MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

Transkriptio

1 Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA III neljännes (heinäkuu-syyskuu) 2014

2 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys Työpaikka- ja työllisyyskehitys Väestökehitys Satakunnan sote alueeseen liittyviä karttoja

3 Kuva: Toni Mailanen Alue- ja paikallistalouden kehitys

4 Alue- ja paikallistalouden kehityksen keskeiset nostot Porin seutu oli monipuolisuusindeksissä (HHI-indeksi) toimialarakenteeltaan 8:nneksi monipuolisin seutu 70 seutukunnan joukossa koko maassa. Porin seutu kuului monipuolisimpien seutujen joukkoon, kun kaikki seudut jaettiin kuuteen luokkaan. Monipuolisuus on eräänlainen suojakilpi äkillisille muutoksille tai suhdannevaihteluille, jolloin muutokset ylös- tai alaspäin ovat tasaisempia kuin yksipuolisen toimialarakenteen seuduilla. Porin asukkaiden mediaanituloja tarkasteltiin asuinalueittain. Asukkaat jaettiin kahdeksaan tuloryhmään: hyvätuloisiin, keskituloisiin ja pienituloisiin tuloluokkien mukaan. Asukkaiden mediaanitulot olivat korkeimmat keskustassa tai keskustan läheisyydessä olevilla pientalovaltaisilla asuinalueilla sekä Noormarkun taajama-alueella Porin tilitettyjen kunnallisverojen määrän vaihtelut olivat tasaisia vuonna 2014: kunnallisverojen määrä oli vuoden 2014 kolmannella kvartaalilla heinä- ja syyskuussa korkeammalla tasolla vuonna 2014 kuin vastaavana aikana edellisinä tarkasteluvuosina. Porin tilitettyjen kunnallisverojen määrä oli kuitenkin alhaisemmalla tasolla heinä-syyskuussa kuin koko maassa, mutta tilitettyjen kunnallisverojen muutos% ei ole suoraan vertailukelpoinen koko maan kehitykseen verohallinnon kuntakohtaisesti poikkeavien jaksotuksen vuoksi Porissa on aloittanut keskimäärin 431 yritystä vuodessa ja lopettanut keskimäärin 346 yritystä vuosina Yritysperustanta on ollut keskimäärin 85 yritystä vuodessa vuodesta 2005 alkaen. Porissa oli toimivaa yritystä vuoden 2014 ensimmäisen kvartaalin jälkeen (viimeisin käyettävissä oleva tilastotieto).

5 Seutukuntien (70) monipuolisuusindeksi (HHIindeksi) vuonna 2012 HHI-indeksin(Herfindahl Hirschman-indeksi ) avulla voidaan mitata eri toimialojen henkilöstön keskittyneisyyttä tai monipuolisuutta. Indeksin arvot vaihtelevat välillä: mitä korkeampi arvo, sitä keskittyneempää ja mitä alhaisempi arvo, sitä monipuolisempaa Viereisessä kartassa on kuvattu Suomen kaikkien seutukuntien (70) teollisuuden toimialan työllisten sijoittumista teollisuuden toimialan 24 alaluokkaan. Seudut on jaettu kuuteen luokkaan arvojen perusteella. Sininen väri kartassa kuvaa niitä seutuja, joissa työlliset ovat monipuolisimmin sijoittuneet teollisuuden eri toimialoille. Monipuolisuus antaa vahvan suojakilven äkillisille muutoksille tai suhdannevaihteluille, jolloin muutokset ylös- tai alaspäin ovat tasaisempia. Monipuolisuusindeksi on vahvin yhdeksällä seudulla: Kuopion, Turun, Lahden, Hämeenlinnan, Tampereen, Helsingin, Pietarsaaren, Porin, Joensuun ja Kotka-Haminan seuduilla. Kuopion seutu on monipuolisin. Porin seutu oli 8:nneksi monipuolisin seutu vuonna 2012 ja kuului parhaaseen kuudennekseen seuduista. Porin Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö 2014 Kartta: Timo Widbom

