ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

Transkriptio

1 ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki

2 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen sananlasku -

3 SISÄLTÖ I. MISTÄ PUHUTAAN, KUN PUHUTAAN ALUEEN ELINVOIMASTA? II. ALUE- JA KUNTATALOUSDYNAMIIKKA SATAKUNNASSA 2000-LUVULLA III. TYÖPAIKKA JA TYÖLLISYYSDYNAMIIKKA SATAKUNNASSA 2000-LUVULLA IV. OSAAMIS- JA T&K-DYNAMIIKKA SATAKUNNASSA 2000-LUVULLA

4 Mistä puhutaan, kun puhutaan alueiden elinvoimasta?

5 Alueen elinvoima muodostuu kolmesta toisiaan täydentävästä näkökulmasta 3. Mainekuva 1. Ulkoinen elinvoima 2. Sisäinen elinvoima

6 Ulkoinen elinvoima: Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenne-, väestö-, työllisyys-, yritys- ja osaamiskehitykseen tai saavutettavuuteen ja etäisyyksiin. Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutosten alku- tai päätepistettä vaikea todentaa Riippuvuus suuri alueen ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista Sisäinen elinvoima: Seudun sisäiseen toimintaympäristöön vaikuttavat mikrotekijät, jotka liittyvät mm. alueen tekemiin strategisiin painopisteisiin ja valintoihin, palveluiden saatavuuteen, palveluverkkoon, kykyyn tehdä päätöksiä, muutosherkkyyteen, seudun sisäiseen yhteistyö- ja luottamuskulttuuriin, seudun yhteistyörakenne ja sopimusjärjestelyihin jne. Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä

7 Työpaikka- ja työllisyysdynamiikka Yritysdynamiikka Saavutettavuus ja yhteysdynamiikka Osaamis- ja TKIdynamiikka Maakunnan ulkoinen elinvoima Mentaalinen dynamiikka Alue- ja kuntalousdynamiikka Väestödynamiikka Muu dynamiikka

8 Optimaalinen aikaväli ennakoida alueen muutos- ja kehitysdynamiikkaa 8

9 Lukuohje seuraavien graafien osalta Graafeissa verrataan Satakunnan muutosta ja positiota suhteessa muiden maakuntien (18) kehitykseen vuosina Graafeissa on sekä absoluuttista että suhteellista tietoa vuosien 2000-luvun kehityksestä Absoluuttinen tieto pitää sisällään vertailutietoa, jossa vuoden 2000 tilannetta verrataan viimeiseen käytettävissä olevaan tilastovuoteen ( ) Suhteellinen tieto pitää sisällään muutoksen suhteessa asukaslukuun vuosina : muutosprosentin avulla pyritään osoittamaan alueiden aseman muutosta 2000-luvun aikana Lisäksi joissakin graafeissa on punainen viiva ja keltainen viiva: punainen viiva kuvaa Porin seutukunnan ja keltainen viiva Rauman seutukunnan arvoa ko. muuttujan kohdalla

10 Alue- ja kuntatalouden dynamiikka

11 Työpaikka- ja työllisyysdynamiikka Yritysdynamiikka Saavutettavuus ja yhteysdynamiikka Osaamis- ja TKIdynamiikka Maakunnan ulkoinen elinvoima Mentaalinen dynamiikka Alue- ja kuntalousdynamiikka Väestödynamiikka Muu dynamiikka

12 Bruttokansantuote asukasta kohden vuosina Satakunnan BKT 6:nneksi korkein asukasta kohden vuonna 2011 (7. vuonna 2000) Uusimaa maakuntana omassa sarjassaan: ero euroa esim. Kainuuseen per asukas Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

13 Bruttokansantuotteen muutos % vuosina ,8 58,4 Keski- ja Etelä-Pohjanmaa versus Kymenlaakso ja Varsinais- Suomi 53,8 53,7 52,5 49,5 47,5 42,1 Satakunnan BKT:n muutos 8:nneksi korkein vuosina ,9 38,6 38,5 38,1 35,2 33,9 31,9 30, , Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

