KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN
|
|
- Eeva-Kaarina Mikkola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN Valtiotieteen tohtori Timo Aro
2 Mitä on alueellinen kilpailukyky? Kilpailukyvylle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää. Kyse on laveasta, möhkälemäisestä ja saippuamaisesta kokonaisuudesta, jota voidaan tarkastella useasta eri näkökulmasta ja käyttämällä useita erilaisia muuttujia. Kilpailukykymittausten tulokset ovat verrannollisia analyysiin valituista muuttujista ja muuttujien välisistä painotuksista. Tulokset ovat aina osittain tulkinnanvaraisia ja suhteellisia. Alueen kilpailukyvyllä tarkoitetaan tämän analyysin yhteydessä Kanta-Hämeen kykyä ylläpitää ja synnyttää kasvua sekä parantaa alueen houkuttelevuutta ja muuntautumiskykyä suhteessa toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. 2 Analyysiin valitut makromuuttujat ovat mitattavissa olevia muuttujia luotettavista ja vertailukelpoisista tilastolähteistä. Valitut muuttujat kytkeytyvät välillisesti ja välittömästi alueen muutosdynamiikkaan. Analyysiin valittu muuttujajoukko ei ole kattava, jonka vuoksi kilpailukykyä mittavat tulokset ovat suuntaa antavia ja kertovat ensisijaisesti alueen omasta muutoksesta ja positiosta suhteessa muiden alueiden kehitykseen. Analyysin muuttujajoukossa ei ole esimeriksi huomioitu alueen maantieteellistä sijaintia, luonnonvaroja, verkostojen kiinteyttä kansallisiin ja kansainvälisiin solmupisteisiin jne.
3 Analyysin toteuttaminen Analyysin kohteena oli 18 maakuntaa alueluokituksen mukaisesti. Analyysiin valittiin alueiden muutosta ja dynamiikkaa kuvaavat muuttujat. Valittujen muuttujien oli täytettävä kolme ehtoa: niiden oli kyettävä kuvaamaan alueiden yleistä muutosta, oltava suhteellisia muuttujia ja vertailukelpoisia keskenään keskipitkällä aikavälillä. Aikajänteeksi valittiin EU:n rakennerahastojen ohjelmakausien alkamisen ja päättymisen logiikkaa noudattavat tilastovuodet:1995, 2000, 2008 ja 2011/2012. Maakunnat pisteytettiin sijoituksen perusteella muuttuja- ja vuosikohtaisesti. Maakuntien saamat muuttujakohtaiset arvot vaihtelivat sijoituksen perusteella 1-10 pisteen välillä. Parhaimman arvon muuttujasta saanut alue sai 10 pistettä ja heikoimman 1 pistettä. 3 Maakuntien luokittelun ja sijoitusten ansiosta voidaan verrata sekä alueiden positiota suhteessa toisiin alueisiin että position kehittymistä vuosien välisenä ajanjaksona.
4 Kilpailukykyanalyysin muuttujat KILPAILUKYVYN TEEMA-ALUE MUUTTUJAT 1. Alueen aluetalousdynamiikka - Alueen bruttokansantulo asukasta kohden - Alueen bruttokansantulon muutos % eri ajankohtina ( , , ja ) 2. Alueen työllisyysdynamiikka - Alueen työllisyysaste % - Alueen työttömyysaste % 3. Alueen väestödynamiikka - Alueen väestönlisäys promilleina keskiväkiluvun 1000 asukasta kohden - Alueen muuttovoitto maan sisäisestä muuttoliikkeestä promilleina 1000 asukasta kohden 4. Alueen kuntatalousdynamiikka - Alueen kuntien kunnallisverot per asukas - Alueen kuntien lainat per asukas 5. Alueen osaamisdynamiikka - Tutkinnon suorittaneiden %-osuus - Ylemmän korkeakoulututkinnon tai 4 tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuus % yli 15-vuotiaasta väestöstä TIETOLÄHTEET - Tilastokeskus, aluetilinpito -Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto - TEM, vuosikohtaiset keskiarvot - Tilastokeskus, väestötilastot - Tilastokeskus, kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta; Kuntaliitto, kuntakuvaajat - Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne
5 Analyysin kohteena olevat maakunnat (pl. Ahvenanmaa) 5 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme 08 Kymenlaakso 09 Etelä-Karjala 10 Etelä-Savo 11 Pohjois-Savo 12 Pohjois-Karjala 13 Keski-Suomi 14 Etelä-Pohjanmaa 15 Pohjanmaa 16 Keski-Pohjanmaa 17 Pohjois-Pohjanmaa 18 Kainuu 19 Lappi 21 Ahvenanmaa
6 Aluetalousdynamiikka 6
7 Aluetalousdynamiikka Bruttokansantuote maakunnittain * MAAKUNTA Uusimaa Pohjanmaa Pirkanmaa Satakunta Keski-Pohjanmaa Etelä-Karjala Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Lappi Kymenlaakso Pohjois-Savo Päijät-Häme Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Savo Pohjois-Karjala MAAKUNTA Pohjanmaa 12,3 45,7 43 4,4 Etelä-Savo 0,6 41,6 46,6-0,7 Satakunta 3, ,9-2 Etelä-Karjala 17,7 44,8 22,2-2,3 Uusimaa 5,3 66,5 30,5-2,3 Päijät-Häme 0,1 46,5 34,9-2,4 Pohjois-Karjala 0,3 53,1 35-2,8 Etelä-Pohjanmaa -3,6 53,7 51,4-3,2 Pohjois-Savo 3,5 41,6 46,7-3,8 Kainuu 10, ,8-4,1 Lappi 13,2 43,1 35,5-4,6 Keski-Pohjanmaa 1,1 53,2 69,8-6 Pirkanmaa 8,6 55,1 42-7,9 Kymenlaakso 1, ,2-8,1 Pohjois-Pohjanmaa 7,6 54,5 37,8-8,2 Keski-Suomi 3,8 47,8 36-9,2 Kanta-Häme -2,1 39,2 43,8-10,7 Varsinais-Suomi 7, ,5-14 Kainuu * Maakunnat järjestyksessä vuoden 2010 tilanteen mukaan * Maakunnat järjestyksessä vuoden 2010 tilanteen mukaan 7
