SUOMEN KASVUKOLMIO. Helsingin, Tampereen ja Turun kolmion 11 seudun kansallinen merkitys
|
|
- Vilho Mattila
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SUOMEN KASVUKOLMIO Helsingin, Tampereen ja Turun kolmion 11 seudun kansallinen merkitys 1
2 SISÄLTÖ 1 Tausta 2 Aluetalousdynamiikka 3 Työllisyysdynamiikka 4 Väestödynamiikka 5 Osaamisdynamiikka 6 Yhteenveto 2
3 Tausta
4 Kasvukolmion alueanalyysin toteuttaminen Analyysin aineiston muodostivat Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tietokannat vuosien välisenä aikana: analyysiin sisällytettiin neljä alueiden ulkoiseen elinvoimaan (kilpailukykyyn) liittyvää teemaa, jotka liittyivät aluetalous-, työllisyys-, väestö- ja TKI- ja osaamisdynamiikkaan. Jokaisessa teemassa oli useampia muuttujia. Analyysin tavoitteena oli tunnistaa Kasvukolmion sisällä olevien seutujen kansantaloudellinen merkitys keskeisten aluerakenteeseen liittyvien tunnuslukujen avulla. Seutujen kehitystä verrattiin koko maan kehitykseen. Analyysin kohteena olivat Suomen kasvukolmio eli Helsingin, Tampereen ja Turun välisen kolmion sisällä olevat 11 seutua. Seudut ovat Helsingin, Riihimäen, Hämeenlinnan, Etelä- Pirkanmaan, Tampereen, Forssan, Loimaan, Turun, Turunmaan, Salon ja Raaseporin seudut. Kasvukolmion seuduilla asuu 47 % koko maan väestöstä. 1. ALUETALOUS 2. TYÖPAIKAT JA TYÖLLISYYS 3. VÄESTÖKEHI- TYS JA VETOVOIMA 4. OSAAMINEN JA TKI-TOIMINTA Analyysin aikajänne käsitti kaikkien teemojen ja muuttujien osalta pääsääntöisesti vuosien väliset tilastotiedot. Analyysi sisältää sekä määrällisiin että suhteellisiin muutoksiin perustuvaa tietoa. Tulokset esitetään karttojen, graafien ja taulukoiden avulla. Jokaisen graafin ja taulukon yhteydessä esitetään keskeiset nostot omissa palloissaan. 4
5 KASVUKOLMION VAIKUTUSALUE SEUTU, ASUKASLUKU JA KUNTIEN MÄÄRÄ Helsingin seutu: 17 kuntaa, asukasta Tampereen: 10 kuntaa, asukasta Turun: 11 kuntaa, asukasta Hämeenlinnan: 3 kuntaa, asukasta Salon: 2 kuntaa, asukasta Riihimäen: 3 kuntaa, asukasta Raaseporin: 3 kuntaa, asukasta Etelä-Pirkanmaan: 3 kuntaa, asukasta Loimaan: 6 kuntaa, asukasta Forssan: 5 kuntaa, Turunmaan: 2 kuntaa, asukasta 4 maakuntaa 11 seutukuntaa 65 kuntaa asukasta Lähde: Turku-Tampere kehityskäytäväselvitys
6 Aluerakenteen keskeiset muutosvoimat Kaupungistuminen Keskittyminen Vyöhykkeisyys Liikkuvuus Demografia Pirstoutuminen
7 Kasvukolmion alueen osuus (%) koko maasta Väestöstä Työpaikoista Yksityisen sektorin työpaikoista 47,1 % 50,5 % 53,6 % BKT:sta T&K-menoista Korkeakoulutetuista 54,4 % 68,7 % 58,0 %
8 Tiivis tilannekuva alue- ja liikennerakenteen kehityksen näkökulmasta 1. Saavutettavuus, sujuva liikkuminen ja nopeat liikenneyhteydet ovat yhä keskeisempi menestystekijä alueiden välisessä kilpailussa ja aluerakenteen muotoutumisessa. Aluetaloudellisissa tutkimuksissa on kyetty osoittamaan selkeä yhteys saavutettavuuden ja aluekehityksen välillä. 2. Kaupunkiseutujen välillä korostuu liikkumisen edistämisen lisäksi aikaetäisyys matkaetäisyyden sijaan ja nopeat liikenneyhteydet työssäkäyntialueiden välillä. Lyhyemmät aikavälit tuovat liikenneväylien varrella olevia kaupunkeja lähemmäksi toisiaan ja luovat myönteisiä muutosvaikutuksia ei-liikenteellisille sosiaalisille ja taloudellisille vaikutuksille. Työasialiikkuvuus kasvaa merkittävästi, jos yhteydet toimivat sujuvasti minuutin aikaetäisyydellä ja pendelöintihalukkuus noin minuutin kynnysarvoon saakka. 3. Aluerakenteeseen muodostuu vähitellen liikennekäytävien ohjaamaan suonistoon perustuvia laajoja suuralueita/työssäkäyntialueita, jotka eivät perustu olemassa oleviin maantieteellisiin, hallinnollisiin ja ohjelmallisiin aluejakoihin 8
9 Aluerakenteen ja liikenneyhteyksien välinen hierarkia 1.Työssäkäyntialueet: asutus- ja työpaikkakeskittymiin perustuvat työssäkäyntialueet, jotka eivät ole kiinteässä yhteydessä toisiinsa Tampereen seutu 2.Liikennekäytävät: liikenneväylien ja liikenneinfran muodostumisen kautta muodostuvat liikennekäytävät alueiden välillä 3.Kasvu- ja kehityskäytävät: nauhamaiset ja vyöhykemäiset kasvu- ja kehityskäytävät, jotka yhdistävät useammat työssäkäyntialueet kiinteämmin toisiinsa 4.Suuralueet: laajat ja yhtenäiset suuralueet / työssäkäyntialueet, joissa sujuvat liikenneyhteydet keskeisessä roolissa kaupunkiseutujen sisäisessä ja kaupunkiseutujen välisessä kehityksessä Turun seutu Helsingin seutu 9
10 Kasvukolmio yhtenäistä ja toisiinsa sidoksissa olevaa suuraluetta? Tulevat suuralueet työssäkäynnin, asutus- ja työpaikkakeskittymien ja liikkuvuuden näkökulmasta? 1 Etelä- ja Lounais-Suomen vyöhyke (Helsinki-Turku-Tampere) 2 Pohjanmaiden vyöhyke (Vaasa-Seinäjoki-Kokkola) 3 Itäisen ja keskisen Suomen vyöhyke (Kuopio-Jyväskylä-Joensuu) 4 Pohjoisen vyöhyke (Oulu) Kartta ja kartan data: Oulun yliopiston maantieteen laitos Analyysi alueluokittelu: Timo Aro 2014
11 Kasvukolmion alue ja vaikutusalueiden laajeneminen 15 km Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesti: Helsingin noin 100 km kehän vaikutusalueella asuu 1,8 miljoonaa asukasta Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km kehien vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan ja Lappeenrannan noin 30 km kehän vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Muiden maakuntakeskusten ja maakuntien 2-keskusten noin 15 km kehällä asuu noin asukasta Suurten kaupunkiseutujen vaikutus-alueella asuu lähes 90 % koko maan väestöstä! 30 km 30 km 15 km 50 km 30 km 30 km 15 km 30 km 30 km Kaupungistumis- ja keskittymiskehitys jatkunut riippumatta vallitsevasta poliittisesta tai yhteiskunnallisesta retoriikasta: Suurten kaupunkien/kaupunkiseutujen kasvua vauhdittavat tuottavuuskehitys, korkean arvonlisäyksen työpaikat, keskittymät / solmupisteet, kilpailu, luova tuho ja valikoiva muuttoliike! 30 km 15 km 50 km 50 km 15 km 30 km 100 km 15 km 15 km 15 km 30 km 15 km Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Analyysi: Timo Aro 2014, tulevaisuuden kunta Kartta: Timo Widbom 2014
