Seinäjoen uusi elinkeinokatsaus 2017/1

Transkriptio

1 Seinäjoen uusi elinkeinokatsaus 217/1

2 Into Seinäjoki 217/1 Esipuhe Sisällysluettelo 2 Hyvä lukija, Kädessäsi on Seinäjoen uusi elinkeinokatsaus. Katsaus on ensimmäinen laatuaan, ja se saa jatkoa puolivuosittain kaupunkimme yritystoiminnan kehityskuvan seuraamiseksi. Yritysdynamiikka Katsaus koostuu tilastollisista yritys-, työllisyys- ja tulodynamiikan indikaattoreista ja vertailutiedoista Suomen 2 suurimpaan kaupunkiin. Aikasarjat mahdollistavat kehityskulun seurannan pidemmältä aikaväliltä. 3 9 Uusi elinkeinokatsaus on tarkoitettu taustatiedoksi elinkeinopolitiikan suunnitteluun, keskusteluun ja päätöksentekoon. Vastausten kertomisen lisäksi toivomme sen myös herättävän kysymyksiä ja suuntaavan huomiota olennaisiin ja uusiinkin näkökulmiin. Monet esitetyt tilastot ovat makrotalouden indikaattoreita, eivätkä sellaisenaan sovi operatiivisen toiminnan tavoitteiksi. Indikaattorit heijastavat toiminnan vaikuttavuutta, johon pitkäjänteisellä kehitystyöllä voidaan päästä. Elinkeinojen kehittäminen on kestävyyslaji ja joukkuepeliä, jossa koko kaupunkikonsernin voimin ja yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa voidaan tulevaisuudessakin saavuttaa niitä hyviä tuloksia, joista Seinäjoki on saanut tunnustusta 2-luvulla. Tämä elinkeinokatsaus on tehty Into Seinäjoen ideoimana yhteistyössä alansa huippua edustavan Tutkimuspalvelu Timo Aro Oy:n kanssa. Koska kyseessä on katsauksen ensimmäinen versio, toivomme saavamme Sinulta ajatuksia, ideoita ja palautetta elinkeinokatsauksen jatkokehittämiseksi. Innostavia lukuhetkiä! Työllisyysdynamiikka 1 18 Tulodynamiikka Into Seinäjoki Oy Hannu Kantonen toimitusjohtaja

3 Into Seinäjoki 1/217 Yritysdynamiikka 3 Yritysdynamiikka

4 Into Seinäjoki 217/1 Yritysdynamiikka ALOITTANEIDEN YRITYSTEN MÄÄRÄ KESKIMÄÄRIN VUODESSA VUOSINA Graafissa on verrattu Seinäjoen aloittaneiden yritysten määrää vuosina Seinäjoella aloitti yhteensä yritystä vuosina eli keskimäärin 331 yritystä vuodessa. Aloittavien yritysten määrä oli suurin kaikkina vuosina vuoden ensimmäisellä kvartaalilla ja alhaisin vuoden neljännellä kvartaalilla. Aloittavien yritysten määrä on vähentynyt hieman viime vuosina Kuvio 1. Seinäjoen aloittaneiden yritysten määrä vuosina (Lähde: Tilastokeskus, yritykset) , 11. SEINÄJOEN ALOITTANEIDEN YRITYSTEN MÄÄRÄ SUHTEESSA ASUKASLUKUUN 11. KORKEIN 2 SUURIMAN KAUPUNGIN JOUKOSSA Graafi kuvaa aloittaneiden yritysten määrää suhteessa asukaslukuun (promillea). Aloittaneiden yritysten määrää 2 suurimmassa kaupungissa verrattiin suhteessa väestöpohjaan vuonna 216. Aloittaneiden yritysten määrässä oli suhteellisesti lähes kolminkertaiset erot ääripäiden eli Helsingin ja Kotkan välillä. Aloittaneita yrityksiä perustettiin suhteellisesti eniten Helsingissä, Espoossa ja Turussa sekä vähiten Kotkassa, Kouvolassa ja Lappeenrannassa. Seinäjoella aloittavien yritysten määrä oli keskitasoa 2 suurimman kaupungin joukossa. 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 8,79 5,72 5,62 5,35 5,25 4,99 4,84 4,82 4,52 4,45 4,42 4,39 4,33 4,31 4,26 4,19 3,84 3,56 3,37 3,27 1,, Kuvio 2. Aloittaneiden yritysten määrä 1 asukasta kohden 2 suurimmassa kaupungissa vuonna 216 (Lähde: Tilastokeskus, yritykset)

5 Into Seinäjoki 217/1 Yritysdynamiikka LOPETTANEIDEN YRITYSTEN MÄÄRÄ KESKIMÄÄRIN VUODESSA VUOSINA Graafissa on verrattu Seinäjoen lopettaneiden yritysten määrää vuosina Seinäjoella lopetti toimintansa yhteensä yritystä vuosina eli keskimäärin 253 yritystä vuodessa. Lopettaneiden yritysten määrä oli suurin kaikkina vuosina vuoden neljännellä vuosineljänneksellä. Lopettaneiden yritysten määrä on ollut samalla tasolla viime vuosina Kuvio 3. Seinäjoen lopettaneiden yritysten määrä vuosina (Lähde: Tilastokeskus, yritykset) & -25 ALOITTANUTTA JA LOPETTANUTTA YRITYSTÄ KESKIMÄÄRIN VUODESSA VUOSINA Graafissa on kuvattu aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrää vuosina Seinäjoella on aloittanut keskimäärin 331 ja lopettanut 25 yritystä vuodessa. Aloittaneiden yritysten määrä on ollut joka vuosi lopettaneita korkeampi. Aloittaneiden yritysten määrä laski vuosina , mutta nousi hieman jälleen vuonna 216. Lopettaneiden yritysten määrä on ollut tasaisella uralla koko ajanjakson välisen ajan Kuvio 4. Seinäjoen aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrä vuosina * (Lähde: Tilastokeskus, yritykset) * Lopettaneiden yritysten tiedot ovat kolmelta kvartaalilta vuonna 216, jonka perusteella on laskettu keskiarvo koko vuoden osalta 25 ALOITTANEITA LOPETTANEITA