8 BKT MUUTOS % ( /as) VUOSINA Kanta-Hämeen BKT:n suhteellinen muutos oli 5:nneksi alhaisin vuosien välillä BKT euroina asukasta kohden kasvoi suhteellisesti eniten Keski-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa Kymenlaakso Etelä-Karjala Varsinais-Suomi Kainuu Kanta-Häme Keski-Suomi Lappi Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pirkanmaa 64, ,7 76,5 78,6 82,5 84,8 92,9 95,3 99, ,7 BKT:n kasvu oli suhteellisesti heikointa Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Varsinais-Suomessa Etelä-Savo Satakunta Uusimaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa 106, ,2 117,6 125,3 8 Keski-Pohjanmaa 144,
9 Kanta-Hämeen maakunnan sijoitus (bkt euroa asukasta kohden) vuosina
10 Kanta-Hämeen maakunnan sijoitus (bkt/asukas muutos %) vuosina
11 11 Työllisyysdynamiikka
12 Työllisyysdynamiikka Työllisyys- ja työttömyysasteet maakunnittain * 12 MAAKUNTA Muutos 2011%-yks. Pohjanmaa 61,6 70,6 75,5 75,1 13,5 Uusimaa 67 74, ,4 7,4 Kanta-Häme 62, ,3 71,6 8,8 Keski-Pohjanmaa 60,8 64,6 69,9 70,5 9,7 Etelä-Pohjanmaa 63 66,3 70,2 70,4 7,4 Varsinais-Suomi 63,1 69,2 72,1 70,4 7,3 Pirkanmaa 61,8 66,9 70,4 69,3 7,5 Satakunta 60,9 63,7 69,3 68,8 7,9 Päijät-Häme 57,4 65,3 68,6 67,4 10 Pohjois-Pohjanmaa 58,4 64,3 67,1 66,9 8,5 Etelä-Karjala 59, ,9 66,1 6,3 Keski-Suomi 57 62,8 66, Pohjois-Savo 56,7 60,3 65,4 65,9 9,2 Etelä-Savo 58,5 60,5 65,6 65,7 7,2 Kymenlaakso 60,1 63,9 66,9 65,3 5,2 Lappi 54,2 57,4 63,1 63,3 9,1 Kainuu 52,1 56,8 61,2 63,1 11 Pohjois-Karjala 55 58,2 61,7 62,2 7,2 MAAKUNTA Muutos 2012%-yks. Pohjanmaa 12,9 9,6 5,8 6-6,9 Uusimaa 12 7,6 5,7 7,2-4,8 Etelä-Pohjanmaa 14, ,1-6,8 Keski-Pohjanmaa 15,9 14,3 9,1 8,3-7,6 Kanta-Häme 14,7 12,6 8,7 8,8-5,9 Varsinais-Suomi 14 10,8 7,4 9,9-4,1 Satakunta 17 16,2 10,2 10,5-6,5 Pirkanmaa 16,6 13,4 9,9 10,8-5,8 Pohjois-Savo 17,8 17,1 11,7 11-6,8 Etelä-Savo 16,6 17,8 11,5 11,4-5,2 Pohjois-Pohjanmaa 17,2 14,1 11,3 11,7-5,5 Etelä-Karjala 16,1 15,8 14,4 12-4,1 Päijät-Häme 18,2 15,1 11,2 12,1-6,1 Kainuu 22,7 22,3 16,2 12,6-10,1 Kymenlaakso 15, ,3 12,8-2,9 Keski-Suomi 19,2 16, ,9-6,3 Lappi 21,3 21,3 13,7 13,4-7,9 Pohjois-Karjala 19,6 19,4 15,5 14,5-5,1 * Maakunnat järjestyksessä vuoden 2011 tilanteen mukaan * Maakunnat järjestyksessä vuoden 2012 tilanteen mukaan
13 TYÖLLISYYSASTEEN MUUTOS %-YKSIKKÖÄ Kanta-Hämeen työllisyys-aste oli 3:nneksi korkein kaikkien maakuntien joukossa vuonna Työllisyysasteen muutos oli keskitasoa vuosien välillä Kymenlaakso Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Etelä-Savo Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Pirkanmaa 5,2 6,3 7,2 7,2 7,3 7,4 7,4 7,5 Työllisyysaste eli työllisten osuus alueen työikäisistä (18-64-vuotiaat) kasvoi ripeimmin Pohjanmaalla, Kainuussa ja Päijät-Hämeessä ja heikoiten Kymenlaaksossa, Etelä- Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Keski-Suomi Lappi Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa 7,9 8,5 9 9,1 9,2 8,8 %- yksikköä 9,7 Työllisyysasteessa suuret alue-kohtaiset erot: Pohjanmaa 75,1 % ja Pohjois- Karjala 62,2 % 13 Päijät-Häme Kainuu Pohjanmaa ,
14 Kanta-Hämeen maakunnan sijoitus työllisyysasteessa (%) vuosina
15 TYÖTTÖMYYSASTEEN MUUTOS %-YKSIKKÖÄ ,1-4,1-2,9 Kymenlaakso Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Kanta-Hämeen työttömyysaste oli 4:nneksi alhaisin vuonna Työttömyys alentui maakuntien keskiarvoista vauhtia vuosien välillä Työttömyysaste aleni ripeimmin korkean lähtötason alueilla Kainuussa, Lapissa ja Keski-Pohjanmaalla ja keskimääräistä vähemmän Kymenlaaksossa, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Karjalas-sa vuosina ,9 %-yksikköä -6,1-6,3-6,5-6,8-6,8-6,9-4,8-5,1-5,2-5,5-5,8 Uusimaa Pohjois-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Kanta-Häme Päijät-Häme Keski-Suomi Satakunta Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Työllisyyden aluekohtaiset erot merkittäviä: Pohjanmaan ja Uudenmaan työttömyysaste alle 8 %, mutta Pohjois-Karjalassa 14,5 % vuonna ,1-7,6-7,9 Keski-Pohjanmaa Lappi Kainuu
16 Kanta-Hämeen maakunnan sijoitus työttömyysasteessa (%) vuosina
17 17 Väestödynamiikka
18 Väestödynamiikka Väestönlisäys ja nettomuutto maan sisäisestä muuttoliikkeestä maakunnittain * 18 MAAKUNTA Uusimaa 12,7 10,5 11,7 11,3 Pirkanmaa 6,1 6,3 8,5 7,8 Pohjois-Pohjanmaa 7,4 7,7 7 7,1 Varsinais-Suomi 5,6 3,5 4,3 3,7 Pohjanmaa -0,3-1,9 5,9 3,1 Keski-Suomi 1 2 3,9 2,8 Keski-Pohjanmaa -1,8-4,3 1,2 1,7 Etelä-Pohjanmaa -6,6-6,1-1,5 1,6 Päijät-Häme -0,9 0,4 4 1,4 Kanta-Häme -0,4 0,9 9,2 1,3 Pohjois-Savo -1,8-6,7-2 0,4 Pohjois-Karjala -3,6-5,4-3,6-1 Etelä-Karjala -4,6-1,9-1,6-1,3 Satakunta -3,4-7,1-3,3-1,7 Kymenlaakso -4,6-6,1-4,4-2,3 Lappi -4,7-13,2-2,2-2,7 Etelä-Savo -4,7-8,4-7,9-7,1 Kainuu -6,5-14,5-7,4-7,6 * Maakunnat järjestyksessä vuoden 2012 tilanteen mukaan MAAKUNTA Pirkanmaa 3,4 4,6 3,4 3,3 Uusimaa 6,1 5,7 2,1 2 Etelä-Karjala -4,8-1,6-2,8 1,6 Varsinais-Suomi 3,4 2,3 1,2 0,6 Päijät-Häme -3,1-0,9 2,1 0,4 Keski-Suomi -1 0,7 0,6 0 Pohjois-Savo -3-6,2-2,3-0,1 Kanta-Häme -2, ,4 Pohjois-Pohjanmaa -0,2 2-1,1-1,4 Etelä-Pohjanmaa ,3-1,5 Satakunta -4,3-6,6-3 -1,6 Pohjois-Karjala -5-4,7-3,8-1,8 Kymenlaakso -4,6-4 -5,4-2,5 Pohjanmaa -2,3-3,2-2,1-3,1 Keski-Pohjanmaa -8,4-7,9-4,8-3,6 Etelä-Savo -3,6-5,9-4,8-3,8 Lappi -7,6-14,1-4,7-4,5 Kainuu -9,1-13,7-7,1-6,7 * Maakunnat järjestyksessä vuoden 2012 tilanteen mukaan Timo Aro 2013
