SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016
|
|
|
- Maija-Liisa Palo
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016
2 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien sijoitukset viidenneksittäin muuttujien keskiarvon mukaan ja parhaan viidenneksen seudut muuttujittain 4. Tulokset
3 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen
4 MISTÄ PUHUTAAN KUN PUHUTAAN ALUEEN ELINVOIMASTA? Hyvinvoinnista Kasvusta Kilpailukyvystä Kannattavuudesta Tuloksellisuudesta Dynaamisuudesta Energisyydestä Ketteryydestä Notkeudesta Jne.
5 ANALYYSIN TAUSTA Alueiden elinvoiman tai kilpailukyvyn yksiselitteinen määrittely ei ole mahdollista, vaan kyse on kompleksisesta eli moniulotteisesta käsitteestä. Alueen elinvoimaa voidaan analysoida useasta eri näkökulmasta tai keskittymällä vain yhteen näkökulmaan kerrallaan. Tämän analyysin tarkoitus oli yhdistää aluetalouteen, työllisyyteen, vetovoimaan, tulo- ja veropohjaan ja osaamiseen liittyviä muuttujia (10) viimeisimmän saatavissa olevan tilastovuoden poikkileikkaustilanteessa. Analyysin lähtökohtana kolme keskeistä tekijää: 1. Kaikkien seutukuntien (70) elinvoimaan liittyvien rakenneominaisuuksien vertailu samanaikaisesti yhdistämällä eri teemaan liittyviä muuttujia (10) 2. Valita sellaisia muuttujia, jotka ovat luotettavia ja vertailukelpoisia eri seutujen välillä (suhteellisia muuttujia) sekä vertailtavissa suhteessa aikaisempaan kehitykseen että toistettavissa jatkossa 3. Hyödyntää viimeisiä käytettävissä olevia tilastoja reaaliaikaisen kokonaiskuvan muodostamiseksi
6 ANALYYSIN KOHTEET JA TOTEUTTAMINEN Analyysin kohteena olivat 70 seutukuntaa (toiminnallista aluetta) alueluokituksen mukaisesti. Analyysin aineisto kerättiin Tilastokeskuksen tietokannoista Jokainen seutu jaettiin muuttujittain viiteen viidennekseen niiden saamien arvojen perusteella: jokaisessa viidenneksessä oli yhteensä 14 seutua (paras viidennes, toiseksi paras viidennes jne. Viidennekset ilmaistaan eri väreillä. Muuttujat olivat painottomia eli samanarvoisia suhteessa toisiinsa Jokaiselle seudulle laskettiin arvopisteet muuttujittain siten, että parhaasta arvosta sai yhden pisteen ja heikoimmasta 70 pistettä. Tämän jälkeen laskettiin yhteen jokaisen seudun osalta 10 muuttujan arvopisteet, jonka perusteella seutu sai sijoituksen elin-voimaindeksissä sijalukujen 1-70 välillä.
7 ANALYYSIN MUUTTUJAT Muuttuja Bruttokansantuote euroa asukasta kohden käyvin hinnoin (2013) BTV-indeksi (2013) Koulutustasomittain Työllisyysaste % Työttömyysaste % Mediaanitulot Taloudellinen huoltosuhde Kunnallis- ja yhteisöverotulot euroa asukasta kohden Kokonaisnettomuutto promilleina tuhatta asukasta kohden ( ) Tutkimus- ja tuotekehitysmenot euroa asukasta kohden Mitä mittaa Seudun yhteenlaskettu palveluiden ja tuotannon määrä suhteessa seudun väkilukuun Seudun tuotannon, työllisyyden ja väestön määrän muutos verrattuna koko maan vastaavaan kehitykseen. Laskennallinen tilastoluku, jolla voidaan seurata alueen kehitys- ja muutosvauhtia suhteessa koko maan kehitykseen. Ilmaiseen seudun asukkaiden koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisen pituuden henkilöä kohden Seudun vuotiaiden työllisten osuus suhteessa vastaavanikäiseen väestöön Seudun työttömien osuus suhteessa vastaavanikäiseen työvoimaan Seudun kaikkien tulonsaajien keskimmäisen tulonsaajan tulot vuodessa Seudun työllisten määrä suhteessa ei-työllisten (työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat) määrään Kunnallis- ja yhteisöverojen yhteenlaskettu määrä keskimäärin seudun asukasta kohden Seudun kuntien välisen nettomuuton ja nettomaahanmuuton määrä suhteessa seudun väkilukuun (promillea 1000 asukasta kohden) Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrä keskimäärin asukasta kohden
