YLÄ-SAVON SEUTU TILASTOANALYYSI. maaliskuu Tyler Wanlass / Unsplash

Transkriptio

1 YLÄ-SAVON SEUTU TILASTOANALYYSI maaliskuu 2019 Tyler Wanlass / Unsplash

2 SISÄLTÖ 1 TAUSTA 2 ALUETALOUSDYNAMIIKKA Taloudellinen huoltosuhde BKT per asukas Yrityskanta suhteessa alueen keskiväkilukuun 2013Q1-2017Q1 Verotulot asukasta kohden TYÖLLISYYSDYNAMIIKKA Työllisyysaste Yksityisen sektorin osuus alueen työpaikoista Yksityisen sektorin työpaikkakehitys Työpaikkaomavaraisuusaste (%) VETOVOIMADYNAMIIKKA vuotiaiden osuus Väkiluku ja väkiluvun muutos KELA:n sairastavuusindeksi Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä Väestönmuutoksen osatekijät Seutukunnan sisäinen väestönkehitys Dose Media / Unsplash

3 ANALYYSIN TAUSTA Analyysi on vuonna 2017 tehdyn Iisalmen kaupungin ja Ylä-Savon seudun elinvoima-anayysin päivitys. Analyysissä käytetty aineisto on Tilastokeskuksen sekä THL:n ylläpitämän Sotkanetin tietokannoista. Analyysin kohteena on Ylä-Savon seutukunnan kaikki seitsemän kuntaa ja keskiössä on koko Ylä-Savon seutukunta. Ylä-Savon seutukunnan lukuja verrattiin koko maan lukuun, kaikkien kuntien keskiarvoon sekä seitsemään muuhun seutukuntaan. Verrokkiseutukunnat valittiin perustuen näiden elinkeino- ja toimialarakenteeseen sekä väestönkehitykseen. Analyysi koostuu kolmesta alueiden ulkoiseen elinvoimaan liittyvästä teemasta, jotka liittyvät aluetalouteen, työllisyyteen ja vetovoimaan. Jokaisessa teemassa on käytetty samoja muuttujia, kuin edellisessä elinvoima-analyysissä. Lisänä analyysissä on myös väestönmuutoksen osatekijät Ylä-Savon seutukunnassa sekä seutukunnan sisäistä väestönkehitystä kuvaava ruutukartta. Analyysin aikajänne oli pääasiassa /2017 muutamaa muuttujaa lukuun ottamatta, joista tietoja ei ollut saatavissa tältä aikaväliltä.

4 ALUETALOUS- DYNAMIIKKA Dose Media / Unsplash

5 157,9 180,0 183,8 170,5 148,9 213,3 191,0 170,6 168,5 148,4 165,9 135,0 149,2 164,7 158,1 141,8 TALOUDELLINEN HUOLTOSUHDE VUOSINA Taloudellinen huoltosuhde Taloudellinen huoltosuhde kuvaa kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllisiä kohden: korkeampi luku tarkoittaa siis heikompaa tilannetta alueella. 100 Koko maassa taloudellinen huoltosuhde oli 141,8 ja kaikkien kuntien keskiarvo oli 165,4 vuonna Vuosien välisenä aikana taloudellinen huoltosuhde on kasvanut koko maassa 8,2 %. Vastaavasti kaikkien kuntien keskiarvo on kasvanut 11,9 %. Ylä-Savon seutukunnan taloudellinen huoltosuhde oli 170,6 vuonna 2016, ollen huomattavasti korkeampi koko maahan sekä verrokkiseutukuntiin nähden. Luku oli myös korkeampi, kuin kaikkien kuntien keskiarvo. Ylä-Savon seutukunnassa oli siis sataa työllistä kohden noin 170 ei-työllistä. Tilanne on seutukunnassa haasteellinen. Ylä-Savon seutukunnista taloudellinen huoltosuhde on vuonna 2016 ollut kaikkein heikoin Pielavedellä, jossa sataa työllistä kohden oli yli 200 ei-työllistä. Parhain huoltosuhde oli Vieremällä, jossa se oli 148,9. Ainoastaan Vieremällä ja Iisalmessa taloudellinen huoltosuhde oli alempi, kuin kaikkien kuntien keskiarvo. Alue Muutos-% Abs. muutos Iisalmi 146,5 160,5 157,9 7,8 11,4 Keitele 172,5 166,4 180,0 4,3 7,5 Kiuruvesi 186,3 188,7 183,8-1,3-2,5 Lapinlahti 170,5 171,8 170,5 0,0 0,0 Pielavesi 209,6 213,5 213,3 1,8 3,7 Sonkajärvi 185,5 199,0 191,0 3,0 5,5 Vieremä 148,7 153,7 148,9 0,1 0,2 YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA 165,5 173,1 170,6 3,1 5,1 Etelä-Pirkanmaan seutukunta 148,5 162,0 165,9 11,7 17,4 Jakobstadsregionen 133,7 131,7 135,0 1,0 1,3 Kajaanin seutukunta 153,7 166,8 158,1 2,9 4,4 Kokkolan seutukunta 138,1 145,8 149,2 8,0 11,1 Rauman seutukunta 134,3 147,6 148,4 10,5 14,1 Salon seutukunta 141,2 163,3 168,5 19,3 27,3 Ylivieskan seutukunta 154,7 165,9 164,7 6,5 10,0 KOKO MAA 131,1 140,6 141,8 8,2 10,7 KOKO MAA, KUNTIEN KA 153,5 163,3 165,5 7,8 11,9 Lähde: Tilastokeskus, Kuntien avainluvut

