&Kmenojen muutos% säilyi ennallaan vuosien välisenä aikana Mikkeli Joensuu Pori Lappeenranta 12,8 14,8 27,8 29,6 Lahti 3,8 Mikkelin ja Joensuun seutujen T&Kmenot nousivat suhteellisesti eniten vuosina Koko maa 1,4 Kouvola 0-7,7 Kotka-Hamina -7,9 Hämeenlinna -10,0-5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys 52

53 Yritysten osuus (%) tutkimus- ja kehitysmenoista 2013 Joensuu 23 Kouvolassa yritysten osuus T&K-menoista oli lähes puolet vuoden 2013 loussa Mikkeli Lappeenranta Kouvola Hämeenlinna 69 Yritysten osuus T&K-menoista oli neljä viidesosaa Porin ja Lahden seudulla vuoden 2013 lopussa Koko maa Kotka-Hamina Lahti Pori Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys

54 Koulutustaso vuoden 2013 lopussa 400 Kouvolan koulutustaso oli 305 vuoden 2013 lopussa Väestön koulutustasoa mitataan perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti Koulutustaso oli korkein monipuolisen koulutustarjonnan korkeakoulukaupungeissa: kuntien vaihteluväli Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta 54

55 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (%) yli 15- vuotiaasta väestöstä vuosina 2009 ja Kouvolassa oli korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 23,8 % yli 15-vuotiaista vuoden 2013 lopussa 32,0 30,0 28,0 26,0 24,0 22,0 23,8 Koko maa ka ,3% 25,8 26,2 27,4 28,1 28,4 29,2 29,9 20,0 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli korkein Hämeenlinnassa, Joensuussa ja Mikkelissä vuonna ,0 16,0 14,0 12,0 10,0 mediaani 20,2 % v.2013 Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne 55

56 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden muutos (%-yksikköä) vuosina Kouvolassa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus nousi 1,3 %- yksikköä vuosina Kotka Kouvola Mediaani Hämeenlinna Pori 1,2 1,3 1,6 1,7 1,9 Koko maa KA 2,0 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus nousi kaikissa verrokeissa: eniten Mikkelissä ja Joensuussa Lahti 2,0 Lappeenranta 2,1 Joensuu 2,1 Mikkeli 2,2 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 1,6 1,8 2,0 2,2 2,4 Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne 56

57 Yhteenveto osaamisdynamiikasta Tutkimus- ja tuotekehitysmenot vaihtelivat merkittävästi alueiden välillä korkeakoulujen ja tutkimus- ja tuotekehitystyötä tekevien yritysten sijainnin vuoksi. Kouvolan tutkimus- ja tuotekehitysmenot (96 euroa asukasta kohden) olivat alhaiset koko maan keskiarvoon ja verrokkikaupunkeihin verrattuna. Kouvolan TK-menojen määrässä asukasta kohden ei tapahtunut muutosta vuosien välisenä aikana. TK-menot olivat asukasta kohden laskettuna verrokeista korkeimmat Lappeenrannassa. TK-menojen osuus nousi suhteellisesti eniten Mikkelin, Joensuun ja Porin seudulla. Kouvolassa yritysten osuus TK-menoista oli hieman puolet (57 %). Yritysten osuus TK-menoista oli korkein Porin ja Lahden seudulla, joissa yritysten osuus oli neljä viidesosaa kaikista menoista. Yritysten osuus oli alhaisin Joensuussa (23 %) Koulutustaso ja korkea-asteen suorittaneiden osuus: Tilastokeskuksen koulutustasomittaimella mitataan alueen väestön keskimääräistä koulutustasoa peruskoulun jälkeen suoritettujen tutkintojen pituudella. Kouvolan koulutustasoarvo oli 305, joka oli verrokkikaupungeista alhaisin, mutta selvästi kaikkien kuntien mediaania korkeampi. Kouvolassa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaasta väestöstä oli 23,8 %. Kouvolan luku jäi alle koko maan keskiarvon (29,3 %), mutta oli koko maan mediaania (20,2 %) korkeampi. Kouvolassa oli korkeaasteen tutkinnon suorittaneita vähemmän kuin muissa verrokkikaupungeissa. Kouvolan ja Kotkan korkea-asteen koulutustarjonta on rajallinen verrattuna muihin verrokkikaupunkeihin Hämeenlinnaa lukuun ottamatta. Hämeenlinnan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli korkein keskeisen sijaintiedun ansiosta. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus kasvoi kaikissa verrokkikaupungeissa ja koko maassa vuosien välisenä aikana. Kouvolan korkeaasteen tutkinnon suorittaneiden osuus kasvoi 1,3 %-yksikköä vuosina , joka oli toiseksi vähiten Kotkan (1,2 %) jälkeen. Korkea-asteen suorittaneiden osuus nousi eniten Mikkelissä ja Joensuussa. 57

58 Kouvolan mahdollisuudet ja suositukset seminaariesityksessä