14 Viennin arvo maakunnittain vuonna 2012 (miljoonaa euroa) Kainuu Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Kanta-Häme Päijät-Häme Pohjois-Savo Etelä-Karjala Kymenlaakso Keski-Suomi Lappi Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Satakunnan viennin osuus 6,1 % koko maan viennistä Uudenmaan, Varsinais- Suomen ja Pirkanmaan osuus 51,7 % Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

15 Viennin arvo maakunnittain vuonna 2012 (euroa per asukas) Kainuu Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kanta-Häme Päijät-Häme Keski-Suomi Pirkanmaa Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Karjala Satakunta Lappi Pohjanmaa Viennin alueelliset erot suuria: vrt. Pohjanmaa-Kainuu Satakunnan viennin arvo 3:nneksi korkein asukasta kohden Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

16 Kunnallisverojen määrä euroa per asukas vuonna 2000 ja 2012 Lähde: Tilastokeskus, kuntien tilinpäätökset Satakunnassa kunnallisverojen määrä 9:nneksi korkein vuonna 2012 Uusimaa, Kymenlaakso ja Pirkanmaa kärjessä vuonna 2000 ja

17 Kunnallisverojen määrän muutos % vuosina Uusimaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa 51,8 54,2 Satakunnassa maksettujen kunnallisverojen määrä nousi 59,9 2:ksi eniten ,7 Pohjois-Karjala 63 Kymenlaakso 63,3 Pohjanmaa 64 Pirkanmaa 64,6 Kanta-Häme 65,2 Etelä-Karjala 65,4 Lappi 65,8 Kainuu 67,3 Keski-Pohjanmaa 67,4 Etelä-Pohjanmaa 67,7 Päijät-Häme 68,8 Pohjois-Savo 69,8 Satakunta 70,3 Etelä-Savo 71 Lähde: Tilastokeskus, kuntien 45 tilinpäätökset

18 Kuntalainojen määrä euroa per asukas vuonna 2000 ja Kuntalainojen määrä nousi keskimäärin 3X vuosina Satakunnassa kuntalainojen määrä selvästi alhaisin, Keski- Pohjanmaalla korkein Lähde: Tilastokeskus, kuntien tilinpäätökset

19 Kuntalainojen määrän muutos% vuosina Satakunta Lappi Pohjois-Karjala 71,4 78,9 111,9 Kuntalainojen määrä nousi vähiten Satakunnassa ja Lapissa Keski-Suomi 124 Varsinais-Suomi 130,2 Etelä-Savo 151,5 Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Päijät-Häme 162,9 169,5 175,6 178,5 180,7 Kuntalainojen määrä nousi eniten Kaakkois- Suomessa ja Kanta-Hämeessä Pohjois-Savo 185,9 Uusimaa 189 Pirkanmaa 195,5 Pohjanmaa 198,6 Kanta-Häme 202,5 Etelä-Karjala 205,7 Kymenlaakso 228,1 Lähde: Tilastokeskus, kuntien tilinpäätökset

20 Työpaikka- ja työllisyysdynamiikka

21 Työpaikka- ja työllisyysdynamiikka Yritysdynamiikka Saavutettavuus ja yhteysdynamiikka Osaamis- ja TKIdynamiikka Maakunnan ulkoinen elinvoima Mentaalinen dynamiikka Alue- ja kuntalousdynamiikka Väestödynamiikka Muu dynamiikka

22 Työpaikkojen määrän kehitys vuosina Koko maassa uutta työpaikkaa, joista 57,7 % Uudellemaalle Porin seudulla työpaikkojen määrä kasvoi vain Porissa ja Ulvilassa Satakunnassa työpaikkojen määrä kasvoi hieman (155) ja viidessä maakunnassa väheni Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