6 Into Seinäjoki 217/1 Yritysdynamiikka 6 +8 YRITYSPERUSTANTA KESKIMÄÄRIN VUODESSA VUOSINA Graafissa on kuvattu aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten välistä erotusta vuosina Seinäjoella on aloittanut keskimäärin 8 yritystä enemmän kuin on lopettanut vuosina Seinäjoen yritysperustanta on ollut positiivinen koko ajanjakson ajan. Seinäjoen yritysperustanta ylitti sadan yrityksen vuosittaisen rajan vuosina ja Seinäjoen yritysperustanta laski merkittävästi aikaisempaan verrattuna vuosina , mutta nousi jälleen lähelle keskimääräistä uraa vuonna Kuvio 5. Seinäjoen yritysperustanta vuosina * (Lähde: Tilastokeskus, yritykset) * Yritysperustannan tiedot ovat lopettaneiden yritysten osalta kolmelta kvartaalilta 216, jonka perusteella on laskettu koko vuoden 216 keskiarvo * +449 YRITYSPERUSTANTA VUOSINA , KASVUA LÄHES KAIKILLA TOIMIALOILLA Graafi kuvaa yritysperustantaa toimialoihin luokiteltuna. Seinäjoen yritysperustanta oli yhteensä 449 uutta yritystä vuosina Seinäjoen yritysdynamiikkaa kuvaa hyvin se, että yritysperustanta oli positiivinen kaikilla toimialoilla lukuun ottamatta teollisuutta (-7) ja rahoitus- ja vakuutustoimintaa (-1). Seinäjoen yritysperustanta oli määrällisesti suurinta kiinteistöalan toiminnassa (+114), ammatillisessa tieteellisessä, teknillisessä ja taiteellisessa toiminnassa (+87) ja tukku- ja vähittäiskaupassa (+57). Seinäjoen kannalta on merkittävää, että suuri kasvu kohdistui erityisesti osaamisintensiivisiin ja syvää asiantuntijuutta edellyttäviin toimialoihin (toimialat L ja M). Kuvio 6. Seinäjoen yritysperustanta toimialoittain vuosina (Lähde: Tilastokeskus, yritykset) X TOIMIALA TUNTEMATON U KANSAINVÄLISET ORGANISAATIOT JA TOIMIELIMET T KOTITALOUKSIEN TOIMINTA TYÖNANTAJINA S MUU PALVELUTOIMINTA R TAITEET, VIIHDE JA VIRKISTYS Q TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUT P KTUS O JULKINEN HALLINTO JA MAANPUOLUSTUS N HALLINTO- JA TUKIPALVELUTOIMINTA M AMMATILLINEN, TIETEELLINEN JA TEKNINEN TOIMINTA L KIINTEISTÖALAN TOIMINTA K RAHOITUS- JA VAKUUTUSTOIMINTA J INFORMAATIO JA VIESTINTÄ I MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA H KULJETUS JA VARASTOINTI G TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA F RAKENTAMINEN E VESIHUOLTO, VIEMÄRI- JA JÄTEVESIHUOLTO D SÄHKÖ-, KAASU- JA LÄMPÖHUOLTO C TEOLLISUUS B KAIVOSTOIMINTA JA LOUHINTA A MAATALOUS, METSÄTALOUS JA KALATALOUS

7 Into Seinäjoki 217/1 Yritysdynamiikka 7 +1 SEINÄJOEN YRITYSKANNAN KASVU VUOSINA Graafi kuvaa Seinäjoen yrityskantaa eli toimivien yritysten määrää vuosina Seinäjoen yrityskanta kasvoi tasaisesti vuoteen 213 saakka. Yrityskanta kasvoi vajaassa vuosikymmenessä lähes tuhannella yrityksellä. Seinäjoen yrityskanta on vakiintunut noin 4 yrityksen tasolle. Vuosina yrityskanta on säilynyt samalla tasolla. Vuonna 216 yrityskanta on laskenut teknillisesti PRH:n rekisteröintimuutosten vuoksi. Yrityskannan kasvu oli määrällisesti suurin vuonna 213, jolloin yrityskanta kasvoi vuodessa peräti 236 yrityksellä. Vuosina yrityskannan kasvu jäi molempina vuosina vain 12 yritykseen Kuvio 7. Seinäjoen yrityskanta (toimivien yritysten määrä) vuosina * (Lähde: Tilastokeskus, yritykset) *Vuoden 216 yrityskanta on vuoden kolmannen kvartaalin lopusta. Lisäksi PRH on poistanut rekisteristä de facto toimimattomia yrityksiä vuonna * 3. SEINÄJOEN TOIMIVIEN YRITYSTEN MÄÄRÄ SUHTEESSA ASUKASLUKUUN 3:NNEKSI KORKEIN 2 SUURIMMAN KAUPUNGIN JOUKOSSA Graafi kuvaa toimivien yritysten määrää suhteessa asukaslukuun (promillea). Toimivien yritysten määrässä väestöpohjaan suhteutettuna oli suuret erot 2 suurimman kaupungin välillä. Kahden ääripään eli Helsingin ja Oulun välillä oli lähes kaksinkertaiset erot toimivien yritysten määrässä vuonna 215. Yrityskanta oli asukaslukuun suhteutettuna ylivoimaisesti korkein Helsingissä ja sen jälkeen toimivia yrityksiä oli eniten Salossa, Seinäjoella ja Tampereella. Yrityskanta suhteessa väestöpohjaan oli alhaisin Oulussa, Kotkassa ja Vantaalla. Seinäjoella oli kolmanneksi eniten toimivia yrityksiä suhteessa väkilukuun vuonna , ,6 63,4 62, 61,7 61,6 59,2 56,7 56,3 56,1 54,1 53,5 53,1 53,1 51,8 51,3 5,8 48,4 Kuvio 8. Toimivien yritysten määrä 1 asukasta kohden 2 suurimmassa kaupungissa vuonna 215 (Lähde: Tilastokeskus, yritykset)

