JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI VTT Timo Aro

2 Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5 4 Varsinais-Suomi 67,5 5 Pohjois-Pohjanmaa 57 6 Satakunta 56,5 7 Etelä-Karjala 56 8 Pohjois-Savo 54 9 Kanta-Häme Keski-Suomi 48,5 11 Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme 47,5 13 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala 39,5 15 Lappi Kymenlaakso Etelä-Savo Kainuu 28,5 2 Katso lisää Maakuntien kilpailukykyanalyysi

3 12 suurimmalla kaupunkiseudulla asuu 70 % koko maan väestöstä 12 suurinta kaupunkiseutua tuottaa 68,5 % BKT:sta 12 suurimman kaupunkiseudun alueella sijaitsee 67 % työpaikoista 12 suurinta kaupunkiseutua tuottaa 90 % koko maan TKImenoista

4 Jyväskylän seutu on väestöltään 6:nneksi suurin kaupunkiseutu koko maassa 4 ( asukasta )

5 Mitä on alueellinen kilpailukyky? Kilpailukyvylle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää. Kyse on laveasta, möhkälemäisestä ja saippuamaisesta kokonaisuudesta, jota voidaan tarkastella useasta eri näkökulmasta ja käyttämällä useita erilaisia muuttujia. Kilpailukykymittausten tulokset ovat verrannollisia analyysiin valituista muuttujista ja muuttujien välisistä painotuksista. Tulokset ovat toisin sanoen aina osittain keinotekoisia ja suhteellisia. Alueen kilpailukyvyllä tarkoitetaan tämän analyysin yhteydessä Jyväskylän seudun kykyä ylläpitää ja synnyttää kasvua sekä parantaa alueen houkuttelevuutta ja muuntautumiskykyä toimintaympäristön muutosten yhteydessä. Alueen kilpailukyvyn kehitystä arvioidaan muutoksena ajallisessa ulottuvuudessa ( ) ja muutoksena muiden alueiden kehitykseen ( 25 väestöltään suurinta seutukuntaa) alueluokituksella). Muuttujien avulla pyritään osoittamaan Jyväskylän seudun positio suhteessa muihin alueisiin neljänä eri ajankohtana (1995, 2000, 2008 ja 2011/2012). Alueen menestyminen tai menestymättömyys perustuvat aina usean tekijän yhteisvaikutukseen. Alueen ominaisuudet määrittelevät olemassa olevan tilanteen lisäksi alueen tulevaa menestymistä. Analyysiin valitut makromuuttujat ovat mitattavissa olevia muuttujia luotettavista ja vertailukelpoisista tilastolähteistä. Valitut muuttujat kytkeytyvät välillisesti ja välittömästi alueen muutosdynamiikkaan. Analyysiin valittu muuttujajoukko ei ole kattava, jonka vuoksi kilpailukykyä mittavat tulokset ovat suuntaa antavia ja kertovat ensisijaisesti alueen omasta muutoksesta ja positiosta suhteessa muiden alueiden kehitykseen. Analyysin muuttujajoukossa ei ole esimeriksi huomioitu alueen maantieteellistä sijaintia, luonnonvaroja, verkostojen kiinteyttä kansallisiin ja kansainvälisiin solmupisteisiin jne. 5

6 Kilpailukykyanalyysin toteuttaminen Analyysiin valittiin 10 alueiden muutosta ja dynamiikkaa kuvaavaa muuttujaa. Analyysin kohteena oli väestöltään 25 suurinta seutukuntaa Neljä poikkileikkausajankohtaa: 1995, 2000, 2008 ja 2012 Jokaisen seutukunnan arvot pisteytettiin sijoituksen perusteella muuttuja- ja vuosikohtaisesti. Olennaista verrata a) alueiden omaa kehitystä ja muutosta sekä b) alueiden position muuttumista suhteessa muihin alueisiin 6

7 Analyysin kohteena olevat 25 seutukuntaa 011 Helsingin seutukunta 064 Tampereen seutukunta 152 Vaasan seutukunta 171 Oulun seutukunta 023 Turun seutukunta 015 Porvoon seutukunta 051 Hämeenlinnan seutukunta 112 Kuopion seutukunta 131 Jyväskylän seutukunta 022 Salon seutukunta 142 Seinäjoen seutukunta 041 Rauman seutukunta 091 Lappeenrannan seutukunta 154 Pietarsaaren seutukunta 081 Kouvolan seutukunta 191 Rovaniemen seutukunta 122 Joensuun seutukunta 071 Lahden seutukunta 162 Kokkolan seutukunta Porin seutukunta 082 Kotka-Haminan seutukunta 101 Mikkelin seutukunta 182 Kajaanin seutukunta 192 Kemi-Tornion seutukunta 111 Ylä-Savon seutukunta

8 Kilpailukykyanalyysiin valitut muuttujat KILPAILUKYVYN TEEMA-ALUE MUUTTUJAT TIETOLÄHTEET 1. Alueen aluetalousdynamiikka - Alueen bruttokansantulo asukasta kohden - Alueen bruttokansantulon muutos % eri ajankohtina ( , , ja ) 2. Alueen työllisyysdynamiikka - Alueen työllisyysaste % - Alueen työttömyysaste % 3. Alueen väestödynamiikka - Alueen väestönlisäys promilleina keskiväkiluvun 1000 asukasta kohden - Alueen muuttovoitto maan sisäisestä muuttoliikkeestä promilleina 1000 asukasta kohden 4. Alueen kuntatalousdynamiikka - Alueen kuntien kunnallisverot per asukas - Alueen kuntien lainat per asukas 5. Alueen osaamisdynamiikka - Tutkinnon suorittaneiden %-osuus - Ylemmän korkeakoulututkinnon tai 8 tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuus % yli 15-vuotiaasta väestöstä - Tilastokeskus, aluetilinpito -Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto - TEM, vuosikohtaiset keskiarvot - Tilastokeskus, väestötilastot - Tilastokeskus, kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta; Kuntaliitto, kuntakuvaajat - Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne

9 Aluetalousdynamiikka 9

10 Aluetalousdynamiikka SEUTUKUNTA Helsingin seutukunta Seinäjoen seutukunta Porvoon seutukunta Jyväskylän seutukunta Kokkolan seutukunta Pietarsaaren seutukunta Kouvolan seutukunta Vaasan seutukunta Tampereen seutukunta Joensuun seutukunta Porin seutukunta Mikkelin seutukunta Salon seutukunta Turun seutukunta Lahden seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Rovaniemen seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Kuopion seutukunta Oulun seutukunta Kotka-Haminan seutukunta Lappeenrannan seutukunta Kajaanin seutukunta Rauman seutukunta Ylä-Savon seutukunta SEUTUKUNTA Pietarsaaren seutukunta 12,2 7,2 14,3 16,8 Rauman seutukunta 1, ,9 5,5 Ylä-Savon seutukunta -3,7 17,1 39,6 4,1 Mikkelin seutukunta -4,2 23,5 35,6 2,4 Helsingin seutukunta 1,2 41,6 37-2,0 Vaasan seutukunta 4,4 28,2 49,3-1,8 Lappeenrannan seutukunta 2,1 5,7 15,6-0,5 Lahden seutukunta -6,9 20,3 30,9-2,4 Seinäjoen setukunta 1,6 29,3 51,5-2,8 Joensuun seutukunta 6,1 20,5 30,3-2,6 Kuopion seutukunta -4,2 22,2 42,3-5,2 Turun seutukunta -4,4 22,9 40,4-5,3 Kajaanin seutukunta 5,6 0,5 36,1-4,5 Tampereen seutukunta -0,7 35,1 54,4-7,0 Rovaniemen seutukunta -14,3 12,7 43,5-6,3 Porin seutukunta 1,4 23,2 28,5-5,6 Kemi-Tornion seutukunta 21-9,3 6,3-5,5 Porvoon seutukunta -0,02 5,3 79,7-5 Kokkolan seutukunta -3,1 25,7 59-7,2 Jyväskylän seutukunta -5,3 29,1 48,9-8,8 Oulun seutukunta 3, ,6-9,8 Kotka-Haminan seutukunta 6,8 23,5 26,9-7,7 Kouvolan seutukunta -16,4 20,2 3,3-8,4 Hämeenlinnan seutukunta -5, ,8 Salon seutukunta 9,2 100,9 43,3-43,2

11 Bruttokansantuotteen ( per asukas) kehitys indeksinä 12 suurimmalla kaupunkiseudulla vuosina Jyväskylän indeksi vaihteli sijoilla 8-10 vuosien välillä Helsingin indeksi oli korkein jokaisena vertailuvuotena Vaasan indeksi nousi eniten vuosien välillä Lappeenrannan sijoitus laski eniten vuosien välillä Seutukunta Helsingin 92,8 (1) 131,8 (1) 171,5 (1) 168,1 (1) Tampereen 67,8 (6) 97,9 (3) 130,7 (3) 121,6 (3) Turun 70,2 (5) 86,6 (6) 120,5 (5) 114 (5) Oulun 70,5 (4) 101,4 (2) 127,7 (4) 115,1 (4) Lahden 57,5 (10) 74,1 (9) 100 (11) 97,6 (11) Jyväskylän 57,8 (9) 73,8 (10) 109 (8) 99,4 (10) Porin 59,4 (8) 79,6 (7) 106,6 (10) 100,7 (9) Kuopion 62,6 (7) 76,7 (8) 116,8 (6) 110,8 (6) Seinäjoen 55,6 (11) 70,7 (12) 107,3 (9) 104,3 (8) Joensuun 53,5 (12) 71,8 (11) 95,4 (12) 93 (12) Vaasan 73,4 (3) 91,1 (5) 151,5 (2) 148,8 (2) Lappeenrannan 85,7 (2) 94 (4) 110,4 (7) 109,9 (7) Indeksi 100=25 suurimman seutukunnan bkt per asukas vuonna 2000

12 BKT MUUTOS % ( /as) VUOSINA Jyväskylän seudun bkt:n muutos asukasta kohden oli keskitasolla 25 suurimman seutukunnan joukossa. BKT euroina asukasta kohden kasvoi suhteellisesti eniten Rovaniemen, Hämeenlinnan ja Lahden seutukunnissa BKT:n kasvu oli suhteellisesti heikointa Salon, Kemi-Tornion ja Porvoon seutukunnissa Rovaniemen seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Lahden seutukunta Rauman seutukunta Joensuun seutukunta Mikkelin seutukunta Ylä-Savon seutukunta Helsingin seutukunta Kajaanin seutukunta Seinäjoen setukunta Pietarsaaren seutukunta Jyväskylän seutukunta Kotka-Haminan seutukunta Kokkolan seutukunta Porin seutukunta Kuopion seutukunta Turun seutukunta Kouvolan seutukunta Tampereen seutukunta Lappeenrannan seutukunta Oulun seutukunta Vaasan seutukunta Porvoon seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Salon seutukunta 18,6 16,7 49,5 41,9 38,5 30,7 30,2 66,8 66,6 64,4 64,3 64,1 63,8 81,1 76,7 72,5 72,3 71,9 % 120,6 112,3 110, ,9 146,

