ALUEKEHITYKSEN KOKONAISKUVA

Transkriptio

1 ALUEKEHITYKSEN KOKONAISKUVA Tilastoanalyysi suuralueiden kehityksestä vuosina Timo Kesäkuu 2019

2 SISÄLTÖ 1. Alue- ja väestönkehityksen tilannekuva kesällä Suualueiden NUTS 2-tilastoanalyysin toteuttaminen ja keskeiset tulokset 3. Summaus

3 1. Alue- ja väestönkehityksen tilannekuva kesällä 2019

4 ON AIKA SIIRTÄÄ KATSE VANHAN MAAILMAN ALUERAKENTEESTA KOHTI UUTTA JA TULEVAA ALUERAKENNETTA! Menneisyys ja nykyisyys Kansallinen kilpailu Hallinnolliset aluejaot Rajat Suljettu talous, kansallinen eheys Hallintolähtöisyys Kilometrietäisyys/matkaetäisyys Organisaatiot ja hierarkiat Ylhäältä alas mallit Vahva valtio Valtio avausten tekijänä Pieni ja suuri aluepolitiikka Koheesio ja kilpailukyky Hallinto-ohjaus Ohjelmallisuus HALLINNOLLISET JA ENNALTA LUKITUT ALUEJAOT, KOHEESIO -PAINOTUKSET Nykyisyys ja tulevaisuus Globaali kilpailu Toiminnalliset aluejaot, käytävät, vyöhykkeet Rajattomuus Avoin talous, mosaiikkimaisuus Toimijalähtöisyys Minuuttietäisyys/aikaetäisyys Ihmiset, toimijat ja verkostot Alhaalta ylös mallit Vahvat kaupungit ja kaupunkiseudut Alueet, kaupungit ja yritykset avausten tekijöinä Monimuotoinen elinvoimapolitiikka Kilpailukyky ja koheesio Itseohjautuvuus Sopimuksellisuus, kumppanuus ja allianssit TOIMINNALLISET JA MAHDOLLISTAVAT ALUEJAOT, KILPAILUKYKY -PAINOTUKSET

5 Globaalit ja kansalliset muutostrendit polarisoivat alueellisia kehityskulkuja

6 ALUE- JA VÄESTÖNKEHITYKSEN PYHÄ KOLMIYHTEYS VAHVISTUU! OSAAMINEN, UUSIUTUMINEN TYÖLLISYYS- JA TYÖPAIKKA- KEHITYS SIJAINTI LIIKENNE- JÄREJSTELMÄ JA -YHTEYDET

7 Alue- ja väestönkehityksen tilannekuva kesällä Alueellinen eriytyminen on lisääntynyt kaikilla aluetasoilla, joka ilmenee alue- ja väestörakenteen samanaikaisena keskittymis-, supistumis- ja tyhjenemiskehityksenä sekä alueellisten erojen kasvuna 2. Useat alueet ovat päässeet sijainnista riippumatta vahvaan positiiviseen rakennemuutokseen talous- ja työllisyyskehityksessä, mutta samanaikaisesti saattaa olla negatiivinen demografinen rakennemuutos väestönkehityksessä ja vetovoimassa. Muutos ilmenee osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvinä haasteina ja työvoiman vähäisenä liikkuvuutena 3. Alueiden välinen kilpailu on kiihtynyt ja kiihtyy- kaikilla aluetasoilla. Alueet kilpailevat keskenään resursseista, osaajista, näkyvyydestä, mainekuvasta ja huomioarvosta sekä ennen muuta tulevaisuuden potentiaalista 4. Taustalla on piilevänä ja tikittävänä aikapommina asuntomarkkinoiden isojako ja muuttuvat asumispreferenssit, jotka lisäävät alueellisia eroja kaikilla aluetasoilla 5. Kaupungistumiset korostuvat kaikilla aluetasoilla. Muutos ilmenee väestön ja resurssien keskittymisenä ja tiivistymisenä kuntataajamiin.