6 30 väestöllisesti suurimman seutukunnan HHI-indeksi vuonna 2012 Imatran Salon Kemi-Tornion Oulun Vaasan Savonlinnan Porvoon Etelä-Pirkanmaan Raaseporin Rovaniemen Seinäjoen Kajaanin Kouvolan Jyväskylän Ylivieskan Rauman Lappeenrannan Kokkolan Mikkelin Ylä-Savon Riihimäen Kotka-Haminan Joensuun Porin Jakobstadsregionen Helsingin Tampereen Hämeenlinnan Lahden Turun Kuopion 8,4 7,88 9,3 8,99 8,95 9,96 9,44 9,43 11,85 11,45 12,08 13,29 13,1 12,93 12,91 12,81 14,6 14,58 14,48 14,37 15,69 15,68 15,28 17,52 17,39 19,95 21,61 22,27 24,95 29,81 29,57 Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö

7 Porin asukkaiden mediaanitulot alueittain vuonna 2012 Porin asukkaiden mediaanituloja tarkasteltiin asuinalueittain vuoden 2012 tietojen perusteella Asukkaat jaettiin mekaanisesti kahdeksaan tuloryhmään: hyvätuloisiin, keskituloisiin ja pienituloisiin tuloluokkien mukaan Asukkaiden mediaanitulot olivat korkeimmat keskustassa tai keskustan läheisyydessä olevilla pientalovaltaisilla asuinalueilla, Enäjärvellä sekä Noormarkun taajama-alueella

8 Tilitettyjen kunnallisverojen määrä (miljoonaa euroa) Porissa huhti-kesäkuussa 2014 Vuosi 2012 Vuosi 2013 Vuosi Lähde: Verohallinto Tilitettyjen kunnallisverojen määrän vaihtelut tasaisia vuonna 2014: kunnallisverojen määrä oli heinä- ja syyskuussa korkeammalla tasolla vuonna 2014 kuin vastaavana aikana edellisinä tarkasteluvuosina KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom

9 5 Tilitettyjen kunnallisverojen määrän muutos% kalenterivuoden alusta Porissa ja koko maassa heinäsyyskuussa ,2 Pori Koko maa 4 3 2,4 2,5 2, ,7 0,7 0 Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lähde: Verohallinto Porin tilitettyjen kunnallisverojen määrä alhaisempi kuin koko maan keskiarvo vuoden 2014 kolmannella kvartaalilla, mutta muutos% ei ole suoraan vertailukelpoinen koko maan kehitykseen verohallinnon kunnittain poikkeavan jaksotuksen vuoksi

10 2011/1 2011/2 2011/3 2011/4 2011/5 2011/6 2011/7 2011/8 2011/9 2011/ / / /1 2012/2 2012/3 2012/4 2012/5 2012/6 2012/7 2012/8 2012/9 2012/ / / /1 2013/2 2013/3 2013/4 2013/5 2013/6 2013/7 2013/8 2013/9 2013/ / / /1 2014/2 2014/3 2014/4 2014/5 2014/6 2014/7 2014/8 2014/9 Tilitettyjen yhteisöverojen määrä Porissa (miljoonaa euroa) kuukausittain vuosina Lähde: Verohallinto Tilitettyjen yhteisverojen määrä vaihtelee merkittävästi kuukausittain: tilitykset suurimmillaan toukokuussa KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom

11 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Porissa kvartaaleittain Aloittaneita Lopettaneita Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietokanta Porissa on aloittanut keskimäärin 431 yritystä vuodessa ja lopettanut keskimäärin 346 yritystä vuosina KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom

12 Yrityskannan kehitys Porissa kvartaaleittain Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietokanta Yritystilaston tiedot ovat muuttuneet Tilastokeskuksen yritystilastojärjestelmän uudistuksessa. Uudistuksen yhteydessä tietojen muodostamista yritysten lopetuksista on tarkennettu, mikä vaikuttaa vuosien 2013 ja -14 yrityskannan pienenemiseen eikä ole siten suoraan vertailukelpoinen aikaisempiin tilastoihin KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom

13 Kuva: Toni Mailanen Työpaikka- ja työllisyyskehitys

14 Työpaikka- ja työllisyyskehityksen keskeiset nostot Satakunnassa oli työttömiä työnhakijoita lokakuun lopussa Satakunnan työttömyysaste 12,5 % oli kuudenneksi alhaisin kaikkien 15 Ely-keskusalueen joukossa. Satakuntaa alhaisempi työttömyysaste oli Pohjanmaalla (8,3 %), Uudellamaalla (10,0 %), Etelä-Pohjanmaalla (10,0 %), Varsinais- Suomessa (12,4 %) ja Pohjois-Savossa (12,4 %). Porin työttömyysaste oli 14,8 % lokakuun lopussa ja vuosikeskiarvo 14,7 %. Porin työttömyysaste oli 20 suurimman kaupungin keskitasoa. Porin työttömyysaste oli 1,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin 25 suurimman kaupungin keskiarvo. Poria alhaisempi työttömyysaste oli pääkaupunkiseudun vaikutusalueella, Vaasassa, Seinäjoella, Kuopiossa, Lappeenrannassa ja Kouvolassa. Porin työttömyysaste oli alhaisempi kuin esimerkiksi Tampereella, Turussa, Oulussa, Jyväskylässä, Lahdessa, Kotkassa tai Rovaniemellä. Porissa oli työtöntä työnhakijaa lokakuun lopussa 2014, joka oli 523 työtöntä työnhakijaa enemmänkuin lokakuun lopussa Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi noin 10 prosenttia vuodessa. Porin työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut 81 henkilöllä tammikuuhun 2014 verrattuna. Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleiden määrä oli 1887 henkilöä syyskuun lopussa. Pitkäaikaistyöttömien osuus oli kolmannes (33 %) kaikista työttömistä. Pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi 187 henkilöllä syyskuun 2013 loppuun verrattuna. Yli 50-vuotiaita työttömiä oli 2469 henkilöä eli noin neljä kymmenestä (42 %) työttömistä työnhakijoista Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä oli yhteensä 815 syyskuun lopussa Nuorten työttömien määrä kasvoi 81 henkilöllä vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna, mutta oli 16 henkilöä alhaisempi kuin kuluvan vuoden alussa.

15 Työttömyysaste (%) 20 suurimmassa kaupungissa lokakuussa 2014 Kotka Lahti Jyväskylä Tampere Joensuu Oulu Rovaniemi Salo Turku Pori Kouvola Lappeenranta Kuopio Hämeenlinna Helsinki Vantaa Seinäjoki Vaasa Porvoo Espoo 9 9,1 9,9 11, ,5 10,9 15,9 16,4 15, ,1 15,3 15,6 14,8 14,3 13,8 14,3 17,7 18,2 Porin työttömyysaste 20 suurimman kaupungin keskitasoa Työttömyysaste alhaisin pääkaupunkiseudulla, Vaasassa ja Seinäjoella Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus

16 Porin työttömyysasteen (%) vuosikeskiarvo verrattuna 25 suurimpaan kuntaan vuosina Pori 25 suurinta Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus Porin työttömyysaste oli 5 %-yksikköä korkeampi kuin 25 suurimman kunnan keskiarvo vuonna 2000 ja enää 1,7 %-yksikköä korkeampi vuonna 2014

17 Porin työttömyysaste (%) (vuosikeskiarvot) Lähde: Lähde: TEM, TEM, vuosikeskiarvot Satakunnan TK 14A Ely-keskus ,4 14,7 14,1 13,8 12,5 12,6 12,6 12,4 12,3 11,1 Työttömyysaste on heikentynyt niin Porissa kuin koko maassa vuosien tasolle