13 Jyväskylän seudun sijoitus (bkt euroa asukasta kohden) vuosina

14 Jyväskylän seudun sijoitus (bkt/asukas muutos %) vuosina

15 15 Työllisyysdynamiikka

16 Työllisyysdynamiikka Muutos %- SEUTUKUNTA yks. Pietarsaaren seutukunta 64,6 71,8 75,9 76,6 12,0 Helsingin seutukunta 64,5 74,3 76,1 74,4 9,9 Vaasan seutukunta 63,1 69,8 75,5 74,4 11,3 Porvoon seutukunta 65,3 73,3 76,8 74,3 9,0 Hämeenlinnan seutukunta 60,4 67,1 72, ,6 Seinäjoen setukunta 59,8 67,5 71,8 71,9 12,1 Rauman seutukunta 60,8 66,2 72,3 71,3 10,5 Kokkolan seutukunta 57,1 64,2 69,9 70,3 13,2 Turun seutukunta 61,6 68,3 71,8 69,9 8,3 Salon seutukunta 66,6 72,7 72,7 69,7 3,1 Tampereen seutukunta 59,6 67,5 70,8 69,7 10,1 Kuopion seutukunta 56, ,3 67,9 11,8 Porin seutukunta 56,6 62,7 68,2 67,9 11,3 Lahden seutukunta 57,8 65,3 68,6 67,4 9,6 Lappeenrannan seutukunta 58,6 63,6 67,3 67,4 8,8 Oulun seutukunta 58,4 66,1 68,3 67,4 9,0 Jyväskylän seutukunta 56,5 63,6 67, ,5 Mikkelin seutukunta 55,5 61,5 66, ,5 Kouvolan seutukunta 58,9 64,4 67,6 66,5 7,6 Rovaniemen seutukunta 53,2 58,6 64,9 65,3 12,1 Ylä-Savon seutukunta 54,2 58,7 64,5 65,2 11,0 Kajaanin seutukunta 53,9 59,5 63,2 65,2 11,3 Kotka-Haminan seutukunta 58,8 63,2 66,1 64 5,2 Joensuun 16 seutukunta 53,4 59,2 62,8 63,3 9,9 Kemi-Tornion seutukunta 54 58,2 62,8 62,1 8,1 SEUTUKUNTA Muutos %-yks. Pietarsaaren seutukunta 14,6 9,1 5,8 5,7-8,9 Vaasan seutukunta 16,3 9,9 5,8 6,6-9,7 Helsingin seutukunta 16,1 7,4 5,6 7-9,1 Seinäjoen setukunta 18,9 11,2 8,1 8,1-10,8 Porvoon seutukunta 15,6 8,3 6,2 8,1-7,5 Hämeenlinnan seutukunta 19,7 12,9 8,1 8,9-10,8 Kokkolan seutukunta 21,7 15,3 9,1 9,0-12,8 Rauman seutukunta 18,7 13,8 8,1 9,5-9,2 Kuopion seutukunta 21,3 15,4 10, ,3 Turun seutukunta 17,8 11,4 7,5 10-7,8 Tampereen seutukunta ,9 11-9,0 Mikkelin seutukunta 23,5 17,2 10,8 11,3-12,2 Porin seutukunta 23,2 17,2 10,9 11,7-11,5 Salon seutukunta 13,8 8,7 8,2 11,7-2,1 Oulun seutukunta 20,5 13,1 11,0 11,8-8,7 Lappeenrannan seutukunta 20,7 15,1 11,3 12,1-8,6 Ylä-Savon seutukunta 23,5 19,3 12,9 12,1-11,4 Rovaniemen seutukunta 26,8 20,3 13,1 12,2-14,6 Kouvolan seutukunta 20,9 15,3 10,7 12,4-8,5 Lahden seutukunta 22,7 15,1 11,2 12,4-10,3 Kajaanin seutukunta 24,3 19,8 15,0 12,4-11,8 Jyväskylän seutukunta 22,4 15,5 11,2 12,5-9,9 Kemi-Tornion seutukunta 25, ,1 13,6-12,2 Joensuun seutukunta 24,5 18,2 14,8 14,2-10,3 Kotka-Haminan seutukunta 19,9 16,7 12,0 14,9-5,0

17 TYÖLLISYYSASTEEN MUUTOS %-YKSIKKÖÄ Jyväskylän seudun työllisyysaste parantui eniten kuudesta suurimmasta seudusta vuosina Työllisyysaste kohentui eniten Kokkolan, Seinäjoen, Rovaniemen ja Pietarsaaren seutukunnissa ja vähiten Salon, Kotka-Haminan, Kouvolan ja Kemi-Tornion seuduilla Seutukohtaiset erot suuria: työllisyysaste 76,6 % Pietarsaaren seudulla ja 62,1 % Kemi-Tornion seudulla Kokkolan seutukunta Seinäjoen setukunta Rovaniemen seutukunta Pietarsaaren seutukunta Kuopion seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Mikkelin seutukunta Porin seutukunta Vaasan seutukunta Kajaanin seutukunta Ylä-Savon seutukunta Jyväskylän seutukunta Rauman seutukunta Tampereen seutukunta Helsingin seutukunta Joensuun seutukunta Lahden seutukunta Oulun seutukunta Porvoon seutukunta Lappeenrannan seutukunta Turun seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Kouvolan seutukunta Kotka-Haminan seutukunta Salon seutukunta 3,1 5, ,8 8,3 8,1 7,6 10,5 10,1 9,9 9,9 9,6 12,1 12, ,8 11,6 11,5 11,3 11,3 11, ,2 10,5 %-yksikköä

18 Jyväskylän seudun sijoitus työllisyysasteessa (%) vuosina

19 TYÖTTÖMYYSASTEEN MUUTOS %-YKSIKKÖÄ Jyväskylän työttömyysaste alentui eniten kuuden suurim-man seudun joukossa vuosien välillä Työttömyysaste parantui eniten Rovaniemen, Kokkolan ja Kemi-Tornion seuduilla ja vähiten Salon, Kotka-Haminan, Porvoon seuduilla Työllisyyden aluekohtaiset erot merkittäviä: esimerkiksi Pietarsaaren seudulla työttömyysaste jopa kolme kertaa alhaisempi kuin Kotka-Haminan seudulla -14,6-7,5-7,8-8,5-8,6-8,7-8,9-9 -9,1-9,2-9,7-9,9 %-yksikköä -10,3-10,3-10,8-10,8-11,3-11,4-11,5-11,8-12,2-12,2-12,8-5 -2,1 Salon seutukunta Kotka-Haminan seutukunta Porvoon seutukunta Turun seutukunta Kouvolan seutukunta Lappeenrannan seutukunta Oulun seutukunta Pietarsaaren seutukunta Tampereen seutukunta Helsingin seutukunta Rauman seutukunta Vaasan seutukunta Jyväskylän seutukunta Lahden seutukunta Joensuun seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Seinäjoen setukunta Kuopion seutukunta Ylä-Savon seutukunta Porin seutukunta Kajaanin seutukunta Mikkelin seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Kokkolan seutukunta Rovaniemen seutukunta