8 KÄYNNISSÄ ON VAHVA POSITIIVINEN TALOUDELLINEN RAKENNEMUUTOS KOKO MAASSA JA SAMANAIKAISESTI VOIMAKAS ALUEELLINEN ERIYTYMINEN JA NEGATIIVINEN DEMOGRAFINEN RAKENNEMUUTOS

9 1. Syntyvyys alenee 2. Väestön ikääntyy 3. Työikäinen väestö vähenee 4. Muuttoliike valikoi ja polarisoi Demografinen neloshaaste korostuu kaikessa ja kaikkialla

10 Syntyvyys alenee Koko maassa oli vain 28 kuntaa (joka 11. kunta), joissa syntyi vuonna 2018 enemmän lapsia kuin vuonna Nämä kunnat olivat pääosin suurten kaupunkien kehyskuntia ja osa yli asukkaan kaupungeista (Espoo, Vantaa, Tampere, Seinäjoki, Helsinki ja Oulu). Joka toisessa kunnassa syntyneiden määrä oli -50 % alempi vuonna 2018 kuin vuonna 1988

11 Väestö ikääntyy 48,7 60,1 70,4 KOKO MAA >100 > kuntaa kuntaa 0 kuntaa Graafeissa on tarkasteltu väestöllisen huoltosuhteen muutosta nykykuntarakenteella vuosina 1990, 2017 ja Väestöllisellä huoltosuhteella tarkoitetaan työikäisten määrää suhteessa lapsiin ja eläkeläisiin. Yli 64-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu väestöstä seuraavan kahden vuosikymmenen aikana. Yli 75-vuotiaiden määrä nousee noin henkilöstä henkilöön koko maassa vuoteen 2037 mennessä. Alueelliset erot ja vaihteluväli kuntien välillä erittäin suuria (Oulun seudulla alle 10 % ja osassa kuntia %) Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestörakenne; väestöennuste 2015; Kartat ja luokittelu: Timo Aro 2019

12 Työikäisen väestön määrä vähenee Graafissa on tarkasteltu vuotiaan työikäisen väestön kehitystä 10 km x 10 km kennoissa vuosina Työikäisen väestön määrä väheni yhteensä henkilöllä ajanjakson aikana. Työikäisen väestön määrä kasvoi sinisissä kennoissa ja väheni punaisissa kennoissa luvun aikana. Työikäisen väestön kasvu on keskittynyt suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen välittömään läheisyyteen

13 Muuttoliike kärjistää, valikoi ja polarisoi kehitystä Kartassa on kuvattu kuntien välistä nettomuuttoa vuosien (I-kvartaali) välisenä aikana. Muuttovoittoa sai vain 47 kuntaa (311) eli keskimäärin noin hieman alle joka seitsemäs kunta. Kartassa on sinisellä kuvattu muuttovoittoa saaneet kunnat ja punaisella muuttotappioista kärsineet kunnat. Kuntien välisestä muuttoliikkeestä muuttovoittoa saaneiden kuntien määrä oli alhaisempi kuin kertaakaan 1970-luvun alun jälkeen. Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai määrällisesti eniten muutto-voittoa Helsinki, Tampere, Vantaa, Espoo, Turku, Jyväskylä, Järvenpää, Kuopio, Oulu, Sipoo ja Seinäjoki Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; ennakkoväkiluku alueittain; Kartat ja luokittelu: Timo Aro 2019

14 MUUTTOLIIKE KÄRJISTÄÄ, VALIKOI JA POLARISOI KEHITYSTÄ MUTTA YLI 25-VUOTIAISTA SAI MUUTTOVOITTOA ENEMMÄN KUIN JOKA TOINEN KUNTA Kartassa on kuvattu kuntien välistä nettomuuttoa vuosien Kartassa on kuvattu kuntien välistä nettomuuttoa yli 25-vuotiaiden (I-kvartaali) välisenä aikana. Muuttovoittoa sai vain 47 kuntaa (311) eli muuttajien osalta vuosina Kun koko väestöstä sai muuttovoittoa keskimäärin keskimäärin noin noin joka hieman kuudes alle kunta, joka saa seitsemäs yli 25-vuotiaista kunta. muuttovoittoa Kartassa on enemmän sinisellä kuvattu kuin joka muuttovoittoa toinen kunta (171). saaneet Kartassa kunnat on ja sinivihreällä punaisella yli 25- vuotiaista muuttotappioista muuttovoittoa kärsineet saaneet kunnat. kunnat Kuntien vuosina välisestä muuttoliikkeestä Yli 25- vuotiaista muuttovoittoa sai määrällisesti saaneiden eniten kuntien muutto-voittoa määrä oli alhaisempi Vantaa, Espoo, kuin kertaakaan Järvenpää, Kaarina, 1970-luvun Sipoo, alun Kangasala, jälkeen. Tuusula Kuntien ja välisestä Kirkkonummi. muuttoliikkeestä sai määrällisesti eniten muutto-voittoa Helsinki, Tampere, Vantaa, Espoo, Turku, Jyväskylä, Järvenpää, Kuopio, Oulu, Sipoo ja Seinäjoki Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; ennakkoväkiluku alueittain; Kartat ja luokittelu: Timo Aro 2019