8 Into Seinäjoki 217/1 Yritysdynamiikka TOIMIVIEN YRITYSTEN MÄÄRÄN KASVU VUOSINA , KASVUA LÄHES KAIKILLA TOIMIALOILLA Graafi kuvaa Seinäjoen yrityskantaa toimialoihin (toimialaluokitus 28) luokiteltuna. Seinäjoen toimivien yritysten määrä kasvoi 369 yrityksellä vuosina Yrityskanta kasvoi lähes kaikilla toimialoilla. Yrityskanta kasvoi eniten kiinteistöalan toiminnassa (+84), maa-, metsä- ja kalataloudessa (+79) ja ammatillisessa tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa (+71). Yrityskannan muutos oli negatiivinen vain rakentamisessa (-19), rahoitus- ja vakuutustoiminnassa (-6), kuljetus- ja varastoinnissa (-5) ja vesi- ja viemärihuollossa (-2). Seinäjoella on noin 4 toimivaa yritystä ja 4 6 yritystoimipaikkaa. Erot kahden tilaston välillä perustuvat erilaiseen luokitukseen yritysten päätoimipaikkojen suhteen. Kuvio 9. Seinäjoen yrityskannan muutos toimialoittain vuosina (Lähde: Tilastokeskus, yritykset) X TOIMIALA TUNTEMATON U KANSAINVÄLISET ORGANISAATIOT JA TOIMIELIMET T KOTITALOUKSIEN TOIMINTA TYÖNANTAJINA S MUU PALVELUTOIMINTA R TAITEET, VIIHDE JA VIRKISTYS Q TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUT P KTUS O JULKINEN HALLINTO JA MAANPUOLUSTUS N HALLINTO- JA TUKIPALVELUTOIMINTA M AMMATILLINEN, TIETEELLINEN JA TEKNINEN TOIMINTA L KIINTEISTÖALAN TOIMINTA K RAHOITUS- JA VAKUUTUSTOIMINTA J INFORMAATIO JA VIESTINTÄ I MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA H KULJETUS JA VARASTOINTI G TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA F RAKENTAMINEN E VESIHUOLTO, VIEMÄRI- JA JÄTEVESIHUOLTO D SÄHKÖ-, KAASU- JA LÄMPÖHUOLTO C TEOLLISUUS B KAIVOSTOIMINTA JA LOUHINTA A MAATALOUS, METSÄTALOUS JA KALATALOUS SEINÄOEN YRITYSTOIMIPAIKKOJEN LIIKEVAIHTO KESKIMÄÄRIN HENKILÖÄ KOHDEN VUONNA 215 Graafi kuvaa kaupunkien yritystoimipaikkojen keskimääräistä liikevaihtoa vuoden 215 lopussa. Yritystoimipaikkojen liikevaihdossa oli suuret erot kaupunkien välillä. Yritystoimipaikkojen liikevaihto oli ylivoimaisesti suurin Espoossa. Pääkaupunkiseudun kolmen keskuskaupungin yritystoimipaikkojen liikevaihto oli korkein vuoden 215 lopussa. Seinäjoen yritystoimipaikkojen liikevaihto oli viidenneksi korkein suurten ja keskisuurten kaupunkien joukossa. Yritystoimipaikkojen liikevaihto oli alhaisin Mikkelissä ja Kuopiossa vuonna Kuvio 1. Yritystoimipaikkojen liikevaihto (1 euroa) 2 suurimmassa kaupungissa vuoden 215 lopussa

9 Into Seinäjoki 217/1 Yritysdynamiikka SEINÄJOEN YRITYSTEN UUSIUTUMISASTE 4:NNEKSI ALHAISIN 2 SUURIMMAN KAUPUNGIN JOUKOSSA Graafi kuvaa yritysten uusiutumisastetta suhteessa yrityskantaan. Yritysten uusiutumisaste tai luova tuho kuvaa yrityskannan vuosittaista uusiutumista. Uusiutumisaste saadaan laskemalla yhteen alueen aloittaneet ja lopettaneet yritykset, jonka jälkeen yhteismäärä suhteutetaan alueen yrityskantaan (toimivien yritysten määrään). Perusoletus on, että alueen hyvää yritysdynamiikkaa kuvaa yhtäältä korkea aloittaneiden yritysten määrä ja toisaalta elinkelvottomien yritysten lopettaminen. Yritysten uusiutumisaste oli korkein pääkaupunkiseudulla ja alhaisin Mikkelissä, Salossa ja Lahdessa. Seinäjoen uusiutumisaste oli neljänneksi alhaisin 2 suurimman kaupungin joukossa. Kuvio 11. Yritysten uusiutumisaste (luova tuho) 2 suurimmassa kaupungissa 215 (Lähde: Tilastokeskus, yritykset) 17,7 17, 16,6 16,5 16,3 16,1 15,9 15,8 15,7 14,6 14,4 14,2 13,9 13,8 13,2 13,2 12,8 12,7 12,6 12, SEINÄJOEN KAUPUNKISEUDUN ARVONLISÄYS KORKEIN SUURTEN JA KESKISUURTEN KAUPUNKISEUTUJEN JOUKOSSA VUOSINA Arvonlisäys on tuotettujen hyödykkeiden myyntihinnan ja sen valmistukseen käytettyjen myyntihinnan sekä sen valmistukseen käytettyjen välituotteiden ostohinnan erotus. Arvonlisäys koostuu pääosin työntekijöiden palkoista, henkilöstösivukuluista ja poistoista. Graafissa on verrattu suurimpien kaupunkiseutujen arvonlisäystä eli alueen omaa arvonlisäyksen muutosta vuosien välisenä aikana. Seinäjoen kaupunkiseudun arvonlisäys on ollut suurin (181,3) vertailtavista kaupunkiseuduista ennen Vaasan (181,2) ja Jyväskylän (168,9) kaupunkiseutuja. Kouvolan ja Salon rakennemuutosten syvyydestä kertoo se, että molempien seutujen arvonlisäys oli negatiivinen vuosina Kuvio 12. Arvonlisäyksen muutosindeksi suurimmilla kaupunkiseuduillavuosina (vuosi 2=1) (Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit SEINÄJOEN N N ROVANIEMEN N TURUN EN N LAHDEN HELSINGIN N N N N SAIMAAN N N