8 2. Seutukuntien arvot muuttujittain
9 SEUTUKUNTIEN ARVOT ERI MUUTTUJILLA (SEUDUT A-K) SEUTUKUNTA Bkta per asukas, euroa BTV indeksi Koulutustasomittain Työllisyysaste % Työttömyysaste % Tulonsaajien mediaanitulo Taloudellinen huoltosuhde Kunnallisverot + yhteisöverot /asukas Kokonaisnettomuutto tuotekehitysm Tutkimus- ja 2014 promillea enot /asukas Etelä-Pirkanmaa , ,6 15, ,3 1, ,2 2,44 231,5 Forssa , ,2 14, ,2 1, ,8-1, ,3 Haapavesi-Siikal , ,8 15, ,9 1, ,75 34,4 Helsinki , ,9 10, ,2 1,1 4309,1 7, ,9 Hämeenlinna , ,3 12, ,3 1, ,1 3,87 271,8 Imatra , ,9 17, , ,5-1,60 480,7 Itä-Lappi , ,8 23, ,9 2, ,3-6,54 0,0 Jakobstadsregionen , ,6 7, ,7 1, ,4-0,87 308,4 Joensuu , ,3 16, ,8 1, ,7 2,95 686,0 Joutsa , ,3 17, ,2 1, ,9-2,53 0,0 Jyväskylä , ,3 17, ,4 1, ,8 3, ,5 Jämsä , ,6 18, ,8 1, ,8-5,19 0,0 Järviseutu , ,6 13, ,8 1, ,6-7,05 69,9 Kajaani , , ,4 1, ,3-3,92 0,0 Kaustinen , ,8 9, ,5 1,5 2899,7-8,17 31,4 Kehys-Kainuu , ,9 23, ,1 2, ,7-8,03 0,0 Kemi-Tornio , ,7 19, ,4 1,8 3387,1-4,20 297,0 Keski-Karjala , , ,6 1, ,3-7,70 0,0 Keuruu , ,7 16, ,5 1, ,2-6,26 0,0 Koillis-Savo , ,1 18, ,3 2, ,4-4,62 0,0 Koillismaa , ,2 17, ,3 1, ,5-9,75 0,0 Kokkola ,8 12, ,3 1, ,4 0,76 370,4 Kotka-Hamina , ,4 18, ,6 1, ,4 1,52 161,9 Kouvola , ,7 16, ,1 1, ,1-0,83 126,3 Kuopio , ,5 13, ,4 1, ,2 6,24 852,9 Kuusiokunnat , , , ,4-5,78 50,0 Kyrönmaa , ,3 10, ,9 1, ,2 0,28 0,0 *Tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa kaikille seuduille ei pystytä määrittelemään arvoa vähäisten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen vuoksi Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys
10 SEUTUKUNTIEN ARVOT ERI MUUTTUJILLA (SEUDUT L-S) Kunnallisverot + yhteisöverot /asukas Kokonaisnettomuutto promillea Tutkimus- ja tuotekehitysme not /asukas SEUTUKUNTA Bkta per Koulutus- Työllisyys- Työttömyys- Tulonsaajien Taloudellinen asukas, euroa BTV indeksi tasomittain aste % aste % mediaanitulo huoltosuhde Lahti ,9 17, ,4 1, ,6 2,18 352,0 Lappeenranta , ,2 15, ,4 1, ,36 975,1 Loimaa , ,6 11, ,3 1, ,9 1,42 91,1 Lounais-Pirkanmaa , ,9 13, ,3 1, ,9-0,21 108,8 Loviisa , ,4 13, ,5 1, ,2 1,38 32,9 Luoteis-Pirkanmaa , , ,5 1, ,8-2,49 191,5 Mariehamns , ,4 5, ,3 1, ,7 7,29 139,4 Mikkeli , , ,6 1, ,2 1,43 380,7 Nivala-Haapajärvi , , ,8 1, ,6-8,33 84,5 Oulu , ,5 16, ,3 1, ,1 4, ,1 Oulunkaari , ,2 19, ,7 2, ,6-3,59 0,0 Pieksämäki , ,8 13, ,5 1, ,5-4,14 68,1 Pielisen Karjala , ,1 19, ,6 2, ,7-2,41 0,0 Pohjois-Lappi , ,5 15, ,1 1, ,8 1,21 438,0 Pohjois-Satakunta , ,9 14, ,4 1, ,6-3,33 187,3 Pori , ,7 15, ,7 1, ,3 0,99 461,1 Porvoo , ,5 10, ,2 1, ,7 2, ,9 Raahe , ,3 14, ,6 1, ,9-7,91 403,5 Raasepori , ,8 12, ,5 1, ,4-1,63 231,2 Rauma , , ,4 1,4 3770,6-0,08 637,4 Riihimäki , , ,6 1, ,7 2,53 185,1 Rovaniemi , ,9 15, ,1 1, ,6 1,00 583,5 Saarijärvi-Viitasaari , ,3 21, ,9 1, ,83 83,1 Salo , ,7 17, ,8 1, ,7-1, ,7 Savonlinna , ,5 17, ,8 1, ,4-1,90 268,4 Seinäjoki , ,1 12, ,5 1, ,2 3,12 287,1 Sisä-Savo , ,1 14, ,1 1, ,4 0,72 0,0 Suupohja , ,8 13, ,2 1, ,3-5,65 38,9 Sydösterbotten , ,3 8, , ,9-2,02 0,0 *Tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa kaikille seuduille ei pystytä määrittelemään arvoa vähäisten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen vuoksi Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys
11 SEUTUKUNTIEN ARVOT ERI MUUTTUJILLA (SEUDUT T-Ä ) SEUTUKUNTA Bkta per asukas, euroa BTV indeksi Koulutustasomittain Työllisyysaste % Työttömyysaste % Tulonsaajien mediaanitulo Taloudellinen huoltosuhde Kunnallisverot + yhteisöverot /asukas Kokonaisnettomuutto promillea Tutkimus- ja tuotekehitysmeno t /asukas Tampere , ,7 16, ,2 1, ,2 6, ,8 Torniolaakso , ,1 19, ,3 2, ,1-9,36 0,0 Tunturi-Lappi , ,5 14, ,1 1, ,4 5,21 75,5 Turku , ,3 14, ,2 1, ,4 5, ,3 Vaasa , ,4 9, ,2 3717,5 5, ,6 Vakka-Suomi , ,1 10, ,3 1, ,6-0,85 73,9 Varkaus , ,5 18, ,6 1,8 3233,4-5,43 144,3 Ylivieska , , , ,1-1,53 90,2 Ylä-Pirkanmaa , ,8 16, ,9 1, ,2-6,83 101,6 Ylä-Savo , ,5 16, ,2 1, ,7-2,78 365,9 Åboland- Turunmaa , ,2 9, ,4 1, ,5-0,02 615,1 Ålands landsbygd , ,6 3, ,2 1, ,4 9,33 104,8 Ålands skärgård , ,1 3, ,1 1, ,4 0,64 0,0 Äänekoski , ,2 20, ,7 1, ,5-2,54 971,9 *Tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa kaikille seuduille ei pystytä määrittelemään arvoa vähäisten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen vuoksi Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys
12 3. Seutukuntien sijoitukset viidenneksittäin muuttujien keskiarvon mukaan ja parhaan viidenneksen seudut muuttujittain
13 Paras viidennes seuduista muuttujien keskiarvon mukaan BKT /as. (2013) BTV-indeksi (2013) Koulutustaso Työllisyysaste % Työttömyysaste % Mediaanitulo (2013) Taloudellinen huoltosuhde Kunnallis- ja yhteisöverot /as. Kokonaisnetomuutto promillea Tutkimus- ja tuotekehitysmenot /as. Seutukunta INDIKAATTO- REIDEN KES- KIARVO (1-5) Helsinki ,0 Porvoo ,1 Vaasa ,2 Mariehamns ,3 Turku ,3 Hämeenlinna ,6 Jakobstadsregionen ,7 Kuopio ,7 Tampere ,7 Oulu ,8 Rauma ,8 Seinäjoki ,8 Riihimäki ,9 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys
14 Toiseksi paras viidennes seuduista muuttujien keskiarvon mukaan BKT /as. (2013) BTV-indeksi (2013) Koulutustaso Työllisyysaste % Työttömyysaste % Mediaanitulo (2013) Taloudellinen huoltosuhde Kunnallis- ja yhteisöverot /as. Kokonaisnetomuutto promillea Tutkimus- ja tuotekehitysmenot /as. INDIKAAT TO- REIDEN KES- KIARVO (1-5) Seutukunta Kokkola ,0 Kyrönmaa ,0 Lappeenranta ,0 Rovaniemi ,0 Ålands landsbygd ,0 Raasepori ,1 Åboland- Turunmaa ,2 Ålands skärgård ,2 Jyväskylä ,4 Pohjois-Lappi ,4 Sydösterbotten ,4 Pori ,5 Loimaa ,6 *Tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa kaikille seuduille ei pystytä määrittelemään arvoa vähäisten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen vuoksi Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys
15 BKT /as. (2013) BTV-indeksi (2013) Koulutustaso Työllisyysaste % Työttömyysaste % Mediaanitulo (2013) Taloudellinen huoltosuhde Kunnallis- ja yhteisöverot /as. Kokonaisnetomuutto promillea Tutkimus- ja tuotekehitysmenot /as. Kolmanneksi paras viidennes seuduista muuttujien keskiarvon mukaan INDIKAATTO- REIDEN KES- KIARVO (1-5) Seutukunta Loviisa ,7 Vakka-Suomi ,7 Etelä- Pirkanmaa ,8 Joensuu ,8 Kouvola ,8 Lahti ,8 Mikkeli ,8 Tunturi-Lappi ,8 Forssa ,9 Imatra ,9 Kemi-Tornio ,9 Kotka-Hamina ,9 Ylivieska ,9 Jämsä ,0 Kaustinen ,1 *Tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa kaikille seuduille ei pystytä määrittelemään arvoa vähäisten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen vuoksi Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys
16 Toiseksi heikoin viidennes seuduista muuttujien keskiarvon mukaan BKT /as. (2013) BTV-indeksi (2013) Koulutustaso Työllisyysaste % Työttömyysaste % Mediaanitulo (2013) Taloudellinen huoltosuhde Kunnallis- ja yhtei-söverot /as. Kokonaisnetomuu tto promillea Tutkimus- ja tuotekehitysmenot /as. INDIKAATTO- REIDEN KES- KIARVO (1-5) Seutukunta Raahe ,3 Salo ,3 Lounais- Pirkanmaa ,4 Savonlinna ,4 Pohjois- Satakunta ,5 Luoteis- Pirkanmaa ,6 Pieksämäki ,6 Äänekoski ,6 Kuusiokunnat ,7 Ylä-Pirkanmaa ,7 Kajaani ,9 Keuruu ,9 Suupohja ,9 Ylä-Savo ,9 Haapavesi- Siikalatva ,0 *Tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa kaikille seuduille ei pystytä määrittelemään arvoa vähäisten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen vuoksi Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys
17 Heikoin viidennes seuduista muuttujien keskiarvon mukaan BKT /as. (2013) BTV-indeksi (2013) Koulutustaso Työllisyysaste % Työttömyysaste % Mediaanitulo (2013) Taloudellinen huoltosuhde Kunnallis- ja yhteisöverot /as. Kokonaisnetomuutto promillea Tutkimus- ja tuotekehitysmenot /as. INDIKAAT TO- REIDEN KES- KIARVO (1-5) Seutukunta Järviseutu ,0 Nivala- Haapajärvi ,0 Varkaus ,0 Sisä-Savo ,1 Koillismaa ,3 Pielisen Karjala ,3 Joutsa ,4 Oulunkaari ,4 Koillis-Savo ,6 Kehys-Kainuu ,7 Saarijärvi- Viitasaari ,7 Itä-Lappi ,8 Keski-Karjala ,9 Torniolaakso ,0 *Tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa kaikille seuduille ei pystytä määrittelemään arvoa vähäisten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen vuoksi Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys
18 Bruttokansantuote euroa asukasta kohden vuonna 2013 (paras viidennes) Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
19 BTV-indeksi 2013 (paras viidennes) 6 5 4, ,34 2,96 2,48 2,18 2,16 1,95 1,48 1,33 1,2 1,15 1,12 0,95 0,81 0 Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit
20 Koulutustasomittain (paras viidennes) Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne
21 Työllisyysaste % (paras viidennes) , ,1 77,4 76,6 74,3 73,5 73,3 72,4 72,2 72,1 71,9 71, , Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
22 Työttömyysaste % (paras viidennes) ,5 9,3 9,3 9,8 10,4 10,6 10,7 10,9 11,7 11,8 8 7,3 6 5,6 4 3,7 3,9 2 0 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
23 Taloudellinen huoltosuhde (paras viidennes) 1,6 1,4 1,2 1 1,04 1,06 1,1 1,2 1,21 1,25 1,29 1,32 1,32 1,34 1,35 1,35 1,36 1,36 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit
24 Tulonsaajien mediaanitulot per as. (paras viidennes) Lähde: Tilastokeskus, tulorakenne
25 Kunnallis- ja yhteisövero per asukas (paras viidennes) 5000 Kunnallisvero euroa/asukas Yhteisövero euroa/asukas ,4 381,8 296,9 464,3 195, ,4 180,8 223,6 260,1 200,7 312,8 202,1 465, ,3 3927,3 3518,8 3306,3 3522,5 3339, ,3 3346,6 3304, ,3 3036, Lähde: Tilastokeskus, kuntatalous
26 Kokonaisnettomuutto promillea per asukas (paras viidennes) 10,00 9,00 9,33 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 7,29 7,07 6,91 6,24 5,69 5,21 5,10 4,97 3,98 3,87 3,12 2,95 2,53 2,00 1,00 0,00 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
27 Tutkimus- ja tuotekehitysmenot per asukas (paras viidennes) 4000,0 3500,0 3598,7 3224,1 3000,0 2500,0 2000,0 2081,8 1987,9 1928,6 1500,0 1183,3 1083,3 1052,9 1027,5 975,1 971,9 852,9 1000,0 686,0 637,4 500,0 0,0 Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys
28 BKT /as. BTV-indeksi Koulutustaso Työllisyysaste % Työttömyysaste % Tulonsaajien mediaanitulo Taloudellinen huoltosuhde Kunnallisverot+yhteisöver ot yhteensä per asukas Kokonaisnettomuutto promelleina Ttukimus- ja tuotekehitysmenot per/asukas Suomen kasvukäytävän seutujen sijoitukset (1-70) muuttujittain SEUTUKUNTA Helsingin Hämeenlinnan Tampereen Seinäjoen Riihimäen Etelä-Pirkanmaan Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys
29 4. Tulokset
30 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI VIIDENNESTEN KESKIARVON MUKAAN Indeksi sisältää 10 alueen elinvoimaa kuvaavaa rakenneindikaattoria. Kaikki 70 seutua on jaettu viiteen viidennekseen 10 indikaattorin keskiarvon perusteella. Indikaattorit ovat: - BKT euroa asukasta kohden (2013) - BTV-indeksi (2013) - Koulutustasomittain - Työllisyysaste % - Työttömyysaste % - Tulonsaajien mediaanitulot euroa per tulonsaaja - Taloudellinen huoltosuhde - Kunnallis- ja yhteisöverotulot yhteensä euroa asukasta kohden - Kokonaisnettomuutto promillea ( ) - Tutkimus- ja tuotekehitysmenot euroa asukasta kohden
31 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI ARVOPISTEIDEN MUKAAN Indeksi sisältää 10 alueen elinvoimaa kuvaavaa rakenneindikaattoria. Jokainen seutu on sijoitettu paremmuusjärjestykseen laskemalla yhteen 10 indikaattorin arvopisteet: jokainen seutu saa yhdestä muuttujasta 1-70 pistettä (paras arvo = 1 piste ja heikoin arvo = 70 pistettä) Indikaattorit ovat: - BKT euroa asukasta kohden (2013) - BTV-indeksi (2013) - Koulutustasomittain - Työllisyysaste % - Työttömyysaste % - Tulonsaajien mediaanitulot euroa per tulonsaaja - Taloudellinen huoltosuhde - Kunnallis- ja yhteisöverotulot yhteensä euroa asukasta kohden - Kokonaisnettomuutto promillea ( ) - Tutkimus- ja tuotekehitysmenot euroa asukasta kohden Lähde: Tilastokeskuksen tietokannat; Kartta: Timo Widbom 2016 Analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
32 Tulokset pähkinänkuoressa I. Elinvoimaisimmat seudut keskittyvät pääasiassa Helsinki-Vaasa kasvukäytävän varrelle ja Lounais-Suomeen. Seutujen elinvoiman osalta parhaaseen viidennekseen ylsivät suuret kaupunkiseudut (Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun) ja osa keskisuurista kaupunkiseuduista (Vaasan, Hämeenlinnan, Kuopion ja Seinäjoen). Parhaaseen viidennekseen pääsivät lisäksi Helsingin vaikutusalueelta Porvoon ja Riihimäen seudut. Parhaaseen viidennekseen ylsivät em. lisäksi Maarianhaminan, Pietarsaaren ja Rauman seudut. II. Seutujen elinvoiman osalta toiseksi parhaaseen viidennekseen pääsivät suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista Kokkolan, Lappeenrannan, Rovaniemen, Jyväskylän ja Porin seudut. Toiseksi parhaassa viidenneksessä oli em. lisäksi lähinnä Uudenmaan, Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan pienempiä kaupunkiseutuja III. Suomen kasvukäytävän kuudesta seudusta viisi ylsi parhaimpaan viidennekseen (Helsingin, Hämeenlinnan, Tampereen, Riihimäen ja Seinäjoen) ja Etelä-Pirkanmaan seutu kolmanneksi parhaaseen viidennekseen. IV. Helsingin seutu sijoittui kaikissa muuttujissa parhaaseen viidennekseen. Porvoon ja Vaasan seudut sijoittuivat yhdeksässä muuttujassa kymmenestä parhaaseen viidennekseen
33 Tulokset pähkinänkuoressa V. Kolmen parhaan viidenneksen seudut sijoittuivat pääasiassa Pori-Lappeenranta linjan alapuolelle, Vaasan ja Oulun väliselle Pohjanmaiden rannikkovyöhykkeelle ja Länsi- ja Pohjois-Lapin alueille VI. VII. Kahden heikoimman viidenneksen seudut sijoittuivat pääasiassa Itä-Lapin, Kainuun ja muun ns. Väli-Suomen alueille. Eteläisimmät heikompien viidennesten seudut olivat Salon seudun kaltaisen rakennemuutosalueen lisäksi Joutsan seutu Keski-Suomessa, Pohjois-Satakunnan seutu Satakunnassa sekä Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan seudut Pirkanmaalla. Lisäksi joukossa oli kaksi rakennemuutosseutua: Salon ja Varkauden seudut Heikoimmassa viidenneksessä oli lähinnä maakuntien reuna-alueiden maaseutuvaltaisia seutuja. Torniolaakson seutu sijoittui kaikissa kymmenessä muuttujissa heikoimpaan viidennekseen ja Keski-Karjalan seutu yhdeksässä muuttujassa kymmenestä