15 ALUEKEHITYKSEN KOKONAISKUVA TIIVISTETTYNÄ 1. Alueet eriytyvät, erilaistuvat ja erikoistuvat kovaa vauhtia 2. Väestö vähenee, vanhenee ja keskittyy 3. Alueet jakautuvat voittajiin, sinnittelijöihin ja häviäjiin

16 2. Suuralueiden NUTS 2-tilastoanalyysin toteuttaminen ja keskeiset tulokset

17 ANALYYSIN KOHTEENA VIISI NUTS 2-ALUETTA MUUTTUJA HELSINKI- UUSIMAA ETELÄ- SUOMI LÄNSI- SUOMI POHJOIS- JA ITÄ-SUOMI AHVENAN -MAA BKT:STA 39% 19% 22% 20% 1% VÄESTÖSTÄ 30% 21% 25% 23% 1% YRITYSKAN- NASTA 33% 20% 25% 20% 1% AVOIMEN SEKTORIN TYÖPAIKOISTA 35% 19% 24% 20% 1% TKI-MENOISTA 50% 12% 20% 18% 0% VALMISTUNEIS- TA ASUNNOISTA 42% 14% 25% 19% 1% AKATEEMISISTA 46% 16% 21% 17% 0% VIERASKIELI- SISTÄ 56% 18% 15% 10% 1% Lähde: Tilastokeskus, kansantalous; väestö; yritykset; tutkimus- ja tuotekehitys; rakentaminen; koulutus

18 TIIVISTETTYNÄ: Pohjois- ja Itä-Suomen osuus on ollut noin viidesosa koko maasta kaikilla keskeisillä tunnusluvuilla, mutta suuralue on saanut yli kaksi kolmasosaa kaikista resursseista

19 ALUEIDEN MUUTOS- JA KEHITYSDYNA- MIIKAN MITTAAMISESTA Alueen muutos- ja kehitysdynamiikan mittaaminen on aina usean tekijän summa, johon vaikuttavat useat eri tekijät sekä yhdessä että erikseen. Alueen muutos- ja kehitysdynamiikan yksiselitteinen määrittely ei ole mahdollista eikä tarpeellista: alueiden muutos- ja kehitysdynamiikkaa voidaan mitata lukemattomilla eri tavoilla, mutta varmaa on vain se, ettei ole yhtä oikeaa tai väärää mallia. Analyysien tulokset ovat riippuvaisia valituista teemoista, muuttujista, painotuksista ja ajankohdasta. Varsinkin suuralueiden kaltaisten keinotekoisten alueiden mittaamisen yleinen ongelma on, että ne helposti vääristävät, yksinkertaistavat ja pinnallistavat paljon moniulotteisempaa todellisuutta. Tämän vuoksi analyysin tulkinnoissa on huomioitava seuraavat lähtökohdat: On erotettava toisistaan absoluuttiset (tämän hetkinen tilanne) ja suhteelliset (muutos/kehitys) muuttujat Analyysissä on käytetty runsaasti niin sanotun makrotason muuttujia, jotka mahdollistavat suuralueiden välisen vertailun, mutta maakuntatasolla erot voivat olla suuret suuralueiden sisällä Ahvenanmaata käsitellään omana suuralueenaan, vaikka sen väestöosuus on vain 0,5 % koko maan väestöstä

