POHJOIS-POHJANMAAN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kuntien elinvoimaisuus ja kasvu -asiantuntijafoorumi , Liminganlahden luontokeskus

2 Valitaan porukalla tapetteja eteiseen, vaikka muu talo on jo tulessa - Erään taloustutkijan lakoninen kommentti eurokriisin aikoihin -

3 SISÄLTÖ 1.Aluerakenteen tilannekuva keväällä Pohjois-Pohjanmaan elinvoima ja positio suhteessa muihin alueisiin 2000-luvun aikana 3.Yhteenveto

4 I ALUERAKENTEEN TILANNEKUVA KEVÄÄLLÄ 2015

5

6 Virallinen aluehierarkia Läänit 5 lääniä Maakunnat ja ELY-keskusalueet 19 maakuntaa 15 ELY-keskusaluetta (+ 6 AVI:a, 20 sairaanhoitopiiriä) Seutukunnat 70 seutukuntaa Kunnat 317 kuntaa

7 Aluehierarkia de facto keväällä 2015 Metropolialue Metropolialue Helsingin vaikutusalue (noin 100 km kehä) Etelä-ja Lounais-Suomen yhtenäinen suuralue/ työssäkäyntialue Suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut 13 kaupunkiseutua (Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Lappeenrannan, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan, Kouvolan ja Hämeenlinnan) Noin asukkaan toiminnalliset alueet, jotka ovat sopimuksellisten järjestelyiden piirissä Seutukaupungit, seutukeskukset Noin maakuntakeskusta tai seutukaupunkia Maakuntien 2- tai 3 keskukset Suurten kaupunkien kehyskunnat Tampereen, Oulun, Turun, Jyväskylän, Lahden ja Kuopion kehyskuntia Muut kunnat Pienet kunnat Ei yhteistä nimittäjää (kasvavia, paikallaan pysyviä ja supistuvia)

8 5 aluerakenteeseen vaikuttavaa toisiinsa kietoutuvaa muutosvoimaa Piikikkyys MUUTOS- VOIMAT Polarisaatio Vyöhykkeisyys Monikulttuurisuus 4. Liikkuvuus

9 MUUTOSTRENDI 1 Kaupungistuminen ja keskittyminen Globaali trendi Kaupunkien ja kaupunkiseutujen kasvua vahdittavat: tuottavuuskehitys korkeampi arvonlisäys, asiantuntijatyön keskittyminen keskittyminen, solmupisteiden syntyminen kilpailu ja luova tuho väestönlisäys ja muuttoliike luovat kasvavaa palvelukysyntää Suomen eräänlainen myöhäiskaupungistuminen : kaupungistumisaste tällä hetkellä noin 70 %:in luokkaa

10 MUUTOSTRENDI 2: Liikkuminen ja vyöhykkeisyys Kaupungit muodostavat nauhoja ja vyöhykkeitä. Saavutettavuus nousee alueiden menestymisen tai menestymättömyyden kynnyskysymykseksi. Kaupunkiseutujen sisällä korostuu sujuva ja toimiva sisäinen liikenne, asemanseutujen infrastruktuurin kehittäminen sekä liikkuvuuden edistäminen kaikessa ja kaikkialla Kaupunkiseutujen välillä korostuu liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat liikenneyhteydet: avainroolissa tunnin juna keskeisiin asutus- ja työpaikkakeskittymiin avainroolissa Jalankulku- ja joukkoliikenevyöhykkeen kehittäminen keskiössä suurissa kaupungeissa, henkilöauto säilyttää asemansa pienemmissä kaupungeissa ja maaseudulla

11 Muutamia esimerkkejä muutostrendeistä käytännössä

12 20 SUURIMMAN KAUPUNGIN OSUUS % 10 SUURIMMAN KAUPUNGIN OSUUS % Vieraskielisistä (2014) Tutkimus- ja tuotekehitysmenoista (2013) 76,2 66, ,2 Yrityksistä (2013) 50 39,6 Työpaikkalisäyksestä ( ) 89,3 108,5 Työpaikoista (2012) Bruttokansantuotteesta (2012) Väestönlisäyksestä ( ) Väkiluvusta (2013) 59,7 47,3 62,7 50,6 38,7 78,3 96,3 84,7 Osuus koko maasta %

13 Väestönlisäys suurilla kaupunkiseuduilla (noin asukasta) ja koko maassa vuosina Helsingin seutukunta (1) Tampereen, Turun ja Oulun seudut (3) Muut Manner- Suomen seudut (54) Keskisuuret seudut* (9) * Jyväskylän, Lahden, Kuopion, Porin, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan, Hämeenlinnan ja Lappeenrannan