19 VÄESTÖNLISÄYKSEN MUUTOS % VUOSINA ,2-11,5 Kainuu Etelä-Savo Kanta-Häme on ollut 5:nneksi vetovoimaisin maakunta väestönlisäyksen perusteella vuosien välillä. -9,2 Lappi -6,5 Pohjois-Karjala -6 Satakunta -5,6 Kymenlaakso Kanta-Häme sai merkittävää väestönlisäystä ja muuttovoittoa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Vuonna 2012 väestönlisäys oli positiivinen, mutta muuttovoitto maan sisältä negatiivinen. -4,6 Etelä-Karjala -4,6 Pohjois-Savo -3,4 Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa -1,3 Päijät-Häme Pohjanmaa 2,1 3,2 Kanta-Hämeen sisäiset erot vetovoimassa merkittäviä seutujen välillä. Keski-Suomi Kanta-Häme Varsinais-Suomi 4,6 6,4 % 7,8 Uudenmaan väkiluku kasvoi peräti viidenneksellä vuosina , yhteensä henkilöllä 19 Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Uusimaa 11,3 13,5 19,5
20 Kanta-Hämeen maakunnan sijoitus väestönlisäyksessä (promillea 1000 asukasta kohden) vuosina
21 Kanta-Hämeen maakunnan sijoitus muuttovetovoimassa (promillea 1000 asukasta kohden) vuosina
22 Kuntatalousdynamiikka 22
23 Kuntatalousdynamiikka* Kunnallisverot ja lainat euroina per asukas vuosina MAAKUNTA Muutos euroa per asukas Uusimaa Kymenlaakso Pirkanmaa Kanta-Häme Etelä-Karjala Varsinais-Suomi Pohjanmaa Päijät-Häme Satakunta Lappi Pohjois-Pohjanmaa MAAKUNTA Muutos euroa per 2012asukas Satakunta Pohjois-Karjala Pirkanmaa Kainuu Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Lappi Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Karjala Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Kainuu Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala * Maakunnat järjestyksessä vuoden 2012 tilanteen mukaan * Maakunnat järjestyksessä vuoden 2012 tilanteen mukaan Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Savo Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa
24 KUNNALLISVEROJEN MUUTOS /ASUKAS VUOSINA Kanta-Hämeen kunnallisverot olivat asukasta kohden laskettuna 4:nneksi korkeimmat maakuntien joukossa vuonna Kunnallisverojen määrä nousi myös 4:nneksi eniten maakuntien joukossa vuosien välillä Kunnallisverojen määrä asukasta kohden laskettuna kasvoivat eniten Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä: Uudenmaan kunnallisverot asukasta kohden ylivoimaisesti suurimmat koko ajanjakson Kunnallisverojen määrä asukasta kohden laskettuna kasvoi keskimääräistä vähemmän Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Etelä-Savossa: Pohjois-Karjalan kunnallisverot olivat asukasta kohti laskettuna 1200 euroa alhaisemmat kuin Uudellamaalla vuonna Pohjois-Karjala Kainuu Keski-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Lappi Pohjanmaa Etelä-Karjala Varsinais-Suomi Kymenlaakso Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Päijät-Häme Pirkanmaa Uusimaa /asukas 1654
25 Kanta-Hämeen maakunnan sijoitus kunnallisverojen määrässä ( per asukas) vuosina
26 KUNNAN LAINOJEN MUUTOS /ASUKAS VUOSINA Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Kanta-Hämeen kuntien lainakanta asukasta kohden oli 4:nneksi korkein maakuntien joukossa vuonna Kymenlaakso Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Hämeen kuntien lainamäärä kolminkertaistui vuosien välillä. Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Karjala /asukas Kuntien lainojen määrä asukasta kohti laskettuna kasvoi vähiten Satakunnassa, Pohjois-Karjalassa ja Varsinais- Suomessa: Satakunnan kunnissa oli lainaa keskimäärin 1307 per asukas vuonna 2012 eli keskimäärin noin neljä kertaa vähemmän kuin esim. Päijät-Hämeessä tai Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Kainuu Pohjois-Savo Keski-Suomi Lappi Kuntien lainamäärä asukasta kohden laskettuna kasvoi eniten Keski- Pohjanmaalla, Päijät-Hämeessä ja Kymenlaaksossa. 26 Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Karjala Satakunta
27 Kanta-Hämeen maakunnan sijoitus kuntalainojen määrässä ( per asukas) vuosina
28 28 Koulutusdynamiikka
29 Koulutusdynamiikka* Tutkinnon suorittaneiden osuus % ja akateemisten osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä MAAKUNTA Muutos %- 2011yks. Pirkanmaa 55,7 60,6 67,5 69,9 14,2 Pohjois-Pohjanmaa 55,9 60,8 67,5 69,8 13,9 Uusimaa 59,3 63,8 67,9 69,6 10,3 Keski-Suomi 53,8 58,7 65,8 68,4 14,6 Pohjois-Savo 54,1 58, ,7 13,6 Varsinais-Suomi 54,2 58,9 65,2 67,5 13,3 Pohjois-Karjala 53 56,8 64,3 67,2 14,2 Lappi 54,6 57,7 64,3 67,1 12,5 Kanta-Häme 53,2 57,2 63,9 66,4 13,2 Pohjanmaa 52, , ,9 Kymenlaakso 54,3 57,9 63,6 65,5 11,2 Kainuu 52,4 55,7 62,5 65,3 12,9 Etelä-Pohjanmaa 50,2 54,5 61,9 64,9 14,7 Etelä-Karjala 51,1 55,6 62,4 64,8 13,7 Päijät-Häme 52,6 56,2 62,2 64,7 12,1 Satakunta 51,7 55,4 61,9 64,5 12,8 Keski-Pohjanmaa 50,2 54,2 61,6 64,3 14,1 Etelä-Savo 51,3 54,8 61,5 64,2 12,9 29 MAAKUNTA Muutos %- 2011yks. Uusimaa 8,8 10, ,8 5 Pirkanmaa 4,6 5,8 8,3 9,1 4,5 Varsinais-Suomi 4,9 5,9 7,8 8,4 3,5 Pohjois-Pohjanmaa 4,1 5,1 7,3 7,9 3,8 Keski-Suomi 4,2 5,1 7 7,6 3,4 Pohjanmaa 3,7 4,5 6,4 7,1 3,4 Pohjois-Savo 3,4 4,1 5,7 6,2 2,8 Kanta-Häme 3,6 4,2 5,6 6 2,4 Etelä-Karjala 3 3,6 5,2 5,9 2,9 Pohjois-Karjala 3,2 3,8 5,4 5,8 2,6 Päijät-Häme 2,9 3,5 4,8 5,3 2,4 Lappi 2,9 3,4 4,6 5,1 2,2 Etelä-Savo 2,8 3,3 4,4 4,8 2 Keski-Pohjanmaa 2,6 3 4,3 4,8 2,2 Kymenlaakso 2,9 3,3 4,3 4,7 1,8 Satakunta 2,8 3,3 4,3 4,7 1,9 Kainuu 2,6 3 4,3 4,5 1,9 Etelä-Pohjanmaa 2,3 2,7 3,8 4,3 2 * Maakunnat järjestyksessä vuoden 2011 tilanteen mukaan * Maakunnat järjestyksessä vuoden 2011 tilanteen mukaan