20 Jyväskylän seudun sijoitus työttömyyssasteessa (%) vuosina

21 21 Väestödynamiikka

22 Väestödynamiikka (väestönlisäys ja nettomuutto maan sisäisestä muuttoliikkeestä seutukunnittain ) SEUTUKUNTA Oulun seutukunta 19,3 23,6 14,4 14,7 Helsingin seutukunta 14,3 11,4 12,4 12,3 Tampereen seutukunta 11,3 11,9 12,1 11,2 Jyväskylän seutukunta 7,8 11,9 11,7 10,1 Kuopion seutukunta 5,1 1 4,6 10 Turun seutukunta 10 5,7 6 7,6 Seinäjoen setukunta -0,36-3 3,5 6,9 Vaasan seutukunta 2,7-0,4 8,3 5,4 Porvoon seutukunta 3,2 6,1 7,6 4,9 Kokkolan seutukunta -1-1,3 3,6 4,2 Joensuun seutukunta 0,1-1,4 1,4 3,3 Rovaniemen seutukunta 4,8-8,4 7,2 3,1 Pietarsaaren seutukunta -1,6 0 6,4 2,3 Hämeenlinnan seutukunta 0,2 1,3 11,2 2,2 Lappeenrannan seutukunta -1 3,2 1,9 1,7 Lahden seutukunta -0,9 0,4 4 1,4 Rauman seutukunta -2,6-7,6-7 -0,4 Porin seutukunta -3,1-5,3 0-0,7 Kotka-Haminan seutukunta -6,2-6,6-3,6-1,2 Mikkelin seutukunta -1,4-2,1-4,5-2,5 Kouvolan seutukunta -3,3-5,7-5 -3,3 Kemi-Tornion seutukunta -6,2-8,8-2,4-4,1 Kajaanin seutukunta -3,7-11,5-2,5-4,5 Salon seutukunta 6,8 6,2 4,3-7,5 22 Ylä-Savon seutukunta -7,5-13,9-5 -7,6 SEUTUKUNTA Kuopion seutukunta 0,5-1,6 1,2 5,3 Tampereen seutukunta 6,9 8,5 5,4 5,3 Oulun seutukunta 9,5 15,1 2,9 3,3 Turun seutukunta 6,1 3,5 1,7 3,3 Jyväskylän seutukunta 3,2 7,3 4,2 3,1 Helsingin seutukunta 7,2 6,1 2,2 2,4 Seinäjoen setukunta -5,3-4,1 0,1 1,5 Joensuun seutukunta -2,5-2,2-0,4 0,5 Lahden seutukunta -3,1-0,9 2,1 0,4 Porin seutukunta -4,2-5,2-0,1 0,1 Vaasan seutukunta -0,2-2,4-1,5-0,3 Porvoon seutukunta -0,7 3,6 2,6-0,6 Hämeenlinnan seutukunta -1,6 1,2 8,7-1 Lappeenrannan seutukunta -2,8 1,9-1,7-1,2 Mikkelin seutukunta -0,8-0,8-2,7-1,2 Kokkolan seutukunta -7,8-5,8-3,2-1,6 Kouvolan seutukunta -3,7-4,6-5,3-1,9 Rauman seutukunta -4,2-7,5-7,1-2,6 Kotka-Haminan seutukunta -5,6-3,3-5,5-3,2 Rovaniemen seutukunta -1,6-12,5-1,1-3,4 Ylä-Savon seutukunta -6, ,7 Pietarsaaren seutukunta -4,4-3,6-2 -6,7 Kajaanin seutukunta -7, ,1-6,8 Kemi-Tornion seutukunta -7,5-10,4-5,6-7,3 Salon seutukunta 6,3 4 1,3-7,3

23 VÄESTÖNLISÄYKSEN MUUTOS % VUOSINA Jyväskylän väestönlisäys oli väestöpohjaan suhteutettuna neljänneksi suurin vuosina Väestö kasvoi suhteellisesti eniten Oulun, Tampereen ja Helsingin seuduilla: Oulun seudun väestö lisääntyi kolmanneksella vuosina Väestölisäys oli negatiivinen 8 seudulla: eniten väki vähentyi suhteellisesti Ylä- Savon, Kajaanin ja Kemi- Tornion seuduilla Helsingin seudun väkiluku kasvoi henkilöllä vuosien välisenä aikana Oulun seutukunta Tampereen seutukunta Helsingin seutukunta Jyväskylän seutukunta Turun seutukunta Porvoon seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Vaasan seutukunta Kuopion seutukunta Salon seutukunta Rovaniemen seutukunta Seinäjoen seutukunta Kokkolan seutukunta Jakobstadsregionens ekon. reg. Lahden seutukunta Lappeenrannan seutukunta Joensuun seutukunta -3,6 Kotka-Haminan seutukunta -3,7 Porin seutukunta -6,5 Mikkelin seutukunta -6,7 Rauman seutukunta -7,4 Kouvolan seutukunta -8,2 Kemi-Tornion seutukunta -14,3-8,7 Kajaanin seutukunta Ylä-Savon seutukunta 8,6 7,7 7,6 5,4 4 3,7 3,5 2,3 2,1 1,4 1, ,7 21, ,2 % ,2

24 Jyväskylän seudun sijoitus väestönlisäyksessä (promillea 1000 asukasta kohden) vuosina

25 Jyväskylän seudun sijoitus muuttovetovoimassa (promillea 1000 asukasta kohden) vuosina

26 Kuntatalousdynamiikka 26

27 Kuntatalousdynamiikka (kunnallisverot ja lainat per asukas seutukunnittain vuosina ) Muutos SEUTUKUNTA per asukas Helsingin seutukunta Porvoon seutukunta Tampereen seutukunta Rauman seutukunta Kouvolan seutukunta Vaasan seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Kotka-Haminan seutukunta Turun seutukunta Oulun seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Kuopion seutukunta Lappeenrannan seutukunta Lahden seutukunta Rovaniemen seutukunta Jyväskylän seutukunta Kokkolan seutukunta Porin seutukunta Kajaanin seutukunta Pietarsaaren seutukunta Seinäjoen seutukunta Mikkelin seutukunta Salon seutukunta Joensuun 27 seutukunta Ylä-Savon seutukunta SEUTUKUNTA Muutos per 2012 asukas Rauman seutukunta Rovaniemen seutukunta Salon seutukunta Kouvolan seutukunta Joensuun seutukunta Tampereen seutukunta Ylä-Savon seutukunta Porin seutukunta Vaasan seutukunta Seinäjoen setukunta Kajaanin seutukunta Oulun seutukunta Kuopion seutukunta Turun seutukunta Helsingin seutukunta Jyväskylän seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Lappeenrannan seutukunta Porvoon seutukunta Lahden seutukunta Mikkelin seutukunta Pietarsaaren seutukunta Kotka-Haminan seutukunta Kokkolan seutukunta

28 KUNNALLISVEROJEN MUUTOS /ASUKAS VUOSINA Jyväskylän seudulla kunnallisverojen määrä asukasta kohden kasvoi 6:nneksi vähiten vuosien välillä Kunnallisverojen määrä asukasta kohden laskettuna kasvoi eniten Helsingin, Porvoon ja Rauman seuduilla ja vähiten Joensuun, Tampereen ja Pietarsaaren seuduilla vuosien välillä Kunnallisverot ylittivät 3000 /asukasta kohden neljällä seudulla vuonna 2012: Helsingin, Porvoon, Tampereen ja Rauman seuduilla Helsingin seutukunta Porvoon seutukunta Rauman seutukunta Oulun seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Kuopion seutukunta Kouvolan seutukunta Vaasan seutukunta Lahden seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Kokkolan seutukunta Lappeenrannan seutukunta Seinäjoen setukunta Rovaniemen seutukunta Turun seutukunta Mikkelin seutukunta Kotka-Haminan seutukunta Kajaanin seutukunta Porin seutukunta Jyväskylän seutukunta Salon seutukunta Ylä-Savon seutukunta Pietarsaaren seutukunta Tampereen seutukunta Joensuun seutukunta