18 Porin pitkäaikaistyöttömien määrä kuukausittain vuosina tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Lähde: TEM, Satakunnan ELY-keskus Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleiden määrä kasvoi yhtäjaksoisesti vuosina , mutta kasvu on tasoittunut vuoden 2014 aikana

19 Porin alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kuukausittain vuosina Nuorten työttömien määrä vaihtelee merkittävästi kuukausittain ja siirtymät nopeampia kuin muilla työttömillä työnhakijoilla: nuorten työttömien määrä on suurimmillaan kesäkuukausien aikana

20 Kuva: Toni Mailanen Väestökehitys

21 Väestökehityksen keskeiset nostot Porin seudulla asuu 7:nneksi eniten väestöä kaikkien 70 kaupunkiseudun joukossa. Porin seudun väkiluku oli henkilöä lokakuun lopussa Porin seudun väkiluku vähentyi noin tuhannella henkilöllä vuosina Pori on ainoa seudun kunnista, jonka väestö on kasvu-uralla. Porissa asui henkilöä lokakuun lopussa Porin väestönlisäys oli yhteensä 137 henkilöä vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä. Väestönlisäys oli suurempi kuin kertaakaan viimeisen 10 vuoden aikana ( jälkeen). Porin luonnollinen väestönlisäys (syntyvyys miinus kuolleisuus) oli -14 henkilöä vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä. Porin luonnollinen väestönlisäys oli tammi-lokakuussa yhteensä -145 henkilöä. Pori sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä +116 henkilöä vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä: elokuun muuttovoitto oli määrällisesti suurempi kuin kertaakaan vuoden 2004 jälkeen. Porin muuttovoitto kuntien välisestä muuttoliikkeestä oli tammi-lokakuussa yhteensä +51 henkilöä. Pori sai siirtolaisuudesta muuttovoittoa +39 henkilöä vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä. Porin muuttovoitto siirtolaisuudesta oli tammi-lokakuussa yhteensä +117 henkilöä

22 Porin väestönlisäys neljännesvuosittain vuosien välisenä aikana 200 I kvartaali II kvartaali III kvartaali IV kvartaali Porin väestönlisäys oli vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä suurempi kuin kertaakaan viimeisen 10 vuoden aikana ( jälkeen)

23 Porin väestönlisäys neljännesvuosittain vuosien välisenä aikana Porin väestönlisäys on korkeimmillaan vuoden kolmannella neljänneksellä opiskelijamuuttojen ansiosta: vuoden 2013 väestönlisäys oli korkeammalla tasolla kuin aikaisempien vuosien vastaavana ajankohtana

24 Porin väestönkehitys osatekijöittäin vuoden kolmannella neljänneksellä vuosina Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Porin väkiluku kasvoi vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä 137 henkilöllä: kuntien välinen muuttoliike nousi heinä-syyskuussa korkeammalle tasolle kuin aikaisempina vuosina Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

25 2010/9 2011/9 2012/9 2013/9 2014/9 Luonnollinen väestönlisäys kuukausittain Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kunnittain Luonnollinen väestönlisäys oli -14 henkilöä heinä-syyskuussa Syyskuussa luonnollinen väestönlisäys oli positiivinen, heinä- ja elokuussa negatiivinen.