23 Työpaikkojen määrän muutos (muutos%) vuosina ,6 Kymenlaakso -3,3-2,6-2,5-2,4 Etelä-Savo Päijät-Häme Etelä-Karjala Kainuu Satakunnassa yhteensä työpaikkaa vuoden 2012 lopussa: muutos 0,2 % vuosina Satakunta 0,2 Varsinais-Suomi 1 Pohjois-Karjala Lappi Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi 1,7 2,7 3,9 4,3 Työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti eniten Pirkan-maalla ja Keski-Pohjanmaalla Pohjois-Savo 4,8 Kanta-Häme 5,8 Pohjanmaa 7 Pohjois-Pohjanmaa 8,1 Uusimaa 8,8 Keski-Pohjanmaa 8,9 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti Pirkanmaa 9,

24 Työpaikkojen määrän kehitys vuosina Satakunnassa työpaikkamenetys yhteensä noin 3700 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti Työpaikkojen määrä väheni vuosina koko maassa Varsinais-_Suomi Kymenlaakso Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa -840 Pohjois-Savo -673 Pohjois-Karjala Satakunta Päijät-Häme Etelä-Savo Keski-Suomi Kanta-Häme Etelä-Karjala Pohjois-Pohjanmaa -280 Lappi Kainuu Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa

25 Työpaikkojen määrän muutos (muutos%) vuosina ,5 Kymenlaakso -4,3 Varsinais-_Suomi -4,3 Päijät-Häme Satakunnassa työpaikkamenetykset suhteessa 4:nneksi suurimmat vuosina ,9-3,9-2,6-2,4 Satakunta Etelä-Savo Etelä-Karjala Kanta-Häme -2,1 Keski-Suomi -1,9 Pirkanmaa -1,5 Lappi Etelä-Pohjanmaa -1,1-1,1 Pohjois-Karjala -0,9 Kainuu Pohjois-Savo -0,7 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti Työpaikkojen määrä kasvoi vain Keski-Pohjanmaalla vuosina Pohjois-Pohjanmaa -0,5-0,3 Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa 0 0,

26 Työllisyysaste (%) vuonna 2000 ja Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaaja Satakunnan työllisyysaste 8:nneksi korkein vuonna Työllisyysaste korkein Pohjanmaalla vuonna 2011 ja Uudellamaalla vuonna 2000

27 Työllisyysasteen muutos (%-yksikköä) vuosina Uusimaa Varsinais-Suomi Kymenlaakso 0,3 1,2 1,4 Satakunnan työllisyysaste nousi 6:nneksi eniten vuosina Päijät-Häme 2,1 Pirkanmaa 2,4 Pohjois-Pohjanmaa 2,6 Etelä-Karjala 3,1 Keski-Suomi 3,2 Kanta-Häme 3,6 Pohjois-Karjala 4 Etelä-Pohjanmaa 4,1 Pohjanmaa 4,5 Satakunta 5,1 Etelä-Savo 5,2 Pohjois-Savo 5,6 Lappi 5,9 Keski-Pohjanmaa 5,9 Kainuu 6,3 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaaja

28 Osaamis- ja T&K -dynamiikka

29 Työpaikka- ja työllisyysdynamiikka Yritysdynamiikka Saavutettavuus ja yhteysdynamiikka Osaamis- ja TKIdynamiikka Maakunnan ulkoinen elinvoima Mentaalinen dynamiikka Alue- ja kuntalousdynamiikka Väestödynamiikka Muu dynamiikka

30 Tutkinnon suorittaneiden osuus (%) yli 15-vuotiaasta väestöstä vuonna 2000 ja 2012 Tutkinnon suorittaneiden osuus 2000 Tutkinnon suorittaneiden osuus Tutkinnon suorittaneiden osuus korkein Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 2012 Satakunnassa tutkinnon suorittaneiden osuus 3:nneksi alhaisin vuonna Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne

31 Tutkinnon suorittaneiden osuuden muutos (prosenttiyksikköä) vuosina Keski-Suomi 0,6 Uusimaa Kymenlaakso Varsinais-Suomi Päijät-Häme Kanta-Häme Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjanmaa Pirkanmaa Lappi Pohjois-Savo Etelä-Savo Kainuu Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa 6,4 8,4 9,3 9,4 9,8 9,9 9, ,1 10,3 10,4 10,4 Satakunnassa tutkinnon suorittaneiden osuus nousi 9,9 %-yksikköä vuosina , ,2 11,3 Eniten nousi Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois- Karjalassa Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne

32 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (%) yli 15-vuotiaasta väestöstä 2000 ja 2012 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus % 2000 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus % Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus korkein Uudellamaalla Satakunnassa 23,7 % suorittanut korkea-asteen tutkinnon vuoden 2012 lopussa Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne

33 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden muutos (%-yksikköä) vuosina Kymenlaakso Lappi Satakunta Kanta-Häme Kainuu Etelä-Savo Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Uusimaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa 3,9 4,2 4,3 4,5 4,6 4,7 4,7 4,8 4,9 5 5,2 5,2 5,2 5,3 5,4 5,4 5,4 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus nousi 3:nneksi vähiten Satakunnassa Osuus nousi suhteellisesti eniten Pirkanmaalla vuosina ,2 Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 5,5 6 6,5 7 7,5 8

34 Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrä euroa asukasta kohden vuonna 2000 ja 2012 T&K menot kaikki 2000 T&K-menot kaikki Pohjois-Pohjanmaalla T&Kmenojen määrä noin 2300 /as. vuonna Satakunnassa T&K-menojen määrä noin 482 /as. vuonna 2012 (11.) Lähde: Tilastokeskus, tutkimus ja tuotekehitys

35 Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrän muutos% vuosina ,7 Kymenlaakso Keski-Suomi Uusimaa Pirkanmaa Päijät-Häme Varsinais-Suomi Pohjois-Karjala Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Lappi Satakunta Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Kainuu Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo 20,5 32,4 33,4 40,1 48,4 64,4 67,7 67,7 73,4 84,6 86,7 Satakunnassa T&K-menojen muutos 8:nneksi ripeintä ,6 98,7 103,6 T&K-menojen nousu suhteessa nopeinta alhaisen lähtötason alueilla: Kymenlaakso negatiivinen 133,7 142,7 174, Lähde: Tilastokeskus, tutkimus ja tuotekehitys

36 Yritysten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrän kehitys 2000 ja Yritysten T&K-menot 2000 Yritysten T&K-menot Pohjois-Pohjanmaalla yritysten T&K-menot versus Kymenlaakso 88 /as Satakunnassa yritysten T&K-menot asukasta kohden 7:nneksi korkeimmat vuonna Lähde: Tilastokeskus, tutkimus ja tuotekehitys

37 Summa summarum

38 Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina SIJOITUS 2012 MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5 4 Varsinais-Suomi 67,5 5 Pohjois-Pohjanmaa 57 6 Satakunta 56,5 7 Etelä-Karjala 56 8 Pohjois-Savo 54 9 Kanta-Häme Keski-Suomi 48,5 11 Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme 47,5 13 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala 39,5 15 Lappi Kymenlaakso Etelä-Savo Kainuu 28,5 Lähde: Timo Aro