29 Jyväskylän seudun sijoitus kunnallisverojen määrässä ( per asukas) vuosina

30 KUNNAN LAINOJEN MUUTOS /ASUKAS VUOSINA Jyväskylän seudun kuntien lainamäärä kehittyi maltillisesti vuosien välillä muihin seutuihin verrattuna: Jyväskylän seudun kuntien lainamäärä kasvoi 5:nneksi vähiten Kuntien lainojen määrä asukasta kohti laskettuna kasvoi vähiten Rauman, Rovaniemen ja Salon seuduilla vuosien välisenä aikana: Rauman seudun kuntien lainat olivat vuonna 2012 alhaisemmat kuin vuonna 1995! Kuntien lainamäärä asukasta kohden laskettuna kasvoi eniten Kotka-Haminan, Kokkolan ja Pietarsaaren seuduilla vuosien välisenä aikana. Kotka-Haminan seutukunta Kokkolan seutukunta Pietarsaaren seutukunta Lahden seutukunta Mikkelin seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Porvoon seutukunta Lappeenrannan seutukunta Vaasan seutukunta Oulun seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Kajaanin seutukunta Seinäjoen setukunta Tampereen seutukunta Helsingin seutukunta Kuopion seutukunta Turun seutukunta Kouvolan seutukunta Porin seutukunta Ylä-Savon seutukunta Jyväskylän seutukunta Joensuun seutukunta Salon seutukunta Rovaniemen seutukunta -208 Rauman seutukunta

31 Jyväskylän seudun sijoitus kuntalainojen määrässä ( per asukas) vuosina

32 32 Koulutusdynamiikka

33 Koulutusdynamiikka (Tutkinnon suorittaneiden osuus % ja akateemisten osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä) Muutos SEUTUKUNTA %-yks. Oulun seutukunta 61,4 66,8 72,8 74,6 13,2 Kuopion seutukunta 61,2 65,2 71,2 73,6 12,4 Jyväskylän seutukunta 58,6 63,9 70, ,4 Tampereen seutukunta 58,3 63,3 69, ,7 Rovaniemen seutukunta 59,5 63,3 69,3 71,7 12,2 Helsingin seutukunta 60,3 64,7 68,6 70,2 9,9 Turun seutukunta 57,1 61, ,1 13 Vaasan seutukunta 57 61,9 67,6 70,1 13,1 Joensuun seutukunta 55,8 59,6 67, ,2 Hämeenlinnan seutukunta 54, ,6 68,1 13,3 Kajaanin seutukunta 54,8 58,2 64,9 67,6 12,8 Seinäjoen setukunta 52,8 57,4 64,8 67,6 14,8 Kemi-Tornion seutukunta 55 57,9 64,4 66,9 11,9 Lappeenrannan seutukunta 52,7 57,3 64,3 66,6 13,9 Kokkolan seutukunta 52,1 56,3 63,3 65,9 13,8 Kotka-Haminan seutukunta 54,4 58,2 63,9 65,7 11,3 Mikkelin seutukunta 52,1 56, ,7 13,6 Porin seutukunta 52,6 56,5 62,9 65,4 12,8 Kouvolan seutukunta 54,3 57,7 63,3 65,3 11 Porvoon seutukunta 51,7 56,7 63,2 65,1 13,4 Lahden seutukunta 52,6 56,2 62,2 64,7 12,1 Rauman seutukunta 51, , ,6 Ylä-Savon seutukunta 48,4 52,5 59,8 62,5 14,1 Pietarsaaren 33 seutukunta 48 52,9 59,9 62,1 14,1 Salon seutukunta 48,5 53,2 59,4 61,7 13,2 SEUTUKUNTA Muutos 2011 %-yks. Helsingin seutukunta 9,3 10,9 13,6 14,4 5,1 Oulun seutukunta 6,4 7,8 10,7 11,3 4,9 Tampereen seutukunta 5,5 6,9 9,7 10,6 5,1 Turun seutukunta 6,2 7,3 9,6 10,2 4 Jyväskylän seutukunta 5,8 7 9,4 10,1 4,3 Vaasan seutukunta 4,9 6 8,4 9,1 4,2 Kuopion seutukunta 5,2 6,1 8,4 9 3,8 Rovaniemen seutukunta 4,5 5,2 7 7,6 3,1 Porvoon seutukunta 4,1 5 7,1 7,5 3,4 Hämeenlinnan seutukunta 4,1 5 6,6 7,1 3 Joensuun seutukunta 3,9 4,6 6,4 6,9 3 Lappeenrannan seutukunta 3,4 4,2 6,1 6,9 3,5 Mikkelin seutukunta 3,2 3,8 5 5,5 2,3 Kajaanin seutukunta 3,2 3,7 5,1 5,4 2,2 Kokkolan seutukunta 2,8 3,4 4,7 5,3 2,5 Lahden seutukunta 2,9 3,5 4,8 5,3 2,4 Pietarsaaren seutukunta 2,6 3,2 4,7 5,1 2,5 Seinäjoen setukunta 2,6 3,2 4,4 5 2,4 Porin seutukunta 2,8 3,4 4,5 4,9 2,1 Kouvolan seutukunta 3 3,4 4,5 4,8 1,8 Rauman seutukunta 2,9 3,3 4,4 4,8 1,9 Salon seutukunta 2,8 3,4 4,5 4,8 2 Kotka-Haminan seutukunta 2,8 3,3 4,2 4,6 1,8 Kemi-Tornion seutukunta 2,6 2,9 3,8 4,2 1,6 Ylä-Savon seutukunta 1,9 2,3 3,2 3,5 1,6

34 Jyväskylän seudun sijoitus tutkinnon suorittaneissa (% 15-vuotta täyttäneistä vuosina

35 AKATEEMISTEN MUUTOS % VUOSINA Jyväskylän seudulla akateemisten osuus väestöstä nousi 3:nneksi eniten vuosien välillä Akateemisten osuus kasvoi suhteellisesti eniten suurilla yliopistoseuduilla: Tampereen, Helsingin, Oulun ja Jyväskylän seuduilla ja vähiten Kemi- Tornion, Ylä-Savon ja Kouvolan seuduilla Helsingin seudulla akateemisten osuus nelinkertainen verrattuna esimerkiksi Ylä-Savon seutukuntaan Tampereen seutukunta Helsingin seutukunta Oulun seutukunta Jyväskylän seutukunta Vaasan seutukunta Turun seutukunta Kuopion seutukunta Lappeenrannan seutukunta Porvoon seutukunta Rovaniemen seutukunta Joensuun seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Kokkolan seutukunta Pietarsaaren seutukunta Seinäjoen setukunta Lahden seutukunta Mikkelin seutukunta Kajaanin seutukunta Porin seutukunta Salon seutukunta Rauman seutukunta Kotka-Haminan seutukunta Kouvolan seutukunta Ylä-Savon seutukunta Kemi-Tornion seutukunta 2,5 2,5 2,4 2,4 2,3 2,2 2,1 2 1,9 1,8 1,8 1,6 1,6 3, ,5 3,4 4 3,8 5,1 5,1 4,9 +4,3 % 4,

