JOENSUUN SEUDUN ELINVOIMA

Transkriptio

1 JOENSUUN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo

2 Elinvoiman ja vetovoiman piti olla dynamiittia, kuin murrosikäinen teini, mutta nyt sanat on byrokratisoitu. Elinvoimasta ja vetovoimasta puhuminen kuulostaa siltä kuin joku alkaisi laatia jotain ohjelmaa. Elinvoimasta ja vetovoimasta on tullut söpöjä pupuja, joista kaikkien pitää tykätä - mukaillen Alf Rehn

3 SISÄLTÖ 1.Mistä me puhumme, kun puhumme alueiden elinvoimasta? 2.Joensuun seudun elinvoima n osatekijöiden näkökulmasta 3.Joensuun seudun tuleva elinvoima?

4 1. Mistä me puhumme, kun puhumme alueiden elinvoimasta ja vetovoimasta?

5 MISTÄ ME OIKEIN PUHUMME, KUN PUHUMME ALUEEN ELIN- VOIMASTA?

6 Elinvoimasta on kyse alueen Vetovoimasta Kasvusta Kilpailukyvystä Kannattavuudesta Tuloksellisuudesta Dynaamisuudesta Energisyydestä Ketteryydestä Notkeudesta Muutosvalmiudesta Ja herra ties mistä muusta! 6

7 Alueen sisäinen elinvoima Alueen ulkoinen elinvoima

8 1. SISÄINEN ELINVOIMA Alueen sisäiseen toimintaympäristöön vaikuttavat mikrotekijät, jotka liittyvät rakennettuun etuun: alueen tekemät strategiset painopisteet ja valinnat, kyky tehdä päätöksiä, muutosherkkyys, sisäinen yhteistyö- ja luottamuskulttuuri, yhteistyörakenteet ja sopimusjärjestelyt jne. Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä. Muutoksia on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta on omissa käsissä Alueen mentaalinen etu on avainroolissa: tulevaisuususko, myönteinen retoriikka, vahva identiteetti, alueen yleinen ilmapiiri ja asenneilmasto, tahtotila ja alueen kehitystä vahvistavat yhdistävät tekijät 2. ULKOINEN ELINVOIMA: Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenteen muutokseen, väestö- ja työllisyyskehitykseen, alue- ja yritystalouteen, osaamiseen ja koulutukseen, T&K toimintaan, tai saavutettavuuteen jne. Muutokset näkyvät keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutoksen hallinta osittain riippuvainen ulkopuolisista päätöksistä, linjauksista ja resursseista

9 2. Joensuun seudun elinvoima n osatekijöiden näkökulmasta

10 LÄHTÖKOHTA Jokaisen alueen menestyminen tai menestymättömyys perustuu aina un!

11 KASVUN = ULKOISEN ELINVOIMAN OSATEKIJÄT Kasvava kaupunki Vetovoimainen kaupunki Uuden työn kaupunki Yrityskaupunki Matkailukaupunki Opiskelijakaupunki Osaava kaupunki 7. Matkailija- ja tapahtumakävijöiden 8. Opiskelijoiden 6. Yritysperustanta Investointien ja pääoman 1. Väestö ULKOISET KASVUN OSATEKIJÄT 5. Yrityskannan Työpaikka 3. Muuttovetovoima

12 Väestö ja muuttovetovoima 7. Matkailijaja tapahtumakävijöiden 8. Opiskelijoiden 1. Väestö ULKOISET KASVUN OSATEKIJÄT Yritysperustanta Investointien ja pääoman 5. Yrityskannan 4. Muuttovetovoima Työpaikka