12 Kaupunki- ja maaseutualueiden väestömäärän muutos ilman kuntarajoja vuosina Kaupunki-maaseutuluokituksen tyyppi Väestömäärän muutos abs. vuosina KAUPUNKIALUEET ,8 Sisempi kaupunkialue Ulompi kaupunkialue Kaupungin kehysalue , , ,6 MAASEUTUALUEET ,4 Väestömäärän muutos % vuosina km Maaseudun paikalliskeskukset Kaupungin läheinen maaseutu , ,4 Ydinmaaseutu ,0 Harvaan asuttu maaseutu ,3
13 Kaupunki- ja maaseutualueiden työpaikkojen muutos ilman kuntarajoja vuosina Kaupunki-maaseutuluokituksen tyyppi Työpaikkojen muutos abs. vuosina KAUPUNKIALUEET ,7 Sisempi kaupunkialue Ulompi kaupunkialue Kaupungin kehysalue , , ,8 MAASEUTUALUEET ,8 Työpaikkojen muutos % vuosina km Maaseudun paikalliskeskukset Kaupungin läheinen maaseutu , ,5 Ydinmaaseutu ,2 Harvaan asuttu maaseutu ,4
14 Turun ja Tampereen välinen tiimalasi-mainen kehityskäytävä Turun ja Tampereen välisellä noin 160 km poikittaiskäytävän kaupunkiseutujen vaikutusalueella asuu noin asukasta ja sijaitsee työpaikkaa: Turun ja Tampereen työssäkäynti-alueen pendelöintivyöhykkeet ulottuvat noin 40 kilometrin päähän keskuskaupungeista. Kehityskäytävän vaikutusalueen väestö on kasvanut henki-löllä (+16,7 %) vuosien välisenä aikana: kasvu on pai-nottunut käytävän päihin Turun ja Tampereen kaupunkiseudulle. Turun ja Tampereen välillä kulkeva valtatie 9 on osa EU:n komission ehdotusta kattavasta liikenneverkosta ja kuuluu liikenne- ja viestintä-ministeriön määrittelemään valtakunnalliseen päätieverkkoon. Turku-Tampere ratayhteys koostuu kahdesta rataosasta: yksiraitei-sesta Turku-Toijala radasta kaksiraiteisesta Toijala-Tampere radasta. Lisäksi ratayhteys on osa raskaan liikenteen tavoiterunkoverkkoa Kehityskäytävän päissä ovat Turun ja Tampereen lentoasemat sekä Varsinais-Suomessa Turun ja Naantalin satamat. Tampere toimii rautatieliikenteen yhtenä kansallisena solmupisteenä ja Turku meriliikenteen. Kehityskäytävä on maankäytön, asumisen, liikenteen, elinkeinojen ja palveluiden (MALPE) näkökulmasta tiimalasimainen, jossa asukkaat, työpaikat, palvelut, suurimmat liikennemäärät, joukkoliikenne jne. sijoittuvat Turun ja Tampereen kaupunkiseuduille. Välialueet ovat pääosin yhdyskuntarakenteeltaan hajautuneita ja maaseutumaisia. Kehityskäytävä on hajanainen yhtenäisen kehittämiskohteen ja organisoinnin näkökulmasta: alueella on kolme ELY-keskusta ja kolme 14
15 Aluetalousdynamiikka
16 BKT-osuus (%) seuduittain koko maan BKT:sta vuonna 2012 SUURET KAUPUNKI- SEUDUT (13) 72,5 % KASVUKOLMIO 54,4 % 16
17 BKT euroa asukasta vuonna 2005 ja 2012 Pääosa Kasvukolmion seuduista ylitti koko maan mediaanin vuonna 2012 Vain Salon- ja Etelä-Pirkanmaan BKT asukasta kohden laski vuoden 2005 arvoihin verrattuna Vuosi 2005 Vuosi 2012 Koko maan mediaani /as. vuonna 2012 Koko maan keski-arvo /as. v Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 17
18 BKT:n muutos euroa asukasta kohden vuosina Kasvukolmion alueella 9 seudun BKT:n muutos ylitti koko maan mediaanin: muutos ripein Riihimäen, Turun ja Helsingin seuduilla Salon seudun BKT romahti ICT-alan murroksessa vuosien välisenä aikana Koko maan mediaani vuosina Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 18
19 BKT muutos % vuosina BKT:n suhteellinen muutos vaihteli merkittävästi Kasvukolmion sisällä: Riihimäen seudun kasvoi noin 40 % ja Salon väheni noin 50 % 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 12,0 16,2 18,9 20,2 22,2 24,0 26,6 38,3 0,0 0,4 BKT kasvoi viidenneksellä Riihimäen, Loimaan, Turun, Hämeenlinnan ja Forssan seuduilla vuosina ,0-20,0-30,0-40,0-50,0-60,0-51,7-10,6 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 19
20 BKT per asukas indeksi vuosina 2005 ja 2012 (koko maa=100) BKT indeksi ylitti koko maan keskiarvon (100) Helsingin, Tampereen ja Turun seuduilla sekä koko maan mediaanin 7 seudulla vuonna ,0 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 63,7 67,8 68,0 Koko maan mediaani 80,3 % vuonna ,0 80,3 83,1 83,4 91,0 102,0 103,5 134,5 Salon seudun BKT:n indeksi oli Manner-Suomen korkein vuonna 2005 ja Kasvukolmion alueen alhaisin vuonna ,0 20,0 0,0 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito Vuosi 2005 Vuosi
21 Taloudellinen huoltosuhde vuosina 2005 ja 2012 Taloudellinen huoltosuhde kuvaa alueen työllisten määrää suhteessa ei-työllisiin (=työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat) 1,8 1,6 1,4 1,2 1,05 1,25 1,26 1,27 v.2005 v ,32 1,32 1,38 1,39 1,39 1,44 1,47 1,58 1 0,8 Taloudellinen huoltosuhde oli kilpailukykyisin Helsingin, Riihimäen, Turun ja Tampereen seuduilla vuonna 2005 ja ,6 0,4 0,2 0 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaaja 21
22 Kunnallisverotettavat tulot vuosina 2005 ja 2013 Kunnallisverotettavat tulot kasvoivat kaikilla Kasvukolmion seuduilla vuosien välisenä aikana Verotulot euroa per asukas 2005 Verotulot euroa per asukas Helsingin ja Raaseporin kunnallisverotettavat tulot ylittivät koko maan keskiarvon Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaaja 22
23 Kunnallisverotettavien tulojen muutos % asukasta kohden vuonna Kunnallisverotettavat tulot kasvoivat kaikilla Kasvukolmion seuduilla: kehitys oli koko maan keskiarvoa ripeämpää kuudella seudulla Salon Etelä-Pirkanmaan Helsingin Forssan Tampereen 16,0 31,9 34,9 36,1 37,5 Koko maa 39,6 Raaseporin 41,6 Kunnallisverotetta vat tulot kasvoivat suhteellisesti eniten Loimaan, Riihimäen ja Hämeenlinnan seuduilla Turun Turunmaan Hämeenlinnan Riihimäen 42,0 44,8 46,3 46,8 Loimaan 47,8 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaaja 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 23
24 Asukkaiden käytettävissä olevien tulojen osuus seuduittain verojen ja maksujen jälkeen vuonna 2012 SUURET KAUPUNKI- SEUDUT (13) 67,6 % KASVUKOLMIO 50,1 % 24
25 Asukkaiden käytettävissä olevat tulot verojen ja maksujen jälkeen seuduittain vuonna 2005 ja Asukkaiden käytettävissä olevat tulot ylittivät koko maan mediaanin kaikilla muilla paitsi Forssan ja Loimaan seuduilla vuonna Koko maan mediaani /as. vuonna Koko maan keskiarvo /as. v Käytettävissä olevat tulot olivat selvästi korkeimmat Helsingin seudulla vuonna 2005 ja Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 25