36 Jyväskylän seudun sijoitus akateemisen tutkinnon suorittaneissa (% 15-vuotta täyttäneistä vuosina

37 37 YHTEENVETO

38 Arvojen pisteyttäminen Jokainen muuttuja pisteytettiin jokaisen ajanjakson kohdalla 0-10 pisteen välillä alueen sijoituksen perusteella Jokaisen muuttujan kohdalla parhaimman arvon saanut alue sai 10 pistettä ja heikoimman arvon saanut 0 pistettä: porrastus 0,25-0,5 pisteen välillä sijoituksesta riippuen. Maksimiarvo yhden vuoden osalta 100 pistettä ja minimiarvo 0 pistettä Kaikki 10 muuttujaa samanarvoisia, ei painoarvoja muuttujien välillä 38

39 Seutukuntien sijoitus ja kilpailukykypisteet vuosina 1995, 2000, 2008 ja Vaasan seutukunta 86,75 2 Helsingin seutukunta 85 3 Oulun seutukunta 83,5 4 Tampereen seutukunta 82,75 5 Turun seutukunta 76 6 Porvoon seutukunta 71 7 Salon seutukunta 68,75 8 Hämeenlinnan seutukunta 68,25 9 Kuopion seutukunta 62,5 10 Lappeenrannan seutukunta 62,25 11 Rauman seutukunta 57,75 12 Jyväskylän seutukunta 56,5 13 Kouvolan seutukunta 56,5 14 Pietarsaaren seutukunta Kotka-Haminan stk. 52,25 16 Seinäjoen seutukunta Joensuun seutukunta Rovaniemen seutukunta 43,25 19 Kajaanin seutukunta 43,25 20 Lahden seutukunta 42,75 21 Kemi-Tornion seutukunta Porin seutukunta Mikkelin seutukunta 35,5 24 Kokkolan seutukunta Ylä-Savon seutukunta 17, Helsingin seutukunta 96,25 2 Tampereen seutukunta 90 3 Oulun seutukunta 88,5 4 Salon seutukunta 79,75 5 Turun seutukunta 79 6 Vaasan seutukunta 77 7 Hämeenlinnan seutukunta 71 8 Jyväskylän seutukunta 69 9 Porvoon seutukunta 68,5 10 Kuopion seutukunta 64,5 11 Lappeenrannan seutukunta 60,75 12 Rauman seutukunta 57,25 13 Kouvolan seutukunta 56,25 14 Kotka-Haminan seutukunta 49,25 15 Pietarsaaren seutukunta 48,5 16 Lahden seutukunta Seinäjoen seutukunta 47,75 18 Joensuun seutukunta 45,5 19 Kokkolan seutukunta Porin seutukunta Mikkelin seutukunta Rovaniemen seutukunta Kajaanin seutukunta 28,5 24 Kemi-Tornion seutukunta Ylä-Savon seutukunta 14,75 1 Helsingin seutukunta 89,75 2 Tampereen seutukunta 88,5 3 Vaasan seutukunta 86 4 Oulun seutukunta 80,75 5 Porvoon seutukunta 79,75 6 Turun seutukunta 78 7 Hämeenlinnan seutukunta 77,25 8 Kuopion seutukunta 69,5 9 Jyväskylän seutukunta Salon seutukunta Rovaniemen seutukunta 60,5 12 Seinäjoen seutukunta 58,75 13 Kokkolan seutukunta 56,5 14 Rauman seutukunta 50,75 15 Lahden seutukunta 46,5 16 Pietarsaaren seutukunta 44,75 17 Lappeenrannan seutukunta 43,5 18 Kouvolan seutukunta 43,25 19 Porin seutukunta 42,5 20 Joensuun seutukunta 39,5 21 Kajaanin seutukunta Kemi-Tornion seutukunta 29,25 23 Mikkelin seutukunta Kotka-Haminan seutukunta Ylä-Savon seutukunta 22,75 1 Helsingin seutukunta 89,75 2 Vaasan seutukunta 87 3 Tampereen seutukunta 83 4 Turun seutukunta 78 5 Kuopion seutukunta 76,5 6 Oulun seutukunta 71,75 7 Porvoon seutukunta 71,5 8 Seinäjoen seutukunta 68,5 9 Rauman seutukunta Rovaniemen seutukunta Hämeenlinnan seutukunta 57,25 12 Lappeenrannan stk. 57,0 13 Jyväskylän seutukunta 56,25 14 Kokkolan seutukunta 54,75 15 Pietarsaaren seutukunta 54,25 16 Porin seutukunta 50,75 17 Joensuun seutukunta 49,25 18 Lahden seutukunta 45,75 19 Mikkelin seutukunta 43,25 20 Kouvolan seutukunta 42,25 21 Kajaanin seutukunta 35,5 22 Kemi-Tornion seutukunta 35,25 23 Salon seutukunta Ylä-Savon seutukunta Kotka-Haminan seutukunta 24,75

