Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere

Transkriptio

1 Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere

2 - Kaupunkialueet - Kaupunkipolitiikka - Kasvukeskukset - Kaupunkiseutulähtöisyys - Maaseutualueet - Aluepolitiikka - Monikeskuksisuus - Maakuntalähtöisyys

3 Esityksen pääviesti Koko maan voimavarojen hyödyntäminen on pienen maan kansallinen etu. Koko maan ja suurten kaupunkiseutujen kehittäminen eivät ole kuitenkaan toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen kasvu on tosiasia eikä tunne

4 Neljä pointtia kaupungistumisesta yhteiskunnallisena ja alueellisena ilmiönä 1.Kaupunkialueiden kasvu on globaali ja kansallinen ilmiö: Suomi on monin tavoin myöhäiskaupungistunut, mutta nopeasti kaupungistunut maa. Kaupungistumiseen liittyy useita kasautumisetuja ja haittoja, joihin vaikuttavat maantieteelliset ja historialliset tekijät sekä julkisen vallan ja instituutioiden toimet. Kaupungistuminen on keskeinen tekijä alueiden muutos- ja kehitysdynamiikassa 2.Sujuvat ja nopeat yhteydet stimuloivat kehitystä: Liikennepoliittiset ratkaisut stimuloivat aluekehitystä. Kaupunkiseutujen sisällä korostuu sujuva ja toimiva sisäinen joukko- ja kevyt liikenne, asemanseutujen infrastruktuurin kehittäminen ja liikkuvuuden sujuvoittaminen. Kaupunkiseutujen välillä korostu matkaketjut, liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat liikenneyhteydet. Liikkuminen työmarkkina-alueiden välillä korostuu. Aikaetäisyys minuuttia tai 100 km ylärajana. 3.Suurten kaupunkiseutujen kansallinen merkitys kasvaa: Kaupungeilla, kaupunkiseuduilla ja kaupunkipolitiikalla on perinteisesti ollut ohut rooli kansallisessa politiikassa. Varsinkin suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen kehittäminen on ollut enemmän hillitsevää, koordinoimatointa ja reaktiivista ja vähemmän stimuloivaa, koordinoitua ja proaktiivista. Suomessa asuu kaupunkialueilla tilastointitavasta riippuen % koko maan asukkaista. Neljä viidestä asuu 20 suurimmalla ja puolet kuudella suurimmalla seudulla. Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen osuus kaksi kolmasosaa tai neljä viidesosaa kaikille keskeisillä tunnusluvuilla 4.Internet-talous ja työn tekemisen muodot muovaavat aluerakennetta: Tiedonsiirron ja tietoteknologian kehitykseen liittyvät tekijät eivät ole lisänneet aikaan, paikkaan ja etäisyyteen liittyvää riippumattomuutta oletusten vastaisesti, vaan on entisestään korostunut kasvokkain tapahtuvien kontaktien, jakamisen ja yhteisöllisyyden merkitystä

5 Neljä yli asukkaan kaupunkiseudut (Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seudut)

6 yli tai noin asukkaan kaupunkiseudut (Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Hämeenlinnan, Vaasan, Kouvolan ja Lappeenrannan

7 Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen (14/70) osuus koko maasta eräillä tunnusluvuilla 68,0 % väestöstä (2014) 71,7 % työpaikoista (2013) 74,0 % bkt:sta (2013) 88,3 % t&k menoista ( ,1 % korkea-asteen suorittaneista (2014) 79,5 % uusista asunnoista ( ) 83,4 % vieraskielisistä (2015) 69,9 % työllisistä (2013) 57,3 % yrityksistä (2013) 14

8 5 teesiä tulevaisuuden kaupunkiseuduista! 1.KASVAVAT kaupunkiseudut 2.LAAJENEVAT kaupunkiseudut 3. LIIKKUVAT kaupunkiseudut 4.HOUKUTTELEVAT kaupunkiseudut 5.MUUTTUVAT kaupunkiseudut

9 1. Tulevaisuuden kaupunkiseudut kasvavat

10 10 suurimman kaupunkiseudun* väestölisäys ja ennuste väestönlisäyksestä vuosina Kaksi kolmesta (61,4 %) asukkaasta asui 10 suurimmalla kaupunkiseudulla vuonna suurimman kaupunkiseudun väestö kasvoi yhteensä henkilöllä vuosina Väestöennusteen mukaan 10 suurimman kaupunkiseudun väkiluku kasvaa noin henkilöllä ja trendiennusteen mukaan henkilöllä vuoteen 2030 mennessä Väestö kasvaa ennusteiden mukaan määrällisesti eniten Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seuduilla vuosina Neljän suuren väestölisäys yhteensä noin henkilöä! *Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun ja Seinäjoen KAUPUNKISEUTU/ VÄESTÖNLISÄYS / VÄESTÖNLISÄYS VÄESTÖENNUSTEEN TRENDIENNUSTE VÄESTÖLISÄYKSESTÄ SUURINTA SEUTUA TOTEUTUNUT KEHITYS PERUSTEELLA VUOSIEN KEHITYKSEN MUKAAN Helsingin Tampereen Turun Oulun Lahden Jyväskylän Porin Kuopion Joensuun Seinäjoen SUURINTA SEUTUA Lähde: Tilastokeskus, väestö ja väestöennuste