6 25 124, , , , , , , , ,5 BKT ASUKASTA KOHDEN VUOSINA BKT kuvaa kaikkien alueella tuotettujen tavaroiden ja palvelujen määrää eli kokonaistuottoa. Kokonaistuotannon määrä on suhteutettu alueen väkilukuun (BKTA) BKTA 2016 Koko maassa BKT asukasta kohden oli 39326,5 euroa ja kaikkien seutukuntien keskiarvo oli yhteensä 31387,1 euroa vuonna Ylä-Savon seutukunnan BKTA oli näitä kumpaakin alempi (29220,2 euroa). Verrokkikunnista korkein BKTA oli Rauman seutukunnassa (41744,4 euroa) ja alin Etelä-Pirkanmaan seutukunnassa (25124,3 euroa) vuonna Ylä-Savon seutukunnan BKT asukasta kohden on ollut kasvussa: vuosien välinen muutos Ylä-Savon seutukunnassa oli 13,4 %. Koko maassa muutos oli 12,7 %. Verrokkiseutukuntiin ja koko maan lukuun nähden, on Ylä-Savon seutukunnan BKTA kasvanut suhteellisesti eniten vuosina Lähde: Tilastokeskus, Aluetilinpito Alue Muutos-% Muutos-% YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA 25760, , ,2 13,4 6,5 Etelä-Pirkanmaan 29683, , ,3 5,0 seutukunta -15,4 Jakobstadsregionen 33954, , ,4 8,8 3,4 Kajaanin seutukunta 27563, , ,0 10,9 7,5 Kokkolan seutukunta 33986, , ,0 12 1,6 Rauman seutukunta 39714, , ,4 5,1-2,2 Salon seutukunta 37428, , ,8-29,7 3,9 Ylivieskan seutukunta 25304, , ,3 12,8 5,1 KOKO MAA 34884, , ,5 12,7 4,5 KOKO MAA, SEUTUKUNTIEN KA 27507, , ,1 14,1 4,2

7 56,4 58,4 64,9 63,5 58,6 55,8 62,9 59,7 53,9 72,6 48,8 58,0 64,1 76,8 61,5 66,5 YRITYSKANTA SUHTEESSA ALUEEN KESKIVÄKILUKUUN 2013Q1-2017Q Yrityskanta 2017Q1 Yrityskanta kuvaa alueella toimivien yritysten määrää suhteessa alueen keskiväkiluvun tuhanteen asukkaaseen vuoden ensimmäisenä kvartaalina. Koko maassa oli yhteensä 66,5 yritystä tuhatta asukasta kohden vuoden 2017 ensimmäisenä kvartaalina ja kaikkien kuntien keskiarvo oli 74,4. Ylä-Savon seutukunnassa luku oli 59,7, joten seutukunnassa toimii selkeästi vähemmän yrityksiä verrattuna koko maan lukuun sekä kaikkien kuntien keskiarvoon. Verrokkiseutukunnista Kokkolan seutukunnalla (58,0), Etelä- Pirkanmaan seutukunnalla (53,9) sekä Kajaanin seutukunnalla (48,8) yrityskanta oli Ylä-Savoa matalampi. Verrokkiseutukunnista korkein yrityskanta oli Salon seutukunnassa (76,8). Ylä-Savon seutukunnan kunnista suurin yrityskanta tuhatta asukasta kohden oli Kiuruvedellä, jossa se oli 64,9. Matalin yrityskanta vastaavasti oli Sonkajärvellä (55,8). Eniten yrityskanta on kasvanut 2013Q1-2017Q1 välillä Pielavedellä (6,2 %) ja eniten se on laskenut Iisalmessa (-2,2 %). Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset; väestö Alue 2013Q1 2014Q1 2015Q1 2016Q1 2017Q1 Muutos-% 2013Q1-2017Q1 Iisalmi 57,7 56,5 56,3 57,5 56,4-2,2 Keitele 55,5 57,2 57,8 58,0 58,4 5,3 Kiuruvesi 63,8 64,3 64,5 63,1 64,9 1,7 Lapinlahti 60,8 60,8 62,1 61,4 63,5 4,4 Pielavesi 55,2 57,6 58,6 59,6 58,6 6,2 Sonkajärvi 55,9 55,5 54,1 54,3 55,8-0,1 Vieremä 59,7 62,9 62,6 62,0 62,9 5,4 YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA 58,9 59,0 59,1 59,3 59,7 1,3 Etelä-Pirkanmaan seutukunta 54,5 54,1 53,9 52,9 53,9-1,1 Jakobstadsregionen 69,0 69,4 69,4 71,0 72,6 5,1 Kajaanin seutukunta 49,0 48,8 48,0 48,7 48,8-0,4 Kokkolan seutukunta 58,3 57,9 58,0 57,6 58,0-0,5 Rauman seutukunta 62,8 63,3 63,2 63,9 64,1 2,1 Salon seutukunta 73,9 74,6 74,7 75,3 76,8 4,0 Ylivieskan seutukunta 58,8 58,8 59,9 60,7 61,5 4,5 KOKO MAA 65,8 65,5 65,3 65,8 66,5 1,0 KOKO MAA, KUNTIEN KA 71,6 72,1 72,4 73,2 74,4 3,9