14 KAUPUNKI- JA MAASEUTUALUEIDEN VÄESTÖMUUTOS ILMAN KUNTARAJOJA VUOSINA KAUPUNKIALUEET HENKILÖÄ: Sisempi kaupunkialue Ulompi kaupunkialue Kaupungin kehysalue km MAASEUTUALUEET HENKILÖÄ: Maaseudun paikalliskeskukset Kaupungin läheinen maaseutu Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne kaupunki- ja maaseutuluokituksen mukaan

15 Maaseudun tyhjeneminen on jatkunut pitkään riippumatta hallituspohjasta riippumatta ( ) Kataisen-Stubbin hallitus* Vanhasen-Kiviniemen hallitus Jäätteenmäen-Vanhasen hallitus Lipposen II-hallitus Lipposen I-hallitus Ahon hallitus Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot kaupunki-maaseutuluokitus *tilastotiedot vuosilta ja arvioitu kehityksen jatkuneen samanlaisena vuosina

16 Pohjois-Pohjanmaan kaupunki- ja maaseutualueiden väestökehitys (%) ilman kuntarajoja vuosina Kaupunkialueella asuvien osuus, %..Maaseutualueella asuvien osuus, % Pohjois-Pohjanmaan kaupunkialueilla asuvien osuus ylitti vuonna 1999 ensimmäisen kerran maaseutualueilla asuvien osuuden Vuoden 2013 lopussa kaupunkialueilla asuvien osuus oli 55,8 % ja maaseutualueilla 43,7 % Kaupunkialueilla asuvien määrä nousi henkilöllä ja maaseutualueilla asuvien väheni henkilöllä vuosina Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja maaseutuluokitus ilman kuntarajoja

17 Pohjois-Pohjanmaan kaupunki- ja maaseutualueiden väestökehitys (%) ilman kuntarajoja vuosina Kaupunki- ja maaseutu - luokitus Sisempi kaupunkialue 1990 (%) 2000 (%) 2013 (%) Muutos abs (hlöä) 16,1 17,8 17, Ulompi kaupunkialue 18,3 19, Kaupungin kehysalue 11,7 13,1 15, Maaseudun paikalliskeskus 7,1 6,9 6, Kaupungin läheinen maaseutu 7,6 7, Ydinmaaseutu 24,3 22,4 19, Harvaan asuttu maaseutu 13,7 11,6 8, Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja maaseutuluokitus ilman kuntarajoja

18 Toiminnalliset alueet laajenevat edelleen pendelöinnin ja muuttoliikkeen seurauksena Lähde: Suomen ympäristökeskus Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014 Kartta: Timo Widbom 2014

19 TYÖLLISTEN MUUTTOVIRROIL- LA ON YHÄ KESKEISEMPI MERKITYS Vain 15 seutukuntaa 70:stä sai muuttovoittoa työllisistä muuttajista vuosina Helsingin seudun työllisten muuttovoitto oli täysin omaa luokkaansa muihin seutuihin verrattuna: Helsingin seutu sai työllisistä henkilöä muuttovoittoa vuosina Tunturi- Lapin Pohjois- Lapin Tampereen seutu sai työllisistä muuttovoittoa noin tuhat henkilöä vuosina Muiden muuttovoittoisten seutujen muuttovoitot vaihtelivat henkilön välillä Työllisistä kärsi muuttotappiota 53 seutua: eniten työllisistä saivat määrällistä muuttotappiota Joensuun, Kemi-Tornion, Oulun, Lappeenrannan ja Jyväskylän seudut, joiden työllisten muuttotappio nousi yli 500 henkilön vuosina Vaasan Vaasan Seinäjoen Tampereen Lahden Hämeenlinnan Helsingin Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015

20 PAINOPISTE SIIRTYY KAUPUNKISEUDUILTA KAUPUNKIVYÖHYKKEISIIN! Tulevat vyöhykkeiset suuralueet työssäkäynnin, asutus- ja työ-paikkakeskittymien ja liikkuvuuden näkökulmasta: 1 Etelä- ja Lounais-Suomen vyöhyke (Helsinki-Turku-Tampere) 2 Pohjanmaiden vyöhyke (Vaasa-Seinäjoki-Kokkola) 3 Itäisen ja keskisen Suomen vyöhyke (Kuopio-Jyväskylä-Joensuu) 4 Pohjoisen vyöhyke (Oulu) Kartta ja kartan data: Oulun yliopiston maantieteen laitos Analyysi alueluokittelu: Timo Aro 2014

21 II POHJOIS-POHJANMAAN ELINVOIMA JA POSITIO ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

22 MITÄ ALUEEN ELINVOIMA ON? Hyvinvointia Kasvua Kilpailukykyä Kannattavuutta Tuloksellisuutta Dynaamisuutta Energisyyttä Ketteryyttä Notkeutta Jne.