26 Asukkaiden käytettävissä olevien tulojen muutos % seuduittain vuosina Asukkaiden käytettävissä olevat tulot kasvoivat kaikilla Kasvukolmion seuduilla 22,4-33,6 %:in välillä vuosina Loimaan Helsingin Salon Riihimäen 22,4 23,9 24,2 25,6 Forssan 25,7 Etelä-Pirkanmaan 26,2 Tampereen 26,2 Asukkaiden käytettävissä olevat tulot kasvoivat eniten Turunmaan, Hämeenlinnan ja Turun seudulla vuosina Raaseporin Turun Hämeenlinnan Åboland-Turunmaan 26,4 27,8 29,0 33,6 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 26
27 Työllisyysdynamiikka
28 Työpaikkojen osuus (%) seuduittain koko maan työpaikoista vuonna 2012 SUURET KAUPUNKI- SEUDUT (13) 70,2% KASVUKOLMIO 50,5 % 28
29 Työpaikkojen määrä vuonna 2005 ja 2012 Kasvukolmion alueelle syntyi uutta työpaikkaa vuosina Seutukunta Työpaikat 2005 Työpaikat 2012 Salon Forssan Etelä-Pirkanmaan Raaseporin Åboland-Turunmaan Loimaan Kasvukolmion alueen neljä viidestä uudesta työpaikasta syntyi Helsingin seudulle. Riihimäen Hämeenlinnan Turun Tampereen Helsingin Yhteensä Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti 29
30 Työpaikkojen määrän absoluuttinen muutos vuosina Työpaikat lisääntyivät ensisijaisesti Helsingin seudulla sekä toissijaisesti Tampereen, Turun ja Hämeenlinnan seuduilla vuosina Helsingin Tampereen Turun Hämeenlinnan Riihimäen Loimaan -114 Työpaikkojen määrä väheni kuudella Kasvukolmion seudulla vuosina : Salon työpaikkamenetykset olivat määrällisesti suuret. Åboland- Turunmaan Raaseporin Etelä-Pirkanmaan Forssan Salon Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
31 Työpaikkojen määrän muutos % vuosina Tampereen 7,4 Työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti eniten Tampereen ja Hämeenlinnan seuduilla vuosina Hämeenlinnan Helsingin Riihimäen Turun 4,0 5,6 7,1 6,9 Koko Suomi 3,3 Loimaan -0,8 Työpaikkojen määrä väheni suhteellisesti ylivoimaisesti eniten Salon ja merkittävästi Forssan, Etelä-Pirkanmaan ja Raaseporin seuduilla Åboland-Turunmaan Raaseporin Etelä-Pirkanmaan Forssan Salon -1,5-6,2-7,9-9,4-16,3 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti -20,0-15,0-10,0-5,0 0,0 5,0 10,0 31
32 Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus (%) seuduittain koko maan yksityisen sektorin työpaikoista SUURET KAUPUNKI- SEUDUT (13) 72,5 % KASVUKOLMIO 53,6 % 32
33 Yksityisen sektorin työpaikkojen muutos % vuosina Yksityisen sektorin työpaikat kasvoivat eniten Hämeenlinnan, Helsingin ja Tampereen seuduilla vuosina ,0 10,0 5,0 0,0-1,1 0,8 2,1 2,9 6,6 7,1 9,4-5,0 Yksityisen sektorin työpaikat vähenivät eniten Salon seudulla ja merkittävästi Etelä-Pirkanmaan, Raaseporin, Forssan ja Turunmaan seuduilla -10,0-15,0-20,0-25,0-30,0-25,6-13,2-13,1-13,0-7,1 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti 33
34 Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista vuosina Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikasta korkea Helsingin, Tampereen, Turun ja Etelä- Pirkanmaan seuduilla. Yksityisten yritysten osuus 2005 Yksityisten yritysten osuus 2012 Helsingin Tampereen Turun Etelä-Pirkanmaan 58,8 58,3 61,2 63,8 Koko maa 58,1 Salon 57,1 Yksityisen sektorin osuus kaikista alueen työpaikoista alhainen Turunmaan ja Loimaan seuduilla. Forssan Raaseporin Hämeenlinnan Riihimäen Loimaan 54,2 54,1 52,6 51,0 56,2 Yksityisen sektorin osuus (%) mediaani 52,4 % Åboland-Turunmaan 47,4 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti 40,0 45,0 50,0 55,0 60,0 65,0 70,0 34
35 Yritysten nettoperustanta (aloittaneet - lopettaneet) vuosina Yritysten nettoperustanta oli positiivinen kaikilla Kasvukolmion seuduilla vuosina Helsingin Tampereen Turun Hämeenlinnan Salon Raaseporin 691 Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen nettoperustanta oli yhteensä noin yritystä vuosina Loimaan Riihimäen Forssan Etelä-Pirkanmaan Åboland-Turunmaan Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset
36 Työllisyysaste (%) vuosina Työllisyysaste (%) ylitti 70 %:in rajan kuudella Kasvukolmion seudulla vuonna Salon Etelä-Pirkanmaan Tampereen Forssan Turun Koko maa Raaseporin 66 67,3 68,8 68,7 69, ,3 69,4 69,5 68,2 69,6 71,2 72,3 72,8 Työllisyysaste oli korkein Helsingin, Turunmaan ja Loimaan seuduilla vuonna Hämeenlinnan Riihimäen Loimaan Åboland-Turunmaan 72, ,5 73, Helsingin 73,5 74,1 69,9 71,2 71,7 72, Työllisyys aste 2005 Työllisyys aste 2012 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaaja 36
37 Työllisyysasteen muutos % vuosina Työllisyysaste koheni Kasvukolmion alueella kahdeksalla seudulla ja heikkeni kolmella seudulla vuosina ,5 2 1,5 1 0,5 0-0,5-1 -6,8-1,1-0,7 0,1 0,5 0,6 0,6 0,7 1,4 1,5 1,7 1,8-1,5-2 -2,5-3 Työllisyysaste koheni eniten Hämeenlinnan, Riihimäen ja Etelä- Pirkanmaan seuduilla vuosina ,5-4 -4,5-5 -5,5-6 -6,5-7 -7,5 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaaja 37
38 Väestödynamiikka
39 Väestön osuus (%) seuduittain koko maan väestöstä 2014 SUURET KAUPUNKI- SEUDUT (13) 66,1 % KASVUKOLMIO 47,1 % 39
40 Asukasluvun muutos % vuosina Asukasluku kasvoi suhteellisesti eniten Helsingin ja Tampereen seuduilla sekä toissijaisesti Riihimäen, Turun ja Hämeenlinnan seuduilla ,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,7 6,1 6,9 11,0 11,1 5,0 4,0 Asukasluku väheni Forssan, Turunmaan, Loimaan ja Salon seuduilla vuosina ,0 2,0 1,0 0,0-1,0-3,1-1,4-0,6-0,5 0,2 1,9-2,0-3,0 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot -4,0 40
41 Nettomuutto (maassamuutto ja siirtolaisuus) vuosina Helsingin seutu kasvoi noin henkilöllä muuttoliikkeen ansiosta vuosina Forssan Åboland-Turunmaan Loimaan Raaseporin Salon 937 Etelä-Pirkanmaan 1243 Kasvukolmion kaikki seudut saivat muuttovoittoa Forssan seutua lukuun ottamatta vuosina Riihimäen Hämeenlinnan Turun Tampereen Helsingin Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
42 Väestöllinen huoltosuhde vuonna 2012 Väestöllinen huoltosuhde kuvaa vuotiaan työvoiman osuutta suhteessa alle 15-vuotiaisiin lapsiin ja yli 65-vuotiaisiin eläkeläisiin. Helsingin Turun Tampereen Koko maa Riihimäen 0,46 0,51 0,51 0,54 0,56 Hämeenlinnan 0,59 Forssan 0,61 Väestöllinen huoltosuhde kilpailukykyinen Helsingin, Turun ja Tampereen seuduilla vuonna 2012 Salon Etelä-Pirkanmaan Raaseporin Loimaan 0,62 0,62 0,63 0,66 Åboland-Turunmaan 0,67 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaaja 0,4 0,43 0,46 0,49 0,52 0,55 0,58 0,61 0,64 0,67 0,7 42
43 Väkiluvun muutos % väestöennusteen mukaan vuosina Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väkiluku kasvaa kaikilla Kasvukolmion seuduilla vuoteen 2030 mennessä. Forssan Åboland-Turunmaan Loimaan Salon 0,1 0,6 1,1 2,8 Raaseporin 4,7 Etelä-Pirkanmaan 6,4 Väkiluku kasvaa ennusteen mukaan suhteellisesti eniten Helsingin, Tampereen, Riihimäen ja Hämeenlinnan seuduilla. Turun Hämeenlinnan Riihimäen Tampereen 8,0 10,1 12,5 13,2 Helsingin 14,3 Lähde: Tilastokeskus, väestöennusteet 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 43
44 Osaamisdynamiikka
45 Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen osuus (%) seuduittain vuonna 2013 SUURET KAUPUNKI- SEUDUT (13) 88,3 % KASVUKOLMIO 68,7 % 45
46 Tutkimus ja tuotekehitysmenot euroa asukasta kohden vuosina Tk menot v /as. Tk menot v.2013 /as Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen vertaaminen keinotekoista alueiden välisten suurten lähtökohtaisten erojen ja teknisen kirjaamisen vuoksi. 4500,0 4000,0 3500,0 3000,0 4026,3 2500,0 2332,5 2000,0 Koko maa ka /as. 2014,4 Tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat korkeat Salon, Tampereen ja Helsingin seuduilla vuonna ,0 1000,0 500,0 0,0 105,2 209,2 277,8 335,3 513,7 646,7 994,3 1192,3 Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys 46
47 Tutkimus ja tuotekehitysmenojen muutos % euroa asukasta kohden vuosina Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen suhteellista muutosta vaikeaa verrata lähtötasossa olevien suurten erojen vuoksi Forssa Riihimäki Tampere Hämeenlinna -9,9-3,9-2,2-0,2 Salo 8,0 Turku 13,4 T&K menojen suhteellinen muutos korkein Turunmaan ja Loimaan seuduilla vuosina Helsinki Koko maa Etelä-Pirkanmaa Loimaa 17,6 17,8 27,2 54,8 Åboland-Turunmaa 58,3 Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys -20,0-10,0 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 47
48 Yritysten osuus (%) tutkimus ja tuotekehitysmenoista vuosina Yritykset vastaavat käytännössä kaikista alueen T&K - menoista Loimaan, Salon, Etelä-Pirkanmaan ja Turunmaan seuduilla Forssa Turku Riihimäki Raasepori Helsinki 22,5 51,8 60,5 65,9 67,2 Koko maa 68,9 Hämeenlinna 69,0 Tampere Yritysten osuus T&K menoista korkea kaikilla Kasvukolmion alueen seuduilla Forssan seutua lukuun ottamatta Åboland-Turunmaa Etelä-Pirkanmaa Salo Loimaa 96,6 97,8 99, , Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys 48
49 Akateemisen tutkinnon suorittaneiden osuus (%) yli 15-vuotiaista akateemisen tutkinnon suorittaneesta väestöstä vuonna 2013 SUURET KAUPUNKI- SEUDUT (13) 77,8 % KASVUKOLMIO 58,0 % 49
50 Korkea-asteen tutkintojen suorittaneiden osuus (%) yli 15- vuotiaasta väestöstä vuosina Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus muita korkeampi Helsingin, Tampereen ja Turun seuduilla. 70,0 60,0 50,0 Korkea-asteen suorittaneiden osuus yli 15 vuotiaasta väestöstä vuonna 2005 Korkea-asteen suorittaneiden osuus yli 15 vuotiaasta väestöstä vuonna ,0 Koko maan mediaani 22 % vuonna ,2 Koko maan mediaanin alle jäivät Kasvukolmion alueen seuduista vain Loimaan ja Forssan seudut vuonna ,0 20,0 10,0 0,0 21,7 21,9 23,5 23,7 25,1 25,6 28,4 28,4 28,8 30,7 32,0 Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne 50
51 Yhteenveto
52 Yhteenveto aluetalousdynamiikasta Bruttokansantuote: Kasvukolmion osuus oli 54,4 % koko maan bruttokansantuotteesta. BKT asukasta kohden oli määrällisesti korkein Kasvukolmion suurilla kaupunkiseuduilla. Koko maan BKT:n indeksin keskiarvon (100) ylittivät vain Helsingin, Tampereen ja Turun seudut, mutta koko maan mediaanin (80,3) ylitti suurin osa Kasvukolmion seuduista (7/11). Helsingin seudun BKT asukasta kohden oli ylivoimaisesti korkein. Kaikkien Kasvukolmion seutujen BKT kasvoi vuosina lukuun ottamatta Salon ja Etelä-Pirkanmaan rakennemuutos-alueita. BKT kasvoi vähintään viidenneksellä viidellä Kasvukolmion seudulla, eniten Riihimäen seudulla. Taloudellinen huoltosuhde eli työllisten osuus suhteessa ei-työllisiin oli koko maassa keskimäärin 1,32. Kasvukolmion seuduista tilanne oli koko maan keskiarvoa kilpailu-kykyisempi Helsingin, Riihimäen, Turun ja Tampereen seuduilla. Salon tilanne oli taloudellisen huoltosuhteen osalta heikoin Kasvukolmion 11 seudusta. Kunnallisverotettavat tulot olivat keskimäärin euroa asukasta kohden koko maassa vuonna Koko maan keskiarvon ylittivät vain Helsingin ja Raaseporin seudut. Turun, Turunmaan, Tampereen ja Riihimäen verotettavat tulot olivat lähellä koko maan keskiarvoa. Kunnallisverotettavat tulot kasvoivat suhteellisesti eniten Loimaan, Riihimäen ja Hämeenlinnan seuduilla sekä vähiten Salon ja Etelä-Pirkanmaan seuduilla. Asukkaiden käytettävissä olevat tulot verojen ja maksujen jälkeen olivat koko maassa keskimäärin euroa vuonna Koko maan keskiarvon ylittivät Helsingin, Turunmaan, Turun ja Hämeenlinnan seudut. Koko maan mediaanin ( ) ylittivät kaikki Kasvukolmion seudut lukuun ottamatta Loimaan ja Forssan seutua. Kasvukolmion osuus oli 50,1 % koko maan käytettävissä olevista tuloista verojen ja maksujen jälkeen. 52
