KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu

Transkriptio

1 KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu Valtiotieteen tohtori Timo Aro

2 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen yhteistyössä keskenään. Se mahdollisuus pitää käyttää asia on kaikille yhteinen. Tärkeintä on avoimuus ja luottamuksellinen neuvotteluilmapiiri. Seutupsykologia on nyt jos koskaan paikallaan. Vain siten löydetään poliittinen tahtotila muutosten tekemiseen - Porin seudun PARAS-työryhmän jäsenen kommentti

3 Aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1. Kaupungistuminen ja keskittyminen jatkuu: Metropolialueen ja suurten kasvukeskusten vaikutusalueiden laajeneminen etenee alueja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisyyden ehdoilla 2. Aluekehityksen ekonomisaatio (Sami Moisio): Suuruuden ekonomia ja talous keskiössä kaikessa ja kaikkialla. Muuttoliike ja työvoiman liikkuvuus lisääntyvät edelleen. Kaupunkiseutujen sisäisten ja välisten muuttojen sekä maahanmuuton merkitys kasvaa 3. Sopimus-, kaupunki- ja kilpailukykypolitiikka korostuva: sopimukselliset järjestelyt) korostavat erityisesti toiminnallisten alueiden merkitystä 4. Kiihtyvä kaupunkiseutujen välinen eiaineellinen kilpailu (osaaminen, uudet avaukset, innovaatiot, investoinnit ja luovuus)

4 Jyväskylän seudun elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmat tässä esityksessä 3. Mainekuva (Kolmannet tekijät) 1. Ulkoinen elinvoima (Kovat tekijät) 2. Sisäinen elinvoima (Pehmeät tekijät)

5 Sijaintidynamiikka Aluetalousdynamiikka Väestödynamiikka Osaamisdynamiikka Yritysdynamiikka Kuntatalousdynamiikka Muu dynamiikka 1. Ulkoisen elinvoiman näkökulmat

6 e l i n v o i m a ja k i l p a i l u k y k y?

7 Noin asukkaan toiminnallisten alueiden elinvoiman vertailu vuosina

8 Väestödynamiikka

9 Väestönmuutos seuduittain (69) keskipitkällä aikavälillä Väkiluku kasvoi 22 seudulla ja väheni 47 seudulla vuosien välisenä aikana Väkiluku kasvoi yli henkilöllä vain viidellä seudulla Helsingin seutu Tampereen seutu Oulun seutu Turun seutu Jyväskylän seutu Viiden em. kaupunkiseudun väestönlisäys yhteensä henkilöä Väestö vähentyi 6 seudulla yli henkilöä: Imatran, Kehys-Kainuun, Pielisen Karjalan, Ylä-Savon, Itä-Lapin ja Savonlinnan seuduilla

10 Väestönlisäys tuhatta asukasta kohden vuosina Seutukunta Väestönlisäys abs. Väestönlisäys promillea Väestönlisäys abs. Oulun , ,4 Helsingin , ,6 Tampereen , ,6 Jyväskylän , ,5 Vaasan , ,3 Hämeenlinnan , ,5 Turun , ,2 Kuopion , ,1 Seinäjoen , Lahden , ,4 Joensuun 588 4, ,2 Lappeenrannan , ,5 Porin , ,8 Suurten kaupunkiseutujen väkiluku kasvoi hlöllä vuosina Jyväskylän seudun väkiluku kasvoi noin hlöllä vuosina Jyväskylän seudun lisäys oli 3:nneksi korkein vuosina ja 4:nneksi korkein2007 Väestönlisäys promillea Oulun seudun väestönlisäys oli suurin asukaslukuun suhteutettuna vuosina Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

11 Eri ikäryhmien ennustettu muutos väestöennusteiden mukaan vuosina (2) Lähde: ALLI-kartasto

12 Eri ikäryhmien ennustettu muutos väestöennusteiden mukaan vuosina (2) Lähde: ALLI-kartasto

13 Kaupunkiseutujen välinen muuttoliike ikäryhmittäin vuosina Lähde: ALLI-kartasto

14 Jyväskylän seudun nettomuutto seuduittain kahtena ajankohtana Lähde: ALLI-kartasto

15 Muuttovetovoima tuhatta asukasta kohden vuosina (kuntien välinen nettomuutto maan sisäisestä muuttoliikkeestä) Seutukunta Muuttovoitto abs. Muuttovoitto promillea Muuttovoitto abs. Tampereen , ,1 Hämeenlinnan , ,2 Jyväskylän , ,2 Oulun ,3 Kuopion -57-0, ,7 Turun , ,4 Helsingin , ,1 Lahden 273 1, ,2 Seinäjoen , ,1 Vaasan , ,4 Joensuun , ,4 Porin , ,3 Lappeenrannan 393 4, ,9 Muuttovoitto promillea Suuret kaupunkiseudut saivat muuttovoittoa yhteensä henkilöä Jyväskylän seutu sai muuttovoittoa noin henkilöä vuosina Jyväskylän seutu oli 3:nneksi vetovoimaisin seutu sekä että Tampereen seudun muuttovetovoima oli suurin vuosien välisenä aikana Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