10 Into Seinäjoki 217/1 Työllisyysdynamiikka 1 Työllisyysdynamiikka

11 Into Seinäjoki 217/1 Työllisyysdynamiikka 11 75, 7,4% SEINÄJOEN TYÖLLISYYSASTE KILPAILU- KYKYINEN JA 2,8 %-YKSIKKÖÄ KORKEAMPI KUIN KOKO MAAN KESKIARVO VUODEN 215 LOPUSSA Graafi kuvaa vuotiaiden työllisten osuutta suhteessa vastaavan ikäiseen väestöön. Seinäjoen työllisyysaste oli 7,4 % vuoden 215 lopussa. Seinäjoen työllisyysaste oli erittäin kilpailukykyinen sekä suhteessa koko maan keskiarvoon että muihin suuriin ja keskisuuriin kaupunkeihin. Seinäjoen työllisyysaste oli 2,8 %-yksikköä korkeampi kuin koko maan keskiarvo vuoden 215 lopussa. Seinäjoen työllisyysaste nousi tasaisesti vuosina Finanssikriisin jälkeen tapahtui pieni lasku vuonna 29, jonka jälkeen työllisyysaste palautui aikaisemmalle tasolle vuosina Viime vuosina työllisyysaste on laskenut koko maan kehityksen tavoin finanssikriisiä edeltävälle vuoden 28 tasolle. Sipilän hallitusohjelman tavoitteena on 72 %:in työllisyysaste koko maassa. 74, 73, 72, 71, 7, 69, 68, 67, 66, Kuvio 13. Seinäjoen työllisyysaste (%) vuosina (Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit) 65, SEINÄJOEN TYÖLLISYYSASTE 3:NNEKSI KORKEIN 2 SUURIMMAN KAUPUNGIN JOUKOSSA VUODEN 215 LOPUSSA Graafi kuvaa vuotiaiden työllisten osuutta suhteessa vastaavan ikäiseen väestöön 2 suurimmassa kaupungissa. Työllisyysasteet vaihtelevat merkittävästi. Työllisyysaste oli korkein Espoossa, Vantaalla ja Seinäjoella sekä alhaisin Kotkassa, Joensuussa ja Jyväskylässä vuoden 215 lopussa. Espoo ja Vantaa olivat ainoa suurimmista kaupungeista, jotka ylsivät hallitusohjelman tavoitteena olevaan 72 %:in työllisyysasteeseen. Seinäjoen työllisyysaste oli kolmanneksi korkein 2 suurimman kaupungin joukossa vuoden 215 lopussa. 72,9 72,6 7,4 16,5 68,6 68,2 65,3 65,1 65, 64,9 64,2 64,2 64,1 64,1 63,6 63,4 63,4 63,2 59,9 59,3 Kuvio 14. Seinäjoen ja 2 suurimman kaupungin työllisyysaste (%) vuoden 215 lopussa (Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit)

12 Into Seinäjoki 217/1 Työllisyysdynamiikka ,4% SEINÄJOEN TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS- ASTE (%) VUODEN 214 LOPUSSA Graafi kuvaa Seinäjoen työpaikkojen määrää suhteessa alueella asuviin työllisiin. Seinäjoella oli koko ajanjakson ajan enemmän työpaikkoja kuin alueella asuu työllistä työvoimaa eli toisin sanoen Seinäjoen ulkopuolelta suuntautuu kaupunkiin työssäkäyntivirtoja enemmän kuin lähtee pois Seinäjoelta. Seinäjoen työpaikkaomavaraisuusaste vaihteli 11,1-112,5 %:in välillä vuosina Seinäjoen työpaikkaomavaraisuusaste on kohtalaisen korkea suurten ja keskisuurten kaupunkien joukossa ,1 11,6 112,5 111,7 111,9 111,7 112,1 111, Kuvio 15. Seinäjoen työpaikkaomavaraisuusaste (%) vuosina (Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit) SEINÄJOEN TYÖPAIKKAOMAVARAI- SUUSASTE (%) 6:NNEKSI KORKEIN 2 SUURIMMAN KAUPUNGIN JOUKOSSA VUODEN 214 LOPUSSA Graafi kuvaa työpaikkaomavaraisuusastetta 2 suurimmassa kaupungissa. Suurten ja keskisuurten kaupunkien työpaikkaomavaraisuudessa olivat suuret erot. Työpaikkaomavaraisuusaste oli korkein Helsingissä, Vaasassa ja Turussa sekä alhaisin Salossa, Espoossa ja Kouvolassa. Pääosa 2 suurimmasta kaupungista yli omavaraisuudessa 1 %:in paremmalle puolelle. Seinäjoen työpaikkaomavaraisuusaste oli kuudenneksi korkein 2 suurimman kaupungin joukossa vuoden 214 lopussa. 128,8 126,6 123,3 123,3 114,9 111,4 11,7 18,4 18,2 17,5 17,2 15,6 15,5 15,5 13,8 13,8 98,9 97,2 94,3 94,2 Kuvio 16. Seinäjoen ja 2 suurimman kaupungin työpaikkaomavaraisuusaste (%) vuonna 214 (Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit)