11 Tampereen seudun vuosittainen väestönlisäys vuosina ja väestöennuste Tampereen seudun väkiluku kasvoi yhteensä henkilöllä vuosina eli keskimäärin 3210 henkilöllä vuodessa (punainen käyrä) Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Tampereen seudun väestölisäys on yhteensä henkilöä vuosina eli keskimäärin 2458 henkilöä vuodessa (sininen käyrä) Tampereen seudun väestölisäys oli keskimäärin henkilöä vuosina (vihreä käyrä)

12 2. Tulevaisuuden kaupunkiseudut laajenevat

13 Tampereen vaikutusalue matkaetäisyytenä (km) ONKO TAMPERE SUOMEN SYDÄN SAAVUTETTAVUUDEN JA ALUEELLISEN LIIKKUVUUDEN NÄKÖKULMASTA? 20 kilometrin (A) etäisyydellä Tampereesta asuu yhteensä asukasta ja sijaitsee työpaikkaa F 100 kilometrin (B) etäisyydellä Tampereesta asuu asukasta ja sijaitsee yhteensä työpaikkaa 200 kilometrin (C) etäisyydellä asuu noin 3,7 miljoonaa asukasta eli 67,8 % koko maan asukkaista. Lisäksi alle 200 kilometrin etäisyydellä sijaitsee 71 % koko maan työpaikoista 500 kilometrin (E) etäisyydellä Tampereesta asuu 94,2 % koko maan asukkaista ja sijaitsee 96 % työpaikoista! D C B A E Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016

14 Tampereen vaikutusalue 30, 60 ja 90 minuutin ajoaikaetäisyydellä Kartta kuvaa Tampereen vaikutusaluetta 30, 60 ja 90 minuutin ajoaikaetäisyydellä Tampereen keskustasta: kartassa on huomioitu julkinen ja yksityinen liikenne, taajamarajoitteet ja ruuhkaajat Tampereen 30 minuutin etäisyysvyöhykkeellä asuu noin asukasta ja sijaitsee työpaikkaa 8/10 Tampereen 60 minuutin etäisyysvyöhykkeellä asuu noin asukasta (joka 10. suomalainen) ja sijaitsee yhteensä noin työpaikkaa. HUOM! Pirkanmaa asukasta! Tampereen 90 minuutin etäisyysvyöhykkeellä asuu 1,1 miljoonaa asukasta (joka 5. suomalainen) ja sijaitsee yhteensä noin työpaikkaa Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016

15 3. Tulevaisuuden kaupunkiseudut liikkuvat

16 Kokonaisnettomuutto maakunnittain /9 MAAKUNTA KUNTIEN VÄLINEN NETTOMAAHAN- KOKONAISNETTO- NETTOMUUTTO MUUTTO MUUTTO UUSIMAA PIRKANMAA VARSINAIS-SUOMI POHJOIS-SAVO PÄIJÄT-HÄME KESKI-SUOMI POHJANMAA KANTA-HÄME POHJOIS-KARJALA ETELÄ-KARJALA POHJOIS-POHJANMAA KYMENLAAKSO SATAKUNTA KESKI-POHJANMAA ETELÄ-SAVO ETELÄ-POHJANMAA LAPPI KAINUU Kokonaisnettomuutto maakunnittain vuosina /9 MUUTTOVOITTOA (10) MUUTTOTAPPIOTA (8) Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike Kartta ja analyysi : Timo Aro 2016

17 Kokonaisnettomuutto seutukunnittain /9 SEUTUKUNTA KUNTIEN VÄLINEN NETTOMAAHAN- KOKONAISNET- NETTOMUUTTO MUUTTO TOMUUTTO Helsingin Tampereen Turun Oulun Kuopion Jyväskylän Vaasan Lahden Joensuun Hämeenlinnan Seinäjoen Lappeenrannan Porvoon Etelä-Pirkanmaan Mikkelin Rovaniemen Porin Kotka-Haminan Kokkolan Tunturi-Lapin Kokonaisnettomuutto seutukunnittain vuosina /9 MUUTTOVOITTOA (26) MUUTTOTAPPIOTA (44) Vaasan Turun Tampereen Hämeenlinnan Helsingin Oulun Jyväskylän Lahden Kuopion Joensuun Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike Kartta ja analyysi : Timo Aro 2016

18 Sijainnin merkitys korostuu suhtees-sa liikenne- ja kasvukäytäviin Kartassa on tarkasteltu paikkatiedon avulla 20 kilometrin liikenne- ja kasvukäytäviä sormikkaana Helsingistä suhteessa Turkuun, Poriin, Tampereeseen (Ouluun), Lahteen ja Kotkaan Viiden Helsingistä lähtevän 20 kilometrin liikennekäytävän (tie tai rautatie) varrella asui 3,4 miljoonaa asukasta eli 62,1 % koko maan väestöstä. Sormikkaan asukasluku kasvoi yhteensä asukkaalla (20,2 %) vuosina Sormikkaan alueella oli yhteensä 1,4 miljoonaa työpaikkaa eli 62,3 % koko maan työpaikoista Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016

19 4. Tulevaisuuden kaupunkiseudut houkuttelevat

20 Kaupungit, joihin voisi ajatella muuttavansa (%) N=3648 vastaajaa, kohteena 37 kaupunkia

21 Kaupungit, joihin ei muuttaisi missään nimessä (%)

22 Kokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina (4-10) Mikkeli Joensuu Savonlinna Vaasa Rovaniemi Vantaa Lappeenranta Lahti Porvoo Hämeenlinna Espoo Naantali Oulu Helsinki Kuopio Jyväskylä Turku Tampere 6,71 6,76 6,85 6,9 6,92 6,96 7 7,03 7,22 7,22 7,25 7,3 7,4 7,42 7,5 7,64 7,73 Kaupunkien keskiarvo 7,00 (37 kaupunkia) 4 4,5 5 5,5 6 6,5 7 7,5 8 8,5 9 9,5 10 8,07

23 Miksi Tampere ja Tampereen seutu on aina piikkipaikalla? Vai onko kyse jostain Tampere unelmasta?

24 Houkuttelevan ja vetovoimaisen alueen kuusi tunnusmerkkiä 1. KOVAT VETOVOIMATEKIJÄT (alue- ja paikallistalouden kehitys, työllisyys- ja työpaikkakehitys, koulutustarjonta, innovaatio- ja osaamiskeskittymät, suuret yritykset ja niiden verkostot, investoinnit ja alueen koko) 2. SIJAINTITEKIJÄT (alueen sijainti suhteessa em. solmupisteisiin, nopeat ja sujuvat liikenneyhteydet, sijaintietu tai haitta suhteessa kasvu-keskuksiin, ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus ja asemanseudut) 3. PEHMEÄT VETOVOIMATEKIJÄT (alueen fiilis, tunnelma ja ilmapiiri, tarina, identiteetti, historia ja kerroksellisuus, tapahtumat ja elämykset, vetovoimakohteet, kulttuuri- ja vapaa-ajan vetovoimapalvelut, urbaani pöhinä jne.) 4. MAINETEKIJÄT (alueen hyvä tai huono maine, identiteetti, imago, mieli- ja mainekuvat, paikan henki jne.) 5. IDENTITEETTITEKIJÄT (alueeseen tai ihmisiin liittyvät henkilökohtaiset siteet ja kytkökset, syntymä-, koti- tai opiskelupaikkaan liittyvä samaistuminen, perhe, ystävät, sukulaiset ja muut lähiverkostot, yhteenkuuluvuuden tunne johonkin paikkaan) 6. VILLIT KORTIT (johonkin alueeseen tai paikkaan liittyvät paikalliset erityispiirteet tai pienet ja vähäpätöiset tapahtumat, joista kasvaa ajan mittaan jotain suurta)

25 5. Tulevaisuuden kaupunkiseudut muuttuvat

26 Vieraskielisten määrän kehitys koko maassa ja suurimmilla kaupunkiseuduilla vuosina Vieraskielisillä tarkoitetaan muita kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisiä henkilöitä. Graafissa on verrattu vieraskielisten määrän kehitystä koko maassa ja 14 suurimmalla kaupunkiseudulla Koko maa Tampereen seutu: 1990: 0,4 % 2000: 1,8 % 2010: 3,7 % 2015: 4,8 % 14 suurinta seutua 4,2 % (2010) 6,0 % (2015) Vuonna 1990 koko maassa oli noin vieraskielistä eli vain 0,5 % koko väestöstä Vuonna 2015 koko maassa oli noin vieraskielistä eli 6 % koko väestöstä. Vieraskielisten määrä 13 kertaistui vuosina ,5 % (1990) 1,9 % (2000) 14 suurimmalla kaupunkiseudulla oli 83,6 % kaikista vieraskielisistä vuonna

27 Jos ei ymmärretä sitä, miksi kaupunkiseudut ovat erilaisia, mikään uudistus ei voi toteutua. Pahimmillaan tasapäistäminen tarkoittaa sitä, ettei missään ei synny globaalisti kilpailukykyisiä malleja - Jenni Airaksinen -