40 Seutukuntien kilpailukykypisteet yhteensä vuosina ja keskiarvopisteet per muuttuja (1-10) SIJOITUS SEUTUKUNTA YHT. Keskiarvopisteet per muuttuja 1 Helsingin seutukunta 85 96,25 89,75 89,75 360,75 9,0 2 Tampereen seutukunta 82, ,5 83,0 344,25 8,6 3 Vaasan seutukunta 86, ,75 8,4 4 Oulun seutukunta 83,5 88,5 80,75 71,75 324,5 8,1 5 Turun seutukunta ,8 6 Porvoon seutukunta 71 68,5 79,75 71,5 290,75 7,3 7 Hämeenlinnan seutukunta 68, ,25 57,25 273,75 6,8 8 Kuopion seutukunta 62,5 64,5 69,5 76,5 273,0 6,8 9 Jyväskylän seutukunta 56, ,25 249,75 6,2 10 Salon seutukunta 68,75 79, ,5 6,0 11 Rauman seutukunta 57,75 57,25 50, ,75 5,8 12 Seinäjoen setukunta 49 47,75 58,75 68,5 224,0 5,6 13 Lappeenrannan seutukunta 62,25 60,75 43,5 57,0 223,5 5,6 14 Pietarsaaren seutukunta 55 48,5 44,75 54,25 202,5 5,0 15 Kouvolan seutukunta 56,5 56,25 43,25 42,25 198,25 5,0 16 Rovaniemen seutukunta 43, ,5 56,5 190,25 4,8 17 Lahden seutukunta 42, ,5 45, ,6 18 Kokkolan seutukunta ,5 54,75 181,25 4,5 19 Joensuun seutukunta 45 45,5 39,5 49,25 179,25 4,5 20 Porin seutukunta ,5 50,75 171,25 4,3 21 Kotka-Haminan seutukunta 52,25 49, ,75 154,25 3,9 22 Mikkelin seutukunta 35, ,25 141,75 3,5 23 Kajaanin seutukunta 43,25 28, ,5 139,25 3,5 24 Kemi-Tornion seutukunta ,25 35,25 131,5 3,3 25 Ylä-Savon seutukunta 17,5 14,75 22, ,1

41 Seutukuntien sijoitukset vuosina 1995, 2000, 2008 ja

42 Seutukuntien sijoitukset 1995, 2000, 2008 ja 2012 sekä position muutos SEUTUKUNTA Sijoitus 1995 Sijoitus 2000 Sijoitus 2008 Sijoitus 2012 Sijoituksen muutos Helsingin seutukunta Tampereen seutukunta Vaasan seutukunta Oulun seutukunta Turun seutukunta Porvoon seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Kuopion seutukunta Jyväskylän seutukunta Salon seutukunta Seinäjoen seutukunta Rauman seutukunta Lappeenrannan seutukunta Pietarsaaren seutukunta Kouvolan seutukunta Rovaniemen seutukunta Joensuun seutukunta Lahden seutukunta Kokkolan seutukunta Porin seutukunta Kotka-Haminan seutukunta Mikkelin seutukunta Kajaanin seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Ylä-Savon seutukunta

43 Seutukuntien sijoitusten muutokset vuosien välisenä aikana Kokkolan + 10 Seinäjoen + 8 Rovaniemen + 8 Porin + 6 Kuopion + 4 Mikkelin + 4 Rauman + 2 Lahden + 2 Helsingin + 1 Tampereen + 1 Turun + 1 Ylä-Savon + 1 Joensuun Salon - 16 Kotka-Haminan - 10 Kouvolan - 7 Oulun - 3 Hämeenlinnan - 3 Lappeenrannan - 3 Kajaanin - 2 Porvoon - 1 Vaasan - 1 Jyväskylän - 1 Pietarsaaren - 1 Kemi-Tornion - 1

44 Seutukunta-analyysin tulokset Jyväskylän seudun näkökulmasta 1 (2) 1. Aluetalousdynamiikka: Jyväskylän seudun bkt euroa asukasta kohden oli koko ajanjakson 25 seudun keskitason alapuolella. 12 suurimman kaupunkiseudun joukossa Jyväskylän seudun indeksi oli sijoilla 9-10 vuosina Bkt:n asukaskohtaiset muutokset ovat olleet varsin jyrkkiä ajanjakson aikana: 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä muutos oli kärkijoukossa 25 seudun joukossa, mutta vuonna 1995 ja 2010 keskitason alapuolella 2. Työllisyysdynamiikka: Jyväskylän työllisyysaste oli 67 % vuonna Työllisyysaste oli 25 suurimman seudun joukossa keskitason alapuolella ja 12 suurimman seudun kohdalla toiseksi huonoin. Jyväskylän seudun työllisyysaste nousi 10,5 %:lla vuosien välillä. Työllisyysaste koheni 25 seudun joukossa keskimääräistä enemmän ja eniten kuuden suurimman seudun joukossa. Työttömyysaste oli Jyväskylän seudulla vertailuseutujen korkeimpien joukossa. Työttömyysasteen alentuminen oli kuitenkin seutukuntien keskitasoa (-9,9 %-yksikköä) vuosien välillä 44

45 Seutukunta-analyysin tulokset Jyväskylän seudun näkökulmasta 2 (2) 3. Väestödynamiikka (vetovoima): 45 Jyväskylän kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky määrällisesti seutujen parhaimmistoa Jyväskylän seudun väestönlisäys oli 4:nneksi suurin vuosina ja muuttovetovoima kuuden vetovoimaisimman seudun joukossa koko ajanjakson välisen ajan. 4. Kuntatalousdynamiikka: Jyväskylän seudun kunnallisverojen määrä asukasta kohden oli keskimääräistä alhaisemmalla tasolla ja kuntalainojen määrä keskiarvoa korkeammalla tasolla Verotettavien kunnallisverojen määrä kasvoi Jyväskylän seudulla 6:nneksi heikoiten 25 seudun joukossa vuosien välillä Kuntien lainamäärä kasvoi maltillisesti muihin seutuihin verrattuna (5:nneksi vähiten). 5. Koulutusdynamiikka Jyväskylän seudun koulutustaso yksi korkeimmista koko maassa. Tutkinnon suorittaneiden osuus 3:nneksi korkein 25 suurimman seutukunnan joukossa ja akateemisten osuus 5:nneksi korkein. Tutkinnon suorittaneiden osuus nousi Jyväskylän seudulla toiseksi eniten ja akateemisten osuus 4:nneksi eniten vuosien välillä