13 Into Seinäjoki 217/1 Työllisyysdynamiikka % SEINÄJOEN SEUDUN KAIKKIEN TOIMIALOJEN YRITYSTEN PALKKASUMMA JA LIIKEVAIHTO OVAT 1-2%:IN NOUSUSSA VUONNA 216 Graafi kuvaa Seinäjoen seudun kaikkien toimialojen palkkasumman ja liikevaihdon vuosimuutosta % vuosina Seinäjoen seudun palkkasumman ja liikevaihdon vuosittaiset muutokset ovat olleet varsin suuria 21-luvun aikana. Palkkasumman ja liikevaihdon muutos oli korkealla tasolla vuosina , jonka jälkeen ne heikkenivät asteittain vuoteen 215 saakka. Vuoden 216 kolmella ensimmäisellä kvartaalilla palkkasumma ja liikevaihto ovat kääntyneet talouden piristyessä uudelleen nousuun /I 216/II 216/III Kuvio 17. Seinäjoen seutukunnan kaikkien toimialojen palkkasumman ja liikevaihdon vuosimuutos % vuosina (Lähde: TEM, toimiala Online) PALKKASUMMAN VUOSIMUUTOS % LIIKEVAIHDON VUOSIMUUTOS % +5% SEINÄJOEN SEUDUN PIENTEN YRITYSTEN LIIKEVAIHTO JA PALKKASUMMA OVAT KASVANEET RIPEÄSTI KOLMELLA ENSIMMÄISELLÄ KVARTAALILLA 216 Graafi kuvaa Seinäjoen seudun kaikkien toimialojen pienyritysten palkkasumman ja liikevaihdon muutosta kvartaaleittain vuosina Seinäjoen seudun pienyritysten palkkasumma oli hieman negatiivinen vuoden 214 ensimmäisellä kvartaalilla ja matasi paikallaan vuoden 215 puoliväliin saakka, jonka jälkeen alueen pienyritysten palkkasumma on lähtenyt hyvään nousuun. Seinäjoen seudun pienyritysten liikevaihdon kasvu oli vähäistä ja kääntyi jopa negatiiviseksi vuoden 215 toisella kvartaalilla, mutta on sen jälkeen kääntynyt ripeään kasvuun pienyritysten palkkasumman tavoin Kuvio 18. Seinäjoen seutukunnan kaikkien toimialojen pienyritystenpalkkasumman ja liikevaihdon muutos % kvartaaleittain vuosina (Lähde: TEM, toimiala Online) Q1 PALKKASUMMA 214 Q2 214 Q3 214 Q4 215 Q1 215 Q2 215 Q3 215 Q4 216 Q1 216 Q2 216 Q3 LIIKEVAIHTO

14 Into Seinäjoki 217/1 Työllisyysdynamiikka , +49 SEINÄJOEN TYÖPAIKKAMÄÄRÄN KASVU YHTEENSÄ VUOSINA Graafi kuvaa alueen kaikkien työpaikkojen (työllisten) määrää. Seinäjoella oli yhteensä noin 29 5 työpaikkaa vuoden 214 lopussa. Seinäjoen työpaikkojen määrä kasvoi noin 4 9 työpaikalla vuosien välisenä aikana. Seinäjoen työpaikkamäärä kasvoi yhtäjaksoisesti ja tasaisesti vuosina Vuonna 214 työpaikkojen määrä väheni noin 5 edelliseen vuoteen verrattuna. 12, 115, 11, 15, 1, 95, 9, Kuvio 19. Seinäjoen työpaikkamääräkehityksen indeksi kaikilla työnantajasektoreilla vuosina (Indeksi 1=vuosi 2) (Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti) SEINÄJOEN TYÖPAIKKALISÄYS ON OLLUT 898 TYÖPAIKKAA VUOSINA TYÖPAIKKALISÄYS ON OLLUT POSITIIVINEN 13 TOIMIALALLA JA NEGATIIVINEN 7 TOIMIALALLA Graafi kuvaa Seinäjoen työpaikkakehitystä toimialoittain vuosina Seinäjoen työpaikkakehitys oli positiivinen. Seinäjoen työpaikkalisäys oli yhteensä 898 uutta työpaikkaa. Työpaikkakehitys oli positiivinen 13 toimialalla ja negatiivinen 7 toimialalla. Työpaikkojen määrä kasvoi ylivoimaisesti eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa (+838), hallinto- ja tukipalveluissa (+269), kotitalouksien työnantajatoiminnassa (+167) ja ammatillisessa tieteellisessä, teknillisessä ja taiteellisessa toiminnassa (+15). Työpaikkojen määrä väheni eniten teollisuuden toimialoilla (-517), rakentamisessa (-11) ja informaatiossa ja viestinnässä (-89). Kuvio 2. Seinäjoen määrällinen työpaikkakehitys toimialoittain vuosina (Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti) C TEOLLISUUS F RAKENTAMINEN J INFORMAATIO JA VIESTINTÄ H KULJETUS JA VARASTOINTI A MAATALOUS, METSÄTALOUS JA KALATALOUS B KAIVOSTOIMINTA JA LOUHINTA X TOIMIALA TUNTEMATON D SÄHKÖ-, KAASU- JA LÄMPÖHUOLTO U KANSAINVÄLISET ORGANISAATIOT JA TOIMIELIMET S MUU PALVELUTOIMINTA K RAHOITUS- JA VAKUUTUSTOIMINTA P KTUS R TAITEET, VIIHDE JA VIRKISTYS I MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA E VESIHUOLTO, VIEMÄRI- JA JÄTEVESIHUOLTO L KIINTEISTÖALAN TOIMINTA G TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA T KOTITALOUKSIEN TOIMINTA TYÖNANTAJINA M AMMATILLINEN, TIETEELLINEN JA TEKNINEN TOIMINTA O JULKINEN HALLINTO JA MAANPUOLUSTUS N HALLINTO- JA TUKIPALVELUTOIMINTA Q TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUT ,