23 Alueen elinvoima muodostuu kolmesta toisiaan täydentävästä näkökulmasta Alueen sisäinen elinvoima Alueen mainekuva ja mentaalinen etu Alueen ulkoinen elinvoima Tämän analyysin näkökulmana

24 ULKOINEN ELINVOIMA Toimintaympäristön muutokseen liittyvät kovat ulkoiset tekijät: Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenne-, väestö-, työllisyys-, yritys- ja osaamiskehitykseen tai saavutettavuuteen, etäisyyksiin ja liikenneinfrastruktuuriin liittyviin tekijöihin. Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutosten alku- tai päätepistettä vaikea todentaa Riippuvuus on suuri alueen ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista

25 SISÄINEN ELINVOIMA Toimintaympäristön muutokseen liittyvät kovat ja pehmeät sisäiset tekijät: Alueen sisäiseen toimintaympäristöön vaikuttavat mikrotekijät, jotka liittyvät rakennettuun eli strategiseen etuun: seudun tekemät strategiset painopisteet ja valinnat, kyky tehdä päätöksiä, muutosherkkyys, kuntien sisäinen yhteistyö- ja luottamuskulttuuri, kuntien yhteistyörakenne ja sopimusjärjestelyt jne. Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä

26 ALUEEN MAINEKUVA JA MENTAALINEN ETU Toimintaympäristöön muutokseen liittyvät pehmeät tekijät: Alueen sisäinen ja ulkoinen mainekuva: asukkaiden, yritysten ja investoijien näkökulmasta Alueen mentaalinen etu avainroolissa: alueen asukkaiden ja keskeisten toimijoiden tulevaisuususko, julkinen puhe alueen vahvuuksista ja heikkouksista, myönteinen kasvuretoriikka, identiteetti, ilmapiiri, fiilistekijät ja alueen kehitystä vahvistavat yhdistävät tekijät

27 ALUEIDEN KEHITYKSEN JA MUUTOKSEN MITTAAMI-SEN VAIKEUDESTA 1.Absoluuttinen muutos 2.Suhteellinen muutos 3.Mentaalinen muutos 4.Suhteessa mihin?

28 2. Työllisyysdynamiikka 1. Aluetalousdynamiikka 3. Yritysdynamiikka 4. Väestödynamiikka ALUEEN ELINVOIMAA PITÄÄ ANALYSOIDA USEASTA NÄKÖKULMASTA 5. Osaamis- ja TKI-dynamiikka 7. Muu dynamiikka 6. Kuntatalous-dy namiikka

29 vuotta optimaalinen aikaväli ennakoida alueen muutos- ja kehitysdynamiikkaa 31

30 3. Yritysdynamiikka 2. Työllisyys-dyn amiikka 4. Väestö-dynami ikka 1. Aluetalousdynamiikka ALUEEN ELINVOIMAA VOIDAAN ANALYSOIDA USEASTA NÄKÖKULMASTA 5. Osaamis- ja TKI-dynamiikka 7. Muu dynamiikka 6. Kuntatalousdynamiikka

31 Vienti Aluetalouteen liittyviä muuttujia eri aluetasoilla BTV-indeksi BKT Käytettävissä olevat nettotulot Kuntatalouteen liittyvät muuttujat

32 Viennin arvo euroa asukasta kohden maakunnittain vuonna 2012 Kainuu Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kanta-Häme Päijät-Häme Viennin alueelliset erot suuret: esimerkiksi Kainuun ja Pohjanmaan ero yli 20 kertainen Keski-Suomi 7871 Pirkanmaa 9499 Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Karjala Satakunta Lappi Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaan viennin arvo keskitason yläpuolella kaikkien maakuntien joukossa Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

33 BTV-indeksi* maakunnittain vuosina ,6 0,51 0,4 0,2 0-0,11-0,09-0,03 0 0,43 0,34 0,36 0,29 0,15 0,18 BTV-indeksi oli positiivinen 7 maakunnassa ja negatiivinen 11 maakunnassa ,2-0,4-0,6-0,8-1 -1,2-1,05-0,75-0,64-0,55-0,54-0,35-0,4-0,25 * BTV-indeksi on laskennallinen tilastoluku, joka soveltuu alueiden muutoksen ja alueiden välisten erojen tarkasteluun. Indikaattori muodostuu kolmesta perusmuuttujasta, jotka liittyvät tuotannon (BKT), työllisyyden ja väestön vuosimuutokseen suhteessa koko maan muutokseen. Pohjois- Pohjanmaan BTV-indeksi oli positiivinen vuosina Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat

34 BTV-indeksi* suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla vuosina ,2 1 0,8 0,6 0,4 0,32 0,49 0,51 0,69 0,7 0,84 0,9 0,99 1,08 BTV-indeksi oli KORKEIN Vaasan, Jyväskylän ja Tampereen seuduilla vuosina ,2 0-0,35-0,13-0,03-0,03-0,2-0,4-0,6 * BTV-indeksi on laskennallinen tilastoluku, joka soveltuu alueiden muutoksen ja alueiden välisten erojen tarkasteluun. Indikaattori muodostuu kolmesta perusmuuttujasta, jotka liittyvät tuotannon (BKT), työllisyyden ja väestön vuosimuutokseen suhteessa koko maan muutokseen. Oulun BTV-indeksi oli 5:nneksi korkein suurten ja keskisuurten seutujen joukossa Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat

35 BTV-indeksi* Pohjois-Pohjanmaan seuduilla vuosina Oulun 0,7 Ylivieskan 0,17 * BTV-indeksi on laskennallinen tilastoluku, joka soveltuu alueiden muutoksen ja alueiden välisten erojen tarkasteluun. Indikaattori muodostuu kolmesta perusmuuttujasta, jotka liittyvät tuotannon (BKT), työllisyyden ja väestön vuosimuutokseen suhteessa koko maan muutokseen. Nivala-Haapajärven KOKO MAA -0,45 Oulunkaaren 0 0,05-0,6 Koillismaan -0,76 Raahen -1,13 Haapavesi-Siikalatvan Haapavesi-Siikalatvan Raahen Koillismaan Oulunkaaren KOKO MAA Nivala-Haapajärven Ylivieskan Oulun -1,5-1 -0,5 0 0,5 1 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat

36 BKT euroa asukasta kohden vuosina Uusimaa erottuu muista alueista. Pohjanmaan nopea nousu Pohjois-Pohjanmaan BKT oli asukasta kohden 10:nneksi korkein vuonna 2012 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

37 BKT:n muutos % maakunnittain vuosina Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjanmaa Kainuu Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Päijät-Häme Pohjois-Karjala Lappi Pirkanmaa Etelä-Karjala Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Varsinais-Suomi Kymenlaakso 18,6 68,7 64,5 57,6 56,1 55,6 54,8 53,6 48,3 46,5 46,1 42,3 40,7 34,9 34,4 33,1 32,4 29,3 Keski- ja Etelä- Pohjanmaan BKT:n muutos positiivisin vuosina Pohjois- Pohjanmaan BKT:n muutos 4:nneksi alhaisin vuosina ,0 20,0 40,0 60,0 80,0 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

38 Maakunnat (18) Pohjois-Pohjanmaan BKT euroa asukasta kohden suhteessa muihin maakuntiin vuosina Vuosiluku

39 Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen BKT euroa asukasta kohden vuonna 2012 Helsingin Vaasan Tampereen Turun Lappeenrannan Oulun Kokkolan Kuopion Hämeenlinnan Seinäjoen Jyväskylän Porin Lahden Joensuun Vain Helsingin ja Vaasan seutujen BKT ylitti euroa asukasta kohden vuonna 2012 Oulun seudun BKT ( /as.) 6:nneksi korkein suurilla seuduilla vuonna 2012 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

40 Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen BKT:n muutos % vuosina Vaasan Kokkolan Seinäjoen Kuopion Turun 58,4 54,3 65,1 70,0 69,6 Kolmen pohjalaisseudun ja Kuopion seudun muutos ripeintä 2000-luvun aikana Hämeenlinn 51,4 Jyväskylän 47,7 Lahden 46,5 Porin Joensuun Tampereen Lappeenran Helsingin Oulun 18,7 43,9 42,6 39,4 37,1 32,1 Oulun seudun BKT:n muutos oli hitainta vuosina ,0 20,0 40,0 60,0 80,0 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

41 Pohjois-Pohjanmaan seutujen BKT euroa asukasta kohden vuonna 2012 KOKO MAA Oulun Raahen Nivala-Haapajärven Ylivieskan Koillismaan Haapavesi-Siikalatvan Oulunkaaren Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

42 Pohjois-Pohjanmaan seutujen BKT:n muutos % vuosina Nivala-Haapajärven 90,6 Koillismaan 65,8 Ylivieskan 58,9 Oulunkaaren 55,7 Haapavesi-Siikalatvan 47,1 KOKO MAA 39,7 Raahen 21,5 Oulun 18,7 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

43 Käytettävissä olevat nettotulot asukasta kohden vuosina Käytettävissä olevat nettotulot per asukas 2000 Käytettävissä olevat nettotulot per asukas 2012 Uudellamaalla käytettävissä olevat tulot olivat ylivoimaisesti korkeimmat vuonna 2012 Pohjois-Pohjanmaalla käytettävissä olevat nettotulot 3:nneksi alhaisimmat vuonna 2012 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