20 MITEN ANALYYSI TOTEUTETTIIN? Suuralueisiin (NUTS 2) perustuvan tilastoanalyysin tavoitteena oli tunnistaa valittujen muuttujien ja indeksien avulla viiden suuralueen kehitys- ja muutosdynamiikkaa pääosin vuosien sekä välisenä aikana Analyysin kohteena olivat Helsinki-Uusimaan, Länsi-Suomen, Etelä-Suomen, Pohjois- ja Itä-Suomen sekä Ahvenanmaan suuralueet. Analyysin aikajänteenä on pääosin finanssikriisin jälkeinen aika vuosina , mutta sen lisäksi tarkastellaan valittujen avainmuuttujien osalta alueiden kehitystä indeksinä, jossa vuosi 1995 toimii lähtökohtana (vuosi 1995=100) Analyysi perustui kahteen temaattiseen kokonaisuuteen: aluetalouteen ja vetovoimaan. Molempiin teemaan valittiin sellaisia avainmuuttujia, jotka ovat kyseisen teeman kannalta ilmaisuvoimaltaan ja kerrannaisvaikutuksiltaan mahdollisimman suuret. Kaikki käytetyt muuttujat liittyvät alueiden kehitys- tai tilannekuvan muodostamiseen, joiden perusteella voidaan tehdä tulkintoja suuralueiden nykyisestä positiosta ja oletuksia tulevasta potentiaalista. Jokaisesta muuttujasta kerättiin joko maakunta- tai suuraluekohtainen data. Analyysin aineisto kerättiin ensisijaisesti Tilastokeskuksen maksuttomista ja maksullisista tietokannoista sekä THL:n SotkaNet tilasto- ja indikaattoripankista ja Tullin ulkomaankaupan tavaravientitilastosta.

21 ANALYYSISSÄ KÄYTETYT ALUETALOUTEEN JA VETOVOIMAAN LIITTYVÄT MUUTTUJAT Bruttokansantuote Taloudellinen huoltosuhde Väestönlisäys Arvonlisäys Toimivien yritysten määrä Muuttovetovoima Tutkimus- ja kehittämismenot (Tavara)vienti Yritysperustanta Väestöllinen huoltosuhde Korkea-asteen suorittaneet Verotulot Avoimen sektorin työpaikkakehitys Vieraskieliset Koulutustasoindeksi Pitkäaikaiset velat Työllisyysaste Työkyvyttömyyseläkettä saavat Väestöennuste

22 KESKEISET TULOKSET NELJÄSSÄ AVAINTEEMASSA ABSOLUUTTISEN JA SUHTEELLISEN KEHITYKSEN PERUSTEELLA VUOSINA Työllisyys Osaaminen Väestökehitys Aluetalous

23 ANALYYSIN YDINTULOKSET TIIVISTETTYNÄ 1. Helsinki-Uusimaan positio on ylivertainen suuralueiden joukossa absoluuttisilla kilpailukyvyn tunnusluvuilla: alueen verrokkeina voidaan pitää muiden EU:n alueiden parasta viidennestä NUTS 2-tasolla 2. Länsi-Suomen, Etelä-Suomen ja Pohjois- ja Itä-Suomen suuralueiden välillä on tapahtunut merkittävää konvergoitumista sekä absoluuttisen kilpailukyvyn että varsinkin suhteellisen kilpailukyvyn näkökulmasta 3. Etelä-Suomen positio heikentynyt muihin suuralueisiin verrattuna ajanjakson aikana

24 HELSINKI-UUSIMAA Aluetalous - BKT - Verotulot LÄNSI-SUOMI ETELÄ-SUOMI POHJOIS- JA ITÄ-SUOMI AHVENANMAA

25 BKT EUROA PER ASUKAS VUOSINA BKT EUROA PER ASUKAS MUUTOS Helsinki-Uusimaa Ahvenanmaa Pohjois- ja Itä-Suomi Länsi-Suomi Etelä-Suomi HELSINKI-UUSIMAA ETELÄ-SUOMI LÄNSI-SUOMI POHJOIS- JA ITÄ-SUOMI AHVENANMAA Lähde: Tilastokeskus, kansantalous; aluetilinpito

26 BKT-INDEKSI EUROA ASUKASTA KOHDEN VUOSINA ,0 220,0 210,0 200,0 190,0 180,0 Ahvenanmaa Etelä-Suomi Helsinki-Uusimaa Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi BKT-INDEKSIN KEHITYS Helsinki-Uusimaa 214,6 Pohjois- ja Itä-Suomi 208,5 Länsi-Suomi 207,6 Ahvenanmaa 197,8 Etelä-Suomi 188,5 170,0 160,0 150,0 140,0 130,0 120,0 110,0 100, Lähde: Tilastokeskus, kansantalous; aluetilinpito