30 AKATEEMISTEN MUUTOS % VUOSINA Kymenlaakso Kainuu 1,8 1,9 Tutkinnon suorittaneiden yli 15-vuotiaiden osuus oli keskitasoa Kanta- Hämeessä kaikkien maakuntien joukossa. Akateemisen tutkinnon suorittaneiden osuus oli korkein Kanta-Hämeessä emoyliopistoa vailla olevien maakuntien joukossa. Akateemisten osuus kasvoi suhteellisesti eniten Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa eli samoilla alueilla, joissa akateemisten suhteellinen osuus yli 15-vuotta täyttäneistä oli jo lähtökohtaisesti korkein Satakunta Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Lappi Päijät-Häme Kanta-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Karjala Pohjanmaa Keski-Suomi Varsinais-Suomi 1, ,2 2,2 2,4 2,4 % 2,6 2,8 2,9 3,4 3,4 3,5 Akateemisten osuus kasvoi vähiten Kymenlaaksossa, Kainuussa, Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Etelä- Savossa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Uusimaa 3,8 4,5 5
31 Kanta-Hämeen maakunnan sijoitus tutkinnon suorittaneissa (% 15-vuotta täyttäneistä vuosina
32 Kanta-Hämeen maakunnan sijoitus akateemisen tutkinnon suorittaneissa (% 15-vuotta täyttäneistä vuosina
33 Analyysin tulokset 33
34 Arvojen pisteyttäminen Jokainen muuttuja pisteytettiin jokaisen ajanjakson kohdalla 1-10 pisteen välillä maakunnan sijoituksen perusteella Jokaisen muuttujan kohdalla parhaimman arvon saanut maakunta sai 10 pistettä ja heikoimman arvon saanut 1 pisteen Maksimiarvo yhden vuoden osalta 100 pistettä (10 muuttujaa x 10 pistettä parhaimmasta arvosta) ja minimiarvo maakuntatasolla 10 pistettä Kaikki 10 muuttujaa samanarvoisia, ei painoarvoja muuttujien välillä 34
35 Maakuntien sijoitus ja kilpailukykypisteet vuosina 1995, 2000, 2008 ja SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 78 Varsinais-Suomi 76,5 4 Pohjanmaa 73 5 Pohjois-Pohjanmaa 64,5 6 Kymenlaakso 58,5 7 Kanta-Häme 57,5 8 Etelä-Karjala 56,5 9 Keski-Suomi Pohjois-Savo 47,5 11 Satakunta Päijät-Häme 46,5 13 Lappi 43,5 14 Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Kainuu 32,5 18 Keski-Pohjanmaa SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 98,5 2 Pirkanmaa 82,5 3 Varsinais-Suomi 79,5 4 Pohjois-Pohjanmaa 68 5 Pohjanmaa 64,5 6 Kanta-Häme 61 7 Kymenlaakso 59 8 Keski-Suomi 56 9 Etelä-Karjala Päijät-Häme Satakunta 42,5 12 Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa 40,5 14 Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Lappi Etelä-Savo 25,5 18 Kainuu 22, SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 86 2 Pirkanmaa 81 3 Pohjanmaa 74 4 Varsinais-Suomi 72,5 5 Kanta-Häme 68,5 6 Pohjois-Pohjanmaa 60 7 Keski-Suomi 53 8 Satakunta 52,5 9 Pohjois-Savo 51,5 10 Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa 46,5 13 Etelä-Karjala Lappi 38,5 15 Kymenlaakso Pohjois-Karjala 35,5 17 Etelä-Savo 29,5 18 Kainuu SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5 4 Varsinais-Suomi 67,5 5 Pohjois-Pohjanmaa 57 6 Satakunta 56,5 7 Etelä-Karjala 56 8 Pohjois-Savo 54 9 Kanta-Häme Keski-Suomi 48,5 11 Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme 47,5 13 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala 39,5 15 Lappi Kymenlaakso Etelä-Savo Kainuu 28,5 35
36 25 väestöltään suurimman seutukunnan sijoitus ja kilpailukykypisteet vuosina 1995, 2000, 2008 ja 2012* Vaasan seutukunta 86,75 2 Helsingin seutukunta 85 3 Oulun seutukunta 83,5 4 Tampereen seutukunta 82,75 5 Turun seutukunta 76 6 Porvoon seutukunta 71 7 Salon seutukunta 68,75 8 Hämeenlinnan seutukunta 68,25 9 Kuopion seutukunta 62,5 10 Lappeenrannan seutukunta 62,25 11 Rauman seutukunta 57,75 12 Jyväskylän seutukunta 56,5 13 Kouvolan seutukunta 56,5 14 Pietarsaaren seutukunta Kotka-Haminan stk. 52,25 16 Seinäjoen seutukunta Joensuun seutukunta Rovaniemen seutukunta 43,25 19 Kajaanin seutukunta 43,25 20 Lahden seutukunta 42,75 21 Kemi-Tornion seutukunta Porin seutukunta Mikkelin seutukunta 35,5 24 Kokkolan seutukunta Ylä-Savon seutukunta 17,5 1 Helsingin seutukunta 96,25 2 Tampereen seutukunta 90 3 Oulun seutukunta 88,5 4 Salon seutukunta 79,75 5 Turun seutukunta 79 6 Vaasan seutukunta 77 7 Hämeenlinnan seutukunta 71 8 Jyväskylän seutukunta 69 9 Porvoon seutukunta 68,5 10 Kuopion seutukunta 64,5 11 Lappeenrannan seutukunta 60,75 12 Rauman seutukunta 57,25 13 Kouvolan seutukunta 56,25 14 Kotka-Haminan seutukunta 49,25 15 Pietarsaaren seutukunta 48,5 16 Lahden seutukunta Seinäjoen seutukunta 47,75 18 Joensuun seutukunta 45,5 19 Kokkolan seutukunta Porin seutukunta Mikkelin seutukunta Rovaniemen seutukunta Kajaanin seutukunta 28,5 24 Kemi-Tornion seutukunta Ylä-Savon seutukunta 14,75 1 Helsingin seutukunta 89,75 2 Tampereen seutukunta 88,5 3 Vaasan seutukunta 86 4 Oulun seutukunta 80,75 5 Porvoon seutukunta 79,75 6 Turun seutukunta 78 7 Hämeenlinnan seutukunta 77,25 8 Kuopion seutukunta 69,5 9 Jyväskylän seutukunta Salon seutukunta Rovaniemen seutukunta 60,5 12 Seinäjoen seutukunta 58,75 13 Kokkolan seutukunta 56,5 14 Rauman seutukunta 50,75 15 Lahden seutukunta 46,5 16 Pietarsaaren seutukunta 44,75 17 Lappeenrannan seutukunta 43,5 18 Kouvolan seutukunta 43,25 19 Porin seutukunta 42,5 20 Joensuun seutukunta 39,5 21 Kajaanin seutukunta Kemi-Tornion seutukunta 29,25 23 Mikkelin seutukunta Kotka-Haminan seutukunta Ylä-Savon seutukunta 22,75 * muuttujat, metodi ja poikkileikkausvuodet sekä pisteytys samalla tavalla kuin maakuntavertailussa. 1 Helsingin seutukunta 89,75 2 Vaasan seutukunta 87 3 Tampereen seutukunta 83 4 Turun seutukunta 78 5 Kuopion seutukunta 76,5 6 Oulun seutukunta 71,75 7 Porvoon seutukunta 71,5 8 Seinäjoen seutukunta 68,5 9 Rauman seutukunta Rovaniemen seutukunta Hämeenlinnan seutukunta 57,25 12 Lappeenrannan stk. 57,0 13 Jyväskylän seutukunta 56,25 14 Kokkolan seutukunta 54,75 15 Pietarsaaren seutukunta 54,25 16 Porin seutukunta 50,75 17 Joensuun seutukunta 49,25 18 Lahden seutukunta 45,75 19 Mikkelin seutukunta 43,25 20 Kouvolan seutukunta 42,25 21 Kajaanin seutukunta 35,5 22 Kemi-Tornion seutukunta 35,25 23 Salon seutukunta Ylä-Savon seutukunta Kotka-Haminan seutukunta 24,75
37 Maakuntien kilpailukykypisteet yhteensä vuosina ja keskiarvopisteet per muuttuja (1-10) MAAKUNTA PISTEET YHTEENSÄ ( PISTETTÄ) KESKIARVOPISTEET PER MUUTTUJA (1-10) 1. UUSIMAA 360, PIRKANMAA VARSINAIS-SUOMI 296 7,4 4. POHJANMAA 285 7,1 5. POHJOIS-POHJANMAA 249,5 6,2 6. KANTA-HÄME ETELÄ-KARJALA 208,5 5,2 8. KESKI-SUOMI 207,5 5,2 9. SATAKUNTA 198, POHJOIS-SAVO 195 4,9 11. KYMENLAAKSO 192,5 4,8 12. PÄIJÄT-HÄME 192 4,8 13. ETELÄ-POHJANMAA 169 4,2 14. KESKI-POHJANMAA 163 4,1 15. LAPPI 150 3,8 16. POHJOIS-KARJALA 148 3, ETELÄ-SAVO 126 3,2 18. KAINUU 112,5 2,8
38 25 seutukunnan kilpailukykypisteet yhteensä vuosina ja keskiarvopisteet per muuttuja (1-10) SIJOITUS SEUTUKUNTA YHT. Keskiarvopisteet per muuttuja 1 Helsingin seutukunta 85 96,25 89,75 89,75 360,75 9,0 2 Tampereen seutukunta 82, ,5 83,0 344,25 8,6 3 Vaasan seutukunta 86, ,75 8,4 4 Oulun seutukunta 83,5 88,5 80,75 71,75 324,5 8,1 5 Turun seutukunta ,8 6 Porvoon seutukunta 71 68,5 79,75 71,5 290,75 7,3 7 Hämeenlinnan seutukunta 68, ,25 57,25 273,75 6,8 8 Kuopion seutukunta 62,5 64,5 69,5 76,5 273,0 6,8 9 Jyväskylän seutukunta 56, ,25 249,75 6,2 10 Salon seutukunta 68,75 79, ,5 6,0 11 Rauman seutukunta 57,75 57,25 50, ,75 5,8 12 Seinäjoen setukunta 49 47,75 58,75 68,5 224,0 5,6 13 Lappeenrannan seutukunta 62,25 60,75 43,5 57,0 223,5 5,6 14 Pietarsaaren seutukunta 55 48,5 44,75 54,25 202,5 5,0 15 Kouvolan seutukunta 56,5 56,25 43,25 42,25 198,25 5,0 16 Rovaniemen seutukunta 43, ,5 56,5 190,25 4,8 17 Lahden seutukunta 42, ,5 45, ,6 18 Kokkolan seutukunta ,5 54,75 181,25 4,5 19 Joensuun seutukunta 45 45,5 39,5 49,25 179,25 4,5 20 Porin seutukunta ,5 50,75 171,25 4,3 21 Kotka-Haminan seutukunta 52,25 49, ,75 154,25 3,9 22 Mikkelin seutukunta 35, ,25 141,75 3,5 23 Kajaanin seutukunta 43,25 28, ,5 139,25 3,5 24 Kemi-Tornion seutukunta ,25 35,25 131,5 3,3 25 Ylä-Savon seutukunta 17,5 14,75 22, ,1
39 Maakuntien sijoitukset 1995, 2000, 2008 ja 2012 sekä position muutos MAAKUNTA SIJOITUS 1995 SIJOITUS 2000 SIJOITUS 2008 SIJOITUS 2012 SIJOITUKSEN MUU-TOS Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Karjala Keski-Suomi Satakunta Pohjois-Savo Kymenlaakso Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Lappi Pohjois-Karjala Etelä-Savo Kainuu
40 25 suurimman seutukunnan sijoitukset 1995, 2000, 2008 ja 2012 sekä position muutos SEUTUKUNTA Sijoitus 1995 Sijoitus 2000 Sijoitus 2008 Sijoitus 2012 Sijoituksen muutos Helsingin seutukunta Tampereen seutukunta Vaasan seutukunta Oulun seutukunta Turun seutukunta Porvoon seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Kuopion seutukunta Jyväskylän seutukunta Salon seutukunta Seinäjoen seutukunta Rauman seutukunta Lappeenrannan seutukunta Pietarsaaren seutukunta Kouvolan seutukunta Rovaniemen seutukunta Joensuun seutukunta Lahden seutukunta Kokkolan seutukunta Porin seutukunta Kotka-Haminan seutukunta Mikkelin seutukunta Kajaanin seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Ylä-Savon seutukunta
41 Maakuntien sijoitusten muutokset vuosien välisenä aikana Satakunta + 5 Keski-Pohjanmaa + 5 Etelä-Pohjanmaa + 4 Pohjois-Savo + 2 Pohjois-Karjala + 2 Pohjanmaa + 1 Etelä-Karjala + 1 Uusimaa 0 Pirkanmaa 0 Pohjois-Pohjanmaa 0 Päijät-Häme 0 Kymenlaakso - 10 Etelä-Savo - 3 Kanta-Häme - 2 Lappi - 2 Varsinais-Suomi - 1 Keski-Suomi - 1 Kainuu - 1
42 25 suurimman seutukunnan sijoitusten muutokset vuosien välisenä aikana Kokkolan + 10 Seinäjoen + 8 Rovaniemen + 8 Porin + 6 Kuopion + 4 Mikkelin + 4 Rauman + 2 Lahden + 2 Helsingin + 1 Tampereen + 1 Turun + 1 Ylä-Savon + 1 Joensuun Salon - 16 Kotka-Haminan - 10 Kouvolan - 7 Oulun - 3 Hämeenlinnan - 3 Lappeenrannan - 3 Kajaanin - 2 Porvoon - 1 Vaasan - 1 Jyväskylän - 1 Pietarsaaren - 1 Kemi-Tornion - 1
43 Maakuntien sijoitukset suhteessa toisiinsa ja position muutos vuosien välisenä aikana
44 Seutukuntien sijoitukset vuosina 1995, 2000, 2008 ja
45 Kanta-Hämeen keskeiset tulokset pähkinänkuoressa Aluetalousdynamiikassa Kanta-Hämeen bkt asukasta kohden oli keskimääräistä alhaisemmalla tasolla ja bkt:n kasvu keskimääräistä hitaampaa lukuun ottamatta vuosia Toisaalta Kanta-Hämeen varsin hajautunut toimialarakenne (7:nneksi monipuolisin HHIindeksillä), joka pienentää äkillisiä suhdannevaihteluita ja syvän rakennemuutoksen riskiä. Työllisyysdynamiikassa Kanta-Häme oli maakuntien kärkeä Uudenmaan ja Pohjanmaan kolmen maakunnan kanssa (pl. Pohjois- Pohjanmaa): työllisyysaste 3:nneksi korkein ja työttömyysaste 5:nneksi alhaisin. Korkea työllisyysaste ja alhainen työttömyysaste lisää alueen houkuttelevuutta uusien asukkaiden, yritysten ja investointien näkökulmasta toisin kuin päinvastainen tilanne. Hyvää työllisyyttä korostaa Kanta-Hämeen vahva yritysdynamiikka: aloittaneiden yritysten määrä suhteessa alueen yrityskannan kokoon oli maakuntien parhaassa viidenneksessä vuosina Kanta-Hämeen vetovoima erittäin hyvä sijainnin ansiosta. Alueen väestönlisäys ja muuttovetovoima keskitason yläpuolella luvun ensimmäisen vuosikymmenen jälkipuoliskolla väestönlisäyksessä toiseksi vetovoimaisin maakunta ja muuttovetovoima parempi kuin yhdessäkään toisessa maakunnassa. Viime vuosien kehitys laskeva vetovoiman osalta osittain suhdannetaantuman vuoksi. Kuntatalousdynamiikka kaksijakoinen: yhtäältä kunnallisverojen määrä asukasta kohden kärkijoukkoa maakuntien joukossa ja toisaalta kuntien lainamäärä selvästi keskitasoa korkeampi. 45 Koulutusdynamiikassa alue menestyy keskinkertaisesti. Tutkinnon suorittaneiden ja akateemisten osuus väestöstä luonnollisesti yliopistomaakuntia alhaisempi, mutta emoyliopistoa vailla olevista maakunnista koulutustaso korkein.
46 46 Maakuntien kilpailukykyanalyysin yleiset tulokset 1 (3) Uusimaa oli kilpailukykyisin ja Pirkanmaa toiseksi kilpailukykyisin alue analyysin jokaisena ajankohtana: Uusimaa oli vahva kaikkien muuttujien osalta. Ainoa heikkous liittyi maakunnan kuntien lainamäärään. Pirkanmaa oli tasaisen vahva kaikilla osa-alueilla, mutta erityisen vahva väestödynamiikan muuttujissa. Heikkous liittyi heikkenevään työllisyysdynamiikkaan. Varsinais-Suomi ja Pohjanmaa kamppailivat tasaisesti kolmanneksi kilpailukykyisimmän alueen asemasta: Varsinais-Suomen suhteellinen asema heikentyi 2000-luvun kuluessa ja Pohjanmaan asema vastaavasti kohentui. Kuvaavaa on, että Varsinais-Suomen bruttokansantuotteen muutos per asukas oli maakuntien heikoin vuosina , joka heijastui negatiivisesti työllisyysdynamiikkaan. Pohjanmaan tilanne päinvastainen. Pohjanmaa oli ainoa maakunta, jossa BKT:n muutos per asukas oli positiivinen vuosina Lisäksi Pohjanmaan työllisyysaste oli korkein ja työttömyysaste alhaisin vuonna Pohjanmaan nousu perustuu siihen, että alue on kyennyt säilyttämään teollisen perustansa vahvana eikä kehitys ole muutaman ison teollisuustoimijan varassa. Kainuun ja Etelä-Savo kilpailukyky oli ylivoimaisesti heikoin vuosina : Kainuu oli viimeisellä sijalla vuosina 2000, 2008 ja 2012 sekä toiseksi viimeisin vuonna Kainuun kohdalla on kuitenkin tapahtunut positiivista suhteellista kehitystä varsinkin työllisyysdynamiikassa: työttömyysaste alentui eniten kaikista maakunnista vuosina ja työllisyysasteen parannus oli toiseksi korkein Pohjanmaan jälkeen. Etelä-Savo oli toiseksi viimeisimmällä sijalla vuosina 2000, 2008 ja Korkeimpien EU:n alue- ja rakennetukien piirissä olevien Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien positiossa ei tapahtunut kohentumista vuosien välisenä aikana: Pohjois-Pohjanmaan kilpailukyky oli 5:nneksi paras maakuntien joukossa, mutta positio ei noussut tai laskenut verrattaessa lähtötilannetta (1995) vuoteen Pohjois-Savo oli 10:nneksi kilpailukykyisin maakunta ja pystyi nostamaan sijoitustaan 2 pykälällä ajanjakson aikana. Kaikkien maakuntien kilpailukyky oli heikoin Lapissa, Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Kainuussa. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien joukossa ainoa poikkeus oli Keski-Pohjanmaa, joka onnistui nostamaan sijoitustaan peräti 5 pykälällä ajanjakson aikana. Keski-Pohjanmaa oli kilpailukyvyltään heikoin maakunta vuonna 1995, mutta nousi jo 10:nneksi vuonna 2008 ja oli 13. vuonna 2012.
47 Maakuntien kilpailukykyanalyysin yleiset tulokset 2 (3) Satakunta ja Keski-Pohjanmaa paransivat suhteellista asemaansa eniten muihin maakuntiin verrattuna: Satakunta ja Keski-Pohjanmaa nousivat 5 pykälää vuosien välisenä aikana. Satakunta oli 9:nneksi kilpailukykyisin maakunta yhteispisteissä, mutta onnistui nostamaan sijoitustaan koko ajanjakson ajan: Satakunta oli sijalla 11 vuosina 1995 ja 2000, mutta nousi 8:nneksi vuonna 2008 ja edelleen 6:nneksi aivan Pohjois-Pohjanmaan kannoille vuonna Satakunnan nousu perustuu Pohjanmaan tavoin vahvaan ja monipuoliseen teolliseen perustaan, joka heijastuu myönteisesti etenkin alue- ja kuntatalouteen sekä työllisyyskehitykseen. Satakunnassa kuntien lainamäärä oli alhaisin vuonna 2008 ja Huomionarvoista on se, että vuosina 1995 ja 2000 Satakunnan lainat olivat maakuntien keskiarvon huonommalla puolella. Kymenlaakso menetti ylivoimaisesti eniten kilpailukykyään suhteessa muihin maakuntiin vuosina : Kymenlaakso oli 6:nneksi (1995) ja 7:nneksi (2000) kilpailukykyisin alue 1990-luvulla, mutta romahti kymmenen pykälää 15:nneksi (2008) ja 16:nneksi (2012) 2010-luvun vaihteessa. Mielenkiintoinen vertailukohta Kymenlaaksolle on Satakunta, Etelä-Karjala ja Päijät-Häme, jotka näyttävät selvinneen teollisesta rakennemuutoksesta merkittävästi paremmin kuin Kymenlaakso. Etelä-Pohjanmaan asema parantunut 2000-luvun kuluessa: Etelä-Pohjanmaan asema on kohentunut tasaisesti koko ajanjakson ajan. Etelä-Pohjanmaan vahvuus liittyy erityisesti työllisyysdynamiikkaan ja keskeinen heikkous koulutusdynamiikkaan. 47
48 Maakuntien kilpailukykyanalyysin yleiset tulokset 3(3) Kuntalainojen määrä asukasta kohden kolmin-tai nelinkertaistui useassa maakunnassa vuosien välillä: Kuntalainojen määrä asukasta kohden enemmän kuin nelinkertaistui Päijät-Hämeessä ja Pohjanmaalla sekä enemmän kuin kolminkertaistui Kymenlaaksossa, Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Kuntalainojen kasvu asukasta kohden oli maltillisinta Satakunnassa, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa, jossa kuntalainojen kasvu jäi 1,7-1,9 kertaiseksi vuosien välillä. Työllisyysaste ylitti 70 %:in tason vain 6 maakunnassa vuonna 2012: Tason ylittivät Pohjanmaa, Uusimaa, Kanta-Häme, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi. Työllisyysaste ylitti jokaisessa maakunnassa vuoden 1995 tason. Työllisyysaste kohentui eniten Pohjanmaalla, Kainuussa ja Päijät-Hämeessä vuosien välillä. Työttömyysaste alitti 10 %:in tason kuudessa maakunnassa. Työttömyysaste oli alhaisin Pohjanmaalla (6 %) vuonna 2012, joka oli 2,4 kertaa alhaisempi kuin korkeimman työttömyysasteen Pohjois-Karjalassa (14,5 %). Uudenmaan bruttokansantuote asukasta kohden lähes kaksinkertainen Kainuuseen, Pohjois- Karjalaan ja Etelä-Savoon verrattuna: Uudenmaan bkt asukasta kohden oli 1,9 kertaa suurempi kuin Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa vuonna Akateemisten osuus Uudellamaalla kolminkertainen verrattuna kuuteen korkeakouluttomaan maakuntaan: Uudellamaalla on ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittanut yli 15-vuotiaista enemmän kuin joka kymmenes (13,8 %), kun taas esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla tai Kainuussa vain noin joka kahdeskymmenes yli 15-vuotias (4,3 %)
49 K I I TO S! Yhteystiedot: timokaro@gmail.com 49 TimoAro2013
SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)
SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?
LisätiedotPORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen
LisätiedotJYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012
JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 VTT Timo Aro 6.9.2013 Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-2012 2012 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5
LisätiedotAlueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus
Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus, Marja Karvonen 16.9. 2013 1 1990 1991 1992 1993 1994 199 1996 1997 1998 1999 2000
LisätiedotALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA
ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen
LisätiedotElinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla
Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi
LisätiedotTURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.2.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys
LisätiedotKYMENLAAKSON ALUEELLINEN POSITIO ALUEKEHITYKSEN TUNNUSLUVUILLA
KYMENLAAKSON ALUEELLINEN POSITIO ALUEKEHITYKSEN TUNNUSLUVUILLA 100 % 80 % 60 % 40 % 8% 9% 10% 12% 10% 10% 11% 15% 66% 65% 64% 59% Väestörakenne ja väestönkehitys 20 % 0 % 16% 16% 15% 14% 2000 2005 2010
LisätiedotKAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012
KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan
LisätiedotToimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,
LisätiedotSEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016
SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien
LisätiedotEK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset
EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja
LisätiedotKAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu
KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.1.2014 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen
LisätiedotMaakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
LisätiedotAluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009
Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,
LisätiedotMaakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni
LisätiedotVÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016
VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden
LisätiedotTurun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016
Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää
LisätiedotKulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx
1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus
LisätiedotTurun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016
Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää
LisätiedotKorkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto
Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa
LisätiedotVOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?
VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys
LisätiedotMISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY?
MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.3.2014 Alueet (lue organisaatiot ja rakenteet!) eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat aikanaan
LisätiedotITÄ SUOMI Aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 28.10.2014 Itä Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014
ITÄ SUOMI Aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 28.10.2014 Itä Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014 Porilaiset ovat vähäpuheisia ja jotain sanoessaan karkean
LisätiedotVÄESTÖKATSAUS elokuu 2016
VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden
LisätiedotKaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä
Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja
LisätiedotTURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 11.3.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys:
LisätiedotPohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi
TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan
LisätiedotIlmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016
Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437
LisätiedotPohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi
Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste
LisätiedotTilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)
Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) 18.12.2012 Maakunnat (NUTS3) 1.1.2012 Yhteensä 18 (+1) maakuntaa 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme
LisätiedotPirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013
Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,
LisätiedotTyöllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu
LisätiedotTILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki
TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotTyöllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma
Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden
LisätiedotEK:n Kuntaranking Keskeiset tulokset
EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja
LisätiedotTEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg
TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen
LisätiedotSEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016
SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien
LisätiedotHenrik Rainio
18.3.2019 Henrik Rainio Porvoon tilinpäätös ja C21 - kaupunkien tilinpäätösten ennakkotiedot Toimintakate, / asukas 2017 * Muutos % Manner-Suomi -5 129-5 302 3,4 % Uusimaa -4 656-4 837 3,9 % 1Turku -5
LisätiedotALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä Pekka Myrskylä Tilastokeskus
ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä 2.2.2010 Pekka Myrskylä Tilastokeskus 4.2.2010 2 200 Kuvio 5.2 Ikärakenteen muutos 2009-2060 (2009=100) Ikärakenteen muutos
LisätiedotPohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme
TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa
LisätiedotKuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys
Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.
LisätiedotFORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013
FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta 2. Elinvoima-analyysin tulokset muuttujittain viidellä osa-alueella
LisätiedotAluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009
Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leila Kaunisharju Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,
LisätiedotTekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014
Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)
LisätiedotToimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011
Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto
LisätiedotYLÄ-SAVON SEUTU TILASTOANALYYSI. maaliskuu Tyler Wanlass / Unsplash
YLÄ-SAVON SEUTU TILASTOANALYYSI maaliskuu 2019 Tyler Wanlass / Unsplash SISÄLTÖ 1 TAUSTA 2 ALUETALOUSDYNAMIIKKA Taloudellinen huoltosuhde 2010-2016 BKT per asukas 2010-2016 Yrityskanta suhteessa alueen
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan
LisätiedotPirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014
Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa
LisätiedotKaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere
Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 8.11.2016, Tampere - Kaupunkialueet - Kaupunkipolitiikka - Kasvukeskukset - Kaupunkiseutulähtöisyys - Maaseutualueet - Aluepolitiikka
LisätiedotToimintaympäristön muutokset
Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia
LisätiedotVäestönlisäystä saaneet kaupunkiseudut (19/70) vuosina 2010-2017 + 31 949 + 23 591 + 141 361 + 7 090 + 4 305 + 19 087 + 12 293 + 3 340 + 2 165 + 2 009 + 1 631 + 1 393 + 1549 Lähde: Tilastokeskus, väestö;
LisätiedotKAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO
KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO 1. Väestö 2. Teollisen tuotannon arvonlisä ja majoitus- ja ravitsemustoiminnan tai kuljetuksen liikevaihdon osuus 3. Keskusmerkitys 4. Toiminnallinen erikoistuminen
LisätiedotVÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN
VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee
LisätiedotKAUPUNKIEN ELINVOIMAN VERTAILUANALYYSI
KAUPUNKIEN ELINVOIMAN VERTAILUANALYYSI Suurten ja keskisuurten kaupunkien absoluuttinen ja suhteellinen elinvoima vuosina 2005-2013 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Tammikuu 2014 SISÄLTÖ 1 Analyysin tausta
LisätiedotTyöttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848
LisätiedotTyöttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563
LisätiedotYritykset ja yrittäjyys maakunnat
Yritykset ja yrittäjyys maakunnat Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien osuus työllisistä 2011 14 % 12 % 10 % 8 % 8,2 % 8,5 % 8,8 % 9,0 % 9,5 % 9,1 % 9,2 % %12,2 % 11,6 %11,6 %11,6 %12,2 11,2 %11,2 % 9,8 % 9,8 %10,1
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
POHJOIS-POHJANMAAN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kuntien elinvoimaisuus ja kasvu -asiantuntijafoorumi 12.5.2015, Liminganlahden luontokeskus Valitaan porukalla
LisätiedotKuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky
Saavutettavuus -dynamiikka Koulutusdynamiikka Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Väestödynamiikka TKIdynamiikka Yritysdynamiikka Muu dynamiikka Kuopion seudulla työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti
LisätiedotNopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka
Nopea apu Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta Turvallisempi huominen Hyvinkää 23.1.2013 Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka YLE 23.1.2013 klo 7:04 Texasin opistoammuskelu oli kahden kiista Sanakopuna
LisätiedotVÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016
VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 949 Muutos 10 kk -761 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku lokakuun lopussa oli 173 949. Kymmenen kuukauden aikana eli vuoden
LisätiedotTurun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus elokuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja eräiden alueiden väestönkehityksestä tammi-elokuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli elokuun
LisätiedotSUURIMMAN KAUPUNGIN ELINVOIMAISUUSVERTAILU. Marraskuu 2017 Hallintotieteiden kandidaatti Salla Tenho ja valtiotieteen tohtori Timo Aro Porin kaupunki
20 SUURIMMAN KAUPUNGIN ELINVOIMAISUUSVERTAILU Marraskuu 2017 Hallintotieteiden kandidaatti Salla Tenho ja valtiotieteen tohtori Timo Aro Porin kaupunki SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta, toteuttaminen, keskeiset
LisätiedotMAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut
31.10.2016 RATKAISTUT MAAKUNTAKAAVAT Lapin liitto Rovaniemen seudun maakuntakaava 14.4.2000 19.5.2000 26.6.2000-2.11.2001 - - (m19001) 1/5222/2000 Uudenmaan liitto Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaava KUMOTTU
LisätiedotJärjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä
Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti
LisätiedotItä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011
Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet
LisätiedotHäme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina
Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen
LisätiedotUUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT
UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto
LisätiedotTIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA
VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan
LisätiedotVäestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille
Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste
LisätiedotPaljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen
Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti
LisätiedotHakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista
%-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.
LisätiedotAsuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve
Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot
LisätiedotPohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus
Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus 15.3.216 Pohjois-Pohjanmaan Maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Toimitusjohtaja Jari Koskinen Maakuntatalous Pohjois-Pohjanmaan maakuntatilaisuus
LisätiedotKAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?
KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa? Timo Aro @timoaro Huhtikuu 2019 Alue- ja väestönkehityksen muutostrendit vaikuttavat kaikkien alueiden kehitykseen
LisätiedotPohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013
Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan
LisätiedotItä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto
Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen n maakuntaliitto Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku - J. K. Paasikivi - SISÄLTÖ Itä-Suomen
LisätiedotRAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016
RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA 2005-2015 VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016 SISÄLTÖ 1.Tausta 2.Elinvoima-analyysin tulokset 3.Yhteenveto 1. Tausta
LisätiedotTurun väestökatsaus. Maaliskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Maaliskuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Vuoden 2018 väestönkasvu oli Turussa 1 662 Väestö 31.12. Väkiluvun Muutos, % 0-14-vuot. 15-64-vuot. 65+ vuot.
LisätiedotKuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018
Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018 Lähde: Tilastokeskus. Visiittori.fi. Tilastopalvelu Rudolf. HUOM. Tilastokeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään 20
LisätiedotVarsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua
Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Piikkiö 28.11.2016 Ympäristöagrologi Erkki Aro Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä maakunnittain vuonna 2015, kpl %, Luke Lappi; 1404; 3 % Päijät-Häme;
LisätiedotKilpailukyky syntyy maakunnissa Aluekehittämisen ajankohtaispäivät 23-24.11.2015. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen
Kilpailukyky syntyy maakunnissa Aluekehittämisen ajankohtaispäivät 23-24.11.2015 Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Mistä maakuntien elinvoima syntyy Ulkoiset vahvuudet Elinkeinorakenne, väestörakenne, saavutettavuus,
LisätiedotTurun väestökatsaus. Joulukuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Joulukuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi 1 995 hengellä vuonna 2018 Elävänä syntyneet 1 710 Kuolleet 1 881 Syntyneiden
LisätiedotToisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.
Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.2013 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien sopeuttaminen
LisätiedotMETSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002
METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 Lähteet: Tilastokeskus, Genimap Oy (L6022/05) Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 1 Toimiala- ja aluejako Metsäsektori:
LisätiedotHEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013
ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa
LisätiedotTyöttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain
Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12
LisätiedotVÄESTÖKATSAUS syyskuu 2017
VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2017 Ennakkoväkiluku 172 869 Muutos 9 kk -912 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN ALUEKEHITYS
VARSINAIS-SUOMEN ALUEKEHITYS 1. Aluekehitys maakuntatasolla Varsinais-Suomen työllisyysaste Kartassa 1. on kuvattu Varsinais-Suomen ja muiden maakuntien työllisyysastetta vuonna 2017 sekä kuviossa 1. Varsinais-Suomen
LisätiedotUUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT
UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT 9.5.2011 Etelä-Savon maakuntaliitto Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 10.5.2011 Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia, strategiset
LisätiedotKÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT
KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT 1.1.-31.12.2015 21.1.2016 Alioikeus Rikos- Muut rikos- Pakko- Sakon Maaoikeus- Laajat Erill. turv.- Summaa- Avio- Muut Velka- Yritys- Konk. Ulosotto- Yhasiat oik.asiat
Lisätiedot!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas!
SILMÄNPOHJANIKÄRAPPEUMANALUEELLINEN ESIINTYVYYSSUOMESSA1998 2012 EliasPajukangas Syventävienopintojenkirjallinentyö Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö Elokuu2015 Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö
LisätiedotEtelä-Savon maakuntatilaisuus
Etelä-Savon maakuntatilaisuus 11.5.2016 Etelä-Savon maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet Etelä-Savon maakuntatalous Etelä-Savon
LisätiedotVäestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus
Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennustekuviot perustuvat Tilastokeskuksen viimeisimpään väestöennusteeseen vuodelta 2012 http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.html Tilastokeskuksen
LisätiedotToimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus
Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen
Lisätiedot