44 Käytettävissä olevien nettotulojen muutos asukasta kohden maakunnittain vuosina Lappi Kainuu Etelä-Savo Satakunta Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme 66,6 63,8 62,4 61,6 60,7 60,1 60,0 Käytettävissä olevat nettotulot nousivat suhteellisesti eniten Lapissa ja Kainuussa Etelä-Pohjanmaa 59,0 Pohjois-Karjala 58,7 Pohjanmaa Keski-Suomi Etelä-Karjala Päijät-Häme Kymenlaakso Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa 45,1 57,4 56,8 56,3 56,2 55,2 53,8 52,9 52,1 Pohjois- Pohjanmaalla käytettävissä olevat tulot nousivat 3:nneksi vähiten ,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

45 Pohjois-Pohjanmaan käytettävissä olevat nettotulot asukasta kohden suhteessa muihin maakuntiin vuosina

46 Käytettävissä olevat nettotulot asukasta kohden suurilla kaupunkiseuduilla vuonna 2012 Helsingin Turun Hämeenlinnan Vaasan Tampereen Käytettävissä olevat nettotulot korkeimmat Helsingin ja Turun seuduilla vuonna 2012 Kuopion Porin Lappeenrannan Lahden Oulun Jyväskylän Seinäjoen Joensuun Oulun seudun käytettävissä olevat nettotulot 4:nneksi alhaisimmat suurista seuduista Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

47 Käytettävissä olevien nettotulojen muutos % asukasta kohden vuosina Kuopion Hämeenlinnan Seinäjoen Joensuun Porin Vaasan Lappeenranna n Jyväskylän Lahden Turun Tampereen Oulun Helsingin 63,4 62,6 60,2 59,9 59,5 59,1 58,0 57,7 56,2 55,1 53,3 47,0 43,9 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 Käytettävissä olevat tulot nousivat eniten Kuopion, Hämeenlinnan ja Seinäjoen seuduilla Oulun seudun käytettävissä olevien nettotulojen muutos % toiseksi alhaisin suurista seuduista Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

48 Käytettävissä olevat nettotulot asukasta kohden Pohjois-Pohjanmaan seuduilla vuonna 2012 KOKO MAA Oulun Raahen Koillismaan Ylivieskan Oulunkaaren Nivala-Haapajärven Haapavesi-Siikalatvan Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

49 Käytettävissä olevien nettotulojen muutos % asukasta kohden Pohjois-Pohjanmaan seuduilla vuosina Koillismaan 66,4 Oulunkaaren 65,7 KOKO MAA 61 Haapavesi-Siikalatvav 58,7 Nivala-Haapajärven 58,7 Ylivieskan 53,4 Raahen 53,4 Oulun 47,0 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

50 2. Työllisyysdynamiikka 1. Aluetalousdynamiikka 3. Yritysdynamiikka 4. Väestödynamiikka ALUEEN ELINVOIMAA VOIDAAN ANALYSOIDA USEASTA NÄKÖKULMASTA 5. Osaamis- ja TKI-dynamiikka 7. Muu dynamiikka 6. Kuntatalousdynamiikka

51 Työpaikka- ja työllisyyskehitykseen liittyviä muuttujia eri aluetasoilla Työpaikkojen määrä Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista Työllisyysaste Työttömyysaste

52 Työpaikkojen määrän MUUTOS maakunnittain vuosina Koko maahan uutta työpaikkaa, joista 74 % Uudellemaalle ja Pirkanmaalle Pohjois- Pohjanmaan työpaikkalisäys määrällisesti 3:nneksi suurin vuosina Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

53 Työpaikkojen suhteellinen muutos % maakunnittain vuosina ,6 Kymenlaakso -3,3 Etelä-Savo -2,6 Päijät-Häme -2,5 Etelä-Karjala -2,4 Kainuu Satakunta Varsinais-Suomi 0,2 1 Työpaikkojen määrä kasvoi 13 maakunnan alueella vuosien välisenä aikana Pohjois-Karjala 1,7 Lappi 2,7 Etelä-Pohjanmaa 3,9 Keski-Suomi Pohjois-Savo Kanta-Häme Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Pirkanmaa 4,3 4,8 5,8 7 8,1 8,8 8,9 9,3 Pohjois- Pohjanmaan työpaikkojen muutos % 4:nneksi korkein Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

54 Työpaikkojen määrän suhteellinen muutos suurilla kaupunkiseuduilla vuosina Kokkolan 12,6 Hämeenlinnan 12,6 Kuopion 11,2 Vaasan 9,8 Jyväskylän 8,2 Oulun 8 Tampereen 7,4 Helsingin 6,9 Seinäjoen 5,3 Turun 4 Lappeenrannan 3,2 Joensuun 2,8 Porin 1,8-0,7 Lahden Työpaikkojen määrä kasvoi kaikilla seuduilla pl. Lahden seutu vuosina Oulun seudulla työpaikkojen muutos 6:nneksi korkein vuosina Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