27 VEROTULOT EUROA PER ASUKAS VUOSINA VEROTULOJEN MUUTOS EUROA PER ASUKAS Helsinki-Uusimaa /AS. Etelä-Suomi /AS. Länsi-Suomi /AS. Ahvenanmaa /AS. Pohjois- ja Itä-Suomi /AS AHVENANMAA HELSINKI-UUSIMAA ETELÄ-SUOMI LÄNSI-SUOMI POHJOIS- JA ITÄ-SUOMI Lähde: Tilastokeskus, kuntatalous

28 VEROTULOINDEKSI VUOSINA ,0 220,0 210,0 200,0 190,0 180,0 VEROTULOINDEKSI VUOSINA Pohjois- ja Itä-Suomi 221,6 Länsi-Suomi 215,8 Ahvenanmaa 212,6 Etelä-Suomi 209,2 Helsinki-Uusimaa 200,1 170,0 160,0 150,0 140,0 130,0 120,0 110,0 100,0 90, HELSINKI-UUSIMAA ETELÄ-SUOMI LÄNSI-SUOMI POHJOIS- JA ITÄ-SUOMI AHVENANMAA Lähde: Tilastokeskus, kuntatalous

29 HELSINKI-UUSIMAA LÄNSI-SUOMI Työllisyys - Työpaikkakehitys - Työllisyysaste - Työttömyysaste ETELÄ-SUOMI POHJOIS- JA ITÄ-SUOMI AHVENANMAA

30 TYÖPAIKKALISÄYS KAIKILLA TYÖNANTAJASEKTOREILLA VUOSINA TYÖPAIKKALISÄYS VUOSINA Helsinki-Uusimaa Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi Etelä-Suomi Ahvenanmaa HELSINKI-UUSIMAA ETELÄ-SUOMI LÄNSI-SUOMI POHJOIS- JA ITÄ-SUOMI AHVENANMAA Lähde: Tilastokeskus, väestö; työssäkäynti

31 TYÖPAIKKAKEHITYSINDEKSI KAIKILLA TYÖNANTAJASEKTOREILLA VUOSINA Ahvenanmaa - Åland Etelä-Suomi Helsinki-Uusimaa Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi TYÖPAIKKAKEHITYSINDEKSI VUOSINA Helsinki-Uusimaa 135 Länsi-Suomi 115 Ahvenanmaa 115 Pohjois- ja Itä-Suomi 110 Etelä-Suomi Lähde: Tilastokeskus, väestö; työssäkäynti

32 TYÖPAIKKALISÄYS AVOIMELLA SEKTORILLA VUOSINA AVOIMEN SEKTORIN TYÖPAIKKALISÄYS Helsinki-Uusimaa Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi Etelä-Suomi Ahvenanmaa HELSINKI-UUSIMAA ETELÄ-SUOMI LÄNSI-SUOMI POHJOIS- JA ITÄ-SUOMI AHVENANMAA Lähde: Tilastokeskus, väestö; työssäkäynti

33 AVOIMEN SEKTORIN TYÖPAIKKAINDEKSI VUOSINA ,0 160,0 150,0 140,0 Ahvenanmaa - Åland Etelä-Suomi Helsinki-Uusimaa Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi AVOIMEN SEKTORIN TYÖPAIKKAINDEKSI Helsinki-Uusimaa 152,7 Pohjois- ja Itä-Suomi 130,5 Länsi-Suomi 127,8 Etelä-Suomi 112,6 Ahvenanmaa 106,0 130,0 120,0 110,0 100,0 90,0 80, Lähde: Tilastokeskus, väestö; työssäkäynti

34 TYÖTTÖMYYSASTE SUURALUEITTAIN VUOSINA ,0 10,5 10,0 9,5 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 TYÖTTÖMYYSASTEEN MUUTOS (%-YKS.) Pohjois- ja Itä-Suomi -1,4 %-yksikköä Länsi-Suomi -0,8 %-yksikköä Etelä-Suomi -0,6 %-yksikkköä Helsinki-Uusimaa +0,6 %-yksikköä HELSINKI-UUSIMAA ETELÄ-SUOMI LÄNSI-SUOMI POHJOIS- JA ITÄ-SUOMI Lähde: Tilastokeskus, työmarkkinat; työvoimatutkimus