15 Into Seinäjoki 217/1 Työllisyysdynamiikka 15 22,9% SEINÄJOEN TYÖLLISISTÄ ENITEN SIJOITTUU TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUJEN TOIMIALALLE VUODEN 214 LOPUSSA Graafissa on kuvattu Seinäjoen työllisten jakautumista eri toimialoille virallisen toimialaluokituksen mukaisesti vuoden 214 lopussa. Seinäjoen työllisistä enemmän kuin joka viides (22,9 %) sijoittuu terveys- ja sosiaalipalveluiden toimialalle. Muut eniten työllistävät toimialat ovat teollisuus (14,7 %) ja tukku- ja vähittäiskauppa (13,2 %). Keskisuuria työllistäviä toimialoja ovat lisäksi rakentaminen (6,5 %), koulutus (6,2 %) ja kuljetus ja varastointi (6,1 %). Kuvio 21. Seinäjoen työpaikkojen (työllisten) jakautuminen eri toimialoillevuoden 214 lopussa X TOIMIALA TUNTEMATON U KANSAINVÄLISET ORGANISAATIOT JA TOIMIELIMET T KOTITALOUKSIEN TOIMINTA TYÖNANTAJINA S MUU PALVELUTOIMINTA R TAITEET, VIIHDE JA VIRKISTYS Q TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUT P KTUS O JULKINEN HALLINTO JA MAANPUOLUSTUS N HALLINTO- JA TUKIPALVELUTOIMINTA M AMMATILLINEN, TIETEELLINEN JA TEKNINEN TOIMINTA L KIINTEISTÖALAN TOIMINTA K RAHOITUS- JA VAKUUTUSTOIMINTA J INFORMAATIO JA VIESTINTÄ I MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA H KULJETUS JA VARASTOINTI G TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA F RAKENTAMINEN E VESIHUOLTO, VIEMÄRI- JA JÄTEVESIHUOLTO D SÄHKÖ-, KAASU- JA LÄMPÖHUOLTO C TEOLLISUUS B KAIVOSTOIMINTA JA LOUHINTA A MAATALOUS, METSÄTALOUS JA KALATALOUS,8,,6 2,9 1,6 6,2 4,7 4,7 3,9 1, 1,4 1,8 3, 6,1,5,5,3 2,6 6,5 13,2 14,7 22,9, 5, 1, 15, 2, 25, 63% SEINÄJOEN KAIKISTA TYÖPAIKOISTA SIJAITSEE 63 % AVOIMELLA SEKTORILLA VUODEN 214 LOPUSSA Graafi kuvaa alueen työpaikkojen määrää työnantajasektoreittain. Seinäjoella kaikkien työpaikkojen määrä kasvoi 325 uudella työpaikalla (+1,1 %) vuosina Seinäjoen kaikista työpaikoista oli 63 % avoimella sektorilla vuoden 214 lopussa. Avoimella sektorilla tarkoitetaan yksityisen sektorin työpaikkoja ja yrittäjiä. Yksityisen sektorin työpaikat vähenivät 467 työpaikalla (-2,8 %), mutta yrittäjien määrä kasvoi 43 yrittäjällä (+1,7 %) vuosina Kuntatyöpaikkojen määrä kasvoi eniten määrällisesti (+876) ja suhteellisesti (1,8 %). Valtion työpaikkojen määrä kasvoi 95 uudella työpaikalla (+1,8 %), mutta valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden työpaikkoja katosi neljännes viiden vuoden aikana: valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden työpaikkoja katosi määrällisesti (-23) ja suhteellisesti (-24,6 %) eniten Kuvio 22. Seinäjoen työpaikkojen määrä työnantajasektoreittain vuosina (Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti) YKSITYINEN VALTIO KUNTA VALTIO OY YRITTÄJÄT

16 Into Seinäjoki 217/1 Työllisyysdynamiikka 16 11,6 7. SEINÄJOEN YKSITYISEN SEKTORIN TYÖPAIKKALISÄYS OLI 7:NNEKSI SUURIN 2 SUURIMMAN KAUPUNGIN JOUKOSSA VUOSINA Graafissa on verrattu yksityisen sektorin työpaikkojen määrän muutosta (%) 2 suurimmassa kaupungissa vuosina Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi 2 suurimmassa kaupungissa vain noin 1 5 työpaikalla (+,2 %) vuosina Kehitys oli kaksijakoista: yksityisen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi yhdeksässä kaupungissa ja väheni 11 kaupungissa ajanjakson aikana. Työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti eniten Vantaalla, Joensuulla ja Tampereella sekä väheni ylivoimaisesti eniten Salossa, Kouvolassa ja Kotkassa. Seinäjoella yksityisen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi 197 työpaikalla (+1,2 %). Seinäjoen yksityisen sektorin työpaikkojen kasvu oli määrällisesti vähäinen, mutta oli kuitenkin 7:nneksi korkein 2 suurimman kaupungin joukossa vuosina ,1 4,7 3,5 2,6 1,7 1,2,8,6 -,3 -,6-1, -1,1-2,5-4,7-4, -5,8-7,6-7,8-26,8 Kuvio 23. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrän muutos % 2 suurimmassa kaupungissa vuosina (Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti) 1,8-2,8 % -yksikköä SEINÄJOEN TYÖTTÖMYYSASTE ALHAISEMPI KUIN 27 SUURIMMAN KUNNAN KESKIARVO VUOSINA Graafi kuvaa työttömyysasteen vuosikeskiarvoa Seinäjoella ja 27 suurimmassa kunnassa. Seinäjoen työttömyysaste on ollut 21- luvulla merkittävästi alhaisempi kuin 27 suurimman kunnan keskiarvo. Seinäjoen työttömyysaste on ollut keskimäärin 1,8-2,8 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin 27 suurimman kunnan keskiarvo. Seinäjoen työttömyysaste oli 11,1 % vuonna 216, joka oli 2,8 %-yksikköä alhaisempi kuin 27 suurimman kunnan keskiarvo. Seinäjoen työttömyysaste oli yli 4 asukkaan kaupungeista toiseksi alhaisin Espoon jälkeen ja 27 suurimmasta kunnasta viidenneksi alhaisin Nurmijärven, Porvoon, Espoon ja Järvenpään jälkeen ,9 9,1 1,2 8,2 1,7 8,3 12,1 9,6 13,2 1,6 14, 13,9 11,7 11,1 13,5 1,9 2 Kuvio 24. Seinäjoen kaupungin ja 27 suurimman kunnan työttömyysasteen vuosikeskiarvo vuosina (Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työllisyystilasto) SUURIMMAN KUNNAN TYÖTTÖMYYSASTE SEINÄJOEN TYÖTTÖMYYSASTE