55 Työpaikkojen määrällinen ja suhteellinen muutos Pohjois-Pohjanmaan seuduilla vuosina Oulun Ylivieskan Koillismaan Oulunkaaren Haapaveden-Siikalatvan Nivala-Haapajärven Raahen SEUTUKUNTA TYÖPAIKKOJEN SUHTEEL- LINEN MUUTOS % Haapaveden- Siikalatvan -6 Nivala-Haapajärven -4,9 Oulunkaaren -4,6 Raahen -3,9 Koillismaan -0,4 Ylivieskan 3,7 Oulun 15, Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

56 Pohjois-Pohjanmaan kaupunki- ja maaseutualueiden työpaikkakehitys (%) ilman kuntarajoja vuosina Kaupunki ja maaseutu - luokitus Työpaikkojen muutos abs Sisempi kaupunkialue ,7 Työpaikkojen muutos % Ulompi kaupunkialue ,4 Kaupungin kehysalue -97-0,8 Maaseudun paikalliskeskukset Kaupungin läheinen maaseutu 938 8, ,6 Ydinmaaseutu 457 1,9 Harvaan asuttu maaseutu ,2 Yhteensä ,2 Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja maaseutuluokitus ilman kuntarajoja

57 Yksityisen sektorin työpaikkojen muutos maakunnittain vuosina Yksityisen sektorin työpaikkalisäys yhteensä työpaikkaa vuosina Pohjois-Pohjanmaan yksityisen sektorin työpaikkalisäys 3:nneksi korkein Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

58 Yksityisen sektorin työpaikkojen muutos % maakunnittain vuosina Keski-Pohjanmaan Lapin Pohjois-Savon Pohjanmaan Pohjois-Karjalan Pohjois-Pohjanmaan Pirkanmaan 15,1 14,8 12,9 11,7 10,6 18,4 28,2 Yksityisen sektorin työpaikkalisäys suurin Keski-Pohjanmaan ja Lapin maakunnissa vuosina Uudenmaan 10,3 Etelä-Pohjanmaan 9,8 Keski-Suomen 8,2 Kanta-Hämeen Etelä-Savon Satakunnan Kainuun Varsinais-Suomen Etelä-Karjalan Päijät-Hämeen Kymenlaakson -1,3-2,8-5,7-8,5 6,8 5,0 5,0 3,9 Pohjois-Pohjanmaan yksityisen sektorin lisäys suhteellisesti 6:nneksi korkein -15,0-10,0-5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

59 Yksityisen sektorin työpaikkojen määrällinen muutos suurilla kaupunkiseuduilla vuosina Helsingin Tampereen Kuopion Vaasan Jyväskylän Yksityisen sektorin työpaikat lisääntyivät eniten Helsingin, Tampereen ja Kuopion seuduilla. Oulun Seinäjoen Turun L-rannan Joensuun Porin Lahden Oulun seudulla yksityisen sektorin työpaikat lisääntyivät 6:nneksi eniten vuosina Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

60 Yksityisen sektorin työpaikkojen suhteellinen muutos % suurilla kaupunkiseuduilla vuosina Kuopion Vaasan Jyväskylän Helsingin Tampereen 7,8 7,1 6,6 12,2 17,1 Yksityisen sektorin työpaikat kasvoivat suhteellisesti eniten Kuopion (alhainen lähtötaso) ja vähiten Lahden seudulla vuosina Seinäjoen 6,4 Oulun 5 Turun Lappeenrannan Joensuun Porin Lahden 2,1 1,9 1,2-0,4-4,3 Oulun seudulla yksityisen sektorin työpaikkojen muutos % 7:nneksi korkein vuosina Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

61 Yksityisen sektorin työpaikkojen määrällinen ja suhteellinen muutos Pohjois-Pohjanmaan seuduilla vuosina Oulun 7336 Ylivieskan Koillismaan SEUTUKUNTA YKSITYISEN SEKTORIN TYÖPAIKKOJEN SUHTEEL- LINEN MUUTOS % Nivala-Haapajärven Oulunkaaren Haapaveden-Siikalatvan Raahen Raahen -3,1 Haapaveden- Siikalatvan 0,0 Ylivieskan 8,6 Oulunkaaren 9,4 Nivala-Haapajärven 9,6 Oulun 15,6 Koillismaan 19, Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

62 Yksityisen sektorin työpaikkaosuuden kehitys vuosina 2000 ja Yksityisen sektorin osuus 2000 Yksityisen sektorin osuus 2012 Yksityisen sektorin osuus työpaikoista korkein Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista 55,1 % Pohjois- Pohjanmaalla Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