13 JOENSUUN SEUDUN VÄESTÖKEHITYS OSATEKIJÖITTÄIN VUOSINA Joensuun seudun väkiluku kasvoi henkilöllä vuosien aikana eli keskimäärin noin 198 henkilöä (tosin seudun on kaksijakoinen, sillä väestö kasvaa Joensuun ydinseudulla ja vähenee voimakkaasti seudun muissa kunnissa Joensuun seudun perustui ensisijaisesti nettosiirtolaisuuteen, mutta myös luonnollinen väestönlisäys oli lievästi positiivinen vuosina Luonnollinen väestönlisäys: +194 hlöä Kuntien välinen nettomuutto: -537 hlöä Nettosiirtolaisuus: hlöä Joensuun seudun nettosiirtolaisuus oli positiivinen koko ajanjakson ajan: maahanmuutto on Joensuun seudun väestökehityksen ylivoimaisesti dynaamisin osatekijä Luonnollinen väestönlisäys oli positiivinen pääosin vuoteen 2012 saakka, jonka jälkeen kuolleiden määrä on ylittänyt syntyneiden määrän. Joensuun seudun kuntien välinen nettomuutto on vaihdellut vuosittain muuttovoittojen ja tappioiden välillä. Kokonaistase oli maltillisesti negatiivinen vuosina Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

14 JOENSUUN SEUDUN NETTO- MUUTTO SEUDUITTAIN VUO- SINA Joensuun seutu sai muuttovoittoa yhteensä +32 henkilöä vuosien välisenä aikana! Joensuun seutu sai muuttovoittoa yhteensä 48 seudulta ja kärsi muuttotappiota 22 seudulle vuosina Joensuun seutu sai eniten muuttovoittoa muilta Pohjois-Karjalan seuduilta sekä Savonlinnan, Varkauden, Imatran ja Ylä- Savon seuduilta Joensuun seutu kärsi ylivoimaisesti eniten muuttotappiota Helsingin seudulle ja muille suurimmille korkeakouluvetoisille seuduille, kuten Tampereen, Kuopion, Jyväskylän, Turun, Lappeenrannan ja Oulun seuduille Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

15 JOENSUUN JA HELSINGIN SEUDUN VÄLISET NETTO- MUUTOT Tulomuutot Helsingin seudulta Lähtömuutot Helsingin seudulle Joensuuhun tehtiin tulomuuttoa Helsingin seudulta ja Joensuusta tehtiin lähtömuuttoa Helsingin seudulle vuosina eli Joensuun seutu kärsi yhteensä henkilöä muuttotappiota Helsingin seudulle Joensuun seutu kärsi joka vuosi muuttotappiota Helsingin seudulle ajanjaksolla : Joensuun seudun muuttotappiot vaihtelivat vuosittain henkilön välillä Joensuun seudun kannalta kolmen viime vuoden tilanteessa ilmenee, että lähtömuuttojen määrä Helsingin seudulle on kasvanut ja tulomuutot Helsingin seudulta vaihtelevat Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

16 JOENSUUN JA KUOPION SEUDUN VÄLISET NETTO- MUUTOT Tulomuutot Kuopion seudulta Lähtömuutot Kuopion seudulle 514 Joensuuhun tehtiin tulomuuttoa Kuopion seudulta ja Joensuusta tehtiin lähtömuuttoa Kuopion seudulle vuosina eli Joensuun seutu kärsi yhteensä -529 henkilöä muuttotappiota Kuopion seudulle Joensuun seudun muuttotase Kuopion seudun kanssa on vaihdellut vuosittain , mutta muuttotappiollisia vuosia on enemmän kuin muuttovoitollisia. Tulomuutot Kuopion seudulta Joensuun seudulle ovat kasvaneet vuosina aikaisempaan tasoon verrattuna. Lähtömuuttojen määrä Kuopion seudulle on ollut tasaista koko ajanjakson lukuun ottamatta vuotta 2016, jolloin lähtömuuttajien määrä oli suurempi kuin aikaisemmin Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