53 Yhteenveto työllisyysdynamiikasta Työpaikkojen määrä: Kasvukolmion osuus oli 50,5 % koko maan työpaikoista ja 53,6 % yksityisen sektorin työpaikoista vuonna Kasvukolmion alueelle syntyi yhteensä noin uutta työpaikkaa vuosien välisenä aikana. Neljä viidestä uudesta työpaikasta syntyi Helsingin seudulle. Työpaikkojen määrä lisääntyi Tampereen, Turun, Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla, mutta väheni muilla Kasvukolmion seuduilla vuosina Työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti eniten Hämeenlinnan, Riihimäen ja Helsingin seuduilla. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä lisääntyi suhteessa eniten Hämeenlinnan, Helsingin ja Tampereen seuduilla. Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista oli korkein Helsingin, Turun, Tampereen ja Etelä-Pirkanmaan seuduilla. Koko maan mediaanin (52,3 %) ylittivät kaikki muut Kasvukolmion alueet paitsi Loimaan ja Turunmaan seudut. Työpaikkojen määrä väheni suhteellisesti eniten Salon, Forssan ja Etelä-Pirkanmaan seuduilla. Yritysperustanta eli aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten välinen suhde oli positiivinen kaikilla Kasvukolmion seuduilla. Kasvukolmion yritysperustanta oli yhteensä uutta yritystä vuosina Helsingin, Turun ja Tampereen osuus yritysperustannasta oli 87,7 %. Työllisyysaste oli keskimäärin 69,6 % koko maassa vuoden 2012 lopussa. Koko maan työllisyysasteen ylitti kuusi Kasvukolmion seutua: yli 70 %:in työllisyysasteeseen ylsivät Helsingin, Turunmaan, Loimaan, Riihimäen, Hämeenlinnan ja Raaseporin seudut. Työllisyysaste oli alhaisin Salon, Etelä-Pirkanmaan ja Tampereen seuduilla. Työllisyysaste kohentui eniten Hämeenlinnan, Riihimäen ja Etelä-Pirkanmaan seuduilla vuosina Työllisyysaste heikkeni ylivoimaisesti eniten Salon seudulla (-7,8 prosenttiyksikköä) vuosina
54 Yhteenveto väestödynamiikasta Väestö: Kasvukolmion alueella asuu 47,1 % koko maan väestöstä. Väestö on keskittynyt kolmion kulmissa oleviin keskuskaupunkeihin ja kaupunkiseuduille sekä Helsingin ja Tampereen ja Helsingin ja Turun välisen kehityskäytävän yhteyteen. Turun ja Tampereen välinen kehityskäytävä on taas tiimalasin kaltainen, jossa asutus- ja työpaikkakeskittymät sijoittuvat käytävän molempiin päihin. Turun ja Tampereen kehityskäytävän keskivaiheilla oleva alue on sekä asutus- ja työpaikkakeskittymien että yhdyskunta- ja taajamarakenteen näkökulmasta hajautunut. Asukasluku kasvoi eniten Helsingin, Tampereen ja Turun sekä Helsinki-Hämeenlinna-Tampere kehityskäytävän alueella olevilla seuduilla vuosina Väestö väheni viidellä kolmion keskivaiheilla ja reunoilla olevilla seuduilla. Vuoteen 2030 ulottuvan väestöennusteen mukaan väestö kasvaa kaikilla Kasvukolmion seuduilla: väestö lisääntyy eniten Kasvukolmion kulmissa ja Helsingin-Tampereen välisen kehityskäytävän seuduilla. Muuttoliike: Kasvukolmion seudut saivat muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä ja siirtolaisuudesta yhteensä noin asukasta vuosina Kaikki Kasvukolmion seudut saivat muuttovoittoa lukuun ottamatta Forssan seutua (-389 hlöä). Helsingin seudun osuus koko alueen muuttovoitosta oli kaksi kolmasosaa (63,9 %) ja Tampereen sekö Turun seutujen lähes yksi kolmasosa (30,6 %). Muiden kuin kolmen em. seudun muuttovoitosta oli vain 5,5 %. Väestöllinen huoltosuhde tarkoittaa vuotiaan työvoiman suhdetta alle 15-vuotiaisiin lapsiin ja yli 65-vuotiaisiin eläkeläisiin. Koko maan väestöllinen huoltosuhde oli 0,54 vuoden 2013 lopussa eli yhtä työvoimaan kuuluvaa henkilöä kohden oli 0,54 lasta tai eläkeläistä. Kolmion kulmien eli Helsingin, Tampereen ja Turun huoltosuhde oli väestöllisesti kilpailukykyisempi kuin koko maan keskiarvo. Heikoin huoltosuhde oli Turunmaan, Loimaan ja Raaseporin seuduilla. 54
55 Yhteenveto osaamisdynamiikasta Tutkimus- ja tuotekehitysmenot: Kasvukolmion osuus oli koko maan tuotekehitys- ja tutkimusmenoista 68,7 % vuoden 2013 lopussa. T&K-menot jakautuivat koko maan ja Kasvukolmion sisällä alueellisesti erittäin epätasapainoisesti. T&K-menojen määrä oli asukasta kohden keskimäärin 1226, jonka ylittivät Kasvukolmion seuduista Salon, Helsingin ja Tampereen seudut. Turun seudun T&K-menojen määrä oli lähellä koko maan keskiarvoa. Forssan seudun T&K-menot olivat myös korkeat. T&K-menojen määrä nousi seitsemällä seudulla ja väheni neljällä seudulla, mutta seutujen vertaaminen toisiinsa ei ole perusteltua lähtötasossa olevien suurien erojen vuoksi. Yritykset vastasivat täysin tai lähes täysin seudun T&K-menoista Loimaan, Salon, Turunmaan ja Etelä-Pirkanmaan seuduilla. Yritysten osuus oli vähintään puolet kaikista T&K-menoista kaikilla seuduilla Forssan seutua lukuun ottamatta. Hyvinkoulutettujen osuus: Kasvukolmion osuus koko maan akateemisen tutkinnon suorittaneista oli 58 % vuoden 2013 lopussa. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden keskiarvo oli 28,8 % ja mediaani 22 % yli 15-vuotiaasta väestöstä. Koko maan mediaanin ylitti yhdeksän seutua Kasvukolmion alueella. Mediaanitason alle jäivät vain Loimaan ja Forssan seudut. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli korkein Helsingin seudulla, jossa lähes neljä kymmenestä yli 15-vuotiaasta oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Koko maan keskiarvon ylittivät lisäksi suuret korkeakouluseudut eli Tampereen ja Turun seudut. Lisäksi Turunmaan ja Hämeenlinnan seutujen koulutettujen osuus oli lähellä koko maan keskiarvoa. 55
56 Kasvukolmion seutujen osuus (%) eri muuttujilla koko maan osuudesta (%) Akateemisen tutkinnon suorittaneiden osuus (%) Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus (%) ,6 Kaikkien työpaikkojen osuus (%) ,5 Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen osuus (%) ,7 Käytettävissä olevien nettotulojen osuus (%) ,1 BKT:n osuus (%) ,4 Väestön osuus (%) ,1 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, aluetilinpito, tutkimus- ja tuotekehitysmenot, työssäkäynti ja koulutusrakenne
57 KASVUKOLMION ALUERAKENNE JATKOSSA? Asukkaiden ja työpaikkojen kasvu keskittyy Kasvukolmion suuriin kaupunkeihin, niiden pendelöintietäisyydellä oleville kaupunkiseuduille ja edelleen nauhamaisesti Helsingin ja Tampereen sekä Helsingin ja Turun väliselle kehityskäytävälle. Turun ja Tampereen välinen kehityskäytävä tukeutuu vahvasti liikenneväyliin ja on kehittynyt liikenneväylälähtöisyyden ehdoilla, mutta on väestön, työpaikkojen ja taajamarakenteen toiminnallisuuden näkökulmasta kehittymätön. Liikennekäytävät ja yhteydet suurten kaupunkiseutujen sisällä ja kaupunkiseutujen välillä ovat keskeisessä roolissa seutujen menestymisessä tai menestymättömyydessä. Hyvä sisäinen ja ulkoinen saavutettavuus alueiden menestymisen elinehto. Kaupunkiseutujen välillä korostuu aikaisempaa enemmän liikkumisen edistämisen lisäksi aikaetäisyys matkaetäisyyden sijaan ja nopeat liikenneyhteydet asutus- ja työpaikkakeskittymien välillä. Metropolialueen vaikutusalue laajenee koko Etelä- ja Lounais- Suomen käsittäväksi suuralueeksi. Muut kaupunkikeskittymät ja niiden vaikutusalueet toimivat alueellisina keskittyminä ja kasvuvyöhykkeinä. Maaseutualueet erilaistuvat ja niiden menestyminen on sidoksissa alueellisen työnjaon kehittymiseen sekä yhteyksien ja vuorovaikutuksen kiinteyteen suhteessa kasvaviin kaupunkiseutuihin. Biotalous saattaa nostaa esille pistemäisesti paikallisia menestystarinoita. Lähde: Kartta: Tilastokeskus; Suomen ympäristökeskus 2015; Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva Analyysi: Timo Aro 2015
58 Hahmotelma kaupunkiseutujen kasvun ja vuorovaikutuksen näkökulmasta väestöennusteen perustella vuoteen 2040 mennessä Lähde: Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva
59 Ikärakenteen kehitys väestöennusteen mukaan kaupunkiseuduittain vuosina Lähde: Tilastokeskus; Suomen ympäristökeskus 2015; Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva
60 Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro
SUOMEN KASVUKOLMIO. Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla
SUOMEN KASVUKOLMIO Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla 1 Kasvukolmion alueanalyysin toteuttaminen Analyysin kohteena oli Suomen kasvukolmio eli Helsingin, Tampereen ja Turun välisen
LisätiedotLIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki
LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS
LisätiedotALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA
ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen
LisätiedotALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT. VTT Timo
ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT VTT Timo Aro @timoaro 26.7.2017 Jokaisen alueen menestyminen tai menestymättömyys perustuu vain ja ainoastaan kasvuun! Alue- ja väestörakenteen ISOT muutostrendit
LisätiedotKymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola
Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola 1. Teollinen perinne kyky uusiutua ja menestyä 2. Kasvava sijaintietu 3. Aidot
LisätiedotPORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen
LisätiedotFORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013
FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta 2. Elinvoima-analyysin tulokset muuttujittain viidellä osa-alueella
LisätiedotKuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky
Saavutettavuus -dynamiikka Koulutusdynamiikka Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Väestödynamiikka TKIdynamiikka Yritysdynamiikka Muu dynamiikka Kuopion seudulla työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti
LisätiedotSATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)
SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni
LisätiedotANALYYSI YSIVÄYLÄN KEHITYSKÄYTÄVÄN ELINVOIMASTA JA MERKITYKSESTÄ ERÄILLÄ TUNNNUSLUVUILLA
ANALYYSI YSIVÄYLÄN KEHITYSKÄYTÄVÄN ELINVOIMASTA JA MERKITYKSESTÄ ERÄILLÄ TUNNNUSLUVUILLA SISÄLTÖ 1.Analyysin tausta ja toteuttaminen 2.Ysiväylän elinvoima ja merkitys kansallisella tasolla 3.Yhteenveto
LisätiedotKAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu
KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.1.2014 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen
LisätiedotALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA. VTT Timo syyskuu 2017
ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA VTT Timo Aro @timoaro syyskuu 2017 Esityksen ydinviesti Koko maan voimavarojen hyödyntäminen on pienen maan kansallinen etu. Koko maan ja suurten
LisätiedotKuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys
Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.
LisätiedotKaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä
Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
LisätiedotMUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo
MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 17.5.2017 KAUPUNGISTUMINEN NYKYISESSÄ HALIITUSOHJELMASSA? KESKITTYMIS- JA HARVENEMISKEHITYS Kaupunkialueiden väkiluku
Lisätiedotuhka vai mahdollisuus?
ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ uhka vai mahdollisuus? En tiedä muista ihmisistä, mutta kun aamulla kumarrun laittamaan kengät jalkaani, ajattelen, että herrajumala, mitä seuraavaksi?
LisätiedotSUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET
SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Suomen sisäisen muuttoliikkeen vaikutus turvallisuusviranomaisten palveluiden kysyntään Valtiotieteen tohtori, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.11.2014 Sisäisen turvallisuuden
LisätiedotKAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012
KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan
LisätiedotLIIKENNEPOLITIIKAN MERKITYS KAUPUNKISEUTUJEN JA ALUEIDEN KEHITYKSESSÄ
Eduskunnan liikennejaosto ASIANTUNTIJALAUSUNTO 10.11.2015 LIIKENNEPOLITIIKAN MERKITYS KAUPUNKISEUTUJEN JA ALUEIDEN KEHITYKSESSÄ Liikennepolitiikan yhteys alue- ja väestökehitykseen Liikennepolitiikalla,
LisätiedotKAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?
KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa? Timo Aro @timoaro Huhtikuu 2019 Alue- ja väestönkehityksen muutostrendit vaikuttavat kaikkien alueiden kehitykseen
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
POHJOIS-POHJANMAAN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kuntien elinvoimaisuus ja kasvu -asiantuntijafoorumi 12.5.2015, Liminganlahden luontokeskus Valitaan porukalla
LisätiedotKaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere
Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 8.11.2016, Tampere - Kaupunkialueet - Kaupunkipolitiikka - Kasvukeskukset - Kaupunkiseutulähtöisyys - Maaseutualueet - Aluepolitiikka
LisätiedotMULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN?
MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN? Maassamuuton ja maahanmuuton vaikutukset alueelliseen kehitykseen Oppilaitoksen rakenneuudistusten johtaminen 2015-2016 Valtiotieteen tohtori Timo Aro, 2016 @timoaro SISÄLTÖ
LisätiedotMUUTTOLIIKE. Suhteessa kaupungistumiseen, työn murrokseen ja digitalisaatioon. VTT, asiantuntija Timo Aro
MUUTTOLIIKE Suhteessa kaupungistumiseen, työn murrokseen ja digitalisaatioon VTT, asiantuntija Timo Aro 30.8.2018 @timoaro Maailma kaupungistuu, Suomi maakunnallistuu Alue- ja väestönkehityksen tilannekuva
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys
LisätiedotSEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016
SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien
LisätiedotEtelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit
NOPEAT ITÄRADAT OSANA KESTÄVÄÄ ALUEKEHITYSTÄ Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit Timo Aro, MDI Rasmus Aro, MDI Timo
LisätiedotRAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016
RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA 2005-2015 VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016 SISÄLTÖ 1.Tausta 2.Elinvoima-analyysin tulokset 3.Yhteenveto 1. Tausta
LisätiedotTILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki
TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotTURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.2.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN ALUEKEHITYS
VARSINAIS-SUOMEN ALUEKEHITYS 1. Aluekehitys maakuntatasolla Varsinais-Suomen työllisyysaste Kartassa 1. on kuvattu Varsinais-Suomen ja muiden maakuntien työllisyysastetta vuonna 2017 sekä kuviossa 1. Varsinais-Suomen
LisätiedotToimintaympäristön muutokset
Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia
LisätiedotKAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA
KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA 13.01.2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO @timoaro Sisältö 1.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä
LisätiedotVOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?
VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava
LisätiedotJYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012
JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 VTT Timo Aro 6.9.2013 Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-2012 2012 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5
LisätiedotYLÄ-SAVON SEUTU TILASTOANALYYSI. maaliskuu Tyler Wanlass / Unsplash
YLÄ-SAVON SEUTU TILASTOANALYYSI maaliskuu 2019 Tyler Wanlass / Unsplash SISÄLTÖ 1 TAUSTA 2 ALUETALOUSDYNAMIIKKA Taloudellinen huoltosuhde 2010-2016 BKT per asukas 2010-2016 Yrityskanta suhteessa alueen
LisätiedotSEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016
SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien
LisätiedotKAUPUNKIEN ELINVOIMAN VERTAILUANALYYSI
KAUPUNKIEN ELINVOIMAN VERTAILUANALYYSI Suurten ja keskisuurten kaupunkien absoluuttinen ja suhteellinen elinvoima vuosina 2005-2013 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Tammikuu 2014 SISÄLTÖ 1 Analyysin tausta
LisätiedotKouvolan elinvoima-analyysi
Kouvolan elinvoima-analyysi 1 SISÄLTÖ 1. Tausta 2. Aluetalousdynamiikka 3. Työllisyysdynamiikka 4. Yritysdynamiikka 5. Vetovoimadynamiikka 6. TKI-dynamiikka 2 1. Tausta 3 Kouvolan elinvoima-analyysin toteuttaminen
LisätiedotSUOMEN ALUERAKENNE LIIKKEESSÄ
SUOMEN ALUERAKENNE LIIKKEESSÄ Miten asemoituu LOURA? Lippulaivaseminaari 5.2.2015 Eero Holstila ja Timo Aro MDI Esityksen pääkohdat 1. Kaupunkiseutujen kehityskuva 2000-luvulla (TA) 2. Muutosvoimat tulevina
LisätiedotKYMENLAAKSON ALUEELLINEN POSITIO ALUEKEHITYKSEN TUNNUSLUVUILLA
KYMENLAAKSON ALUEELLINEN POSITIO ALUEKEHITYKSEN TUNNUSLUVUILLA 100 % 80 % 60 % 40 % 8% 9% 10% 12% 10% 10% 11% 15% 66% 65% 64% 59% Väestörakenne ja väestönkehitys 20 % 0 % 16% 16% 15% 14% 2000 2005 2010
LisätiedotKANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN
KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN 1995-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro 5.9.2013 Mitä on alueellinen kilpailukyky? Kilpailukyvylle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää.
LisätiedotToimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli
LisätiedotSatakunnan alueprofiili 2025
Satakunnan alueprofiili 2025 Sisältö Satakunnan alueprofiiliin vuonna 2025 liittyviä karttoja, taulukoita ja graafeja: 1.Hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta 2.Elinvoiman näkökulmasta 1. Hyvinvoinnin
LisätiedotPIEKSÄMÄEN SEUDUN ELINVOIMA
PIEKSÄMÄEN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Pieksämäki 7.10.2015 SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa 2. Pieksämäen seudun elinvoima ja mahdollisuudet alueiden välisessä
LisätiedotALUEIDEN ROOLI NYT JA TULEVAISUUDESSA
ALUEIDEN ROOLI NYT JA TULEVAISUUDESSA Asiantuntija, VTT Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI @timoaro Marraskuu 2017 mdi.fi @MDIfriends MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI ESITYKSEN
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan
LisätiedotMIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Mikkeli, 8.10.2015 SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa 2. Mikkelin seudun elinvoima ja mahdollisuudet
LisätiedotElinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla
Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi
LisätiedotPORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA
2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN
LisätiedotMISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY?
MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.3.2014 Alueet (lue organisaatiot ja rakenteet!) eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat aikanaan
LisätiedotTURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 11.3.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys:
LisätiedotLIIKENNEVÄYLIEN JA ALUEKEHITYKSEN VÄLINEN PYHÄ YHTEYS
LIIKENNEVÄYLIEN JA ALUEKEHITYKSEN VÄLINEN PYHÄ YHTEYS Kuva: Juhana Konttinen Timo Aro @timoaro Tammikuu 2019 Aluekehityksen isot muutostrendit 1. Kaupungistuminen ja keskittyminen 2. Liikenne ja saavutettavuus,
LisätiedotMuuttuvan yhteiskunnan muutostarpeita kaavoitukselle. Juha Kostiainen Rakli, 30.10.2014
Muuttuvan yhteiskunnan muutostarpeita kaavoitukselle Juha Kostiainen Rakli, 30.10.2014 Virtaava maailma (Castells 1996 ja Kostiainen 2002, soveltaen) Piilaakso FYYSISET VIRRAT VIRTUAALISET VIRRAT ASIANTUNTIJAT
LisätiedotPirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013
Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,
LisätiedotSASTAMALAN KAUPUNGIN ELINVOIMA- JA VERTAILUANALYYSI. VTT Timo Aro Kesäkuu 2017
SASTAMALAN KAUPUNGIN ELINVOIMA- JA VERTAILUANALYYSI VTT Timo Aro Kesäkuu 2017 SISÄLTÖ 1.Tausta 2.Elinvoima- ja vertailuanalyysin tulokset 1. Tausta MISTÄ PUHUTAAN, KUN PUHUTAAN ALUEEN ELINVOIMASTA? Hyvinvoinnista
LisätiedotPalveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa
Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla
LisätiedotIhmiset ja osaaminen sujuvasti liikkeelle kasvukeskusten välillä. Maarakennuspäivä Aleksi Randell
Ihmiset ja osaaminen sujuvasti liikkeelle kasvukeskusten välillä Maarakennuspäivä 2018 27.9.2018 Aleksi Randell Miksi kasvukeskusten joukkoliikenneyhteyksillä on väliä? Liikenneinfran kehittäminen ja matka-aikojen
LisätiedotMUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki
MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki Muuttoliike on yksi väestökehityksen osatekijä Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen
LisätiedotVirolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %
01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015
LisätiedotKAUPUNGIN JA MAASEUDUN KAUPUNGIN JA MAASEUDUN ASIA ASIA ON MEIDÄN YHTEINEN ASIA ON MEIDÄN YHTEINEN ASIA!