63 Yksityisen sektorin työpaikkaosuuden muutos (%- yksikköä) vuosina Keski-Pohjanmaa Lappi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo Pohjanmaa Kainuu Etelä-Pohjanmaa Satakunta Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Pirkanmaa Kanta-Häme -0,2 Etelä-Karjala -1,2 Kymenlaakso -1,4 Varsinais-Suomi -2 Päijät-Häme 0,7 0,5 0,8 2 1,8 2,6 3,1 2,9 4 3,9 4,6 5,2 6,5 7,8 Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus kasvoi 14 maakunnassa vuosina Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus nousi 1,8 %-yksikköä vuosina Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

64 Työllisyysaste maakunnittain vuosina ,5 65,9 65,7 68,8 75,1 70,4 71, ,1 66,9 69,3 67,4 65,3 70,4 74,4 Työllisyysaste oli korkein Pohjanmaalla vuonna 2011 ja Uudella-maalla vuonna ,1 63,3 62, Pohjois- Pohjanmaan työllisyysaste 66,9 % vuonna Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat

65 Työllisyysasteen muutos (%-yksikköä) maakunnittain vuosina Kainuu Keski-Pohjanmaa Lappi Pohjois-Savo Etelä-Savo Satakunta Pohjanmaa 4,5 5,2 5,1 5,6 5,9 5,9 6,3 Työllisyysaste kohentui eniten Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla, vähiten Uudellamaalla Etelä-Pohjanmaa 4,1 Pohjois-Karjala 4 Kanta-Häme Keski-Suomi Etelä-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Varsinais-Suomi Uusimaa 0,3 1,2 1,4 2,1 2,4 2,6 3,2 3,1 3,6 Pohjois- Pohjanmaan työllisyysasteen muutos oli 6:nneksi alhaisin Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat

66 Pohjois-Pohjanmaan työllisyysaste suhteessa muihin maakuntiin vuosina

67 Työllisyysaste (%) suurilla kaupunkiseuduilla vuosina 2005 ja 2012 Seinäjoen Vaasan Helsingin Turun Tampereen Kuopion 69,5 69,2 68,4 71,6 74,6 74,1 Työllisyysaste ylitti 70 %:in rajan vain kolmella seudulla vuonna 2012 Porin 67,9 Lappeenrannan 67,5 Lahden 67,2 Oulun 66,5 Jyväskylän 66,1 Joensuun Työllisyysaste 2012 Työllisyysaste 2005 Oulun seudun työllisyysaste 3:nneksi alhaisin suurten seutujen joukossa vuonna 2012 Lähde: Kuntaliitto, kuntien kuvaajat

68 Työllisyysasteen muutos (%-yksikköä) suurilla kaupunkiseuduilla vuosina Kuopion Porin Vaasan Lappeenrannan Seinäjoen 2,1 2,7 3 3,1 3,8 Työllisyysaste kohentui eniten Kuopion, Porin ja Vaasan seuduilla vuosina Jyväskylän 1,8 Joensuun 1,5 Lahden Helsingin Oulun Tampereen Turun 0,1 0,5 0,6 0,6 1,3 Oulun seudulla työllisyysaste nousi 0,6 % -yksikköä vuosina eli 3:nneksi vähiten 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 Lähde: Kuntaliitto, kuntien kuvaajat

69 Työllisyysaste Pohjois-Pohjanmaan seuduilla vuonna 2005 ja 2012 Työllisyysaste 2012 Työllisyysaste 2005 Ylivieskan Oulun Nivala-Haapajärven 63,6 68,6 67,1 66,5 65,9 66,1 Työllisyysaste kohentui kaikilla Pohjois-Pohjanmaan seuduilla vuosina Haapaveden-Siikalatvan 64,1 65,6 Raahen Koillismaan Oulunkaaren 65 61,7 62,7 59,3 60,8 57, Työllisyysaste korkein Ylivieskan ja Oulun seudulla: kohentui eniten Koillismaan ja Raahan seuduilla Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat

70 Työttömyysaste Pohjois-Pohjanmaan seuduilla vuonna 2005 ja 2012 Oulunkaaren Koillismaan Oulun Haapaveden-Siikalatvan 13,6 13,4 12,6 12,8 11, ,2 18,7 Työttömyysaste aleni viidellä Pohjois-Pohjanmaan seudulla ja nousi kahdella seudulla Raahen Ylivieskan Nivalan-Haapäjärven 11,5 16,1 11,1 11,4 10, Työttömyysaste 2012 Työttömyysaste 2005 Työttömyysaste alhaisin Nivala- Haapajärven ja korkein Oulunkaaren seudulla: alenema suurin Raahen seudulla Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat

71 Työttömyysasteen muutos (%-yksikköä) vuosina ,4-6,9-5,3-5 -4,9-4,3-3,6 Kainuu Lappi Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjois-Savo Satakunta Pohjois-Karjala Työttömyysaste aleni eniten Kainuussa ja Lapissa, kasvoi Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa -3 Pohjanmaa -2,5 Kanta-Häme -2,3 Etelä-Karjala -2,3 Etelä-Pohjanmaa -1,2-1,7-1,6-1,5-1,3 Päijät-Häme Kymenlaakso Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa 0,2 Pohjois-Pohjanma an työttömyysaste aleni 3:nneksi vähiten vuosina Varsinais-Suomi 0, Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat

72 Työttömyysaste maakunnittain vuosina ,6 7,8 9 9,7 10,1 11,2 11,9 12,1 12,2 12,8 12,9 13,4 13,5 14,4 14,4 14,6 14,9 15,8 Työttömyysaste oli alhaisin Pohjanmaalla ja Uudellamaalla vuonna 2012, korkein Pohjois- Karjalassa Pohjois- Pohjanmaan työttömyysaste oli 8:nneksi alhaisin vuonna 2012 Työttömyysaste vuonna 2000 Työttömyysaste vuonna 2012 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat

73 Pohjois-Pohjanmaan työttömyysaste suhteessa muihin maakuntiin vuosina

74 III YHTEENVETO

75

76 Neljä isoa kysymystä 1) Miten alue reagoi, kun tarpeeksi iso moukari heilahtaa niskaan? Millainen on alueen reagointi- ja muutosherkkyys rakennemuutostilanteissa tai talouden häiriötilanteissa? Miten alueen elinkeinorakenne kykenee säilyttämään kilpailukykynsä häiriöstä huolimatta? 2) Kuinka suuri ulkoinen tai sisäinen shokki tarvitaan muutoksen/uusiutumisen käynnistämiseksi? Mikä toimii laukaisevana tekijänä? Kuinka nopeasti alue kykenee korjaamaan häiriötilanteen ja palautumaan normaaliuralle? 3) Missä vaiheessa rakennemuutos ja luova tuho nähdään alueen kannalta enemmän mahdollisuutena kuin uhkana? Lamautuuko alue kriisitilanteessa vai pystyykö mukauttamaan toimintaansa? 4) Miksi jotkut alueet ovat vakavissa muutostilanteissa ketterämpiä kuin toiset? Panostetaanko alueen elinkeino- ja toimialarakenteen keskittyneisyyteen vai monipuolisuuteen?

77 TOIMIALARAKENTEEN MONIPUOLISUUS SEUDUITTAIN VUONNA 2012 HHI-indeksi (Herfindahl Hirschman-indeksi ) analysoidaan toimialarakenteen keskittyneisyyttä tai monipuolisuutta. Kartassa on kuvattu Suomen kaikkien seutukuntien (70) teollisuuden toimialan työllisten sijoittumista teollisuuden toimialan 24 alaluokkaan. Seudut on jaettu kuuteen luokkaan arvojen perusteella. Sininen väri kartassa kuvaa niitä seutuja, joissa työlliset ovat monipuolisimmin sijoittuneet teollisuuden eri toimialoille monipuolisuus antaa vahvan suojakilven äkillisille muutoksille tai suhdannevaihteluille, jolloin muutokset ylös- tai alaspäin ovat tasaisempia. Pietarsaaren Punainen väri kartassa kuvaa niitä seutuja, joissa työlliset ovat yksipuolisimmin keskittyneet harvoihin teollisuuden toimialan alaluokkiin yksipuolisuus tai keskittyneisyys altistaa herkemmin äkillisille muutoksille ja rakennemuutoksille, jolloin nousut tai laskut voivat olla nopeita. Monipuolisuusindeksi on alhaisin tai toiseksi alhaisin kaikilla Pohjois- Pohjanmaan seuduilla pl. Ylivieskan seutu (24.). Raahen seutu 69., Oulunkaaren 68., Koillismaan 64., Nivala-Haapajärven 52, Oulun 50 Turun Porin Salon Tampereen Hämeenlinnan Helsingin Lahden Kuopion Joensuun Imatran Kotka-Haminan Lähde: Vähäsantanen & Karppinen 2014, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö

78 1. Työikäisten määrä kasvaa vain joka neljännessä kunnassa vuoteen 2023 mennessä 2. Työikäisten määrä vähenee noin hlöllä ( ), kun koko maan väestö kasvaa hlöllä 3. Työikäisten määrä kasvaa ensisijaisesti vain pääväylien vaikutusalueella Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta: Timo Widbom Analyysi: Timo Aro

79 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota ja noustava sen jälkeen uudelleen - Argentiinalainen sananlasku -

80 Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro