NAKKILAN KUNNAN ELINVOIMA- JA VERTAILUANALYYSI. VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Aro Toukokuu 2017

Transkriptio

1 NAKKILAN KUNNAN ELINVOIMA- JA VERTAILUANALYYSI VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Aro Toukokuu 2017

2 SISÄLTÖ 1.Tausta 2.Elinvoima-analyysin tulokset

3 1. Tausta

4 MISTÄ PUHUTAAN, KUN PUHUTAAN ALUEEN ELINVOIMASTA? Hyvinvoinnista Kasvusta Kilpailukyvystä Kannattavuudesta Tuloksellisuudesta Dynaamisuudesta Energisyydestä Ketteryydestä Notkeudesta Muutosvalmiudesta Jne. 4

5 ELINVOIMAN VIITEKEHYS Ulkoinen elinvoima: Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenteeseen väestöja työllisyyskehitykseen, alue- ja yritystalouteen, osaamiseen ja koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen tai saavutettavuuteen ja etäisyyksiin. Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutoksen hallinta riippuu ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista 2. Alueen sisäinen elinvoima 3. Alueen mainekuva Sisäinen elinvoima: Alueen sisäiseen toimintaympäristöön vaikuttavat mikrotekijät, jotka liittyvät rakennettuun etuun: alueen tekemät strategiset painopisteet ja valinnat, kyky tehdä päätöksiä, muutosherkkyys, sisäinen yhteistyö- ja luottamuskulttuuri, yhteistyörakenne ja sopimusjärjestelyt jne. Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä Alueen mentaalinen etu avainroolissa: tulevaisuususko, myönteinen kasvuretoriikka, identiteetti, ilmapiiri, fiilistekijät ja alueen kehitystä vahvistavat yhdistävät tekijät 1. Alueen ulkoinen elinvoima

6 ELINVOIMA-ANALYYSIN AINEISTO JA AINEISTON KÄSITTELY Analyysin aineiston muodostivat Tilastokeskuksen, THL:n ja Kuntaliiton tietokannat. Analyysiin sisällytettiin viisi alueiden ulkoiseen elinvoimaan (kilpailukykyyn) liittyvää teemaa, jotka liittyivät aluetalouteen, työllisyyteen, vetovoimaan, hyvinvointiin ja osaamiseen. Jokaisessa teemassa oli 4 supermuuttujaa. Supermuuttujat ovat sellaisia, joilla on merkittävät positiiviset tai negatiiviset kerrannaisvaikutukset alueen kehitykseen. Lisäksi niiden antaman informaation perusteella voidaan tehdä tulkintoja sekä alueen aiemmasta että tulevasta kehityksestä. 1. ALUE- TALOUS 2. TYÖLLI- SYYS 3. VETO- VOIMA 4. HYVIN- VOINTI 5. OSAA- MINEN Analyysin kohteena oli Nakkilan lisäksi viisi muuta verrokkikuntaa, mutta keskiössä oli Nakkilan kunta. Tavoitteena oli paikantaa sekä Nakkilan positio suhteessa verrokkikuntiin että Satakunnan maakuntaan ja koko maahan. Analyysin aikajänne käsitti kaikkien teemojen ja muuttujien osalta lyhyen aikavälin tiedot: pääosin 2010-luvun kehitys. Analyysiin kerättiin erikseen sekä absoluuttista ja suhteellista tilastotietoa muutos- ja kehitysdynamiikasta.

7 ANALYYSIN OSA-ALUEET AALUETALOUS TYÖLLISYYS VETOVOIMA HYVINVOINTI KOULUTUS & OSAAMINEN TALOUDELLINEN HUOLTOSUHDE TYÖLLISYYSASTE AKTIIVIIKÄISEN VÄESTÖN OSUUS KELA:N SAIRASTAVUUS- INDEKSI VKTM-INDEKSI BKT/ASUKAS YKSITYISEN SEKTORIN OSUUS TYÖPAIKOISTA VÄESTÖNLISÄYS SOTE- TARVEKERROIN KORKEA-ASTEEN SUORITTANEIDEN OSUUS YRITYSKANTA SUHTEEESSA VÄKILUKUUN YKSITYISEN SEKTORIN TYÖPAIKKA KEHITYS VÄESTÖNKEHITYS PIENITULOISUUS- ASTE KOULUTUKSEN ULKOPUOLELLE JÄÄNEET NUORET KUNNALLIS- VEROTETTAVAT TULOT/ASUKAS TYÖPAIKKAOMA- VARAISUUSASTE NETTOMUUTON LASKENNALLINEN TULOKERTYMÄ TOIMEENTULO- TUKEA SAAVAN VÄESTÖN OSUUS TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT/A SUKAS 7

8 LUKUOHJE SEURAAVIIN TILASTOGRAAFEIHIN 1. Jokainen analyysin teema ja muuttuja esitetään samalla tavalla. Diojen vasemmalla puolella on selitelaatikko ja oikealla koostelaatikko 2. Selitelaatikossa kerrotaan lyhyesti, mitä kyseinen muuttuja kuvaa ja mittaa 3. Seuraavaksi esitetään kyseisen muuttujan osalta koko maan kaikkien kuntien keskiarvo (311 kuntaa) ja mediaani (keskimmäisen kunnan arvo) 4. Tämän jälkeen esitetään Nakkilan positio suhteessa verrokkikuntiin, Satakuntaan, koko maahan ja koko maan mediaanikuntaan 5. Lopuksi selitelaatikossa esitetään muuttujakohtaisesti keskeiset nostot Nakkilan kannalta

9 2. Elinvoima-analyysin tulokset

10 ALUETALOUSDYNAMIIKKA BKTA per asukas Yrityskanta Taloudellinen huoltosuhde Aluetalous Kunnallisverotettavat tulot 10

11 TALOUDELLINEN HUOLTO- SUHDE VUOSINA Muuttuja kuvaa ei-työllisten (työttömät ja työvoiman ulkopuoliset) suhdetta työllisiin. Taloudellista huoltosuhdetta voi pitää yhtenä tärkeimpänä alueen elinvoiman mittarina. Koko maan taloudellinen huoltosuhde oli 1,43 vuonna 2015 ja koko maan mediaani 1,66. Satakunnan huoltosuhde oli 1,61. Nakkilan taloudellinen huoltosuhde oli 1,71 vuonna Huoltosuhde oli reilusti korkeampi kuin maassa keskimäärin ja ylitti myös mediaanikunnan tason. Nakkilan huoltosuhde oli toiseksi korkein verrokkikunnista: Harjavallan ja Hankasalmen huoltosuhteet olivat vielä korkeammat. Nakkilan, kuten muidenkin verrokkikuntien, taloudellinen huoltosuhde heikkeni vuosina. KUNTA ABS MUUTOS Hankasalmi 1,81 1,77 1,82 1,84 1,84 1,97 0,16 Harjavalta 1,56 1,56 1,57 1,67 1,69 1,80 0,24 Kokemäki 1,54 1,52 1,57 1,58 1,65 1,69 0,15 Nakkila 1,53 1,58 1,57 1,67 1,65 1,71 0,17 Rusko 1,12 1,11 1,10 1,13 1,18 1,21 0,08 Ulvila 1,39 1,35 1,39 1,43 1,47 1,57 0,18 SATAKUNTA 1,45 1,43 1,46 1,49 1,55 1,61 0,16 KOKO MAA 1,31 1,29 1,32 1,37 1,41 1,43 0,12 KOKO MAA MEDIAANI 1,51 1,49 1,54 1,59 1,62 1,66 0,14 Lähde: Tilastokeskus, kuntien avainluvut

12 BKT SEUDUITTAIN * ALUE MUUTOS % MUUTOS EUROA Muuttuja kuvaa kaikkien alueella tuotettujen tavaroiden ja palveluiden määrää eli kokonaistuotantoa. Kokonaistuotannon määrä suhteutetaan alueen väkilukuun Koko maan BKT keskiarvo oli ja mediaani euroa asukasta kohden vuonna Porin seudun BKT kasvoi 12,2 % vuosien aikana. Porin seudun BKT kasvoi enemmän ja nopeammin kuin maassa keskimäärin. Porin seudun BKT oli huomatt-avasta kasvusta huolimatta alhaisempi kuin koko maan BKT. Porin seudun BKT asukasta kohden oli noin 6000 matalampi kuin maassa keskimäärin, mutta ylitti koko maan mediaaniseudun. Porin seudun BKT oli matalampi kuin vertailtavissa Jyväskylän ja Turun seuduilla. Lisäksi Porin seutu jäi jälkeen Turun ja Jyväskylän seudun kasvuvauhdista. * Tiedot saa vain seutukuntatasolla Porin seutu , Jyväskylän seutu , Turun seutu , KOKO MAA , KOKO MAA MEDIAANI , Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

13 YRITYSKANTA SUHTEESSA ALUEEN KESKIVÄKILUKUUN KUNTA MUUTOS PRO- MILLEA Muuttuja kuvaa alueella toimivien yritysten määrää (=yrityskanta) suhteessa alueen keskiväkiluvun 1000 asukkaaseen. Tulokset ilmaistaan promilleina tuhatta asukasta kohden Koko maan keskiarvo oli 75,3 ja mediaani 71,5 toimivaa yritystä tuhatta asukasta kohden vuoden 2015 lopussa Nakkilan yrityskanta suhteessa väkilukuun oli kolmanneksi korkein vertailtavista kunnista. Yrityskanta suhteessa väkilukuun oli hieman matalampi kuin maassa keskimäärin, mutta korkeampi kuin koko maan mediaani. Nakkilan toimivien yritysten määrä suhteessa väestöpohjaan oli korkeampi kuin Satakunnassa. Nakkilan yrityskanta kasvoi eniten verrokkikunnista: jopa yli kaksi kertaa Satakunnan yrityskantaa nopeammin. Hankasalmi 57,0 59,6 67,6 10,5 Harjavalta 54,6 54,8 54,3-0,4 Kokemäki 64,0 64,5 75,1 11,1 Nakkila 62,2 64,6 73,6 11,4 Rusko 77,0 82,6 80,2 3,2 Ulvila 56,5 60,9 65,1 8,6 SATAKUNTA 62,9 65,2 67,5 4,7 KOKO MAA 66,3 69,4 75,3 9,0 KOKO MAA MEDIAANI 64,0 66,6 71,5 7,5 Lähde: Tilastokeskus, yritykset/aloittaneet ja lopettaneet yritykset; väestö

14 KUNNALLISVEROTETTAVAT TULOT VUOSINA Muuttuja kuvaa alueen kunnallis-, yhteisö- ja kiinteistöverojen yhteismäärää asukasta kohden laskettuna Kunnallisverotettavien tulojen määrä oli keskimäärin 3967 euroa ja mediaani euroa asukasta kohden koko maassa vuonna Nakkilan kunnallisverotettavat tulot olivat matalammat kuin Satakunnan kunnallisverotettavat tulot asukasta kohden. Verotettavat tulot olivat myös matalammat kuin koko maassa tai koko maan mediaanikunnassa. Nakkilan kunnallisverotettavat tulot asukasta kohden olivat 14,9 % matalammat kuin koko maassa. Nakkilan verotettavien tulojen kasvu oli hieman Satakunnan ja koko maan kasvua nopeampaa, mutta hitaampaa kuin analyysin verrokkikunnissa. Nakkilan kunnallisverotettavat tulot olivat toisiksi alhaisimmat vertailtavista kunnista. KUNTA MUUTOS EUROA MUUTOS % Hankasalmi ,2 Harjavalta ,1 Kokemäki ,9 Nakkila ,6 Rusko ,2 Ulvila ,3 SATAKUNTA ,7 KOKO MAA ,2 KOKO MAA MEDIAANI ,6 Lähde: THL SotkaNet, verotulot

15 ALUETALOUSDYNAMIIKKA Aluetalousdynamiikassa tarkasteltiin taloudellista huoltosuhdetta, BKT:ta asukasta kohden, väkilukuun suhteutettua yrityskantaa sekä kunnallisverotettavia tuloja. Taloudellinen huoltosuhde oli Nakkilassa koko maan ja Satakunnan kehitystä heikompi. Nakkilan taloudellinen huoltosuhde heikentyi nopeammin kuin koko maassa, Satakunnassa tai useimmissa verrokkikunnissa. Satakunnan taloudellinen huoltosuhde koko maan huoltosuhdetta heikompi. Porin seudun BKT/asukas on korkeampi kuin mediaani- tai verrokkiseuduilla, mutta koko maan BKT:n keskiarvoa alhaisempi. Porin seudun BKT/asukas kasvoi kuitenkin nopeammin 2010-luvulla kuin koko maassa tai koko maan mediaaniseudulla. Nakkilan yrityskanta suhteessa väkilukuun oli korkeampi kuin Satakunnassa, mutta jäi vähän jälkeen koko maan keskiarvosta. Nakkilan toimivien yritysten määrä kasvoi kuitenkin suhteellisesti ripeästi 2010-luvulla (+10 %-yksikköä vuosina ). Nakkilan yrityskannan kasvu oli nopeinta verrokkikunnista. Nakkilan kunnallisverotettavat tulot asukasta kohden olivat selvästi matalammat kuin koko maassa keskimäärin, Satakunnassa tai mediaanikunnassa. Nakkilan kunnallisverotettavat tulot/asukas olivat toiseksi alhaisimmat verrokkikunnista, mutta kasvuvauhti oli toiseksi korkein verrokeista 2010-luvulla. Kunnallisverotettavat tulot olivat yli 200 euroa alhaisemmat Satakunnassa muuhun maahan verrattuna vuonna Nakkilan kunnan aluetalouden tunnusluvut olivat pääosin verrokkikuntien tasolla. Kuitenkin erityisesti heikohko taloudellinen huoltosuhde yhdistettynä alhaisiin kunnallisverotettaviin tuloihin tuovat Nakkilan kunnalle aluetalouteen liittyviä haasteita. Taloudellisen huoltosuhteen ennakoitu heikkeneminen lisää entisestään Nakkilan ja laajemmin Porin seudun aluetalouteen liittyvää haastekerrointa. 15

16 TYÖLLISYYSDYNAMIIKKA Yksityisen sektorin osuus (%) Yksityisen sektorin työpaikkakehitys Työllisyysaste (%) Työllisyys Työpaikkaomavaraisuusaste (%)

17 TYÖLLISYYSASTE (%) VUOSINA KUNTA MUUTOS %- YKSIKKÖÄ MUUTOS % Muuttuja kuvaa vuotiaiden työllisten (%) osuutta vastaavan ikäiseen väestöön. Työllisyysastetta voidaan pitää alueen elinvoiman kannalta yhtenä tärkeimmistä muuttujista. Koko maan työllisyysaste oli 67,6 % vuonna Nykyisen hallituksen tavoite on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin. Satakunnan työllisyysaste oli hieman koko maan työllisyyttä alhaisempi (66,4 %). Nakkilan työllisyysaste oli samalla tasolla kuin Satakunnassa eli 66,4% (2015). Nakkilan ja Satakunnan työllisyysaste jäi hieman alhaisemmaksi kuin koko maan keskiarvo. Nakkilan työllisyysaste oli kolmanneksi korkein verrattavista kunnista. Korkein työllisyysaste oli Ruskossa (76,8 %). Nakkilan työllisyysaste heikkeni eniten verrokkikunnista vuosien aikana. Nakkilan alenema oli suurempi kuin koko maassa sekä Satakunnassa. Kaikkien verrokkikuntien työllisyysaste heikkeni vuosien aikana. Hankasalmi 62,1 62,9 61,6-0,5-0,8 Harjavalta 66,3 68,3 65,5-0,8-1,2 Kokemäki 67,1 67,4 66,2-0,9-1,3 Nakkila 68 68,4 66,4-1,6-2,4 Rusko 78 79,5 76,8-1,2-1,5 Ulvila 70,6 71,8 69,8-0,8-1,1 SATAKUNTA 67,6 68,7 66,4-1,2-1,8 KOKO MAA 68,8 69,6 67,6-1,2-1,7 Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta

18 YKSITYISEN SEKTORIN OSUUS (%) ALUEEN TYÖ- PAIKOISTA KUNTA MUUTOS %-YKSIKKÖÄ Muuttuja kuvaa yksityisen sektorin työpaikkojen osuutta suhteessa alueen kaikkiin työpaikkoihin (kunnat, valtio, valtioenemmistöinen osakeyhtiö, yksityinen sektori ja yrittäjät) Yksityisen sektorin osuus koko maan työpaikoista oli keskimäärin 57,9 % ja mediaani 49,3 % vuonna 2014 Nakkilan yksityisen sektorin osuus työpaikoista oli koko maan mediaanikuntaa korkeampi, mutta alhaisempi kuin Satakunnassa ja koko maassa. Nakkilan yksityinen sektorin osuus oli 4,1 prosenttiyksikköä Satakunnan yksityisen sektorin osuutta alhaisempi ja 4,4 %-yksikköä koko maan osuutta alempi. Hankasalmi 36,8 37,1 40,7 4,0 Harjavalta 63,1 64,8 64,0 0,9 Kokemäki 51,6 51,6 49,9-1,7 Nakkila 59,6 56,1 53,5-6,2 Rusko 65,6 66,0 66,5 0,9 Nakkilan yksityisen sektorin osuus oli kolmanneksi suurin verrokkikunnista. Erot kuntien välillä olivat hyvin suuria (Hankasalmi 40,7% vs. Rusko 66,5%). Nakkilan haasteena on yksityisen sektorin osuuden heikkeneminen vuosien aikana. Heikkeneminen oli nopeinta suhteessa verrokkikuntiin ja ylitti myös koko maan keskiarvon. Nakkilan yksityisen sektorin osuus ylitti vielä vuonna 2010 sekä Satakunnan että koko maan osuuden. Ulvila 48,5 48,7 52,8 4,3 SATAKUNTA 58,7 58,2 57,6-1,1 KOKO MAA 58,3 58,1 57,9-0,4 KOKO MAA MEDIAANI 51,4 48,8 49,3-2,1 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

19 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖPAIKKAKEHITYS VUOSINA KUNTA MUUTOS ABS MUUTOS % Muuttuja kuvaa yksityisen sektorin työpaikkojen määrän muutosta vuosien aikana. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä väheni työpaikalla koko maassa vuosina (-2,9 %) aikana. Satakunta menetti yksityisen sektorin työpaikkaa vuosina (-6,2 %). Satakunta menetti toisien sanoen kaksi kertaa enemmän yksityisen sektorin työpaikkoja kuin keskimäärin muu maa. Nakkilan yksityisen sektorin työpaikkakehitys oli erityisen heikko. Nakkila menetti lähes joka viidennen yksityisen sektorin työpaikan vuosina Työpaikkamenetykset ylittivät selvästi koko maan ja Satakunnan keskimääräisen kehityksen. Hankasalmi ,88 Harjavalta ,54 Kokemäki ,20 Nakkila ,14 Rusko ,79 Ulvila ,01 SATAKUNTA ,19 KOKO MAA ,85 KOKO MAA MEDIAANI ,85 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

20 TYÖPAIKKAOMAVARAI- SUUSASTE (%) VUOSINA KUNTA MUUTOS %- YKSIKKÖÄ MUUTOS % Muuttuja kuvaa kunnassa sijaitsevien työpaikkojen määrä suhteessa kunnassa olevien työllisten määrään: koko maan suhdeluku on 100. Satakunnan työpaikka omavaraisuus aste oli käytännössä sama kuin koko maalla vuosina , Hankasalmi 79,7 78,7 80,4 0,7 0,9 Harjavalta 133,8 130,8 135,6 1,8 1,3 Nakkilan työpaikkaomavaraisuusaste oli varsin alhainen (72,5 %) ja tyypillinen niin sanotulle kehyskunnalle vuonna Nakkilasta pendelöidään runsaasti naapurikuntiin, erityisesti Harjavaltaan ja Poriin. Nakkilan työpaikkaomavaraisuus oli kolmanneksi alhaisin verrokkikunnista. Alhaisin työpaikkaomavaraisuusaste oli Ruskossa (61,7 %) ja Ulvilassa (61,7%) sekä korkein Harjavallassa (135,6 %) Kokemäki 86,5 85,4 87,8 1,3 1,5 Nakkila 75, ,5-2,6-3,5 Rusko 60, ,7 1,3 2,2 Ulvila 70,3 76,2 66,6-3,7-5,3 Nakkilan työpaikkaomavaraisuusaste laski vuosien aikana. SATAKUNTA ,3 0,3 0,3 KOKO MAA ,0 Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta

21 TYÖLLISYYSDYNAMIIKKA Työllisyysdynamiikan osa-alueita olivat: työllisyysaste, yksityisen sektorin osuus työpaikoista, yksityisen sektorin työpaikkakehitys ja työpaikkaomavaraisuus. Nakkilan työllisyysaste oli samalla tasolla kuin Satakunnassa ja hieman koko maan keskiarvoa alhaisempi. Nakkilan heikkoutena oli, että työllisyysaste heikkeni enemmän kuin Satakunnassa tai koko maassa. Nakkilan työllisyysaste heikkeni eniten verrokkikunnista. Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista oli Nakkilassa alhaisempi kuin koko maassa ja Satakunnassa, mutta ylitti mediaanikunnan keskiarvon. Nakkilan yksityisen sektorin osuus työpaikoista laski eniten verrokkikunnista. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä laski lähes viidenneksellä Nakkilassa vuosien aikana (-19,1 %). Nakkilassa yksityisen sektorin työpaikkamenetykset olivat keskimääräistä suuremmat suhteessa sekä verrokkeihin että koko maan kehitykseen. Nakkilan työpaikkaomavaraisuusaste oli muiden kehyskuntien tavoin alhainen (72,5 %). Nakkilan työpaikkaomavaraisuus heikkeni edelleen vuosien aikana. Nakkilan työllisyysdynamiikka on kohtalaisella tolalla jos tarkastellaan työllisyysastetta tai yksityisen sektorin osuutta kaikista alueen työpaikoista. Nakkilan kannalta tilanteen tekee 2010-luvun heikkenevät kehitys kaikilla työllisyysdynamiikan tunnusluvuilla. Nakkilan riippuvuus naapurikuntien työmarkkinoista lisääntyi 2010-luvun aikana. 21

22 VETOVOIMADYNAMIIKKA Väestölisäys Väestöennuste Aktiiviväestön osuus (%) Vetovoima Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä

23 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS (%) ALUEEN VÄESTÖSTÄ ALUE MUUTOS %-YK- SIKKÖÄ MUUTOS % Muuttuja kuvaa alueen vuotiaan väestön %-osuutta koko alueen väestöön vuosina. Koko maassa vuotiaiden osuus oli 65 % ja mediaani 58,5 % vuonna Satakunnan aktiivi-ikäisen väestön osuus oli 60,2 % vuonna 2015 Nakkilan aktiivi-ikäisen väestön osuus oli 57,8 % vuonna Aktiiviväestön osuus oli selvästi alhaisempi kuin koko maassa ja Satakunnassa. Nakkilan aktiiviväestön osuus on vähentynyt hieman nopeammin kuin maassa keskimäärin vuosina. Hankasalmi 60,4 59,3 56,9-3,5-5,8 Harjavalta 61,5 59,3 57,1-4,4-7,2 Kokemäki 61,7 60,6 58,5-3,2-5,2 Nakkila 61,6 60,1 57,8-3,8-6,2 Rusko 64,9 64,3 63,2-1,7-2,6 Ulvila 62,9 61,6 58,5-4,4-7,0 SATAKUNTA 63,6 62,2 60,2-3,4-5,3 Nakkilan aktiivi-ikäisen väestön osuus oli kolmanneksi alhaisin verrokkikunnista. KOKO MAA 68,5 67,1 65,0-3,5-5,1 KOKO MAA MEDIAANI 62,1 60,7 58,5-3,6-5,8 Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne

24 VÄESTÖNLISÄYS VUOSINA ALUE VÄKILUKU 2010 VÄKILUKU 2016 VÄESTÖNLISÄYS ABS VÄESTÖNLISÄYS MUUTOS % Muuttuja kuvaa väestönlisäystä eli luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen nettomuuton ja nettomaahanmuuton yhteismäärää vuosina Koko maan väkiluku kasvoi noin henkilöllä vuosina Satakunnan väkiluku väheni noin henkilöllä vuosina Nakkilan väkiluku väheni -239 henkilöllä vuosina Nakkilan väestön väheneminen oli suhteessa väestöpohjaan noin kaksi kertaa nopeampaa kuin keskimäärin Satakunnassa. Nakkilan väkiluvun lasku oli kolmanneksi suurinta verrokkikunnista. Hankasalmi ,96 Harjavalta ,99 Kokemäki ,06 Nakkila ,13 Rusko ,45 Ulvila ,07 SATAKUNTA ,87 KOKO MAA ,37 KOKO MAA MEDIAANI ,95 Lähde: Tilastokeskus, väestö/väestön ennakkotiedot

25 VÄESTÖKEHITYS VÄESTÖ- ENNUSTEEN MUKAAN VUO- SINA ALUE VÄKILUKU 2016 VÄKILUKU 2035 MUUTOS ABS MUUTOS % Muuttuja kuvaa alueen väestönkehitystä Tilastokeskuksen uusimman (2015) väestöennusteen mukaan vuosina Koko maan väestö kasvaa ennusteen mukaan yhteensä noin asukkaalla (+5,7 %). Satakunnan väkiluku laskee ennusteen mukaan noin asukkaalla (-3,1 %) vuoteen 2035 mennessä Nakkilan väkiluku laskee ennusteen mukaan noin 400 asukkaalla (-7,1 %). Vaikka Nakkilan väkiluku vähenee ennusteen mukaan, on väkiluvun lasku maltillisin verrokkikuntiin verrattuna lukuun ottamatta Ruskoa (+10,2 %) Hankasalmi ,82 Harjavalta ,43 Kokemäki ,16 Nakkila ,09 Rusko ,21 Ulvila ,12 SATAKUNTA ,08 KOKO MAA ,69 KOKO MAA MEDIAANI ,73 Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste

26 MUUTTOLIIKKEEN LASKEN- NALLINEN TULOKERTYMÄ /AS ALUE LASKENNALLINEN TULOKERTYMÄ YHTEENSÄ EUROA LASKENNALLINEN TULOKERTYMÄ EUROA PER VUOSI LASKENNALLINEN TULOKERTYMÄ EUROA/ASUKAS PER VUOSI Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä sisältää kaikkien alueen tulo- ja lähtömuuttajien kaikki tulot yhden kalenterivuoden aikana: tulokertymä voi olla joko positiivinen (=alue hyötyy muuttajien rakenteesta) tai negatiivinen (alue kärsii rasitteita muuttajien rakenteesta). Kaikkien kuntien tulokertymä asukasta kohden oli keskimäärin 44,3 euroa asukasta kohden vuodessa vuosina Mediaanikunnan tulokertymä oli 17,1 asukasta kohden. Satakunnan muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli 16,1 euroa asukasta kohden vuodessa eli hieman vähemmän kuin koko maan mediaanikunnassa. Nakkilan tulokertymä oli positiivinen 52,6 euroa asukasta kohden vuodessa vuosina Nakkila kärsi määrällistä muuttotappiota 2010-luvulla, mutta hyötyi muuttajien rakenteesta. Nakkilan tuloketymä oli korkeampi kuin kunnissa keskimäärin ja ylitti selvästi Satakunnan keskimääräisen tulokertymän. Nakkilan tulokertymä oli toiseksi korkein verrokkikunnista Ruskon jälkeen Hankasalmi ,2 Harjavalta ,4 Kokemäki ,8 Nakkila ,6 Rusko ,7 Ulvila ,9 SATAKUNTA ,1 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

27 VETOVOIMADYNAMIIKKA Vetovoimadynamiikkaa tarkasteltiin neljän muuttujan avulla: vuotiaan väestön osuus, väestönlisäys , väestönkehitys tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuosina ja muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä ( /as). Nakkilan aktiivi-ikäisen väestön osuus (%) oli huomattavasti alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Aktiiviväestön osuus jäi myös alhaisemmaksi kuin mediaanikunnassa ja keskimääräisessä satakuntalaisessa kunnassa. Työikäisen väestön osuus on väheni nopeammin kuin koko maassa tai Satakunnassa. Satakunnassa aktiivi-ikäisen väestön osuus oli noin 5 %-yksikköä matalampi kuin koko maassa. Nakkilan väestö väheni Satakunnan maakunnan tavoin 2010-luvulla. Tilastokeskuksen väestönennusteen mukaan Nakkilan ja Satakunnan väkiluku tulee edelleen laskemaan vuosina Nakkilan väestökehitys tulee olemaan väestöennusteen mukaan toiseksi maltillisinta verrokkikunnissa vuosina Rusko oli ainoa verrokkikunnista, jossa väkiluku kasvaa ennusteen mukaan vuoteen 2035 saakka. Nakkila kärsi määrällisistä muuttotappioista 2010-luvulla, mutta muuttajien rakenne on taloudellisesta näkökulmasta optimaalinen Nakkilan kannalta. Nakkilan kuntien välisen muuttoliikkeen tulokertymä oli positiivinen eli tulomuuttajien tulot ylittävät lähtömuuttajien tulot vuosina Nakkilan tulokertymä oli noin euroa vuodessa positiivinen eli 52,6 euroa asukasta kohden. Tulokertymä oli korkeampi kuin koko maan keskiarvo ja mediaani. Nakkilan tulokertymä oli toisiksi korkein verrokkikunnista Ruskon jälkeen. Nakkilan ja koko Satakunnan elinvoiman tulevaisuuden haasteita ovat laskeva väkiluku ja erityisesti aktiivi-ikäisen väestön osuuden lasku, joka luo sekä demograafisia että taloudellisia haasteita niin Nakkilalle kuin koko Satakunnalle. 27

28 HYVINVOINTIDYNAMIIKKA Soten tarvekerroin Pienituloisuusaste KELA:n sairastavuusindeksi ALUEEN HYVINVOINTI Toimeentulotukea saavat v. 28

29 KELA:n SAIRASTAVUUS- INDEKSI VUOSINA ALUE MUUTOS %- YKSIKKÖÄ MUUTOS % Hankasalmi 120,8 117,8 112,6-8,2-6,8 Muuttuja kuvaa alueen väestön perusterveyttä suhteessa koko maan keskiarvoon (100): mitä alhaisempi on indeksiluku, sitä perusterveempää on alueen väestö ja päinvastoin. Luvut perustuvat kolmeen muuttujaan (kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevat ja erityiskorvattavia lääkkeitä saavat). Satakunnan sairastavuusindeksi (106,9) ylitti koko maan arvon (100). Satakunnan sairastavuusindeksi oli sama kuin koko maan mediaani kunnassa. Nakkilan sairastavuusindeksi 106,1 oli samalla tasolla kuin Satakunnan arvo vuonna Nakkilan sairastavuusindeksi oli kolmanneksi matalin vertailtavista kunnista, mutta kasvoi nopeimmin verrokkikunnista vuosina. Harjavalta 105,5 104,1 113,8 8,3 7,9 Kokemäki 105,2 108, ,8 6,5 Nakkila 97,3 99,6 106,1 8,8 9,0 Rusko 88,6 86,4 84,8-3,8-4,3 Ulvila 94 97,9 95,7 1,7 1,8 SATAKUNTA 102,6 104,2 106,9 4,2 4,1 KOKO MAA ,0 KOKO MAA MEDIAANI 106, ,9 0,6 0,6 Lähde: THL SotkaNet, KELA:n sairastavuusindeksi

30 SOTE TARVEKERROIN Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekerroin kuvaa alueen asukkaiden (sote) palvelutarpeita suhteessa maan keskiarvoon (koko maa=1,00). Nakkilan sote tarvekertoimen arvo oli 1,05 vuonna 2015 eli Nakkilassa oli 5 % korkeammat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeet kuin keskimääräisessä kunnassa Nakkilan soten tarvekerroin oli koko maan keskiarvoa korkeampi ja samalla tasolla kuin Satakunnan maakunnan, mutta alitti mediaanikunnan tason Nakkilan sote -tarvekertoin oli keskitasoa verrokkikuntien joukossa eikä muutosvauhti poikennut muista verrokeista *Satakunnan sairaanhoitopiiri ALUE MUUTOS Hankasalmi 1,22 1,23 1,24 1,20-0,02 Harjavalta 1,08 1,13 1,12 1,13 0,05 Kokemäki 1,11 1,15 1,15 1,13 0,02 Nakkila 1,02 1,04 1,05 1,05 0,03 Rusko 0,84 0,86 0,86 0,88 0,04 Ulvila 0,95 0,97 0,97 0,98 0,03 SATAKUNTA* 1,02 1,05 1,05 1,05 0,03 KOKO MAA 1 1 1,00 1,00 0,00 KOKO MAA MEDIAANI 1,08 1,11 1,1 1,09 0,01 Lähde: THL CHESS, Sote tarvekerroin

31 PIENITULOISUUSASTE (%) ALUE MUUTOS %- YKSIKKÖÄ Pienituloisuusaste ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina koko alueen väestöstä: pienituloisuuden rajana käytetään 60% kotitalouksien käytössä olevan rahatulon mediaanista vuotta kohden. Satakunnan pienituloisuusaste (13,6 %) oli hieman korkeampi kuin koko maassa, mutta alittaa niukasti mediaanikunnan pienituloisuusasteen vuonna 2015 Nakkilan pienituloisuusaste (13,2 %) ylitti koko maan keskiarvon, mutta jäi alhaisemmaksi kuin Satakunnan ja mediaanikunnan keskiarvo. Nakkilan pienituloisuusaste oli keskitasoa verrokkikuntien joukossa, mutta erot olivat suuret kuntien välillä (Rusko 5,8 % versus Hankasalmi 17,3 %) Pienituloisuusaste laski koko maassa, Satakunnassa ja kaikissa verrokkikunnissa vuosien aikana. Nakkilassa pienituloisuusasteen laski keskimäärin nopeammin kuin koko maassa ja Satakunnassa *Satakunnan sairaanhoitopiiri Hankasalmi 19,6 18,8 17,3-2,3 Harjavalta 14,1 14,6 12,9-1,2 Kokemäki 17,3 16,4 16,3-1 Nakkila ,2-1,8 Rusko 6 6 5,8-0,2 Ulvila 11,2 10,6 10-1,2 SATAKUNTA 15,2 14,4 13,6-1,6 KOKO MAA 14,3 13,6 12,7-1,6 KOKO MAA MEDIAANI 16,1 15,1 14-2,1 Lähde: THL SotkaNet, pienituloisuusaste

32 TOIMEENTULOTUKEA SAANEIDEN VUOTIAIDEN OSUUS (%) VASTAAVAN IKÄISESTÄ VÄESTÖSTÄ Muuttuja kuvaa toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden prosenttiosuuden koko väestöstä vuotta kohden suhteessa vastaavan ikäiseen väestöön. Satakunnassa toimeentulotukea sai selvästi vähäisempi osa väestöstä kuin koko maassa. Mediaanikunnan ja Satakunnan arvot olivat lähellä toisiaan. Nakkilassa toimeentulotukea sai lähes yhtä suuri osa vuotiaasta väestöstä kuin keskimäärin Satakunnassa ja koko maan mediaanikunnassa. Nakkilan toimeentulotukea saaneiden osuus oli keskitasoa verrokkikuntien joukossa. Nakkilan toimeentulotukea saaneiden osuus aleni eniten verrokkikunnista vuosina *Satakunnan sairaanhoitopiiri ALUE MUUTOS %- YKSIKKÖÄ Hankasalmi 9,6 9,8 8,4-1,2 Harjavalta 8,5 8,9 8,3-0,2 Kokemäki 5,5 5,9 6 0,5 Nakkila 7,2 5,7 5,8-1,4 Rusko 2, ,1 Ulvila 4,9 4,4 4,7-0,2 SATAKUNTA 5,8 5,5 5,7-0,1 KOKO MAA 6,9 6,8 7,4 0,5 KOKO MAA MEDIAANI 5,65 5,8 5,9 0,25 Lähde: THL SotkaNet, toimeentulotuki

33 HYVINVOINTIDYNAMIIKKA Hyvinvointia tarkasteltiin neljällä mittarilla: kelan sairastavuusindeksi, soten tarvekerroin, pienituloisuusaste ja toimeentulotukea saaneiden osuus. Kelan sairastavuusindeksi oli Nakkilassa samalla tasolla kuin Satakunnassa, mutta kohosi vuosien aikana yli maan keskiarvon (=100). Nakkilan sairastavuusindeksi oli verrokkikuntien keskitasoa, mutta heikkeni nopeimmin verrokkikunnista vuosina Nakkilan sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekerroin ylitti 5 %:lla koko maan keskiarvon eli soten palvelutarpeet olivat 5 % korkeammat kuin keskimäärin kunnissa. Nakkilan tarvekerroin oli samalla tasolla Satakunnan tarvekertoimen kanssa. Nakkilan tarvekerroin oli keskitasoa verrokkikuntien joukossa. Nakkilan pienituloisuusaste (%) oli hieman koko maan keskiarvoa korkeampi, mutta alitti Satakunnan ja mediaanikunnan tason. Pienituloisuusaste oli keskitasoa verrokkikunnista. Nakkilan pienituloisuusaste aleni eniten verrokkikunnista vuosina Nakkilassa toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden osuus oli selvästi alhaisempi kuin koko maassa ja vastasi Satakunnan osuutta. Nakkilassa toimeentulotukea saavien osuus oli keskitasoa verrokkikunnista. Nakkilan toimeentulotukea saavien osuus aleni eniten verrokkikunnista 2010-luvulla Nakkilan elinvoima oli hyvinvoinnin muuttujien osalta kaksijakoinen: toisaalta terveyttä ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarvetta kuvaavat muuttujat heikkenivät ja toisaalta huono-osaisuutta kuvaavat muuttujat kohentuivat 2010-luvun aikana 33

34 KOULUTUS- JA OSAAMISDYNAMIIKKA Korkea-asteen suorittaneiden osuus (%) Koulutuksen ulkopuolella olevat vuotiaat VKTM-indeksi Koulutus ja osaaminen Tutkimus- ja kehittämismenot ( /as.) 34

35 VKTM-INDEKSI VUOSINA KUNTA MUUTOS ABS. VKTM-indeksi kuvaa väestön koulutusastetta mittaamalla peruskoulun jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräistä pituutta henkilöä kohti. Mitä korkeampi indeksi, sitä korkeampi alueen väestön koulutustaso Nakkilan VKTM-indeksi oli alhaisempi kuin Sata-kunnassa ja koko maassa, mutta hieman korke-ampi kuin koko maan mediaanikunnassa. Nakkilan VKTM-indeksi oli keskitasoa verrokki-kunnista, mutta koulutustasoerot olivat suuret verrokkien välillä (Rusko 360 vs. Hankasalmi 271) Nakkilan VKTM-indeksiä mittavaa koulutustaso kohosi 2010-luvulla samaa vauhtia kuin koko maassa, mediaanikunnassa ja Satakunnassa. Hankasalmi Harjavalta Kokemäki Nakkila Rusko Ulvila SATAKUNTA KOKO MAA KOKO MAA MEDIAANI 264,5 272, ,5 Lähde: Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne

36 KORKEA-ASTEEN SUORIT- TANEIDEN OSUUS(%) KOKO VÄESTÖSTÄ KUNTA MUUTOS %-YKSIKKÖÄ Muuttuja kuvaa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuutta (%) suhteessa alueen yli 15-vuotiaaseen väestöön Hankasalmi Harjavalta Nakkilassa korkea-asteen suorittaneita oli vähän alle joka neljäs (23 %) yli 15 vuotiaasta väestöstä. Nakkilan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli alhaisempi kuin koko maassa ja Satakunnassa, mutta ylitti koko maan mediaanikunnan tason. Kokemäki Nakkila Rusko Nakkilan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli keskitasoa verrokkikuntien joukossa. Korkea-asteen suorittaneiden osuus kasvoi kaikissa verrokkikunnissa 2010-luvun kuluessa Ulvila SATAKUNTA KOKO MAA KOKO MAA MEDIAANI Lähde: Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne

37 KOULUTUKSEN ULKOPUO- LELLE JÄÄNEET VUOTIAAT KUNTA MUUTOS %-YKSIKKÖÄ Muuttuja kuvaa ilman koulutuspaikkaa jääneiden tai vain peruskoulun suorittaneiden vuotiaiden henkilöiden prosenttiosuutta suhteessa vastaavan ikäiseen väestöön. Nakkilassa koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus oli varsin korkea 2010-luvulla: koulutuksen ulkopuolelle jäi keskimäärin enemmän nakkilalaisia nuoria kuin koko maassa, mediaanikunnassa tai Satakunnassa. Nakkilassa jäi koulutuksen ulkopuolelle suhteessa eniten nuoria verrokkikunnista vuonna 2015 Hankasalmi 7,3 6,8 4,3-3 Harjavalta 16,5 16,2 6,7-9,8 Kokemäki 9,6 10,5 8-1,6 Nakkila 10,5 11,2 10,1-0,4 Rusko 6,6 7,4 5-1,6 Ulvila 8,2 9,6 9,2 1 Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus aleni kaikissa verrokkikunnissa ja koko maassa 2010-luvun aikana. Nakkilan alenema oli vähäisin verrokkikunnista ja selvästi vähäisempi kuin koko maassa SATAKUNTA 10,7 10,2 7,5-3,2 KOKO MAA 11,4 10,8 8,3-3,1 KOKO MAA MEDIAANI 10,5 9,6 7,8-2,7 Lähde: THL SotkaNet, koulutus

38 TUTKIMUS- JA KEHITTÄ- MISMENOT EUROA ASU- KASTA KOHDEN * Muuttuja kuvaa korkeakoulujen julkisen sektorin ja yksityisen sektorin yhteenlaskettuja tutkimus- ja tuotekehitysmenoja suhteessa alueen keskiväkilukuun. Tulokset on ilmaistu euroina asukasta kohden. Tutkimus ja kehittämismenot olivat Porin seudulla selvästi alhaisemmat kuin verrokkiseuduilla (Turun ja Jyväskylän) sekä koko maassa Porin alhaisemmat T&K-menot verrokkeihin selittyvät yliopistojen korkeakoulurahoituksen vähäisyydellä verrokkiseutuihin nähden Porin seudun tutkimus ja kehittämismenot kasvoivat hieman (6 /as.) vuosien aikana. Porin seudun T&K menot jäivät silti edelleen lähes kolme kertaa alhaisemmaksi kuin koko maassa keskimäärin vuonna 2015 *Tiedot saatavilla vain seutukuntatasolla KUNTA MUUTOS /AS. MUUTOS (%) Jyväskylän seutu ,0 Porin seutu ,5 Turun seutu ,3 KOKO MAA ,7 Lähde: Tilastokeskus, tutkimus ja kehittämistoiminta

39 KOULUTUS- JA OSAAMISDYNAMIIKKA Koulutuksessa ja osaamisessa tarkasteltiin neljää alueen koulutusta ja osaamista ilmaisevaa muuttujaa. Muuttujia olivat: VKTM-indeksi, korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (%), koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-25v. osuus vastaavanikäisestä väestöstä ja tutkimus- ja kehittämismenot euroa asukasta kohden. Nakkilan koulutustasoa mittaava VKTM indeksi oli alhaisempi kuin koko maan ja Satakunnan indeksi, mutta ylitti koko maan mediaanikunnan vuonna Nakkilan koulutustaso oli keskitasoa verrokkikuntien joukossa. Nakkilassa korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus koko yli 15-vuotiaasta väestöstä oli alhaisempi kuin koko maassa ja Satakunnassa, mutta ylitti mediaanikunnan tason vuonna Nakkilan korkea-asteen suorittaneiden osuus oli keskitasoa verrokkikuntien joukossa. Nakkilassa koulutuksen ulkopuolisten vuotiaiden nuorten osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli korkeampi kuin koko maassa, Satakunnassa tai mediaanikunnassa vuonna Koulutuksen ulkopuolisten nuorten osuus oli korkein verrokkikunnista. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus väheni koko maassa ja verrokkikunnissa 2010-luvun aikana, mutta Nakkilan alenema oli vähäisin verrokeista. Tutkimus- ja kehittämismenot asukasta kohden olivat Porin seudulla selvästi matalammat kuin Turun ja Jyväskylän seuduilla. Tämä selittyy pääosin oman tiede-korkeakoulun puuttumisella ja siihen kytkeytyvän muun T&K toiminnan vähäisyydellä Porin seudulla verrattuna Turun ja Jyväskylän seutuun. Porin seudun T&K -menot olivat lähes kolme kertaa alhaisemmat kuin kaikilla seuduilla keskimäärin. Porin seudun kannalta on myönteistä, että T&K menojen määrä asukasta kohden kasvoi hieman 2010-luvun aikana. Nakkilan haasteet liittyvät koulutuksen ja osaamisen osalta väestön keskimääräistä alhaisempaan koulutustasoon ja erityisesti koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten suhteellisen korkeaan osuuteen. Toisaalta Nakkila pärjää koulutus- ja osaamistason osalta kohtalaisesti suhteessa muihin oman kokoluokan kuntiin, jotka ovat muita kuin suurten korkeakoulukaupunkien ulkopuolella olevia kehyskuntia. 39