8 VEROTULOT ASUKASTA KOHDEN Verotulot, /as Indikaattori kuvaa kunnan verotuloja asukasta kohden euroina. Ylä-Savon seutukunnassa verotulot asukasta kohden olivat 3244 euroa vuonna 2017 ollen matalammat verrattuna koko maahan tai kaikkien kuntien keskiarvoon. Koko maassa verotulot olivat 4090 euroa asukasta kohden ja kaikkien kuntien keskiarvo oli 3578 euroa vuonna Ylä-Savon seutukunnan verotulot asukasta kohden olivat kaikkein matalimmat verrokkiseutukuntiin verrattuna. Verrokkiseutukunnista korkeimmat verotulot olivat Rauman seutukunnassa (4 510 e/as.). Ylä-Savon seutukunnan kunnista korkeimmat verotulot vuonna 2017 olivat Vieremällä (3634 euroa) ja matalimmat tulot Pielavedellä (2824 euroa). Seutukunnan verotulot ovat kasvaneet vuosina yhteensä 24,0 %. Kaikista eniten seutukunnan kunnista verotulot kasvoivat Vieremällä (36,0 %) ja vähiten Iisalmessa (19,2 %). Lähde: Sotkanet, verotulot, e / asukas Alue Muutos-% Muutos-% Iisalmi ,2-0,3 Keitele ,2 7,5 Kiuruvesi ,4 6,8 Lapinlahti ,5 5,1 Pielavesi ,8 2,3 Sonkajärvi ,8 8,0 Vieremä ,0 13,7 YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA ,0 3,8 Etelä-Pirkanmaan seutukunta ,1 3,1 Jakobstadsregionen ,3 0,4 Kajaanin seutukunta ,1 3,8 Kokkolan seutukunta ,6 6,9 Rauman seutukunta ,3 9,3 Salon seutukunta ,1 10,7 Ylivieskan seutukunta ,4 4,7 KOKO MAA ,8 5,7 KOKO MAA, KUNTIEN KA ,8 6,1

9 ALUETALOUSDYNAMIIKKA Aluetalousdynamiikkaa analysoitiin neljän muuttujan avulla, jotka ovat: taloudellinen huoltosuhde, BKT asukasta kohden, yrityskanta sekä verotulot asukasta kohden. Ylä-Savon seutukunnan aluetaloudelliset tunnusluvut olivat heikompia verrattuna koko maahan sekä kaikkien kuntien keskiarvoon. Verrokkiseutukuntiin nähden Ylä-Savon seutukunnan tunnusluvut olivat myös heikommasta päästä. Positiivista seutukunnan kannalta ovat kuitenkin muuttujien suhteelliset muutokset. Taloudellinen huoltosuhde kasvoi maltillisemmin verrattuna koko maahan sekä suureen osaan seutukunnista ja seutukunnan BKT asukasta kohden kasvoi suhteellisesti enemmän verrokkiseutukuntiin tai koko maan muutokseen nähden. Myös verotulot asukasta kohden kasvoivat suhteellisesti enemmän verrattuna koko maahan, kaikkien kuntien keskiarvoon tai verrokkiseutukuntiin (pl. Pietarsaaren seutukunta). Ylä-Savon seutukunnan taloudellinen huoltosuhde oli selkeästi heikompi verrokkiseutukuntiin, koko maahan tai kaikkien kuntien keskiarvoon nähden. Kaikkiin Manner-Suomen seutukuntiin verrattuna yhteensä 39:llä seutukunnalla taloudellinen huoltosuhde oli matalampi kuin Ylä-Savon seutukunnalla ja korkeampi huoltosuhde oli 27:llä seutukunnalla vuonna Osassa Ylä-Savon seutukunnan kuntia taloudellinen huoltosuhde oli hyvin heikko. Ylä-Savon yrityskanta suhteessa keskiväkilukuun kasvoi hieman 2013Q1-2017Q1 välisenä aikana. Suhteellinen kasvu oli samaa luokkaa koko maahan verrattuna, mutta alempaa koko maan kuntien keskiarvoon verrattuna. Ylä-Savon toimivien yritysten määrä suhteessa keskiväkilukuun oli kuitenkin selkeästi alempaa kuin koko maassa tai verrattuna kaikkien kuntien keskiarvoon. Seutukunnassa minkään kunnan yrityskanta ei ylittänyt koko maan lukua tai kaikkien kuntien keskiarvoa. Osittain yrityskannan alhaisuutta selittää alueella olevat suuret veturityritykset. Alueen kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävät veturiyritykset ovat kuitenkin myös alueen ehdoton voimavara tulevaisuudessa, sillä niiden ympärille on muodostunut alueen kehitystä laaja-alaisesti tukeva ekosysteemi. Ylä-Savon seutukunnan verotulot asukasta kohden olivat matalammat verrattuna koko maahan tai kaikkien kuntien keskiarvoon. Seutukunnan verotulot asukasta kohden olivat reilu 300 euroa alemmat suhteessa kaikkien kuntien keskiarvoon.