26 2010/9 2011/9 2012/9 2013/9 2014/9 Porin kuntien välinen nettomuutto kuukausittain Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kunnittain Pori sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä 116 henkilöä vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä: elokuun muuttovoitto oli määrällisesti suurempi kuin kertaakaan vuoden 2004 jälkeen

27 2010/9 2011/9 2012/6 2013/9 2014/9 Porin nettosiirtolaisuus kuukausittain Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kunnittain Pori sai siirtolaisuudesta muuttovoittoa 39 henkilöä vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä

28 Kuva: Toni Mailanen Sote karttoja Satakunnasta

29 Diaesitys kokonaisuudessaan Länsi-Suomen sote -alueesta keskeisten tunnuslukujen perusteella osoitteessa: Länsi-Suomen sote alue tulee oletko valmis

30 KELA:N SAIRASTAVUUSINDEKSI VUONNA 2012 KELA:n sairastavuusindeksi ilmaisee kuinka tervettä tai sairasta kunnan väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (100): mitä enemmän arvo jää alle 100, sitä terveempi väestö Sairastavuusindeksi lasketaan kolmesta ikävakioidusta muuttujasta: kuolleisuuden osuus väestöstä, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työllisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrästä Satakunnan kuntien erot sairastavuudessa olivat suuret: sairastavuusindeksi oli korkein Laviassa (122) ja alhaisin Luvialla (86,6). Alueen mediaani oli 103,6 joka oli koko maan mediaania korkeampi (97,7). Porin indeksi oli 105,3, Rauman 93,1 ja Kankaanpään 107: Porin indeksi heikkeni hieman vuosina Lähde: SotkaNet -tietokanta

31 THL:N SAIRASTAVUUSINDEKSI VUONNA 2010 THL:n sairastavuusindeksi mittaa väes-tön sairastavuutta seitsemän yleisimmän sairausryhmän avulla. Indeksissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on kyseisen sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. THL:n sairastavuusindeksi antaa kuntien sairastavuudesta hieman erilaisen kuvan kuntatasolla kuin KELA:n sairastavuusindeksi. Satakunnan kuntien mediaani (97,2) oli THL:n sairastavuusindeksin mukaan alle Suomen keskitason (100). Satakunnan alueen sairastavin kunta oli Lavia (126) ja vähiten sairastavin Luvia (75) Porin indeksiluku oli 100,6, Rauman 88,1 ja Kankaanpään 97,1. Porin muutos oli vähäinen vuosina Lähde: SotkaNet -tietokanta

32 Asuntokuntien tuloeroja mittaava Gini-kerroin vuonna 2012 Gini-kerroin on yksi yleisimmin käytetyistä tuloerojen mittareista. Se ilmaisee alueen asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen jakautumista eli kuinka suuret tuloerot asuntokuntien välillä ovat tietyllä alueella. Tuloerojen taso on kiteytetty yhteen lukuarvoon, mikä voi vaihdella nollan ja sadan välillä: mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako tarkasteltavalla alueella on. Satakunnassa tuloerot kaventuivat kaikissa kunnissa paitsi Siikaisissa. Satakunnan gini-kerroin vaihteli 29,1 (Siikainen) ja 22,5 (Köyliö) välillä. Koko maassa Gini kerroin oli keskimäärin 27,7, Satakunnassa puolestaan 25. Porin Gini kerroin oli 25,6 ja Rauman 25,5. Molempien kaupunkien tuloerot olivat alueen mediaania suuremmat, mutta pienemmät kuin Suomessa keskimäärin. Kankaanpään 24,9 tuloerot olivat sekä alueen että koko maan mediaania pienemmät. Porin asuntokuntien tuloerot kaventuivat vuosien välisenä aikana Lähde: SotkaNet -tietokanta

33 Pitkäaikaista toimeentulotukea saaneiden aikuisten osuus suhteessa vastaavanikäiseen väestöön vuonna 2012 Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Pitkäaikais-asiakkaiden osuus väestöstä mittaa paremmin todellista köyhyyttä kuin kaikkien toimeentulotukiasiakkaiden osuus väestöstä. Suomessa toimeentulotukea sai pitkäaikaisesti 2,1 % työikäisestä väestöstä vuonna Satakunnan kuntien mediaani oli 1,0 %. Kuntien osuudet eroavat toisistaan: suhteessa eniten toimeentulotuen piiriin kuuluvia oli Harjavallassa (2,8 %) ja vähiten Honkajoella (0,5 %). Porissa toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaita oli 1,4 %, Raumalla 1,3 % ja Kankaanpäässä 1 %. Asiakkaiden määrä säilyi samalla tasolla Porissa vuosina Lähde: SotkaNet -tietokanta

