KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA

Transkriptio

1 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015

2 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan liittyvä tekijä muiden joukossa (esim. työllisyys- ja työpaikkakehitys, aluetalouden kehitys, väestökehitys, tutkimus- ja tuotekehitystoiminta jne.). Yritysdynamiikka kytkeytyy vahvasti muuhun alue- ja paikallistalouden kehitykseen ja sen perusteella voidaan tehdä myös tulkintoja alueen potentiaalista. Yritysdynamiikka voidaan pilkkoa useaan eri näkökulmaan: alueen aloittavien ja lopettavien yritysten määrään, yritysmäärän brutto- ja nettomuutoksiin, toimivien yritysten määrään (yrityskanta), yrityskannan muutokseen, yrityskannan uusiutumiseen (luova tuho), toimialakohtaisten muutosten määrään jne. perusteella Uudet yritykset keskeisiä talouden uusiutumiskyvyn kannalta: esimerkiksi innovaatioiden ja tuottavuuden näkökulmasta. Usein korkealla yritysten uusiutumisasteella (luova tuho) on positiivinen vaikutus tuottavuuteen. Suuri osa aloittavista ja lopettavista yrityksistä pieniä. Alueiden välisiä eroja yritysdynamiikassa voidaan analysoida yksittäisen muuttujan tai useiden muuttujien perusteella sekä vuosittain tai useamman vuoden aikajakson aikana. Yritysdynamiikkaa voidaan analysoida eri aluetasoilla tai toimialakohtaisesti. Tässä analyysissä verrattiin Manner-Suomen seutukuntien (67) yritysdynamiikkaa kuuden muuttujan perusteella viiden vuoden aikajaksolla ( ). Tulokset suhteutettiin suhteessa alueen väestöpohjaan tai yrityskantaan.

3 Seutujen väliset erot yritysdynamiikassa Analyysin kohteeksi valittiin kaikki Manner-Suomen seutukunnat (67) alueluokituksella Yritysdynamiikkaa mittaaviksi muuttujiksi valittiin seuraavat kuusi muuttujaa: Aloittaneiden yritysten määrä suhteessa seudun keskiväkilukuun vuosina : tulos ilmaistiin promilleina tuhatta asukasta kohden Yritysten määrä (yrityskanta) suhteessa seudun keskiväkilukuun vuosina : tulos ilmaisiin promilleina tuhatta asukasta kohden Yritysperustannan (aloittaneet lopettaneet) osuus yrityskannasta vuosina : tulos ilmaistiin prosenttiosuutena yrityskannasta Yritysten uusiutumisaste ( Luova tuho) eli aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten yhteismäärä suhteessa yrityskantaan vuosina : tulos ilmaistiin prosenttiosuutena yrityskannasta Yrityskannan muutos vuosien välisenä aikana: tulos ilmaisiin prosenttiosuutena Osaamisintensiivisten yritysten (toimialat K, M ja N) osuus kaikista aloittaneista yrityksistä vuosina : tulos ilmaistiin prosentteina aloittaneista yrityksistä Kaikki seudut jaettiin jokaisen muuttujan osalta perusteella viiteen tasasuuruiseen viidennekseen: parhaassa viidenneksessä olivat kyseisen muuttujan osalta yritysdynaamisimmat seudut ja heikoimmassa viidenneksessä alhaisimman arvon saaneet seudut Lopuksi tehtiin yhteenveto kuuden muuttujan perusteella, johon seudut jaettiin viidenneksittäin niiden saamien muuttujakohtaisten arvojen perusteella.

4 Aloittaneet yritykset suhteessa keskiväkilukuun vuosina Aloittaneiden yritysten suhteellinen osuus oli korkein Helsingin, Turun ja Tampereen vaikutusalueella TOP 6: 1. Tunturi-Lapin 2. Helsingin 3. Turunmaan 4. Raaseporin 5. Porvoon 6. Loviisan Parhaan ja heikoimman viidenneksen erot aloittaneiden yritysten määrässä kaksinkertaiset

5 Yritysten määrä (yrityskanta) suhteessa keskiväkilukuun vuosina Yrityskanta korkein pienillä noin alle asukkaan seuduilla ja kasvukeskusten ulkopuolella TOP 6: 1. Tunturi-Lapin 2. Sydösterbottens 3. Turunmaan 4. Koillis-Savon 5. Pohjois- Satakunnan 6. Luoteis- Pirkanmaan Yrityskanta alhaisin teollisuusseuduilla ja osassa korkeakouluseutuja (Joensuu, Kuopio, Oulu ja Jyväskylä)