34
35 Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro
SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016
SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien
KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012
KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan
Yritykset ja yrittäjyys maakunnat
Yritykset ja yrittäjyys maakunnat Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien osuus työllisistä 2011 14 % 12 % 10 % 8 % 8,2 % 8,5 % 8,8 % 9,0 % 9,5 % 9,1 % 9,2 % %12,2 % 11,6 %11,6 %11,6 %12,2 11,2 %11,2 % 9,8 % 9,8 %10,1
VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN
VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee
TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.2.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys
Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen
Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN
KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas
KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05
Alle 18-vuotiaiden määrän suhteellinen muutos (%) seutukunnittain Manner-Suomen tilanne ja (Tilastokeskus 29.3.
Oulun seutukunta Helsingin seutukunta Tampereen seutukunta Kyrönmaan seutukunta Jyväskylän seutukunta Vaasan seutukunta Kokkolan seutukunta Turun seutukunta Seinäjoen seutukunta Kuopion seutukunta Etelä-Pirkanmaan
ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä Pekka Myrskylä Tilastokeskus
ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä 2.2.2010 Pekka Myrskylä Tilastokeskus 4.2.2010 2 200 Kuvio 5.2 Ikärakenteen muutos 2009-2060 (2009=100) Ikärakenteen muutos
Alueellista tilastoa 2006 Vammala kärjessä
Alueellista tilastoa 2006 Vammala kärjessä Vuonna 2006 Suomen aktiivisimmat shakkialueet olivat Lounais-Pirkanmaan (VammSK) ja Tammisaaren seutukunnat (Åminnefors-Hanko-Karjaa-Tammisaari). Taulukossa on
Kunnat ja alueet. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI
Kunnat ja alueet Konsultit 2HPO 1 Väkiluvun muutos kunnittain 1980-2010 Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne 2 Väestön muutos kunnittain Lähde: Kuntaliitto ja Tilastokeskus 3 Väkiluvun muutos kunnittain
Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka
Nopea apu Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta Turvallisempi huominen Hyvinkää 23.1.2013 Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka YLE 23.1.2013 klo 7:04 Texasin opistoammuskelu oli kahden kiista Sanakopuna
METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002
METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 Lähteet: Tilastokeskus, Genimap Oy (L6022/05) Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 1 Toimiala- ja aluejako Metsäsektori:
ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA
ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen
PIEKSÄMÄEN SEUDUN ELINVOIMA
PIEKSÄMÄEN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Pieksämäki 7.10.2015 SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa 2. Pieksämäen seudun elinvoima ja mahdollisuudet alueiden välisessä
SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)
SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?
REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009
Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 14.3.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien
MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY?
MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.3.2014 Alueet (lue organisaatiot ja rakenteet!) eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat aikanaan
MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki
MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki Muuttoliike on yksi väestökehityksen osatekijä Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen
MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Mikkeli, 8.10.2015 SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa 2. Mikkelin seudun elinvoima ja mahdollisuudet
Työllisistä joka kolmas pendelöi oman asuinkuntansa ulkopuolelle
Väestö 2011 Työssäkäynti 2009 Toimiala, työnantajasektori ja työpaikat Työllisistä joka kolmas pendelöi oman asuinkuntansa ulkopuolelle Työllisistä noin joka kolmas pendelöi eli käy töissä oman asuinkuntansa
Vaasan kaupunki ja seutu
Vaasa kaupunkiseutuvertailussa Sisällysluettelo JOHDANTO Vaasan kaupunki ja seutu s. 3 5 Onnellisia ihmisiä s. 6 Vaasan seutu kartalla s. 7 Vaasa ja naapuriseudut kartalla s. 8 9 KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA
Työssäkäynti 2009. Yrittäjistä noin joka kolmas oli nainen. Pääasiallinen toiminta ja ammattiasema. Yrittäjyyden rakenne
Väestö 2011 Työssäkäynti 2009 Pääasiallinen toiminta ja ammattiasema Yrittäjistä noin joka kolmas oli nainen Vaikka yrittäjien kokonaismäärä vähenikin vuodesta 2008 vuoteen 2009 yli 3 600 henkilöllä, pysyi
Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla
Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi
MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni
Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus
Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus, Marja Karvonen 16.9. 2013 1 1990 1991 1992 1993 1994 199 1996 1997 1998 1999 2000
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2
EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset
EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja
Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma
Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden
PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen
KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?
KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa? Timo Aro @timoaro Huhtikuu 2019 Alue- ja väestönkehityksen muutostrendit vaikuttavat kaikkien alueiden kehitykseen
Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 11.3.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys:
Kuuden suuren kaupungin elinvoimatarkastelu 2016
15.4.2016 Kuuden suuren kaupungin elinvoimatarkastelu 2016 Tomas Lehtinen 1 Strategia ja kehittäminen Sisällys Kuuden suuren kaupungin elinvoimatarkastelu... 3 Suppea elinvoimatarkastelu... 3 Laaja elinvoimatarkastelu...
Seutukuntien kilpailukyky ja resilienssi
Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Seutukuntien kilpailukyky ja resilienssi Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 16.12.2014 2 TARKOITUS Tuottaa aluekehittämisen tarpeisiin taloustieteelliseen tutkimukseen ja
Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009
Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leila Kaunisharju Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,
VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?
VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava
Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)
ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) 15.2.2005/MK Lääni, Saapuneet asiat, kpl Käsitellyt asiat,kpl Käsitellyt tiedoksiantoasiat, kpl Avoinna ulosottoasioita kpl Henkilökunta,
EK:n Kuntaranking Keskeiset tulokset
EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja
Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LUOVIEN ALOJEN TILASTOT. -katsaus Suomen seutukuntien luoviin aloihin tilastojen valossa
LUOVIEN ALOJEN TILASTOT -katsaus Suomen seutukuntien luoviin aloihin tilastojen valossa Esityksen sisällys Luovien alojen tilastollinen määritelmä ja toimialaluokitus Luovien alojen seutukuntatason tilastollinen
Toimintaympäristön muutokset
Siikajoki Raahe Pyhäjoki Toimintaympäristön muutokset Raahen selvitysalue 14.8.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat yhteensä työnantajasektorin mukaan
JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012
JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 VTT Timo Aro 6.9.2013 Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-2012 2012 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5
RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016
RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA 2005-2015 VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016 SISÄLTÖ 1.Tausta 2.Elinvoima-analyysin tulokset 3.Yhteenveto 1. Tausta
Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013
Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013 Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013 Helsinki Helsingfors 2013 Tiedustelut Förfrågningar Inquiries: Sirkku Hiltunen 09 1734 7373 Leena Jäntti 09 1734 7372 Kannen kuvat
MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan
1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP
N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58
Maakuntakierros 2010. Etelä-Savo, Mikkeli 14.4.2010. Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Suomen Kuntaliitto
Maakuntakierros 2010 Etelä-Savo, Mikkeli 14.4.2010 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Suomen Kuntaliitto 700 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit Kaikki kunnat, /as. 700 600 600 500 500 400 400
Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011
Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet
Tilastotietoja. Maakuntakierros 2011. Jaana Halonen tilastotutkija
Tilastotietoja Maakuntakierros 2011 Jaana Halonen tilastotutkija Etelä-Savo Kainuu Asukasluvun muutosprosentti 2009 2010 maakunnittain Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kymenlaakso Satakunta
Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola
Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola 1. Teollinen perinne kyky uusiutua ja menestyä 2. Kasvava sijaintietu 3. Aidot
KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN
KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN 1995-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro 5.9.2013 Mitä on alueellinen kilpailukyky? Kilpailukyvylle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää.
