Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla (heinä)

Transkriptio

1 Maakunnan tila 1

2 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen perässä on työttömyysasteen 12 kk liukuva keskiarvo. Lähde: Työnvälitystilasto (Tilastokeskuksen StatFin-tietokanta) Keski-Suomi 13,8 Päijät-Häme 13, Pohjois-Pohjanmaa 12,9 Pirkanmaa 12,1 Pohjois-Savo 11,6, Satakunta 11,3 V-S 11, Koko maa 1,6 Uusimaa 8, 2

3 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) Varsinais-Suomen seuduilla ajalla (heinä) Luku alueen perässä on työttömyysasteen 12 kk liukuva keskiarvo. Lähde: Työnvälitystilasto (Tilastokeskuksen Altika ja Statfin -tietokannat) Salon seutu 14, Turun seutu 11,1 V-S 11, Koko maa 1,6 Vakka-Suomi 9,3 Loimaan seutu 8,4 7 6 Turunmaa 6,

4 Työttömät työhakijat Varsinais-Suomessa ajalla (heinäkuu, 12 kk liukuvat keskiarvot) Naiset Miehet Käyrät kuvaavat työttömien työnhakijoiden 12 kk liukuvia keskiarvoja Lähde: TEM:n työnvälitystilastot Tilastokeskusen StaFin- ja Altika-tietokannoista

5 Laaja työttömyys heinäkuussa 213 Laaja työttömyys sisältää työttömät sekä työvoimahallinnon palveluissa olevat työhallinnon asiakkaat. Lukumäärä on suhteutettu vuotiaaseen väestöön. 5

6 6

7 Pitkäaikaistyöttömät Varsinais-Suomen seuduilla (heinä) Salo, Loimaa, Vakka-Suomi ja Turunmaa Lähde: TEM:n työnvälistystilastot Tilastokeskuksen Altika- ja StafFin -tietokannoista Turunmaa Salon seutu Vakka-Suomi Turun seutu (oikea y-akseli) Loimaan seutu Turun seutu

8 Salo, Loimaa, Vakka-Suomi ja Turunmaa Nuorisotyöttömien lukumäärä (alle 25-vuotiaat) V-S:n seuduilla (heinä, liukuvat keskiarvot) Käyrät kuvaavat 12 kk liukuvia keskiarvoja Lähde: TEM:n työnvälistystilastot Tilastokeskuksen Altika- ja StafFin -tietokannoista Turunmaa Salo Vakka-Suomi Turku (oikea y-akseli) Loimaa Turun seutu

9 Salo, Loimaa, Vakka-Suomi ja Turunmaa Yli 5-vuotiaiden työttömien lukumäärä V-S:n seuduilla (heinä) Lähde: TEM:n työnvälistystilastot Tilastokeskuksen Altika- ja StafFin -tietokannoista Turunmaa Salo Vakka-Suomi Turku (oikea y-akseli) Loimaa Turun seutu

10

11 Suhdanneindikaattori maakunnittain 212 TEM:n kehittämä indikaattori, jossa on mukana nettomuutto, liikevaihdon sekä työttömien määrän muutos. Indikaattori on luotu BTV-indikaattorin rinnalle, koska BKT-luvut julkaistaan hitaammin. Lähde: Maakuntien suhdannekehitys ; TEM-analyyseja 48/213 11

12 BKT asukasta kohti 21 Lähde: Tieto ja Trendi 2/213 lehden nettiartikkeli 12

13

14 Liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys yrityksissä Varsinais-Suomessa ajalla (TRENDISARJA 21=) Henkilöstömäärä Liikevaihto KAIKKI TOIMIALAT Trendisarja 21 = Yhtenäinen viiva kuvaa Varsinais-Suomea ja kapea katkoviiva koko maata. Lähde: Tilastokeskuksen tuottamat tiedot poimittu TEM toimiala-online -palvelusta

15 Liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys yrityksissä Varsinais-Suomessa ajalla (TRENDISARJA 21=) TEOLLISUUS Yhtenäinen viiva kuvaa Varsinais-Suomea ja kapea katkoviiva koko maata. Liikevaihto Henkilöstö RAKENTAMINEN Yhtenäinen viiva kuvaa Varsinais-Suomea ja kapea katkoviiva koko maata Liikevaihto Henkilöstö Lähde: Tilastokeskuksen tuottamat tiedot poimittu TEM toimiala-online -palvelusta Lähde: Tilastokeskuksen tuottamat tiedot poimittu TEM toimiala-online -palvelusta KAUPPA Yhtenäinen viiva kuvaa Varsinais-Suomea ja kapea katkoviiva koko maata MUUT PALVELUT Yhtenäinen viiva kuvaa Varsinais-Suomea ja kapea katkoviiva koko maata Liikevaihto Henkilöstö Liikevaihto Henkilöstö Lähde: Tilastokeskuksen tuottamat tiedot poimittu TEM toimiala-online -palvelusta Lähde: Tilastokeskuksen tuottamat tiedot poimittu TEM toimiala-online -palvelusta

16 Henkilöstömäärän kehitys yrityksissä maakunnissa ajalla (TRENDISARJA 21=) Uusimaa VARSINAIS-SUOMI Satakunta Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa VARSINAIS-SUOMI Satakunta Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lähde: TEM:n toimiala online TEOLLISUUS Lähde: TEM:n toimiala online RAKENTAMINEN Uusimaa VARSINAIS-SUOMI Satakunta Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa VARSINAIS-SUOMI Satakunta Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lähde: TEM:n toimiala online KAUPPA Lähde: TEM:n toimiala online MUUT PALVELUT

17 Liikevaihdon kehitys yrityksissä maakunnissa ajalla (TRENDISARJA 21=) Uusimaa VARSINAIS-SUOMI Satakunta Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa VARSINAIS-SUOMI Satakunta Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lähde: TEM:n toimiala online TEOLLISUUS Lähde: TEM:n toimiala online RAKENTAMINEN Uusimaa VARSINAIS-SUOMI Satakunta Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa VARSINAIS-SUOMI Satakunta Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lähde: TEM:n toimiala online KAUPPA Lähde: TEM:n toimiala online MUUT PALVELUT

18 Matkailu Varsinais-Suomeen Yöpymiset majoitusliikkeissä toukokuuhun 213 mennessä, 12 kk liukuvat summat Suomi Ulkomaat Lähde: Tilastokeskuksen Statfin-tietokanta * 18

19 Matkailu Varsinais-Suomeen Yöpymiset majoitusliikkeissä toukokuuhun 213 mennessä, 12 kk liukuvat summat EU Muu Eurooppa Euroopan ulkopuoliset maat yht Lähde: Tilastokeskuksen Statfin-tietokanta * 19

20 Matkailu naapurimaista Varsinais-Suomeen Yöpymiset majoitusliikkeissä toukokuuhun 213 mennessä, 12 kk liukuvat summat Lähde: Tilastokeskuksen Statfin-tietokanta Ruotsi Venäjä Saksa Viro Norja Tanska Puola * 2

21 Kunnat on laitettu järjestykseen vuoden 212 väkiluvun mukaan. *Vuoden 213 luku on ajalta kesä kesä 213 (ennakkotieto) Lähde: Tilastokeskuksen StatFin tietokanta Värien tulkinta: Mitä punaisempi ruutu, sitä voimakkaampi suhteellinen väestönkasvu. Mitä sinisempi ruutu, sitä voimakkaampi väestön suhteellinen väheneminen. 21

22 Henkeä Väestökehityksen osatekijät Varsinais-Suomessa ajalla * * Nettosiirtolaisuus Kuntien välinen nettomuutto Luonnollinen väestönlisäys Luonnollisen väestönkasvu osalta tilastotietoja on saatavilla vasta vuodesta 198 lähtien. Lähde: Tilastokeskuksen Altika- ja StatFin-tietokannat * heinä kesä

23 Vuosittaiset väestömuutokset (hlö) kieliryhmittäin ajalla

24 Vieraskielisten osuus koko väestöstä 212 P.S. Pyhäranta on maakunnan suomenkielisin kunta. Sen asukkaista 98,8 % puhuu suomea äidinkielenään. 24

25 Loimaan seutu * 5 Vakka-Suomi * 2 5 Turku Salon seutu * Turunmaa * 2 5 Muu Turun seutu * * Turun seutu Varsinais-Suomi * * Väestömuutokset (hlö) Varsinais-Suomessa vuosina * *heinä 12 -kesä 13) Salon seudun väestö väheni voimakkaasti vuoden 212 aikana ha väheneminen jatkuu vuonna 213. Turun kaupungin ja Turun seudun väestönkasvu on lähes 9-lopun huippuvuosien tasolla. Lähde: Tilastokeskus, Vrk

26 Väestömuutokset (%) ajalla

27 Alle 15-v. määrän muutos (%) ajalla

28 Väestömuutos (%) kunnittain

29 Kunnat on laitettu järjestykseen vuoden 212 väkiluvun mukaan. Värien tulkinta: Mitä punaisempi ruutu, sitä voimakkaampi suhteellinen väestönkasvu. Mitä sinisempi ruutu, sitä voimakkaampi väestön suhteellinen väheneminen. Maskun ja Naantalin luvuissa Livonsaaren osaliitos on huomioitu vertailukelpoiseksi historiavuosien kanssa. *Vuoden 213 luku on ajalta kesä kesä 213 (ennakkotieto) Lähde: Tilastokeskus (Altika- ja StatFin -tietokannat) ja VRK 29

30 Koulutustaso maakunnissa 211 Valkoinen väri kertoo maakunnan tason olevan koko maan tasolla, harmaa väri sen heikommalla puolella ja sininen sen paremmalla puolella. Mitä tummempi väri, sitä kauempana maakunta on koko maan keskitasosta. Tilastolähde: THL:n Sotkanet-tietokanta, Tilastokeskuksen StatFin- sekä elinkeinorakenne- ja työssäkäyntitietokannat 3

31 Koulutustaso kunnissa 211 Mitä korkeampi VKTM-luku, sitä korkeampi koulutustaso 31

32 Koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret (17-24-vuotiaat) 211 osuus (%) vastaavanikäisistä 32

33 Jos työpaikkojen määrä pysyy nykytasolla, työttömyys tulee laskemaan nopeasti lähivuosina eläköitymisen takia. Lähde: Maakunnan tila katsaus, kesä 213, Varsinais-Suomen liitto 33

34 samalla myös työttömyysaste laskee ja työllisyysaste nousee mutta taloudellinen huoltosuhde jatkaa kasvuaan. 34

35 Jos väestö- ja työllisyys kehittyvät kuten maakuntasuunnitelmassa tavoitellaan Lähde: Maakunnan tila katsaus, kesä 213, Varsinais-Suomen liitto 35

36 samalla myös työttömyysaste laskee ja työllisyysaste nousee mutta taloudellista huoltosuhdetta ei saada laskemaan. 36

37 Yksinasuvien vanhusten määrä voi kaksin- tai jopa kolminkertaistua tulevaisuudessa. Lähde: Maakunnan tila katsaus, kesä 213, Varsinais-Suomen liitto 37

38 Maakunnan väestönkasvu hidastuu tulevaisuudessa ja moni muu maakunta menee ohi, jos kehitys jatkuu nykyisenä Mennyt kehitys Tilastokeskuksen Trendilaskelma 212 Lähde: Tilastokeskus (Altika ja StafFin-tietokannat) 38

39 Lähde: Tilastokeskus StafFin-tietokanta 39

40 Työpaikkojen määrän vuosimuutos (%) maakunnissa ajalla Maakunnat on laitettu järjestykseen suhteellisen kasvun mukaan. Seurantajaksolla suhteellisesti eniten kasvanut maakunta on ylimpänä. Mitä punaisempi ruutu, sitä voimakkaampi työpaikkojen määrän kasvu. Mitä sinisempi ruutu, sitä voimakkaampi työpaikkojen väheneminen. Lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastot (StatFin-tietokanta) 4

41 Työpaikkojen määrän vuosimuutokset (%) kunnissa 9-luvun laman jälkeen Kunnat on laitettu järjestykseen suhteellisen kasvun mukaan. Seurantajaksolla suhteellisesti eniten kasvanut kunta on ylimpänä. Mitä punaisempi ruutu, sitä voimakkaampi työpaikkojen määrän kasvu. Mitä sinisempi ruutu, sitä voimakkaampi työpaikkojen väheneminen. Lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastot (StatFin-tietokanta) 41