39 Seutukuntien sijoitus ja kilpailukykypisteet vuosina 1995, 2000, 2008 ja 2012 (25 väestöllisesti suurinta seutukuntaa) Lähde: Timo Aro Vaasan seutukunta 86,75 2 Helsingin seutukunta 85 3 Oulun seutukunta 83,5 4 Tampereen seutukunta 82,75 5 Turun seutukunta 76 6 Porvoon seutukunta 71 7 Salon seutukunta 68,75 8 Hämeenlinnan stk 68,25 9 Kuopion seutukunta 62,5 10 L-rannan seutukunta 62,25 11 Rauman seutukunta 57,75 12 Jyväskylän stk. 56,5 13 Kouvolan seutukunta 56,5 14 Pietarsaaren seutukunta Kotka-Haminan stk. 52,25 16 Seinäjoen seutukunta Joensuun seutukunta Rovaniemen seutukunta 43,25 19 Kajaanin seutukunta 43,25 20 Lahden seutukunta 42,75 21 Kemi-Tornion seutukunta Porin seutukunta Mikkelin seutukunta 35,5 24 Kokkolan seutukunta Ylä-Savon seutukunta 17, Helsingin seutukunta 96,25 2 Tampereen seutukunta 90 3 Oulun seutukunta 88,5 4 Salon seutukunta 79,75 5 Turun seutukunta 79 6 Vaasan seutukunta 77 7 Hämeenlinnan seutukunta 71 8 Jyväskylän seutukunta 69 9 Porvoon seutukunta 68,5 10 Kuopion seutukunta 64,5 Lappeenrannan 11 seutukunta 60,75 12 Rauman seutukunta 57,25 13 Kouvolan seutukunta 56,25 14 Kotka-Haminan stk. 49,25 15 Pietarsaaren seutukunta 48,5 16 Lahden seutukunta Seinäjoen seutukunta 47,75 18 Joensuun seutukunta 45,5 19 Kokkolan seutukunta Porin seutukunta Mikkelin seutukunta Rovaniemen seutukunta Kajaanin seutukunta 28,5 24 Kemi-Tornion seutukunta Ylä-Savon seutukunta 14, Helsingin seutukunta 89,75 2 Tampereen seutukunta 88,5 3 Vaasan seutukunta 86 4 Oulun seutukunta 80,75 5 Porvoon seutukunta 79,75 6 Turun seutukunta 78 Hämeenlinnan 7 seutukunta 77,25 8 Kuopion seutukunta 69,5 9 Jyväskylän seutukunta Salon seutukunta Rovaniemen seutukunta 60,5 12 Seinäjoen seutukunta 58,75 13 Kokkolan seutukunta 56,5 14 Rauman seutukunta 50,75 15 Lahden seutukunta 46,5 16 Pietarsaaren seutukunta 44,75 17 Lappeenrannan stk. 43,5 18 Kouvolan seutukunta 43,25 19 Porin seutukunta 42,5 20 Joensuun seutukunta 39,5 21 Kajaanin seutukunta Kemi-Tornion stk. 29,25 23 Mikkelin seutukunta Kotka-Haminan stk Ylä-Savon seutukunta 22, Helsingin seutukunta 89,75 2 Vaasan seutukunta 87 3 Tampereen seutukunta 83 4 Turun seutukunta 78 5 Kuopion seutukunta 76,5 6 Oulun seutukunta 71,75 7 Porvoon seutukunta 71,5 8 Seinäjoen seutukunta 68,5 9 Rauman seutukunta Hämeenlinnan stk. 57,25 11 Lappeenrannan stk. 57,0 12 Rovaniemen stk. 56,5 13 Jyväskylän seutukunta 56,25 14 Kokkolan seutukunta 54,75 15 Pietarsaaren seutukunta 54,25 16 Porin seutukunta 50,75 17 Joensuun seutukunta 49,25 18 Lahden seutukunta 45,75 19 Mikkelin seutukunta 43,25 20 Kouvolan seutukunta 42,25 21 Kajaanin seutukunta 35,5 22 Kemi-Tornion seutukunta 35,25 23 Salon seutukunta Ylä-Savon seutukunta Kotka-Haminan stk ,75

40 Seutukuntien kilpailukykymittaristo Sijoitus Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi Oulun Oulun Porvoon 2. Salon Salon Vaasan 3. Tampereen Tampereen Helsingin 4. Vaasan Porvoon Oulun 5. Porvoon Vaasan Salon Porvoon Vaasan Helsingin Tampereen Oulun 6. Helsingin Helsingin Tampereen Turun 7. Äänekosken Turunmaan Rauman Hämeenlinnan 8. Turunmaan Äänekosken Turunmaan Lappeenrannan 9. Kaakkois- Etelä- Raahen Pirkanmaan Pirkanmaan Turunmaan 10. Jyväskylän Turun Turun 11. Turun Kemi-Tornion Pietarsaaren Etelä- Pirkanmaa Kokkolan 12. Lappeenrannan Jyväskylän Hämeenlinnan Salon 13. Rauman Raahen Kokkolan Porin 14. Varkauden Rauman Porin 15. Kemi-Tornion Lappeenrannan Äänekosken Porin 22. Porin Rauman Raahen Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö,

41 Ne, jotka eivät ota riskiä, eivät voita - Bilbaon pormestari Ibon Areson -