10 TYÖLLISYYS- DYNAMIIKKA Dose Media / Unsplash MDI/Anssi Kumpula

11 68,3 67,0 66,8 67,9 64,7 63,6 72,4 67,6 70,3 78,6 67,1 72,4 73,4 68,0 71,4 70,5 TYÖLLISYYSASTE (%) ,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Työllisyysaste (%) 2017 Muuttuja kuvaa vuotiaiden työllisten osuutta saman ikäisestä väestöstä. Työllisyysaste on yksi tärkeimmistä alueen dynamiikkaa kuvaavista muuttujista. Työllisyysaste oli koko maassa 70,5 % ja kaikkien kuntien keskiarvo oli 70,6 % vuonna Ylä-Savon seutukunnassa työllisyysaste oli 67,6 % ollen näin koko maata ja kaikkien kuntien keskiarvoa alhaisempi. Vuosina työllisyysaste on Ylä-Savon seutukunnassa kasvanut 4,2 %- yksikköä. Ylä-Savon kunnista kaikkein korkein työllisyysaste vuonna 2017 oli Vieremällä (72,4 %), jonka työllisyysaste oli myös koko maan arvoa korkeampi. Alin työllisyysaste oli Sonkajärvellä (63,6 %). Kuntien väliset erot työllisyysasteessa ovat suuret Ylä-Savon seutukunnassa. Verrokkiseutukuntiin verrattuna Ylä-Savon työllisyysaste vuonna 2017 oli toiseksi alin: alempi se oli ainoastaan Kajaanin seutukunnassa (67,1 %). Korkein työllisyysaste oli Pietarsaaren seutukunnassa (78,6 %). Lähde: Tilastokeskus, Kuntien avainlukuja Alue Muutos, %-yks Muutos, %-yks Iisalmi 65,6 64,2 68,3 2,7 4,1 Keitele 61,9 66,7 67,0 5,1 0,3 Kiuruvesi 61,2 62,0 66,8 5,6 4,8 Lapinlahti 62,3 64,1 67,9 5,6 3,8 Pielavesi 60,2 61,2 64,7 4,5 3,5 Sonkajärvi 59,5 59,7 63,6 4,1 3,9 Vieremä 67,8 68,8 72,4 4,6 3,6 YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA 63,4 63,7 67,6 4,2 3,9 Etelä-Pirkanmaan seutukunta 67,0 66,7 70,3 3,3 3,6 Jakobstadsregionen 74,5 76,7 78,6 4,1 1,9 Kajaanin seutukunta 64,1 62,7 67,1 3,0 4,4 Kokkolan seutukunta 69,5 69,8 72,4 2,9 2,6 Rauman seutukunta 70,4 69,3 73,4 3,0 4,1 Salon seutukunta 69,1 65,9 68,0-1,1 2,1 Ylivieskan seutukunta 67,9 67,1 71,4 3,5 4,3 KOKO MAA 68,9 68,0 70,5 1,6 2,5 KOKO MAA, KUNTIEN KA 67,7 67,8 70,6 2,9 2,8

12 71,8 77,6 69,1 70,8 64,6 59,6 71,5 83,1 72,5 72,8 65,1 66,8 75,9 73,8 70,9 71,8 YKSITYISEN SEKTORIN OSUUS (%) % Yksityisen sektorin osuus alueen työpaikoista, Muuttuja kuvaa yksityisen sektorin (yksityinen sektori, yrittäjät ja valtioenemmistöinen osakeyhtiö) osuutta suhteessa kaikkiin alueen työpaikkoihin. Koko maassa yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista oli 71,8 % vuonna Ylä-Savon seutukunnassa yksityisen sektorin työpaikkojen osuus oli lähes sama, sillä osuus oli 71,5 %. Verrokkiseutukunnista matalin yksityisen sektorin työpaikkojen osuus oli Kajaanin seutukunnassa (65,1 %) ja korkein Rauman seutukunnassa (75,9 %) vuonna Ylä-Savon seutukunnan kunnista Vieremällä oli selkeästi korkein yksityisen sektorin työpaikkojen osuus vuonna 2016 (83,1 %), joka oli myös koko maan lukua huomattavasti korkeampi. Alin osuus taas oli Sonkajärvellä, jossa yksityisen sektorin työpaikkoja oli 59,6 % kaikista työpaikoista. Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus on vuosina laskenut kaikissa Ylä- Savon kunnissa lukuun ottamatta Vieremää ja Iisalmea. Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto Alue Muutos, %-yks Muutos, %-yks Iisalmi 71,8 71,4 71,8 0,0 0,4 Keitele 79,5 78,3 77,6-1,9-0,7 Kiuruvesi 71,2 69,0 69,1-2,1 0,0 Lapinlahti 72,0 71,5 70,8-1,1-0,7 Pielavesi 67,6 65,5 64,6-2,9-0,8 Sonkajärvi 67,0 60,2 59,6-7,4-0,7 Vieremä 82,1 82,6 83,1 1,0 0,5 YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA 72,4 71,4 71,5-0,9 0,0 Etelä-Pirkanmaan seutukunta 73,4 72,0 72,5-0,9 0,5 Jakobstadsregionen 72,7 72,4 72,8 0,1 0,4 Kajaanin seutukunta 64,2 63,9 65,1 0,9 1,2 Kokkolan seutukunta 66,6 67,2 66,8 0,2-0,4 Rauman seutukunta 77,1 75,5 75,9-1,2 0,4 Salon seutukunta 76,7 73,2 73,8-3,0 0,6 Ylivieskan seutukunta 71,7 70,5 70,9-0,8 0,4 KOKO MAA 71,5 70,9 71,8 0,2 0,8

13 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖPAIKKAKEHITYS Alue Muutos-% Muutos-% Muuttuja kuvaa yksityisen sektorin (yksityinen sektori, valtioenemmistöinen oy, yrittäjät) työpaikkojen määrän muutosta. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä väheni vuosina yhteensä työpaikalla (-1,8 %) koko maassa. Ylä- Savon seutukunnassa yksityisen sektorin työpaikkojen määrä väheni suhteellisesti enemmän verrattuna koko maahan, sillä yksityisen sektorin työpaikkojen osuus väheni -7,3 % ( työpaikkaa). Kehitys on Ylä-Savon kannalta epäedullista. Myös verrokkiseutukunnissa yksityisen sektorin työpaikkojen määrä on vähentynyt kaikissa muissa seutukunnissa paitsi Pietarsaaren seutukunnassa vuosina Ylä-Savon seutukunnan kunnissa yksityisen sektorin työpaikkojen määrä on laskenut kaikissa kunnissa Vieremää lukuun ottamatta vuosina Vieremällä yksityisen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi jopa 9,3 %. Kaikkein eniten yksityisen sektorin työpaikat ovat vähentyneet Sonkajärvellä (-22,1 %). Iisalmi ,6-0,3 Keitele ,4-6,7 Kiuruvesi ,3-6,0 Lapinlahti ,1-3,3 Pielavesi ,9-3,4 Sonkajärvi ,1 0,4 Vieremä ,3 6,0 YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA ,3-1,4 Etelä-Pirkanmaan seutukunta ,0-2,3 Jakobstadsregionen ,7-0,4 Kajaanin seutukunta ,0 6,5 Kokkolan seutukunta ,1-0,8 Rauman seutukunta ,9 0,3 Salon seutukunta ,6-5,1 Ylivieskan seutukunta ,5 1,1 KOKO MAA ,8 1,3 Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto

14 106,0 86,0 83,5 87,5 85,5 122,1 98,8 78,5 100,9 102,0 131,8 103,4 101,5 90,0 100,8 TYÖPAIKKAOMAVARAISUUSASTE (%) ,0 130,0 120,0 110,0 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 Työpaikkaomavaraisuusaste (%) 2016 Työpaikkaomavaraisuusaste kuvaa alueella sijaitsevien työpaikkojen määrää suhteessa alueella olevien työllisten määrään. Koko maan suhdeluku on 100. Ylä-Savon seutukunnassa työpaikkaomavaraisuusaste on hieman alle koko maan raja-arvon. Vuonna 2016 Ylä-Savon seutukunnan työpaikkaomavaraisuusaste oli 98,8. Vuosina välisenä aikana seutukunnan työpaikkaomavaraisuusaste on kasvanut hieman: 0,7 %-yksikköä. Verrokkiseutukuntiin nähden Ylä-Savon seutukunnassa työpaikkaomavaraisuusaste on heikoimmasta päästä. Korkeimmillaan työpaikkaomavaraisuus oli Kokkolan seutukunnassa, jossa se oli 103,4. Ylä-Savon seutukunnan kunnissa Iisalmessa, Keiteleellä ja Vieremässä työpaikkaomavaraisuus on kilpailukykyinen ja ylittää koko maan keskiarvon. Vieremässä työpaikkaomavaraisuus oli jopa 131,8 vuonna 2016 ja se on noussut 17,8 %-yksikköä vuosina Kiuruvedellä, Lapinlahdella, Pielavedellä ja Sonkajärvellä lukema taas jäi selkeästi koko maan raja-arvoa alemmaksi vuonna Kaikkein matalin työpaikkaomavaraisuusaste oli Lapinlahdella (83,5 %). Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto Alue Muutos, %-yks Iisalmi 104,6 105,4 106,3 106,1 106,2 106,1 106,0 1,4 Keitele 114,3 112,6 114,6 121,5 120,8 120,2 122,1 7,8 Kiuruvesi 91,6 89,5 89,5 90,6 89,8 89,2 86,0-5,6 Lapinlahti 84,9 84,0 81,6 83,8 84,1 82,9 83,5-1,4 Pielavesi 93,1 94,1 90,3 88,0 87,8 87,8 87,5-5,5 Sonkajärvi 86,1 83,5 80,9 81,7 83,8 83,4 85,5-0,6 Vieremä 114,0 117,3 117,0 121,1 124,3 126,4 131,8 17,8 YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA 98,0 98,0 97,5 98,5 98,9 98,6 98,8 0,7 Etelä-Pirkanmaan seutukunta 82,2 80,4 80,9 80,9 79,5 78,1 78,5-3,7 Jakobstadsregionen 99,2 99,4 99,5 99,8 100,1 100,6 100,9 1,7 Kajaanin seutukunta 101,0 101,3 101,1 100,8 99,8 100,6 102,0 1,0 Kokkolan seutukunta 104,7 104,6 102,6 102,8 102,9 102,9 103,4-1,3 Rauman seutukunta 99,7 100,3 99,6 100,0 100,3 100,7 101,5 1,8 Salon seutukunta 101,3 99,5 96,0 93,8 92,6 91,4 90,0-11,2 Ylivieskan seutukunta 99,2 100,0 99,3 100,0 100,3 100,6 100,8 1,6 KOKO MAA 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 0,0 KOKO MAA, KUNTIEN KA 85,4 85,2 85,5 85,8 86,0 85,9 86,0 0,6

15 TYÖLLISYYSDYNAMIIKKA Työllisyysdynamiikkaa analysoitiin neljän muuttujan avulla, jotka ovat työllisyysaste, yksityisen sektorin osuus alueen työpaikoista, yksityisen sektorin työpaikkakehitys sekä alueen työpaikkaomavaraisuusaste. Ylä-Savon seutukunnan työllisyysdynamiikan luvut ovat pääasiassa heikommat koko maahan sekä kaikkien kuntien keskiarvoon verrattuna. Seutukunnan kunnista Vieremä kuitenkin erottuu hyvin positiivisesti seutukunnan muista kunnista kaikkien työllisyysdynamiikan muuttujien osalta. Työllisyysaste oli Ylä-Savon seutukunnassa heikompi verrattuna koko maahan, kaikkien kuntien keskiarvoon sekä verrokkiseutukuntiin (pl. Kajaanin seutukunta). Ylä-Savon seutukunnan eduksi voi kuitenkin katsoa sen, että työllisyysaste on noussut koko maata tai kaikkien kuntien keskiarvoa enemmän: ero työllisyysasteessa koko maan ja Ylä-Savon seutukunnan välillä kapenee. Seutukunnan kunnista Vieremällä työllisyysaste oli kilpailukykyinen ja se oli korkeampi verrattuna koko maahan sekä kaikkien kuntien keskiarvoon. Yksityisen sektorin osuus työpaikoista on koko 2010-luvun ollut samalla tasolla koko maan kanssa. Seutukunnan sisällä on huomattavia eroja yksityisen sektorin työpaikkojen osuudessa: Vieremällä osuus oli vuonna 2018 yhteensä 81,1 %, kun taas Sonkajärvellä osuus oli 59,6 %. Vuosina yksityisen sektorin työpaikkojen lukumäärä on vähentynyt Ylä-Savon seutukunnassa reilusti enemmän kuin koko maassa. Vuosina yksityisen sektorin työpaikkojen lukumäärä kääntyi koko maassa nousuun, mutta laski edelleen Ylä-Savon seutukunnassa. Ylä-Savon seutukunnan työpaikkaomavaraisuusaste jää hieman alle kriittisen rajan 100. Seutukunnan työpaikkaomavaraisuusaste on tasaisesti kasvanut vuosina Seutukunnan kunnista Vieremällä, Keiteleessä sekä Iisalmessa työpaikkaomavaraisuusaste ylitti selkeästi 100 rajan, kun taas Kiuruvedellä, Lapinlahdella, Pielavedellä ja Sonkajärvellä työpaikkaomavaraisuusaste jäi reilusti alle sadan, ollen kuitenkin samalla tasolla kaikkien kuntien keskiarvoon verrattuna, joka oli vuonna 2016 yhteensä 86,0.

16 VETOVOIMA- DYNAMIIKKA Dose Media / Unsplash MDI/Anssi Kumpula

17 59,9 55,0 56,8 58,3 51,5 56,2 59,6 57,9 58,4 58,2 60,8 59,7 59,2 58,7 57,7 62, VUOTIAIDEN OSUUS ,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0, vuotiaiden %-osuus väestöstä 2017 Muuttuja kuvaa alueen vuotiaan väestön %-osuutta koko alueen väestöstä. Koko maassa vuotiaan väestön osuus oli 62,5 % ja kaikkien kuntien keskiarvo oli 57,5 % vuonna Ylä-Savon seutukunnassa osuus oli lähellä kaikkien kuntien keskiarvoa ollen 57,9 % vuotiaan väestön osuus on laskenut niin koko maassa, Ylä-Savon seutukunnassa kuin verrokkiseutukunnissakin. Ylä-Savon seutukunnassa osuus väheni vuosien välisenä aikana yhteensä -4,8 %-yksikköä, mikä oli enemmän kuin koko maassa, kunnissa keskimäärin tai muissa verrokkiseutukunnissa. Ylä-Savon kunnista vuotiaiden osuus oli kaikkein korkein Iisalmessa (59,9 %) ja matalin Pielavedellä (51,5 %) vuonna Eniten osuus on laskenut Keiteleellä (-6,7 %-yks) ja vähiten Vieremällä (-3,0 %) vuosina Lähde: Tilastokeskus, Kuntien avainluvut Alue Muutos, %-yks Muutos, %-yks Iisalmi 65,1 62,4 59,9-5,2-4,0 Keitele 61,7 58,2 55,0-6,7-5,5 Kiuruvesi 60,9 58,6 56,8-4,1-3,1 Lapinlahti 62,6 60,0 58,3-4,3-2,8 Pielavesi 56,7 54,1 51,5-5,2-4,8 Sonkajärvi 62,1 58,3 56,2-5,9-3,6 Vieremä 62,6 60,4 59,6-3,0-1,3 YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA 62,7 60,0 57,9-4,8-3,5 Etelä-Pirkanmaan seutukunta 63,1 60,0 58,4-4,7-2,7 Jakobstadsregionen 61,4 59,4 58,2-3,2-2,0 Kajaanin seutukunta 65,1 62,6 60,8-4,3-2,9 Kokkolan seutukunta 64,1 61,2 59,7-4,4-2,5 Rauman seutukunta 63,8 60,9 59,2-4,6-2,8 Salon seutukunta 63,0 60,3 58,7-4,3-2,7 Ylivieskan seutukunta 61,9 59,4 57,7-4,2-2,9 KOKO MAA 66,0 63,7 62,5-3,5-1,9 KOKO MAA, KUNTIEN KA 62,3 59,4 57,5-3,5-3,2