17 Into Seinäjoki 217/1 Työllisyysdynamiikka 17 18,2 19,2 2. SEINÄJOEN TYÖTTÖMYYSASTE (%) ON TOISEKSI ALHAISIN 2 SUURIMMAN KAUPUNGIN JOUKOSSA TAMMI- MAALISKUUSSA 217 Graafi kuvaa työttömyysastetta 2 suurimmassa kaupungissa. Seinäjoen työttömyysaste oli keskimäärin 1,6 % tammi-maaliskuussa 217. Seinäjoen työttömyysaste oli toiseksi alhaisin 2 suurimman kaupungin joukossa vuoden 217 ensimmäisellä kvartaalilla. Seinäjokea alhaisempi työttömyysaste oli vain Espoossa. Seinäjoen työttömyysaste aleni,2 %-yksikköä vuoden 216 vuosikeskiarvosta vuoden 217 ensimmäisellä kvartaalilla. Seinäjoella oli keskimäärin 3 27 työtöntä työnhakijaa tammi-maaliskuussa ,8 1,6 11,2 11,4 11,7 12,1 13, 13,3 14,6 15,2 15,2 15,3 15,6 15,8 15,9 16, 16,1 16,7 Kuvio 25. Työttömyysaste 2 suurimmassa kaupungissa tammi-maaliskuussa 217 (Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työllisyystilasto) SEINÄJOEN TYÖTTÖMYYDEN RAKENNE KAKSIJAKOINEN Graafissa on kuvattu nuorten alle 25-vuotiaiden ja pitkäaikaistyöttömien (yli vuosi yhtäjaksoisesti työttömänä) osuutta Seinäjoen kaikista työttömistä työnhakijoista vuosina Seinäjoella nuorten työttömien osuus on vaihdellut 15,7-19,7 %:in välillä kaikista työttömistä. Pitkäaikaistyöttömien osuus on ollut samalla tasolla kaikista työttömistä koko ajanjakson ajan. Vuonna 216 pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä nousi korkeimmaksi 21-luvun aikana. 16,9 23,1 15,7 22,2 17,2 22,7 17,3 2,5 17,9 21,9 18,6 22,8 19,7 23,6 18,4 23, Kuvio 26. Seinäjoen nuorten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä vuosina (Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työllisyystilasto) NUORTEN TYÖTTÖMIEN OSUUS KAIKISTA TYÖTTÖMISTÄ PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN OSUUS KAIKISTA TYÖTTÖMISTÄ

18 Into Seinäjoki 217/1 Työllisyysdynamiikka NUORTEN ALLE 25-VUOTIAIDEN TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS KAIKISTA TYÖTTÖMISTÄ KORKEIN 2 SUURIMMAN KAUPUNGIN JOUKOSSA VUONNA 216 Graafi kuvaa nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien osuutta kaupungin kaikista työttömistä 2 suurimmassa kaupungissa. Nuorten työttömien osuus vaihteli varsin paljon 2 suurimman kaupungin joukossa vuonna 216. Nuorten työttömien osuus oli alhaisin pääkaupunkiseudun keskuskaupungeissa ja korkein Seinäjoella, Oulussa ja Jyväskylässä. Seinäjoella nuorten työttömien osuus kaikista työttömistä oli kaksi kertaa suurempi kuin Helsingissä. Seinäjoella oli keskimäärin joka viides työtön työnhakija alle 25-vuotias vuonna 216. Kuvio 27. Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien osuus (%) kaikista työttömistä 2 suurimmassa kaupungissa vuonna 216 (Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työllisyystilasto) 9,8 1,6 11,2 11,4 11,7 12,1 13, 13,3 14,6 15,2 15,2 15,3 15,6 15,8 15,9 16, 16,1 16,7 18,2 19,2 1. PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN OSUUS KAIKISTA TYÖNHAKIJOISTA ALHAISIN 2 SUURIMMAN KAUPUNGIN JOUKOSSA VUONNA 216 Graafi kuvaa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden osuutta kaupungin kaikista työttömistä 2 suurimmassa kaupungissa. Pitkäaikaistyöttömien osuus vaihteli merkittävästi. Pitkäaikaistyöttömien osuus oli alhaisin Seinäjoella, Vaasassa ja Lappeenrannassa sekä korkein Helsingissä, Espoossa ja Lahdessa. Seinäjoella pitkäaikaistyöttömien osuus oli samalla tasolla koko ajanjakson välisen ajan, kun useissa muissa kaupungeissa pitkäaikaistyöttömien osuus kaksinkertaistui 21-luvun aikana. 23,6 27,9 31,4 32, 32,2 32,5 33, 33,5 33,6 34, 34,6 35,5 37, 38, 38,6 38,9 39,4 41,5 42,5 43, Kuvio 28. Pitkäaikaistyöttömien osuus (%) kaikista työttömistä 2 suurimmassa kaupungissa vuonna 216 (Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työllisyystilasto) LAPPEENTARNTA