16 Aluetalousdynamiikka

17 Bruttokansantuotteen kehitys vuosina Seutukunta BKTA 2000 BKTA 2011 Muutos abs Muutos % Indeksi 2000 (100=koko maa) Indeksi 2011 (100= koko maa 2011) Helsingin ,8 141,6 134,2 Vaasan ,8 98,7 117,2 Tampereen ,4 101,0 99,7 Oulun ,5 109,9 90,9 Turun ,0 93,8 97,2 Kuopion ,2 83,2 95,9 Lappeenrannan ,1 101,9 98,9 Seinäjoen ,8 76,6 89,2 Porin ,1 86,3 88,8 Jyväskylän ,1 79,9 84,0 Joensuun ,0 77,9 82,9 Lahden ,9 80,3 81,4 Hämeenlinnan ,6 85,1 83,5 Jyväskylän seudun BKT asukasta kohden oli 11. (2000) ja 10. (2010) vertailuseutujen joukossa Jyväskylän muutosprosentti oli 5:nneksi korkein vuosien välillä Vertaa Jyväskylän kehitystä Lahteen, Poriin, Kuopioon ja Seinäjokeen! Helsingin BKT asukasta kohden korkein, mutta Vaasan ja Seinäjoen BKT:n kasvu korkeinta Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

18 Jyväskylän seudun BKT asukasta kohden oli 11. (2000) ja 10. (2010) vertailuseutujen joukossa Jyväskylän muutosprosentti oli 5:nneksi korkein vuosien välillä BKT:n muutos% korkein Vaasan, Seinäjoen ja Kuopion seuduilla Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

19 Yritysperustanta vuosina ja (aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten nettomäärä suhteessa yrityskantaan) Seutukunta Yritysperustanta % Yritysperustanta % Oulun 3,4 3,5 0,1 Helsingin 2,8 3,2 0,4 Jyväskylän 2,6 3 0,4 Tampereen 2,6 3,4 0,8 Turun 2,4 3,3 0,9 Kuopion 1,7 2,1 0,4 Hämeenlinnan 2,6 2,6 0 Lahden 1,3 1,4 0,1 Joensuun 1,7 2,1 0,4 Lappeenrannan 1,7 2,5 0,8 Porin 1,6 1,9 0,3 Vaasan 1,8 1,9 0,1 Seinäjoen 2 2,4 0,4 Muutos %-yks. Yritysperustannan alueelliset erot olivat yllättävän suuria 2000-luvulla Jyväskylän seudun yritysperustanta oli 3:nneksi suurinta vuosina Jyväskylän seudun yritysperustanta oli 5:nneksi suurinta vuosina Oulun seudun yritysperustanta oli suurinta sekä että Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset

20 Yrityskannan uusiutumisaste (luova tuho) ja (aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten yhteismäärä suhteessa yrityskantaan) Seutukunta Uusiutumis % Uusiutumis % Oulun 18,9 19,7 0,8 Helsingin 19,8 19,6-0,2 Jyväskylän 18,6 18,5-0,1 Tampereen 18,4 18,3-0,1 Turun 17,3 17,6 0,3 Kuopion 17,2 17,5 0,3 Hämeenlinnan 17,3 17-0,3 Lahden 17 16,9-0,1 Joensuun 15,2 16,5 1,3 Lappeenrannan 16,8 15,8-1 Porin 16,4 15,7-0,7 Vaasan 15,3 15,1-0,2 Seinäjoen 14 14,7 0,7 Muutos %-yks. Mittari kuvaa yrityskannan uusiutumisvauhtia: mitä korkeampi luku, sitä enemmän tapahtuu ns. luovaa tuhoa Jyväskylän seudun yrityskannasta uusiutui noin viidennes vuosien aikana Jyväskylän seudun uusiutumisaste oli 3:nneksi korkein Helsingin ja Oulun seudun uusiutumisaste oli korkein ja Seinä-joen seudun alhaisin (!) Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset, yrityskanta

21 Kunnallisverojen kehitys vuosina Seutukunta Kunnallisverot 2000 Kunnallisverot 2012 Muutos /as. Indeksi 2000 Indeksi 2012 Helsingin 2439, ,6 Tampereen 1835,6 3027, Vaasan 1829,8 2989, ,1 Turun 1870,6 2929, ,8 Oulun 1918,8 2906, ,6 Hämeenlinnan 1729, ,5 Kuopion 1695,7 2871, ,7 Lappeenrannan , ,6 Lahden 1663,1 2807, ,3 Jyväskylän ,6 Porin 1616,5 2730, ,2 Seinäjoen 1586,9 2610, ,8 Joensuun 1538,3 2466, ,1 Kunnallisverojen määrä oli koko maassa 1868 vuonna 2000 ja vuonna 2012 Jyväskylän seudun kunnallisverojen määrä asukasta kohden keskimääräistä alhaisempi Jyväskylän seudulla kunnallisverot kasvoivat 3:nneksi vähiten vuosina Kunnallisverojen määrä asukasta kohden oli korkein Helsingin seudulla ja alhaisin Joensuun seudulla Lähde: Tilastokeskus, kuntien tilinpäätöstiedot:; Kuntaliiton kuntakuvaajat

22 Kuntalainojen määrän kehitys vuosina Seutukunta Kuntalainat 2000 Kuntalainat 2012 Muutos /as. Indeksi 2000 Indeksi 2012 Joensuun 640,7 1495, ,9 200,5 Tampereen 408, ,8 210,1 Porin , ,8 225,8 Vaasan 720,1 1748, ,5 234,4 Seinäjoen 916,2 1815, ,8 243,4 Oulun 653, ,6 249,7 Kuopion 444,9 1874, ,6 251,2 Turun 816,8 1885, ,5 252,8 Helsingin 531,4 2064, ,2 276,8 Jyväskylän ,2 290,9 Hämeenlinnan 506,9 2439, ,9 327 Lappeenrannan ,8 328,4 Lahden 1194,6 2761, ,1 370,1 Kuntalainojen määrä kolminkertaistui vuosien välisenä aikana Kuntalainojen määrä asukasta kohden oli keskimäärin 746 vuonna 2000 ja vuonna 2012 Jyväskylän seudun kuntalainojen määrä oli 4:nneksi korkein vuonna 2012 Kuntalainojen määrä oli alhaisin Joensuun seudulla ja korkein Lahden seudulla Lähde: Tilastokeskus, kuntien tilinpäätöstiedot:; Kuntaliiton kuntakuvaajat

23 Työllisyysdynamiikka

24 Työpaikkakehitys seuduittain (69) keskipitkällä aikavälillä Koko maassa oli noin 2,4 miljoonaa työpaikkaa vuoden 2011 lopussa Kaikista työpaikoista noin joka kolmas (31,6 %) sijaitsi Helsingin seutukunnassa 15 suurimmassa seutukunnassa sijaitsee seitsemän kymmenestä (73 %) koko maan työpaikasta Jyväskylän seudulla oli 6:nneksi eniten työpaikkoja 69 seudun joukossa ( työpaikkaa/3,2 % koko maan työpaikoista) Työpaikkojen määrä lisääntyi eniten Helsingin, Tampereen, Oulun, Turun, Jyväskylän, Kuopion ja Vaasan seuduilla vuosien välillä Lähde: ALLI-kartasto

25 Työpaikkojen määrän kehitys vuosina Työpaikkalisäys kaupunkiseudulla vuosien välisenä aikana Jyväskylän seudulla työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti eniten vuosina Työpaikkojen määrä kasvoi Jyväskylän jälkeen suhteessa eniten Oulun, Tampereen ja Kuopion seuduilla Työpaikkojen määrä väheni vain Lahden seudulla vuosien välisenä aikana Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö; Kuntaliiton kuntakuvaajat

26 Kaupunkiseutujen keskustaajamiin suuntautuvan työssäkäynnin osuus vuosina 1990 ja 2009 Lähde: ALLI-kartasto

27 Työllisyysasteen kehitys vuosina Seutukunta Työllisyysaste % 2000 Työllisyysaste % 2012 Muutos %-yks. Indeksi 2000 (100=koko maa vuonna 2000) Indeksi 2011 (100=koko maa vuona 2000) Helsingin 74,3 74,4 0,1 107,7 107,8 Vaasan 69,8 74,4 4,6 101,2 107,8 Hämeenlinnan 67,1 72 4,9 97,2 104,3 Seinäjoen 67,5 71,9 4,4 97,8 104,2 Turun 68,3 69,9 1, ,3 Tampereen 67,5 69,7 2,2 97,8 101 Kuopion 62 67,9 5,9 89,9 98,4 Porin 62,7 67,9 5,2 90,9 98,4 Oulun 66,1 67,4 1,3 95,8 97,7 Lahden 65,3 67,4 2,1 94,6 97,7 Lappeenrannan 63,6 67,4 3,8 92,2 97,7 Jyväskylän 63,6 67 3,4 92,2 97,1 Joensuun 59,2 63,3 4,1 85,8 91,7 Koko maan työllisyysaste oli 69 % vuonna 2000 ja 70 % vuonna 2011 Jyväskylän seudun työllisyysaste oli koko maata ja vertailuseutuja alhaisempi Jyväskylän työllisyysaste parantui 3,4 %- yksikköä vuosien välisenä aikana Työllisyysaste parantui eniten Kuopion, Porin ja Hämeenlinnan seuduilla! Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö; Kuntaliiton kuntakuvaajat

28 Työttömyysasteen kehitys vuosina Seutukunta Työttömyysaste % 2000 Työttömyysaste % 2012 Muutos %-yks. Indeksi 2000 (100= koko maa vuonna 2000) Vaasan 9,9 6,6-3,3 78,6 52,4 Helsingin 7,4 7-0,4 58,7 55,6 Seinäjoen 11,2 8,1-3,1 88,9 64,3 Hämeenlinnan 12,9 8, ,4 70,6 Turun 11,4 10-1,4 90,5 79,4 Kuopion 15,4 10-5,4 122,2 79,4 Tampereen ,2 87,3 Porin 17,2 11,7-5,5 136,5 92,9 Oulun 13,1 11,8-1,3 104,0 93,7 Lappeenrannan 15,1 12, ,8 96,0 Lahden 15,1 12,4-2,7 119,8 98,4 Jyväskylän 15,5 12, ,0 99,2 Joensuun 18,2 14, ,0 112,7 Indeksi 2012 (100=koko maa vuonna 2000) Koko maan työttömyysaste oli 12,6 % vuonna 2000 ja 10,4 % vuonna 2012 Jyväskylän seudun työttömyysaste oli vertailujoukon korkeimpia 2000-luvulla Jyväskylän työttömyysaste aleni 3 %- yksikköä vuosien välisenä aikana Vaasan seudun työttömyysaste oli kaksi kertaa alhaisempi kuin Jyväskylän seudulla Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö; Kuntaliiton kuntakuvaajat

29 Osaamisdynamiikka

30 Uusien opiskelupaikkojen muutos eri koulutusasteilla seutukunnittain vuosien välisenä aikana Lähde: ALLI-kartasto

31 Tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaasta väestöstä vuosina Seutukunta Tutkinto % 2000 Tutkinto % 2011 Muutos % Indeksi 2000 (100= koko maa vuonna 2000) Indeksi 2011 (100=koko maa vuonna 2011) Oulun 66,8 74,6 7,8 112,5 125,6 Kuopion 65,2 73,6 8,4 109,8 123,9 Jyväskylän 63,9 73 9,1 107,6 122,9 Tampereen 63,3 72 8,7 106,6 121,2 Helsingin 64,7 70,2 5,5 108,9 118,2 Turun 61,8 70,1 8, Vaasan 61,9 70,1 8,2 104,2 118 Joensuun 59, ,4 100,3 117,8 Hämeenlinnan 59 68,1 9,1 99,3 114,6 Seinäjoen 57,4 67,6 10,2 96,6 113,8 Lappeenrannan 57,3 66,6 9,3 96,5 112,1 Porin 56,5 65,4 8,9 95,1 110,1 Lahden 56,2 64,7 8,5 94,6 108,9 Tutkinnon suorittaneiden osuus oli 59,4 % vuonna 2000 ja 69 % vuonna 2011 Tutkinnon suorittaneiden osuus Jyväskylän seudulla 3:nneksi korkein vertailuseuduista 2011 Tutkinnon suorittaneiden osuus nousi 4:nneksi eniten Jyväskylän seudulla Tutkinnon suorittaneiden osuus korkein Oulun ja Kuopioon seudulla sekä alhaisin Lahden seudulla Lähde: Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne

32 Akateemisen osuus väestöstä vuosina Seutukunta Akateemiset % 2000 Akateemiset % 2011 Muutos % Indeksi 2000 (100=koko maa vuonna 2000) Indeksi 2011 (100=koko maa vuonna 2000) Helsingin 10,9 14,4 3,5 222,4 293,9 Oulun 7,8 11,3 3,5 159,2 230,6 Tampereen 6,9 10,6 3,7 140,8 216,3 Turun 7,3 10,2 2, ,2 Jyväskylän 7 10,1 3,1 142,9 206,1 Vaasan 6 9,1 3,1 122,4 185,7 Kuopion 6,1 9 2,9 124,5 183,7 Hämeenlinnan 5 7,1 2, ,9 Lappeenrannan 4,2 6,9 2,7 85,7 140,8 Joensuun 4,6 6,9 2,3 93,9 140,8 Lahden 3,5 5,3 1,8 71,4 108,1 Seinäjoen 3,2 5 1,8 65,3 102 Porin 3,4 4,9 1,5 69,4 100 Akateemisten osuus koko väestöstä oli 4,9 % vuonna 2000 ja 7,5 % vuonna 2011 Jyväskylän seudulla akateemisten osuus selvästi koko maan keskiarvon yläpuolella Akateemisen osuus 5:nneksi korkein Jyväskylän seudulla vuonna 2011 Akateemisten osuus selvästi korkein Helsingin seudulla: kolme kertaa korkeampi kuin yliopistokeskusseuduilla Lähde: Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne

33 Saavutettavuusdynamiikka

34 Kotimaan tiekuljetusvirrat vuosina Lähde: ALLI-kartasto; Tilastokeskus

35 Rautatiekuljetukset Suomessa vuonna 2011 Lähde: Tavaravirtatietojen lähde: Liikennevirasto

36 Rautatie-, lento ja laivaliikenteen kotimaan matkat liikenneverkolla vuonna 2011 Lähde: Liikennevirasto, Finavia, Tilastokeskus

37 Summa summarum

38 Jyväskylän seudun ulkoinen elinvoima ja kilpailukyky

39 Yhdyskunta- ja taajamarakenne Asiointi Seudun sisäinen muuttoliike Työmatkaliikenne (pendelöinti) 2. Sisäisen elinvoiman näkökulmat

40 Jos ei ole mitään positiivista sanottavaa, kannattaa pitää turpa kiinni. Negatiivisuus leviää nopeasti kopissa - Ville Uusitalo, Ässien kapteeni -

41 ALUEEN KOKONAISETU MUUTTAJIEN RAKENNE EDULLINEN TASAPAINOI- NEN KEHITYS MUUTTAJIEN RAKENNE EPÄEDULLINEN KUNTIEN OSAOPTIMOINTI Lähde: Timo Aro 2014

42 Jyväskylän seudun toiminnallisen alueen kiinteys ja keskinäisriippuvuus (koheesioaste) KUNTA PENDELÖINTI 2012 TYÖPAIKKAOMA- VARAISUUSASTE % 2011 KESKUSHAKUI- SUUS % MUUTTAJIEN KESKIMÄÄRÄISTEN TULOJEN EROTUS ( /muutto) MUUTTOTASE JYVÄSKYLÄÄN ABS Hankasalmi 19 80,5 38, Laukaa 43,5 72,1 59, Muurame 55,5 61,3 67, Petäjävesi 37 65,5 51, Toivakka 40 63,3 55, Uurainen 34,5 63,9 49, Jyväskylä 0 108, Lähde: Tilastokeskus - Pendelöinnin raja-arvo yli 35 % - Työpaikkaomavaraisuusasteen raja-arvo alle 80 % - Keskushakuisuuden raja-arvo 40 % - Muuttajien keskimääräisten tulojen välinen erotus joko positiivinen tai negatiivinen) - Muuttotase Jyväskylään joko positiivinen tai negatiivinen

43 Mainekuva

44 Jossain vaiheessa seutuyhteistyössä saavutetaan piste, että kaikki vapaaehtoinen on tehty ja eväät syöty. Silloin tarvitaan aitoja muutoksia. Jos edelleen ratkaisuksi tarjotaan vain yhteistyön lisäämistä tai syventämistä, niin se tarkoittaa minun korvissani päinvastaista eli korostaa sitä, ettei oikeasti haluta tehdä yhteistyötä - Haastateltavan kommentti Kuntauudistus prosessina julkaisussa (2012) -

45 Yhteistyöllä ei ole enää saatavissa uusia villoja. Kampaviinereitä on syöty riittävästi. Nyt pitää saada aikaan päätöksiä - Porin seudun PARAS -ohjausryhmän jäsenen kommentti -

46 KIITOS!!!