34 Toimeentulotuen määrä euroina asukasta kohden vuonna 2012 Indikaattori ilmaisee toimeentulotuen kustannukset asukasta kohti. Satakunnan kuntien toimeentulotuen mediaani (62,5 /asukas) alitti yli kaksinkertaisesti koko maan keskimääräiset toimeentulon kustannukset (135 /asukas). Alueen kuntien keskinäiset erot olivat suuret. Eniten toimeentulotuen kustannuksia kertyi yhtä asukasta kohden Harjavallassa (154 /asukas) ja vähiten Jämijärvellä (17 /asukas). Porin (93 /asukas) ja Rauman (65 /asukas) toimeentulon kustannukset ylittivät alueen mediaanin. Kankaanpää (56 /asukas) jäi alle Satakunnan mediaanin. Toimeentulotukimenojen muutos asukasta kohden säilyi samalla tasolla lähinnä Porin seudun kunnissa ja Karviassa vuosina Lähde: SotkaNet -tietokanta

35 Perusterveydenhuollon nettokustannukset asukasta kohden vuonna 2012 Indikaattori ilmaisee kuntien perusterveydenhuollon nettokustannukset euroina asukasta kohti. Perusterveydenhuollon nettokustannuksiin lasketaan perusterveydenhuollon avohoidon nettokustannukset (sis. hammashuollon, kouluterveydenhuollon, koulupsykologin toiminnan ja perusterveydenhuollon ylläpitämät mielenterveystoimistot tai vastaavat toiminnat) sekä vuodeosastohoidon nettokustannukset. Satakunnan kuntien perusterveydenhuollon nettokustannusten mediaani oli 752 euroa asukasta kohden vuonna Koko maan perusterveydenhuollon nettokustannukset olivat samaa luokkaa (663 /asukas). Alueen kuntien nettokustannukset vaihtelivat Lavian 1369 eurosta Ulvilan 527 euroon asukasta kohden. Porissa (658 /asukas) ja Kankaanpäässä (647 ) nettokustannukset olivat alueen mediaania ja koko Suomen keskiarvoa alhaisemmat. Raumalla (757 ) nettokustannukset olivat yli alueen mediaanin ja koko Suomen keskiarvon. Perusterveydenhuollon nettokustannukset nousivat kaikissa satakuntalaisissa kunnissa vuosina Lähde: SotkaNet -tietokanta

36 Sosiaalitoimen nettokustannukset asukasta kohden vuonna 2012 Indikaattori ilmaisee kuntien sosiaalitoimen nettokustannukset euroina asukasta kohti. Satakunnan kuntien sosiaalitoimen nettokustannusten mediaani oli 1645 asukasta kohti vuonna Satakunnan mediaani oli alhaisempi kuin koko maan keskiarvo (1 700 /asukas). Alueen sisältä löytyy kuitenkin suuria eroja: korkeimmat sosiaalitoimen nettokustannukset asukasta kohden olivat Merikarvialla (2 003 ) ja alhaisimmat Luvialla (1 343 ). Porin ja Rauman (molemmilla ) kustannukset olivat Kankaanpään lisäksi alueen mediaania alemmat. Sosiaalitoimen nettokustannukset kasvoivat kaikissa satakuntalaisissa kunnissa vuosina Sosiaalitoimen nettokustannukset nousivat suhteellisesti eniten Merikarvialla, Harjavallassa ja Karviassa. Lähde: SotkaNet -tietokanta

37 Kuva: Kalle Aaltonen Kuva: Toni Mailanen Kiitos!