Alueiden rakennemuutos ja työmarkkinat. Suomen Kuntaliitto/Jaana Halonen
Alueiden rakennemuutos ja työmarkkinat Suomen Kuntaliitto/Jaana Halonen Pori/Ennakointiseminaari 30.3.2012 Ikärakenteen alueellisia eroja Työllisyyden alueellisia eroja Tutkintorakenteiden alueellisia
Radio 2020-toimilupakierros. Taajuuskokonaisuudet
Radio 2020-toimilupakierros Taajuuskokonaisuudet Taajuuskokonaisuudet 2020 (M74) Seuraavilla kalvoilla on kuvattu määräysluonnoksen M74 taajuuskokonaisuudet (paikkakunta, taajuus) Kokonaisuuksiin tehdyt
Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1
Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos
TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki
TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan
Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta
Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI
Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009
Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,
Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
Miten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO
KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO 1. Väestö 2. Teollisen tuotannon arvonlisä ja majoitus- ja ravitsemustoiminnan tai kuljetuksen liikevaihdon osuus 3. Keskusmerkitys 4. Toiminnallinen erikoistuminen
Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuonna 2013
Yritykset 2014 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuonna 2013 Kaupan toimialalla eniten yritysten aloituksia ja lopetuksia vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 yrityksiä aloitti ja lopetti
Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä
Viestintävirasto 70/2014 M 1 (27) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta
Saarijärven-Viitasaaren seutuedustajiston kannanotto, yhteenveto liitteistä
Saarijärven-Viitasaaren seutuedustajiston kannanotto, yhteenveto liitteistä Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan aseman huomioiminen Manner- Suomen rakennerahastojen tulevan ohjelmakauden valmistelussa
Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto
Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen n maakuntaliitto Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku - J. K. Paasikivi - SISÄLTÖ Itä-Suomen
Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2014
Katsaus sisältää havainnollisia diagrammeja ja teemakarttoja eri aihealueilta: Asuminen ja rakentaminen Kansantalous Koulutus Kunnallistalous Liikenne ja matkailu Maa-, metsä- ja kalatalous Palvelut Sosiaaliturva
Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)
Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kuopio 8.11.2013 Pirjo Häkkinen 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen
Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä KAIKKI IKÄRYHMÄT
Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä 2013-2015 KAIKKI IKÄRYHMÄT Helsinki 329 300 404 1033 Nurmijärvi 107 93 55 255 Nurmijärvi 245 224 191 660 Tuusula 60 37 27 124 Riihimäki 217 182 184 583 Mäntsälä
Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2012 Liikenne- ja viestintäministeriön
Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
Pendelöinkö vai muutanko?
Pendelöinkö vai muutanko? Satu Nivalainen Pendelöinkö vai muutanko? Työvoiman liikkuvuus kuntien välillä K U N N A L L I S A L A N K E H I T T Ä M I S S Ä Ä T I Ö K A K S PENDELÖINKÖ VAI MUUTANKO? Kunnallisalan
2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö
N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi
Julkisten tutkimustoimijoiden verkosto. Lähde: Tekes ja EK
T&K&I-TOIMINTA Julkisten tutkimustoimijoiden verkosto Lähde: Tekes ja EK Korkeakoulusektorin tutkimusmenon kehitys Lähde: Tilastokeskus Korkeakoulusektorin tutkimusmenon jakautuminen Lähde: Tilastokeskus
Julkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö
Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa
Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen
Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä
MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys
Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1072/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015
KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010- luvulla 2. Kuopion määrällinen väestönkehitys vuosina 2000-2014 3. Kuopion rakenteellinen
Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
Toimintaympäristön muutokset
Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia
MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys
Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuonna 2015
Yritykset 2015 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuonna 2015 Kaupan toimialalla eniten yritysten lopetuksia vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 aloitti eniten ammatillisen, tieteellisen
Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013
Vaasa kaupunkiseutuvertailussa
Vaasa kaupunkiseutuvertailussa Sisällysluettelo JOHDANTO Vaasan kaupunki ja seutu s. 3 5 Onnellisia ihmisiä s. 6 Vaasan seutu kartalla s. 7 Vaasa ja naapuriseudut kartalla s. 8 9 KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA
Alueelliset talousnäkymät talvella 2007. TE-keskusten näkemykset seutukuntien lähitulevaisuudesta. Jouko Nieminen (toim.)
Alueelliset talousnäkymät talvella 2007 TE-keskusten näkemykset seutukuntien lähitulevaisuudesta Jouko Nieminen (toim.) Talouskehitys ja lähiajan näkymät alueilla Alueelliset talousnäkymät katsaus perustuu
Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit
Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27
Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki
LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS
KAUPUNKIEN ELINVOIMAN VERTAILUANALYYSI
KAUPUNKIEN ELINVOIMAN VERTAILUANALYYSI Suurten ja keskisuurten kaupunkien absoluuttinen ja suhteellinen elinvoima vuosina 2005-2013 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Tammikuu 2014 SISÄLTÖ 1 Analyysin tausta
Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys
Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.