19 Into Seinäjoki 217/1 Tulodynamiikka 19 Tulodynamiikka

20 Into Seinäjoki 217/1 Tulodynamiikka 2 25, 19,4 M / kk SEINÄJOEN TILITETTYJEN KUNNALLIS- VEROJEN MÄÄRÄ KESKIMÄÄRIN KUUKAUDESSA TAMMI-HUHTIKUSSA 217 Graafi kuvaa Seinäjoen tilitettyjen kunnallisverojen määrää kuukausittain vuosina Seinäjoen tilitetyt kunnallisverot olivat keskimäärin 17,2 miljoonaa euroa kuukaudessa vuonna 215, nousivat 17,3 miljoonaan euroon kuukaudessa vuonna 216 ja edelleen 19,4 miljoonaan euroon kuukaudessa tammi-huhtikuussa 217. Tilitettyjen kunnallisverojen määrä ei ole täysin vertailukelpoinen kuukausitasolla tilitysten muuttuvien jaksotusten vuoksi. MILJOONAA EUROA 2,5 15, 1, 5,, -5, TAMMIKUU HELMIKUU MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU KESÄKUU HEINÄKUU ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU MARRASKUU JKLUU Kuvio 29. Seinäjoen tilitettyjen kunnallisverojen määrä kuukausittain vuosina (miljoonaa euroa, pyöristetty lähimpään 1 euroon) (Lähde: Verohallinto, tilitykset kunnittain) SEINÄJOEN KUNNALLISVEROT ASUKASTA KOHDEN OLIVAT 1:NNEKSI KORKEIMMAT 2 SUURIMMAN KAUPUNGIN JOUKOSSA VUONNA 215 Graafissa on verrattu 2 suurimman kaupungin kunnallisverojen määrää euroina asukasta kohden vuonna 215. Kaupunkien välillä oli kunnallisverotettujen eurojen määrässä suuret erot asukasta kohden laskettuna. Kunnallisverotuotto asukasta kohden oli korkein pääkaupunkiseudun keskuskaupungeissa ja alhaisin Joensuussa, Mikkelissä ja Jyväskylässä. Helsingin ja Joensuun välillä oli noin 1 3 euron ero asukasta kohden laskettuna. Seinäjoen kunnallisverot asukasta kohden olivat euroa vuonna 215 eli 1:nneksi suurimmat suurten kaupunkien joukossa Kuvio 3. Seinäjoen ja 2 suurimman kaupungin kunnallisverot euroa asukasta kohden vuonna 215 (Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit)

21 Into Seinäjoki 217/1 Tulodynamiikka , M / kk SEINÄJOEN TILITETTYJEN YHTEISÖVEROJEN MÄÄRÄ KESKIMÄÄRIN KUUKAUDESSA TAMMI-HUHTIKUUSSA 217 Graafi kuvaa Seinäjoen tilitettyjen yhteisöverojen määrää kuukausittain vuosina Seinäjoen tilitettyjen yhteisöverojen määrä oli 15,2 miljoonaa euroa vuonna 215 ja 13 miljoonaa euroa vuonna 216. Tilitettyjen yhteisöverojen määrä oli keskimäärin 1,3 miljoonaa euroa kuukaudessa vuonna 215, 1,1 miljoonaa euroa vuonna 216 ja 1, miljoonaa euroa tammi-huhtikuussa 217. Tilitettyjen yhteisöverojen määrä ei ole täysin vertailukelpoinen kuukausitasolla tilityksissä tapahtuvien muuttuvien jaksotusten vuoksi TAMMIKUU HELMIKUU MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU KESÄKUU HEINÄKUU ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU MARRASKUU JKLUU Kuvio 31. Seinäjoen tilitettyjen yhteisöverojen määrä kuukausittain vuosina (Lähde: Verohallinto, tilitykset kunnittain) SEINÄJOEN YHTEISÖVEROT ASUKASTA KOHDEN OLIVAT 5:NNEKSI KORKEIMMAT 2 SUURIMMAN KAUPUNGIN JOUKOSSA VUONNA 215 Graafissa on verrattu 2 suurimman kaupungin yhteisöverojen määrää asukasta kohden laskettuna vuonna 215. Yhteisöverojen määrässä oli lähes nelinkertaiset erot kaupunkien ääripäiden välillä. Yhteisöverot olivat asukasta kohden laskettuna korkeimmat Helsingissä, Espoossa ja Turussa sekä alhaisimmat Jyväskylässä, Rovaniemellä ja Oulussa. Seinäjoen yhteisöverot olivat 358 euroa asukasta kohden laskettuna vuonna 215 eli viidenneksi korkeimmat 2 suurimman kaupungin joukossa Kuvio suurimman kaupungin yhteisöverot euroa asukasta kohden vuonna 215 (Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit)

22 Into Seinäjoki 217/1 Tulodynamiikka SEINÄJOEN VEROTULOT ASUKASTA KOHDEN 7:NNEKSI KORKEIMMAT 2 SUURIMMAN KAUPUNGIN JOUKOSSA VUONNA 215 Graafissa on laskettu yhteen kaupunkien kunnallis-, yhteisö- ja kiinteistöverot euroina asukasta kohden vuonna suurimman kaupunkien verotuloissa oli asukasta kohden laskettuna noin 1 6 euron erot ääripäiden välillä. Verotulot olivat korkeimmat pääkaupunkiseudun kolmessa keskuskaupungissa ja alhaisimmat Joensuussa, Jyväskylässä ja Salossa. Seinäjoen verotulot asukasta kohden olivat vähän alle 4 euroa vuonna 215 eli seitsemänneksi korkeimmat 2 suurimman kaupungin joukossa Kuvio 33. Seinäjoen ja 2 suurimman kaupungin verotulot euroina asukasta kohden vuonna 215 (Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit)

23 SISÄLTÖ: VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO, TUTKIMUSPALVELU TIMO ARO OY GRAAFINEN SUUNNITTELU: KASPERI VAARA LÄHTEET: TILASTOKESKUKSEN JA VEROHALLINNON TIETOKANNAT JA REKISTERIT, TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Yritysten menestystä varten