46 Seutukunta-analyysin yleiset tulokset 1 (2) Helsingin seutu oli kilpailukykyisin seutukunta : Helsingin seutu oli kilpailukykyisin vuosina 2000, 2008 ja 2012 sekä toiseksi kilpailukykyisin vuonna Tampereen, Vaasan ja Oulun seudut olivat kilpailukykyisimpien seutujen joukossa jokaisena ajankohtana: Tampereen seutu oli neljän kilpailukykyisimmän seudun joukossa jokaisena ajankohtana vuosina Tampereen seutu tasaisen vahva, mutta ainoa heikkous liittyy työllisyysdynamiikkaan. Vaasan seutu oli kilpailukykyisin seutu vuonna 1995, 6:nneksi kilpailukykyisin vuonna 2000, 3:nneksi kilpailukykyisin vuonna 2008 ja edelleen toiseksi kilpailukykyisin seutu vuonna Vaasan seutu on tasaisen vahva kaikissa muuttujissa lukuun ottamatta muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä. Oulun suhteellinen kilpailukyky heikentynyt ajanjakson aikana. Turun seudun kilpailukyky säilynyt ennallaan suhteessa muihin kärkiseutuihin. Ylä-Savon seutukunnan kilpailukyky ylivoimaisesti heikoin 25 seudun joukossa : Ylä-Savon seutu oli viimeinen vuosina 1995, 2000 ja 2008 ja toiseksi viimeinen vuonna Ylä-Savon tunnusluvut lähes kaikkien kilpailukykymuuttujien kohdalla ovat kuitenkin parantuneet viime vuosina aikaisempaan kehitykseen verrattuna. Kokkolan, Seinäjoen, Rovaniemen ja Porin seudut ovat kyenneet eniten parantamaan suhteellista asemaansa vuosien välillä: Kokkolan suhteellinen asema muihin seutuihin on parantunut merkittävän paljon: vuonna 1995 Kokkolan seudun kilpailukyky oli toiseksi heikoin 25 seudun joukossa, sijalla 19. vuonna 2000, sijalla 13. vuonna 2008 ja sijalla 14. vuonna Seinäjoen ja Rovaniemen seudun suhteellinen asema on parantunut mitä pidemmälle 2000-luvulla on tultu. Seinäjoen seutu oli noussut jo 8:nneksi ja Rovaniemen seutu 10:nneksi kilpailukykyisemmäksi seuduksi vuonna Porin seudun suhteellinen asema on parantunut 2000-luvun aikana. Kokkolan seudun asema on parantunut 10 sijaa, Seinäjoen ja Rovaniemen 8 sijaa ja Porin 6 sijaa. Salon, Kotkan-Haminan ja Kouvolan seutujen kilpailukyky on romahtanut avaintoimialojen rajun rakennemuutoksen vuoksi: Salon seutu on tippunut peräti 16 sijaa vuosien välisenä aikana. Salon seutu oli 7:nneksi (1995) ja 4:nneksi (2000) kilpailukykyisin seutukunta ICT-toimialan kasvun vuosina 2000-luvun vaihteessa. Vuonna 2012 Salon seutu oli tippunut kolmanneksi viimeisimmäksi 25 seudun joukossa. Metsäteollisuuden rakennemuutos ilmene samoin tavoin nopeana taantumisena sekä Kotka-Haminan että Kouvolan seutujen kehitystrendissä. Oulun suhteellisen aseman heikkeneminen tulee esiin vuoden 2012 luvuissa. Itä- ja Pohjois-Suomen kaupunkiseutujen kilpailukyvyssä suuret erot: Oulun ja Kuopion seudut ovat kymmenen kilpailukykyisimmän seudun joukossa koko ajanjakson välillä. Kuopion seudun asema suhteessa muihin alueisiin on parantunut koko ajanjakson ajan ja Oulun positio heikkenemässä. Rovaniemen seudun asema on parantunut merkittävästi ajanjakson aikana, ja se on toinen vahva 46 nousijaseutu Kuopion ohella Itä- ja Pohjois-Suomen kaupunkiseutujen joukossa. Muut Itä- ja Pohjois-Suomen seudun ovat kilpailukyvyltään seutujen heikoimman viidenneksen joukossa.

47 Seutukunta-analyysin yleiset tulokset 2 (2) Pietarsaaren seudun BKT:n muutos % ylivoimaisesti korkein viime vuosina: BKT:n muutosprosentti oli positiivinen vain neljällä seudulla 25:stävuosina Pietarsaaren muutosprosentti 16,8 % oli täysin omaa luokkaansa. Muut positiivisen muutoksen alueet olivat Rauman, Ylä-Savon ja Mikkelin seudut. Asukasta kohti laskettuna BKT ylitti euron rajan Helsingissä, Porvoossa ja Vaasassa. Salon seudun BKT:n muutos % ylivoimaisesti negatiivisin viime vuosina: Salon seudun BKT:n muutosprosentti oli peräti -43,2 % vuosien välillä. Muutos on huima verrattuna aikaisempaan kehitykseen: vuosina BKT:n muutos % oli +100,9 ja +43,3 %vielä vuonna Salon seudun BKT euroina asukasta kohden oli korkein 25 suurimman seutukunnan joukossa vuonna 2008 ( /as.), mutta vuonna 2010 enää noin euroa asukasta kohden. Pietarsaaren, Vaasan, Seinäjoen ja Kokkolan seudut ovat työllisyysdynamiikan malliseutuja koko maalle: Pietarsaaren seudun työllisyysaste korkein ja työttömyysaste alhaisin 25 suurimman seudun joukossa. Pohjalaisseutujen vertailukelpoisia ovat vain Helsingin ja Porvoon seudut. Oulun, Tampereen ja Helsingin seudut väestödynamiikaltaan vahvimpia seutuja: Oulun seudun väestönlisäys väestöpohjaan suhteutettuna ylivoimaisesti suurinta ja Helsingin väestönlisäys määrällisesti suurinta. Maan sisäisten muuttovirtojen osalta Oulun seutu vetovoimaisin alue 1990-luvulla ja Tampereen seutu 2000-luvulla. Helsingin seutu on ollut muuttovetovoimainen koko ajanjakson ajan. Muista seuduista erottuvat esimerkiksi Hämeenlinnan ja Kuopion seudut: Hämeenlinnan seutu oli suhteessa asukaslukuun muuttovetovoimaisin vuonna 2008 ja Kuopion seutu toiseksi vetovoimaisin Tampereen jälkeen vuonna 2012 Rauman seutu on kuntatalousdynamiikan malliseutu: Rauman seudun kuntien lainat olivat asukasta kohden vain 389 euroa vuonna 2012 ja kunnallisverot asukasta kohden 4:nneksi suurimmat. Rauman seudun lainamäärä oli hämmästyttävästi lähes kolme kertaa alhaisemmat kuin toiseksi parhaimman seutukunnan ja jopa kymmenen kertaa alhaisemmat kuin Kokkolan seudulla. Rauman poikkeuksellisuutta korostaa se, että seudun kuntien lainamäärä oli vuonna 2012 alhaisemmalla tasolla kuin vuonna Tutkinnon suorittaneiden ja akateemisten osuus ylivoimaisesti korkein suurissa yliopistokaupungeissa: Yliopistoseutujen ja muiden seutujen välillä merkittävä ero. Tiedekorkeakoulua vailla olevat seudut ovat sekä tutkinnon suorittaneiden että akateemisten osuudessa vuotta jäljessä yliopistoseutuja. 47

48 K I I TO S! Yhteystiedot: timokaro@gmail.com 48