35 TYÖLLISYYSASTE SUURALUEITTAIN VUOSINA ,0 75,0 74,0 73,0 72,0 71,0 70,0 69,0 68,0 67,0 66,0 65,0 64,0 63,0 62,0 61,0 60,0 59,0 58,0 57,0 56,0 TYÖLLISYYSASTEEN MUUTOS (%-YKS.) Pohjois- ja Itä-Suomi +4,5 %-yksikköä Länsi-Suomi +3,3 %-yksikköä Etelä-Suomi +2,6 %-yksikkköä Helsinki-Uusimaa +0,6 %-yksikköä HELSINKI-UUSIMAA ETELÄ-SUOMI LÄNSI-SUOMI POHJOIS- JA ITÄ-SUOMI Lähde: Tilastokeskus, työmarkkinat; työvoimatutkimus

36 HELSINKI-UUSIMAA Osaaminen - Koulutustaso - Tutkimus- ja kehitysmenot LÄNSI-SUOMI ETELÄ-SUOMI POHJOIS- JA ITÄ-SUOMI AHVENANMAA

37 KOULUTUSTASOINDEKSI VUOSINA Helsinki-Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi Ahvenanmaa - Åland KOULUTUSTASOINDEKSI Länsi-Suomi 141 Pohjois- ja Itä-Suomi 139 Ahvenanmaa 138 Etelä-Suomi 137 Helsinki-Uusimaa Lähde: Tilastokeskus, koulutus; koulutusrakenne

38 TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOJEN MÄÄRÄ (MILJOONAA EUROA) VUOSINA TK-MENOJEN LISÄYS (miljoonaa euroa) Helsinki-Uusimaa ,0 M Pohjois- ja Itä-Suomi + 678,1 M Länsi-Suomi + 610,6 M Etelä-Suomi + 311,8 M HELSINKI-UUSIMAA LÄNSI-SUOMI ETELÄ-SUOMI POHJOIS- JA ITÄ-SUOMI Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys

39 TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOINDEKSI VUOSINA ,0 430,0 400,0 370,0 340,0 TK-MENOINDEKSI Pohjois- ja Itä-Suomi 354,5 Länsi-Suomi 301,6 Helsinki-Uusimaa 278,3 Etelä-Suomi 207,8 Ahvenanmaa (ei luotettavaa tietoa) Etelä-Suomi Helsinki-Uusimaa Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi 310,0 280,0 250,0 220,0 190,0 160,0 130,0 100, Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys

40 TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT EUROA ASUKASTA KOHDEN VUOSINA TK-MENOJEN MUUTOS EUROA PER ASUKAS Helsinki-Uusimaa +854 /AS. Pohjois- ja Itä-Suomi +536 /AS. Länsi-Suomi +421 /AS. Etelä-Suomi +261 /AS HELSINKI-UUSIMAA LÄNSI-SUOMI ETELÄ-SUOMI POHJOIS- JA ITÄ-SUOMI Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys

41 Väestökehitys - Väestölisäys - Väestöennuste HELSINKI-UUSIMAA LÄNSI-SUOMI ETELÄ-SUOMI POHJOIS- JA ITÄ-SUOMI AHVENANMAA

42 VÄESTÖNKEHITYS SUURALUEITTAIN VUOSINA VÄESTÖNLISÄYS SUURALUEITTAIN Helsinki-Uusimaa Länsi-Suomi Etelä-Suomi Ahvenanmaa Pohjois- ja Itä-Suomi HELSINKI-UUSIMAA ETELÄ-SUOMI LÄNSI-SUOMI POHJOIS- JA ITÄ-SUOMI AHVENANMAA Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestönmuutokset

43 VÄESTÖKEHITYSINDEKSI VUOSINA Helsinki-Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi Ahvenanmaa - Åland VÄESTÖNKEHITYSINDEKSI Helsinki-Uusimaa 126 Ahvenanmaa 117 Länsi-Suomi 105 Etelä-Suomi 102 Pohjois- ja Itä-Suomi Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestönmuutokset

44 VÄESTÖENNUSTEINDEKSI VUOSINA Helsinki-Uusimaa Länsi-Suomi Etelä-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi Ahvenanmaa VÄESTÖENNUSTEINDEKSI Helsinki-Uusimaa 118,4 Ahvenanmaa 118,3 Etelä-Suomi 104,4 Länsi-Suomi 101,2 Pohjois- ja Itä-Suomi 99, Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestöennuste

45 3. Summaus

46 MAAKUNTA JA SUURALUE BKT /AS 2016 ARVONLISÄYS /AS TAVARAVIENTI /AS VEROTULOT /AS LAINAT /AS TYÖLLISYYSASTE % 2018 TALOUDELLINEN HUOLTOSUHDE 2016 AVOIMEN SEKTORIN %-OSUUS TYÖPAIKOISTA 2016 YRITYSPERUSTANTA (ABS.) YRITYSKANTA 1000 AS. KOHDEN 2017/Q1 VÄESTÖNLISÄYS (ABS.) MUUTTOVETOVOIMA (ABS.) VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2017 TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKETTÄ SAAVAT VUOTIAAT (%) 2017 VIERASKIELISET (%) VÄESTÖSTÄ 2017 VÄESTÖENNUSTE (ABS.) VÄESTÖN KOULUTUTASOINDEKSI 2017 KORKEA-ASTEEN SUORITTANEIDEN %-OSUUS 2017 TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT ( /AS.) 2017 SUURALUEIDEN ABSOLUUTTINEN KILPAILUKY (viimeisin tilastovuosi) HELSINKI-UUSIMAA ETELÄ-SUOMI LÄNSI-SUOMI POHJOIS- JA ITÄ- SUOMI AHVENANMAA ,3 1,17 71, , ,51 4,6 12, , ,4 1,52 69, , ,64 7,4 5, ,50 70, , ,64 7,2 4, , ,2 1,63 65, , ,65 9,5 2, ,7 1,00 64, , ,62 4 8, ,4 149 Lähde: Tilastokeskus, kansantalous; kuntatalous; työmarkkinat; väestö; yritykset; koulutus; tutkimus- ja tuotekehitys: THL, SotkaNet indikaattoripankki: Tulli, tavaravienti maakunnittain

47 MAAKUNTA JA SUURALUE BKT /AS 2016 ARVONLISÄYS /AS TAVARAVIENTI /AS VEROTULOT /AS LAINAT /AS TYÖLLISYYSASTE % 2018 TALOUDELLINEN HUOLTOSUHDE 2016 AVOIMEN SEKTORIN %-OSUUS TYÖPAIKOISTA 2016 YRITYSPERUSTANTA (ABS.) YRITYSKANTA 1000 AS. KOHDEN 2017/Q1 VÄESTÖNLISÄYS (ABS.) MUUTTOVETOVOIMA (ABS.) VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2017 TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKETTÄ SAAVAT VUOTIAAT (%) 2017 VIERASKIELISET (%) VÄESTÖSTÄ 2017 VÄESTÖENNUSTE (ABS.) VÄESTÖN KOULUTUTASOINDEKSI 2017 KORKEA-ASTEEN SUORITTANEIDEN %- OSUUS 2017 TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT ( /AS.) 2017 MAAKUNTIEN ABSOLUUTTINEN KILPAILUKY (viimeisin tilastovuosi) UUSIMAA ,3 1,17 71, , ,51 4,6 12, , VARSINAIS-SUOMI ,5 1,418 70, , ,60 6,9 6, ,4 941 KANTA-HÄME ,0 1,455 67, , ,66 7,1 4, ,7 351 PÄIJÄT-HÄME ,6 1,588 72, , ,67 7,4 5, ,3 396 KYMENLAAKSO ,6 1,731 65, , ,68 8,9 5, ,1 162 ETELÄ-KARJALA ,6 1,65 66, , ,66 7,7 5, ,4 867 SATAKUNTA ,3 1,613 70, , ,69 8,1 3, ,3 343 PIRKANMAA ,6 1,457 72, , ,59 6,6 4, , KESKI-SUOMI ,1 1,601 67, , ,63 7,7 3, ,4 822 POHJANMAA ,0 1,345 68, , ,66 5,9 6, ETELÄ-POHJANMAA ,2 1,519 69, , ,70 8,7 2, ,9 245 ETELÄ-SAVO ,9 1,71 65, , ,73 9,9 3, POHJOIS-SAVO ,7 1,571 65, , ,64 10,2 2, ,5 630 POHJOIS-KARJALA ,6 1,759 64, , ,64 9,4 3, ,6 597 KESKI-POHJANMAA ,3 1,519 66, , ,70 7,6 2, ,9 321 POHJOIS-POHJANMAA ,4 1,599 67, , ,63 8,8 2, , KAINUU ,5 1,717 60, , ,69 10,8 2, ,3 285 LAPPI ,7 161,1 61, , ,64 9,8 2, ,1 398 AHVENANMAA ,7 1,00 64, , ,62 4 8, ,4 149 Lähde: Tilastokeskus, kansantalous; kuntatalous; työmarkkinat; väestö; yritykset; koulutus; tutkimus- ja tuotekehitys: THL, SotkaNet indikaattoripankki: Tulli, tavaravienti maakunnittain

48 INDEKSIEN YHTEENVETO SUURALUEITTAIN VUOSINA INDEKSI HELSINKI-UUSIMAA LÄNSI-SUOMI ETELÄ-SUOMI POHJOIS- JA ITÄ- SUOMI AHVENANMAA BKT VEROTULOT TYÖPAIKKALISÄYS 214,6 207,6 188,5 208,5 197,8 200,1 215,8 209,2 221,6 212, AVOIMEN SEKTORIN TYÖPAIKKALISÄYS 152,7 127,8 112,6 130,5 106 KOULUTUSTASO TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT VÄESTÖLISÄYS TULEVA VÄESTÖLISÄYS ,3 301,6 207,8 354,5Ei luotettavaa tietoa ,4 101,2 104,4 99,7 118,3

49 PÄÄTELMÄT 1. EU:n rakennerahastojen resurssit ovat olleet massiivinen laajaa aluekehitystä tukeva ja mahdollistava voimavara vuodesta 1995 alkaen. Resurssit ovat jakautuneet kansallisella tasolla suuralueiden ja maakuntien välillä painotuskriteerien vuoksi epätasapainoisesti: esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomen suuralueella asuu noin neljännes väestöstä, mutta alue on saanut enemmän kuin kaksi kolmasosaa julkisista resursseista. 2. Helsinki-Uusimaan ja Ahvenanmaan asema suuralueena on ylivertainen absoluuttisen kilpailukyvyn tunnusluvuilla ja keskipitkän aikavälin muutosdynamiikan kehityksen perusteella. 3. Länsi- ja Etelä-Suomi sekä Itä-ja Pohjois-Suomi ovat suuraluetasolla aiempaa tasavertaisempi kokonaisuus. Itä- ja Pohjois-Suomi on kuronut kiinni absoluuttisessa kilpailukyvyssä ollutta etumatkaa ja muutosdynamiikka on ollut useimmilla mittareilla jopa parempi. Koheesiopanostukset ovat toisin sanoen tuottaneet toivottuja tuloksia. Suuralueiden välillä on tapahtunut alueellista konvergoitumista etenkin ohjelmakauden sekä nykyisen ohjelmakauden aikana. Positiivisen rakennemuutoksen alueita on koko maassa ryppäinä ja pistemäisinä keskittyminä. 4. Alueiden osaamis-, uusiutumis- ja kehittämisedellytyksiä pitäisi tukea aiempaa tasavertaisemmasta ja mahdollistavasta näkökulmasta. Koheesio-orientaation sijaan olisi perusteltua korostaa toimenpiteiden vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja leviämisvaikutuksia mahdollistavasta eikä poissulkevasta näkökulmasta suuralueesta tai maakunnasta riippumatta. Rajaavien aluemäärittelyjen sijaan on vaikuttavampaa vahvistaa kaikkien alueiden omia vahvuuksia, voimavaroja ja erityispiirteitä (=älykäs erikoistuminen) niiden omista lähtökohdista käsin sekä ennen muuta korostamalla paikkariippumatonta näkökulmaa. Kaikki siirtymäalueet pitäisi olla lähtökohtaisesti saman kansallisen kehittämisen sisällöllisen ja toiminnallisen viitekehyksen alla ilman menneeseen kehitykseen perustuvia keinotekoisia edunvalvonnallisia rajoja.