6 Yritysperustannan osuus yrityskannasta vuosina Yritysperustanta vilkkainta suurimmilla kaupunkiseuduilla ja Pohjanmaiden maakunnissa TOP 6: 1. Oulun 2. Tampereen 3. Jyväskylän 4. Helsingin 5. Turun 6. Rovaniemen Yritysperustanta alhaisinta Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien reuna-alueilla ja keskisessä Suomessa

7 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset ( luova tuho ) suhteessa yrityskantaan vuosina Yritysten uusiutuminen eli luova tuho oli vilkkainta korkeakouluseuduilla ja yksittäisillä teollisuusseuduilla TOP 6: 1. Helsingin 2. Oulun 3. Jyväskylän 4. Tampereen 5. Kuopion 6. Rovaniemen Yritysten luovassa tuhossa suuret erot ääripäiden kaupunkiseutujen välillä

8 Yrityskannan muutos (%) vuosien välisenä aikana Yritysten määrä lisääntyi vähintään neljänneksellä kahdeksalla seudulla: lähinnä suuret kaupunkiseudut TOP 6: 1. Oulun 2. Tampereen 3. Helsingin 4. Turun 5. Porvoon 6. Riihimäen Yrityskannan muutos oli hitainta väestöään menettävillä muuttotappioalueilla:

9 Osaamisintensiivisten yritysten osuus (%) kaikista aloittavista yrityksistä vuosina Osaamisintensiivi -ksi yrityksiksi luokiteltiin toimialojen K, M ja N aloittaneet yritykset TOP 6: 1. Helsingin 2. Pohjois-Lapin 3. Tampereen 4. Kuopion 5. Porvoon 6. Tunturi-Lapin Osaamisintensiivisten yritysten osuus oli alhaisin maaseutumaisilla seuduilla: keskimäärin vain yksi kymmenestä

10 Yhteenveto kuuden muuttujan perusteella

11 Seutukuntien yritysdynamiikka kuuden muuttujan perusteella vuosina Parhaassa viidenneksessä pääosin Etelä- ja Länsi-Suomen kaupunkiseutuja, Oulun, Kuopion ja Lapin maakunnan seutuja Parhaaseen viidennekseen kuuluivat Turun, Helsingin, Tampereen, Porvoon, Salon, Rovaniemen, Jyväskylän, Oulun, Tunturi- Lapin, Raaseporin, Turunmaan, Riihimäen, Loviisan ja Loimaan seudut Kahdessa heikoimmassa viidenneksessä lähinnä Itä-Suomen, Keski-Suomen, Kainuun ja Etelä-Karjalan seutuja Heikoimpaan viidennekseen kuuluivat Saarijärvi-Viitasaaren, Tornionlaakson, Kuusiokuntien, Joutsan, Järviseudun, Itä- Lapin, Haapaveden-Siikalatvan, Pielisen Karjalan, Ylä-Savon, Sisä-Savon ja Kehys- Kainuun seudut.

12 Yritysdynaamisimmat seudut viidenneksiin luokiteltuna kuuden yritysdynamiikkamuuttujan perusteella VIIDENNES Paras viidennes Toiseksi paras viidennes Kolmanneksi paras viidennes Toiseksi heikoin viidennes Heikoin viidennes SEUTUKUNNAT Turun, Helsingin, Tampereen, Porvoon, Salon, Rovaniemen, Jyväskylän, Oulun, Tunturi-Lapin, Raaseporin, Turunmaan, Riihimäen, Loviisan, Loimaan Hämeenlinnan, Lappeenrannan, Kuopion, Lahden, Kokkolan, Pietarsaaren, Vakka-Suomen, Seinäjoen, Forssan, Vaasan, Pohjois- Lapin, Porin, Lounais-Pirkanmaan ja Koillis-Savon Rauman, Kotka-Haminan, Mikkelin, Sydösterbottens, Ylivieskan, Pohjois-Satakunnan, Jämsän, Etelä-Pirkanmaan, Kyrönmaan, Keski- Karjalan, Äänekosken, Suupohjan, Kajaanin, Pieksämäen ja Kajaanin Joensuun, Imatran, Kouvolan, Kemi-Tornion, Koillismaan, Kaustisen, Savonlinnan, Varkauden, Raahen, Oulunkaaren, Ylä-Pirkanmaan, Keuruun ja Nivala-Haapajärven Saarijärvi-Viitasaaren, Tornionlaakson, Kuusiokuntien, Joutsan, Järviseudun, Itä-Lapin, Haapaveden-Siikalatvan, Pielisen Karjalan, Ylä-Savon, Sisä-Savon ja Kehys-Kainuun. Lähde: Tilastokeskus, yritystilastot. Analyysi: Timo Aro 2014.