17 NUORTEN JA NUORTEN AIKUIS- TEN NETTOMUUTOT JOENSUUN SEUDULLA VUOSINA Graafissa on tarkasteltu nuorten vuotiaiden ja vuotiaiden nuorten aikuisten kuntien välistä nettomuuttoa vuosina Nuoret aikuiset ovat yksi muuttoliikkeen avainryhmistä, sillä ikäryhmän paikkaan liittyvillä valinnoilla on useita joko myönteisiä tai negatiivisia kerrannaisvaikutuksia alueen tulevaan kehitykseen Joensuun seutu = Joensuu on erittäin vetovoimainen nuorten muuttovirtojen näkökulmasta opiskelutarjonnon ansiosta: seutu sain nuorista noin henkilöä muuttovoittoa vuosina Kolikon toisella puolella on nuorten aikuisten muuttotappiot muille työmarkkina-alueille valmistumisen jälkeen: seutu kärsi nuorista aikuisista muuttotappiota noin henkilöä vuosina Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

18 KASVUN = ULKOISEN ELINVOIMAN OSATEKIJÄT 8. Opiskelijoiden 1. Väestö 2. Muuttovetovoima Työpaikka 7. Matkailijaja tapahtumakävijöiden ULKOISET KASVUN OSATEKIJÄT 3. Työpaikka 6. Yritysperustanta Investointien ja pääoman 5. Yrityskanna n 4.

19 JOENSUUN SEUDUN TYÖPAIK- KAKEHITYS TYÖNANTAJASEK- TOREITTAIN VUOSINA YRITTÄJÄT Joensuun seudun työpaikkojen määrä kasvoi yhteensä 971 työpaikalla kaikkien työnantajasektorien osalla vuosina Työpaikkojen määrä kasvoi eniten yksityisellä sektorilla (!) vuosina : työpaikkojen määrä kasvoi lähes tuhannella työpaikalla (+4,2 %). Työpaikkojen määrä kasvoi lisäksi kunnissa ja kuntayhtymissä noin 650 työpaikalla (+5,2 %) VALTIOENEMMISTÖINEN OY -138 KUNTA 652 Työpaikkojen määrä väheni valtiolla ja valtioenemmistöisissä osakeyhtiöissä yhteensä noin 475 työpaikalla: valtion työpaikat vähenivät -9,4 % ja valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden -14,3 % vuosina VALTIO YKSITYINEN SEKTORI 997 Yrittäjien määrä väheni noin 200:lla (-3,8 %) vuosina Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

20 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖPAIKKAMUUTOS % SEUDUITTAIN (70) Yksityisen sektorin työpaikkamuutos positiivinen VAASAN SEINÄJOEN OULUN HELSINGIN ROVANIEMEN TAMPEREEN JOENSUUN KUOPION TUNTURI-LAPIN JAKOBSTADSREGIONEN VAKKA-SUOMEN POHJOIS-LAPIN ÅLANDS LANDSBYGD ÅLANDS SKÄRGÅRD 0,42 0,56 1,64 1,75 2,22 3,18 4,18 5,04 8,64 8,92 10,51 13,94 21,28 22,42 0,00 3,00 6,00 9,00 12,00 15,00 18,00 21,00 24,00 Yksityisen sektorin työpaikkamuutos negatiivisin (TOP 10) -25,14-20,90-16,45-16,24-12,81-12,56-12,13-11,62-10,96-10,87 SALON ITÄ-LAPIN LUOTEIS-PIRKANMAAN LOVIISAN KESKI-KARJALAN RAASEPORIN SAARIJÄRVI-VIITASAAREN KEHYS-KAINUUN VARKAUDEN KYRÖNMAAN -30,00-25,00-20,00-15,00-10,00-5,00 0,00 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖPAIK- KAMUUTOS % Työpaikkalisäys 0,1 %- Työpaikkamenetys ,9 % Työpaikkamenetys ,9 % Työpaikkamenetys yli -6 % Huom! Koko maassa katosi noin yksityisen sektorin työpaikkaa vuosina Joensuun +997 (4,2 %) Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti Graafit ja luokittelu: Timo Aro 2017

21 YKSITYISEN SEKTORIN OSUUS (%) KAIKISTA ALUEEN TYÖPAIKOISTA SEUDUITTAIN JA KUNNITTAIN VUONNA 2014 TOP-10 SEUDUT 1. Rauman 63,8 % 2. Helsingin 63,6 % 3. Äänekosken 62,1 % 4. Raahen 61,6 % 4. Tampereen 61,6 % 6. Vakka-Suomen 60,6 % 7. Varkauden 60,3 % 8. Pietarsaaren 60,0 % 9. Lahden 59,1 % 10. Turun 58,2 % YKSITYISEN SEKTORIN OSUUS (%) KAIKISTA ALUEEN TYÖPAIKOISTA VUONNA 2014 Osuus yli 60 % Osuus 57-59,9 % Osuus 54-56,9 % Osuus 51-53,9 % Osuus 48-50,9 % Osuus alle 48 % TOP-10 KUNNAT 1. Eurajoki 71,3 % 2. Vantaa 69,7 % 3. Mänttä-Vilp. 69,3 % 4. Kärkölä 67,6 % 4. Eura 67,6 % 6. Espoo 67,4 % 7. Raisio 67,2 % 7. Pyhäntä 67,2 % 9. Kerava 66,7 % 9. Hanko 66,7 % Joensuun seutu 52,3 % (32/70) Alueen työpaikat jaetaan työnantajasektoreittain: Yksityinen sektori Kunnat ja kuntayhtymät Valtio Valtioenemmistöinen osakeyhtiö Yrittäjät Joensuu 54,9 % (56/311) Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti Kartat ja luokittelu: Timo Aro 2017

22 JOENSUUN SEUDUN TYÖLLISYYSASTE VUOSINA ,7 69,5 70,6 70,6 67,6 68,8 69,9 69,6 68,6 67,9 67,6 62,3 62,5 62,9 62,8 60,7 62,4 63, ,6 62,3 61, Koko maa Joensuun seutu Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

23 KASVUN = ULKOISEN ELINVOIMAN OSATEKIJÄT Yritysperustanta ja yrityskanta 7. Matkailijaja tapahtumakävijöiden 8. Opiskelijoiden 1. Väestö ULKOISET KASVUN OSATEKIJÄT Yritysperustanta Investointien ja pääoman 5. Yrityskannan 4. Muuttovetovoima Työpaikka

24 JOENSUUN SEUDUN YRITYS- PERUSTANTA VUOSINA Aloittaneet Lopettaneet 677 Graafissa on tarkasteltu Joensuun seudun aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrän kehitystä vuosina Joensuun seudulla perustettiin uutta yritystä ja yritystä lopetti toimintansa vuosien aikana Joensuun yritysperustanta oli positiivinen vuosien aikana: seudulla aloitti yhteensä yritystä enemmän kuin lopetti! Joensuun seudun yritysperustanta on ollut positiivinen joka vuosi vuosien välisenä aikana Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset

25 JOENSUUN SEUDUN YRITYSKANNAN MUUTOS VUOSINA Graafissa on tarkasteltu Joensuun seudun yrityskannan kehittymistä vuosien aikana Joensuun seudun yrityskanta kasvoi yhteensä yrityksellä vuosien aikana eli keskimäärin 112 yrityksellä vuodessa Joensuun yrityskanta kasvoi tasaisesti vuosina lukuun ottamatta vuotta 2015: 5000 Joensuun seudulla toimi 53,4 yritystä keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden vuonna Toimivien yritysten määrä on Joensuun seudulla merkittävästi alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin (75,3/1000as.) Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset

26 KASVUN = ULKOISEN ELINVOIMAN OSATEKIJÄT Investoinnit ja pääoman 7. Matkailijaja tapahtumakävijöiden 8. Opiskelijoiden 1. Väestö ULKOISET KASVUN OSATEKIJÄT Yritysperustanta Investointien ja pääoman 5. Yrityskanna n 4. Muuttovetovoima Työpaikka

27 KASVUN = ULKOISEN ELINVOIMAN OSATEKIJÄT Matkailija- ja tapahtumakävijöiden 7. Matkailijaja tapahtumakävijöiden 8. Opiskelijoiden 1. Väestö ULKOISET KASVUN OSATEKIJÄT Yritysperustanta Investointien ja pääoman 5. Yrityskanna n 4. Muuttovetovoima Työpaikka

28 KASVUN = ULKOISEN ELINVOIMAN OSATEKIJÄT Opiskelijoiden 7. Matkailijaja tapahtumakävijöiden 8. Opiskelijoiden 1. Väestö ULKOISET KASVUN OSATEKIJÄT Yritysperustanta Investointien ja pääoman 5. Yrityskanna n 4. Muuttovetovoima Työpaikka

29 Seudun osaamisperusta kunnossa! Koulutustaso 2015 Koko maa ka. 355 Kauniainen (576) vs. Rautavaara (215) Kaupungeista korkein: Espoo (465), Helsinki (430) ja Oulu (415) Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet 2015 Maakuntaraja 20 vuotta täyttäneiden koulutustaso Maakuntaraja Osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 10,6-18,0 18,1-21,0 21,1-25,0 25,1-57,1 Koko maa ka. 30,1 % Kauniainen (57,1 %) vs. Kivijärvi (10,6 %) Kaupungeista korkein: Espoo (45,2 %), Helsinki (40,5 %) ja Oulu (35,5 %) Lähde: Tilastokeskus, AlueOnline

30 OPISKELIJOIDEN OSUUS (%) SEUDUN VÄESTÖSTÄ VUONNA 2014 Graafissa on tarkasteltu opiskelijoiden osuutta suhteessa seutujen keskiväkilukuun vuonna 2014: tulokset ilmaistaan %-osuutena koko seudun väestöstä Opiskelijoiden osuus väestöstä oli keskimäärin 7,54 % koko maassa vuonna 2014 Opiskelijoiden osuus väestöstä oli seuduittain korkein Oulun, Jyväskylän ja Rovaniemen seudulla JÄRVISEUDUN KUOPION 6,93 6,95 6,96 6,97 6,97 7,02 7,06 7,12 7,19 7,21 7,49 7,51 7,54 7,62 7,64 7,86 7,96 8,27 8,46 8,48 8,92 9,40 9,50 9,60 Joensuun seudulla opiskelijoiden osuus oli JOENSUUN kaikista seuduista (70) neljänneksi korkein ROVANIEMEN vuonna 2014: Joensuun seudulla oli JYVÄSKYLÄN yhteensä opiskelijaa OULUN 10,15 LAHDEN RAUMAN PORIN NIVALA-HAAPAJÄRVEN HAAPAVEDEN-SIIKALATVAN RAAHEN MIKKELIN SEINÄJOEN KOILLISMAAN HELSINGIN KOKKOLAN KOKO MAA YLIVIESKAN KAJAANIN LAPPEENRANNAN KEMI-TORNION TAMPEREEN VAASAN TURUN 0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10,00 12,00 14,00

31 YLIOPISTO- TAI AMMATTIKORKEA- KOULUOPISKELIJOIDEN MÄÄRÄ 1000 ASUKASTA KOHDEN 1 Vaasa 186,2 (12 350) 2 Turku 160,3 (30 646) 3 Joensuu 158,4 (11 797) 4 Tampere 152,8 (33 679) 5 Jyväskylä 149,0 (20 061) 6 Rovaniemi 127,9 (7829) 7 Oulu 117,4 (22 756) 8 Helsinki 109,9 (67 327) 9 Kuopio 108,7 (11 965) 10 Lappeenranta 100,8 (7 324) 11 Espoo76,2 (19 862) 12 Seinäjoki 71,9 (4 920) 13 Mikkeli 69,8 (3 815) 14 Pori 65,5 (5 597) 15 Rauma 59,0 (2358) Lähde: Tilastokeskus, koulutus; Graafi ja luokittelu: Timo Aro 2017

32 Mutta ei saa missään tapauksessa unohtaa sisäisen elinvoiman merkitystä!

33 SISÄISEN ELINVOIMAN OSATEKIJÄT 8. Tahto ja tulevaisuususko Yleinen ilmapiiri ja paikan henki SISÄISET KASVUN OSATEKIJÄT Yhteistyö- ja sopimusrakenteet 5. Strategiset valinnat 2. Yhtenäisyys ja yksimielisyys Edunajaminen Luottamuspääoma 4. Kyky tehdä päätöksiä

34 3. Joensuun seudun tuleva elinvoima?

35 ULKOISET JA SISÄISET KASVUN OSATEKIJÄT SEUDUN TULEVAN KEHITYKSEN KANNALTA 7. Matkailija- ja tapahtumakävijöiden 8. Opiskelijoiden 1. Väestö ULKOISET KASVUN OSATEKIJÄT Muuttovetovoima Työpaikka 7. Yleinen ilmapiiri ja paikan henki 8. Tahto ja tulevaisuususko 1. SISÄISET KASVUN OSATEKIJÄT 3. Strategiset valinnat 2. Yhtenäisyys ja yksimielisyys Edunajaminen 6. Yritysperustanta Investointien ja pääoman 5. Yrityskannan Yhteistyö- ja sopimusrakenteet 5. Luottamuspääoma 4. Kyky tehdä päätöksiä

36 Taksikuski kertoo uskottavimman tarinan - Timo Halonen

37

38 NÄIHIN ASIOIHIN KIINNITTÄISIN VAHVAA HUOMIOTA! 1. LISÄÄ KASVUA. Yritysdynamiikan kaikki tunnusluvut hyvällä -uralla, mutta lähtötaso melko alhainen: toimivien yritysten määrä alhainen suhteessa väestöpohjaan ja yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista matala 2. LISÄÄ TYÖTÄ. Työllisyysdynamiikan tunnusluvut kehittyneet myönteiseen suuntaan ja muuta maata paremmalla uralla, mutta rakenteellinen heikkous liittyy alhaiseen lähtötasoon. Työllisyysasteen nostaminen ensiarvoisen tärkeää tavalla tai toisella 3. LISÄÄ VETOVOIMAA. Joensuun määrällinen ja Kontiolahden laadullinen vetovoima kunnossa, mutta muut maakunnan kunnat Liperiä lukuun ottamatta supistuvalla väestökehitysuralla. Joensuun ydinkaupunkiseudun ulkopuolella vetovoimatekijät rajoittuvat vahvasti pehmeään vetovoimaan ja maineeseen. Joensuun seudun väestölisäys perustuu vahvasti maahanmuuttoon: ilman maahanmuuttoa ja Joensuuta seudun väestölisäys olisi isosti pakkasella. Riittääkö seudun vetovoima ja houkuttelevuus paikkojen välisessä kilpailussa? 4. LISÄÄ NUORIA AIKUISIA: Nuoret aikuiset (25-34 vuotiaat) kriittinen ryhmä alueen tulevan kehityksen ja kehittämisen kannalta: ikäryhmän muuttotappioiden kerrannaisvaikutukset ovat suuremmat kuin mitä numerot paljastavat. Nuorten aikuisten lähtömuuttovirrat pitäisi saada vähennettyä ja tasapainotettua sekä samalla houkutella enemmän ikäryhmän tulomuutto- tai paluumuuttovirtoja. Potentiaalia paluumuuttoon on useasta eri syystä 5. LISÄÄ KILPAILYKYKYÄ JA KOHEESIOTA. Pohjois-Karjalan sisäisen dynamiikan haasteet koheesion ja kilpailukyvyn näkökulmasta: alueen sisällä on elinvoimaisuuden näkökulmasta 3-4 erilaista todellisuutta (Joensuu, Joensuun ydinkaupunkiseutu, Joensuun muu kaupunkiseutu ja muut Pohjois-Karjalan kunnat 6. LISÄÄ SAAVUTETTAVUUTTA. Liikenneratkaisut stimuloivat yhä enemmän aluekehitystä. Sijaintiedun maksimointi ja sijaintihaitan minimointi. Joensuun seudun sisäinen saavutettavuus ja ulkoinen saavutettavuus. Onko seudun sijainti vahvuus vai heikkous? 7. LISÄÄ LIITTOUTUMISTA: Mihin Joensuun seudun omat hartiat riittävät? Missä tarvitaan kansallisia ja kansainvälisiä kumppaneita? Onko Kuopio Joensuun seudulle mahdollisuus vai uhka? Venäjän mahdollisuudet? = (TULEVAISUUS)VALINTOJEN MERKITYS KOROSTUU KAIKESSA JA KAIKKIALLA!

39

40 Joensuun seudun tsekkauslista 1. KOVAT VETOVOIMATEKIJÄT: alue- ja paikallistalouden kehitys, työllisyys- ja työpaikkakehitys, yritysdynamiikka, koulutustarjonta, innovaatio- ja osaamiskeskittymät, suuret yritykset ja niiden verkostot, investoinnit, alueen asunto- ja kiinteistömarkkinoiden kehitys ja alueen koko. 2. SIJAINTITEKIJÄT: sijaintietu tai haitta suhteessa sekä keskuksiin että tiedon, osaamisen ja tuotannon solmupisteisiin, nopeat ja sujuvat liikenneyhteydet alueen sisällä ja alueiden välillä, ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus, asemanseudut ja muu infra 3. PEHMEÄT VETOVOIMATEKIJÄT: alueen vetovoimapalvelut, tapahtumat ja elämykset, Wau kohteet ja maamerkit, matkailu- ja luontokohteet, alueen fiilis, tunnelma ja yleinen ilmapiiri, tarinat, historia ja kerroksellisuus, mukavuus. 4. MAINETEKIJÄT: alueeseen tai paikkaan liitetyt mieli- ja mainekuvat, asenteet, ennakkokäsitykset ja uskomukset versus havainnot, tieto ja kokemukset, alueen hyvä, neutraali tai huono maine 5. IDENTITEETTITEKIJÄT: alueeseen tai ihmisiin liittyvät henkilökohtaiset siteet ja kytkökset, syntymä-, koti- tai opiskelupaikkaan liittyvä samaistuminen, perhe, ystävät, sukulaiset ja muut lähiverkostot, yhteenkuuluvuuden ja samaistumisen tunne johonkin paikkaan

41 TÄRKEIMMÄT TEKIJÄT NYKYISTÄ ASUINPAIK- KAKUNTAA VALITTAESSA 2016 ALUEIDEN VETOVOIMATEKIJÄT Vastaajat = 3648 Työpaikka Sijainti Kovat vetovoimatekijät Viihtyisä asuinympäristö Hyvät liikenneyhteydet Lähellä alkuperäistä kotiseutua Sukulaiset ja tuttavat lähellä Asuntojen hinnat Sijaintitekijä 3. Pehmeät vetovoimatekijät Hyvä ympäristö lapsille Hyvät kunnalliset palvelut Mainetekijät Hyvät harrastusmahdollisuudet Hyvät opiskelumahdollisuudet Identiteettitekijät Puolison asuinpaikka Kehittyvä talousalue Villit kortit Monipuolinen kulttuuritarjonta 9 Tonttien saatavuus/vetovoimaisuus 6 Ei vastausta % Lähde: Taloustutkimus Oy, Muuttohalukkuustutkimus 2017 Lähde: Timo Aro 2017, alueiden kuusi vetovoimatekijää

42 PAIKAN LAATUUN LIITTYVÄT TSEKKAUSKYSYMYKSET 1.Mitä siellä on? 2. Keitä siellä on? 3. Mitä siellä tapahtuu? 4. Miten sinne pääsee?

43 Talous on kuntosaleja, sosiaalista mediaa, pokemonien jahtaamista, ruuanlaittokursseja, seikkailuja ja kaikkea sellaista mitä Tuomas Kyrön mielensäpahoittaja pitäisi täydellisenä humpuukina - mukaillen Osmo Soininvaara - Kuvan lähde: Suomen kansallisteatteri. Näytelmä: Ilosia aikoja. Mielensäpahoittaja

44 Lisätietoja Timo Kiitos!