18 VÄKILUKU JA VÄKILUVUN MUUTOS Väestön määrä on laskenut Ylä-Savon seutukunnan jokaisessa kunnassa vuosina Koko seutukunnassa väestö on vähentynyt yhteensä asukkaalla (-6,3 %). Seutukunnan kunnista väestö on vähentynyt suhteellisesti eniten Sonkajärvellä (-12,8 %) ja vähiten Iisalmessa (-2,1 %). Verrokkiseutukuntiin verrattuna väestö on vähentynyt kaikkein eniten Ylä-Savon seutukunnassa vuosina Verrokkikunnista väestönmäärä on kasvanut Pietarsaaren seutukunnassa (0,5 %), Kokkolan seutukunnassa (2,4 %) sekä Ylivieskan seutukunnassa (0,5 %) ja muissa seutukunnissa laskenut. Myös koko maassa väestön määrä on kasvanut (2,6 %). Alue Väkiluku 2010 Väkiluku 2014 Väkiluku 2017 Abs. muutos Muutos-% Iisalmi ,1 Keitele ,2 Kiuruvesi ,5 Lapinlahti ,9 Pielavesi ,1 Sonkajärvi ,8 Vieremä ,5 YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA ,3 Salon seutukunta ,1 Rauman seutukunta ,5 Etelä-Pirkanmaan seutukunta ,1 Jakobstadsregionen ,5 Kokkolan seutukunta ,4 Ylivieskan seutukunta ,5 Kajaanin seutukunta ,4 KOKO MAA ,6 Lähde: Tilastokeskus, Väestö

19 119,6 121,5 132,5 129,4 127,9 128,2 121,6 100,8 95,9 125,8 87,9 120,9 103,3 117,6 107,8 KELAN:N SAIRASTAVUUSINDEKSI VUOSINA KELA:n sairastavuusindeksi 2017 KELA:n sairastavuusindeksi kuvaa terveen ja sairaan väestön suhdetta koko maan keskiarvoon (= 100). Mitä alhaisempi indeksiluku on, sitä perusterveempää on alueen väestö. Luvut perustuvat kolmeen muuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä oleviin sekä erityiskorvaavia lääkkeitä saaviin. Ylä-Savon seutukunnan kunnissa trendinä on ollut sairastavuusindeksin kasvu. Vuosina sairastavuusindeksi kasvoi kaikissa seutukunnan kunnissa lukuun ottamatta Pielavettä sekä Kiuruvettä, jossa muutos oli 0,0 %. Vuonna 2017 Ylä-Savon seutukunnan kunnista korkein sairastavuusindeksi on ollut Kiuruvedellä (132,5) ja matalin Iisalmessa (119,6) Ylä-Savon seutukunnan kuntien sairastavuusindeksin keskiarvo oli 125,8 vuonna 2017, mikä on huomattavasti korkeampi luku verrattuna verrokkiseutukuntien keskiarvoihin. Matalimmat keskiarvot olivat verrokkiseutukunnista Pietarsaaren seutukunnassa (87,9) sekä Rauman seutukunnassa (95,9). Kunta Muutos-% Muutos-% Iisalmi 117,4 117,4 119,6 1,9 1,9 Keitele 121,5 119,2 121,5 1,9 0,0 Kiuruvesi 129,8 132,5 132,5 0,0 2,1 Lapinlahti 124,7 125,3 129,4 3,3 3,8 Pielavesi 127,7 130,2 127,9-1,8 0,2 Sonkajärvi 120,7 123,2 128,2 4,1 6,2 Vieremä 120,8 121,3 121,6 0,2 0,7 Seutukunnan kuntien keskiarvo Muutos-% Muutos-% YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA 123,2 124,2 125,8 1,3 2,1 Etelä-Pirkanmaan seutukunta 102,6 102,0 100,8-1,2-1,8 Jakobstadsregionen 89,0 89,2 87,9-1,5-1,2 Kajaanin seutukunta 122,8 123,0 120,9-1,7-1,5 Rauman seutukunta 95,0 94,8 95,9 1,2 0,9 Salon seutukunta 99,6 100,2 103,3 3,1 3,7 Ylivieskan seutukunta 114,2 117,0 117,6 0,5 3,0 KOKO SUOMI, KUNTIEN KA 107,8 108,0 108,6 0,5 0,8 Lähde: Sotkanet, KELA:n sairastavuusindeksi

20 MUUTTOLIIKKEEN LASKENNALLINEN TULOKERTYMÄ Alue Keskimääri Yhteensä n per vuosi Euroa asukasta kohden per vuosi Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä sisältää kaikkien alueen tulo- ja lähtömuuttajien kaikki tulot yhden kalenterivuoden aikana: tulokertymä voi olla joko positiivinen (= alue hyötyy muuttajien rakenteesta) tai negatiivinen (alue kärsii rasitteita muuttajien rakenteesta). Ylä-Savon seutukunnan muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli vuosina yhteensä euroa, eli keskimäärin se oli negatiivinen noin -4,0 miljoonaa euroa vuodessa. Asukasta kohden vuodessa vuosina tulokertymä oli -185,7 euroa. Verrokkiseutukuntiin nähden oli Ylä-Savon seutukunnan tulokertymä asukasta kohden kaikkein alin, joskaan mikään verrokkiseutukunta Etelä-Pirkanmaata lukuun ottamatta ei hyötynyt muuttajien rakenteesta vuosina Muuttajien rakenteesta hyötyi Ylä-Savon seutukunnan kunnista ainoastaan Pielavesi sekä hieman Vieremä. Iisalmen kunnassa tulokertymä oli asukasta kohden vuodessa kaikkein matalin: -1291,8 euroa. Iisalmi ,8 Keitele ,1 Kiuruvesi ,4 Lapinlahti ,5 Pielavesi ,8 Sonkajärvi ,9 Vieremä ,6 YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA ,7 Etelä-Pirkanmaan seutukunta ,2 Jakobstadsregionen ,9 Kajaanin seutukunta ,3 Kokkolan seutukunta ,1 Rauman seutukunta ,6 Salon seutukunta ,4 Ylivieskan seutukunta ,2 Lähde: Tilastokeskus, Muuttaneiden taustatiedot

21 VÄESTONMUUTOKSEN OSATEKIJÄT Väestönmuutoksen osatekijät ovat luonnollinen väestönlisäys, kuntien välinen nettomuutto sekä nettomaahanmuutto. Väestö on vähentynyt Ylä-Savon seutukunnassa jokaisena vuotena 2010-luvulla ja trendinä on ollut väestön vähenemisen kasvu. Vuonna 2017 väestö väheni yhteensä -722 henkilöllä, mikä on kaikkein eniten 2010-luvulla. Kun tarkastellaan väestönmuutoksen osatekijöitä, niin ainoastaan nettomaahanmuutto on ollut positiivista Ylä-Savon seutukunnassa 2010-luvulla. Korkeimmillaan nettomaahanmuutto oli vuonna 2013 (+143 henkilöä). Sekä luonnollinen väestönlisäys että kuntien välinen nettomuutto ovat olleet jokaisena vuotena negatiivisia. Vuonna 2017 luonnollinen väestönlisäys oli -384 henkilöä ja kuntien välinen nettomuutto -395 henkilöä. Sekä kuntien välinen nettomuutto että luonnollinen väestönlisäys ovat olleet seutukunnan jokaisessa kunnassa negatiivisia vuonna lkm Väestönmuutoksen osatekijät Ylä-Savon seutukunnassa Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Väestönmuutos Ylä-Savon seutukunnassa Lähde: Tilastokeskus, Väestö, Muuttoliike

22 YLÄ-SAVON SISÄINEN VÄESTÖNMUUTOS Väestöruudut ovat 5 km x 5 km kokoisia ja jokaiseen ruutuun on laskettu väestömäärän absoluuttinen muutos vuosien 2010 ja 2017 välillä. Ylä-Savon seutukunnassa vuosina väestö on vähentynyt yhteensä 275 ruudussa ja vastaavasti kasvanut 57 ruudussa. Yhteensä 23 ruudussa muutos on 0. Lähde: Tilastokeskus; väestöruutuaineisto 2010 ja 2017

23 TYÖLLISYYSDYNAMIIKKA VETOVOIMADYNAMIIKKA Vetovoimadynamiikkaa analysoitiin neljän muuttujan avulla, jotka ovat aktiivi-ikäisen väestön osuus (15-64-vuotiaat), väestönlisäys, KELA:n sairastavuusindeksi sekä muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä ( /as.). Taustana vetovoimadynamiikassa ovat myös väestönmuutoksen osatekijät sekä seutukunnan sisäinen väestönkehitys. Ylä-Savon seutukunnassa vetovoimadynamiikan tunnusluvut olivat pääasiassa heikompia kuin koko maassa, verrokkiseutukunnissa tai verrattuna kaikkien kuntien keskiarvoon. Suuret haasteet Ylä-Savon seutukunnassa ovat väestön väheneminen, muuttotappiot sekä sairastavuusindeksi. Väkiluku on supistunut seutukunnassa voimakkaasti vuosina ja supistuminen on vain kiihtynyt. Vuosina väestö väheni seutukunnassa yhteensä henkilöllä (-6,3 %). Väkiluku on supistunut seutukunnan jokaisessa kunnassa, joista maltillisimmin Iisalmessa. Sonkajärvellä väestön määrä väheni eniten: -12,8 % vuosina Ylä-Savon seutukunnassa aktiivi-ikäisen väestön osuus on vähentynyt, kuten koko maassakin on ollut yleisenä trendinä. Aktiivi-ikäisen väestön osuus oli pienempi kuin koko maassa, mutta samaa luokkaa kaikkien kuntien keskiarvon kanssa. Suurimmillaan aktiivi-ikäisen väestön osuus oli Iisalmessa ja alin Pielavedellä. Koko maan keski-ikä vuonna 2017 oli 42,7 vuotta, kun Ylä-Savon seutukunnassa keski-ikä oli 46,6 vuotta. Ylä-Savon seutukunnan kaikkien kuntien sairastavuusindeksi oli selvästi korkeammalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin sekä verrokkiseutukuntiin verrattuna. Tilanne on samankaltainen sekä Pohjois-Savon maakunnassa että laajemmin koko Itä-Suomessa. Seutukunnan matalin sairastavuusindeksi oli Iisalmessa ja korkein Kiuruvedellä. Ylä-Savon muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli -185,7 euroa asukasta kohden vuodessa vuosina Näin ollen Ylä-Savon seutukunta ei hyödy muuttajien rakenteesta. Seutukunnan kunnista ainoastaan Pielavedellä sekä Vieremällä muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli positiivinen.

24 MDI.FI ALUEKEHITTÄMISEN KONSULTTITOIMISTO MDI