KAUPUNGIN JA MAASEUDUN KAUPUNGIN JA MAASEUDUN ASIA ASIA ON MEIDÄN YHTEINEN ASIA ON MEIDÄN YHTEINEN ASIA! Kuva: Juhana Konttinen Timo Aro @timoaro Marraskuu 2018 HISTORIALLISIA TUNNELUKKOJA JA LUKKIUMIA
LisätiedotITÄ SUOMI Aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 28.10.2014 Itä Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014
ITÄ SUOMI Aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 28.10.2014 Itä Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014 Porilaiset ovat vähäpuheisia ja jotain sanoessaan karkean
LisätiedotAlueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus
Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus, Marja Karvonen 16.9. 2013 1 1990 1991 1992 1993 1994 199 1996 1997 1998 1999 2000
LisätiedotVäestönmuutokset 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi
LisätiedotMiehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %
Miehikkälä 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 2 038 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -12,5 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 55,6 % Miehikkälä. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE
LisätiedotPORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA
2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,
LisätiedotFORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI
FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010-luvulla 2. Forssan seudun määrällinen väestönkehitys
LisätiedotYhdistää puoli Suomea
1 Yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA Itärata yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA 3 Itärata puoli Suomea liikkeellä Vetovoimaa ja elinvoimaa
LisätiedotPirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014
Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa
LisätiedotFORSSAN SEUDUN ELINVOIMA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.5.2015, Eerikkälän Urheiluopisto Tammela
FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.5.2015, Eerikkälän Urheiluopisto Tammela SISÄLTÖ 1. Suomen aluerakenteen tilannekuva 2010-luvulla 2. Forssan seudun elinvoima alueiden välisessä
LisätiedotMUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a
MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN janne a 12.8.2016 Muuttoliike 1952 2015e Muuttoliike 1952 2015e Nettomuutto 1952 2015e -50000-40000 -30000-20000 -10000 0 10000 20000 30000 40000 1952 1953 1954 1955 1956 1957
LisätiedotMIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011
MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla
LisätiedotPirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016
Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän
LisätiedotPirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017
Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän
LisätiedotToimintaympäristön muutokset
Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia
LisätiedotSEUTUKAUPUNGIN KASVUANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Syyskuu 2017
14 SEUTUKAUPUNGIN KASVUANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro Syyskuu 217 SISÄLTÖ 1. Analyysin viitekehys ja toteuttaminen 2. 14 seutukaupungin kasvuanalyysi 3. Yhteenveto 1. Analyysin viitekehys
LisätiedotKAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN TULEVAISUUS?
KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN TULEVAISUUS? Asiantuntija, VTT Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI @timoaro Helmikuu 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.C21 kaupunkien ja kau- 1. c punkiseutujen kansallinen
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2010
TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli
LisätiedotPORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI
PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Huhtikuu 2016 SISÄLTÖ 1 Muuttoliike kuntien välillä koko maassa 2010-luvulla 2 Porvoon yleinen väestökehitys
LisätiedotHamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 %
Hamina 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 20 654 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,4 % Hamina. 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,3 % VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE
LisätiedotMaakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät
Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa
LisätiedotTurun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus elokuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja eräiden alueiden väestönkehityksestä tammi-elokuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli elokuun
LisätiedotSuomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua
Suomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua Kooste kymmenen kaupunkiseudun väestönkehityksestä vuoteen Alueellinen väestöennuste kertoo, että pääkaupunkiseudun väestö kasvaa 270 000
LisätiedotSAVONLINNAN SEUDUN ELINVOIMA
SAVONLINNAN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Savonlinna 6.10.2015 SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa 2. Savonlinnan seudun elinvoima ja mahdollisuudet alueiden välisessä
LisätiedotAlueellisen liikkuvuuden ja monipaikkaisuuden mahdollisuudet ja seuraukset
Alueellisen liikkuvuuden ja monipaikkaisuuden mahdollisuudet ja seuraukset VN TEAS hanke 2/2018 12/2019 Elena Ahonen (4Front), Eeva Alho (PTT), Juho Alasalmi (PTT), Laura Ansala (PTT), Veera Holappa (PTT),
LisätiedotEtelä Suomen näkökulmasta
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö
LisätiedotVäestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu
muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA. II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015
MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015 1 TYÖLLISYYSKEHITYS 2 VÄESTÖKEHITYS 3 MUU YLEINEN KEHITYS 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyskehitys huhti-kesäkuussa 2015 Satakunnan työttömyysaste
LisätiedotMuuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen
Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan
LisätiedotSUURIMMAN KAUPUNGIN ELINVOIMAISUUSVERTAILU. Marraskuu 2017 Hallintotieteiden kandidaatti Salla Tenho ja valtiotieteen tohtori Timo Aro Porin kaupunki
20 SUURIMMAN KAUPUNGIN ELINVOIMAISUUSVERTAILU Marraskuu 2017 Hallintotieteiden kandidaatti Salla Tenho ja valtiotieteen tohtori Timo Aro Porin kaupunki SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta, toteuttaminen, keskeiset
LisätiedotKaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka
Osmo Soininvaara Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka Loura-seminaari 4.2.2016 Miksi kaupungistutaan: Kaupungit kasvavat kaikkialla Erityisesti suuret kaupungit Jotkut suuret kaupungit myös surkastuvat,
LisätiedotKuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE?
Kuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE? Tämä taustalla Alvar Aallon aluesuunnitelma Kokemäenjokilaaksosta 1940-luvulla Suomen ensimmäinen ylikunnallinen seutusuunnitelma
LisätiedotPaljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen
Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti
LisätiedotVäestönlisäystä saaneet kaupunkiseudut (19/70) vuosina 2010-2017 + 31 949 + 23 591 + 141 361 + 7 090 + 4 305 + 19 087 + 12 293 + 3 340 + 2 165 + 2 009 + 1 631 + 1 393 + 1549 Lähde: Tilastokeskus, väestö;
LisätiedotNAKKILAN KUNNAN ELINVOIMA- JA VERTAILUANALYYSI. VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Aro Toukokuu 2017
NAKKILAN KUNNAN ELINVOIMA- JA VERTAILUANALYYSI VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Aro Toukokuu 2017 SISÄLTÖ 1.Tausta 2.Elinvoima-analyysin tulokset 1. Tausta MISTÄ PUHUTAAN, KUN PUHUTAAN ALUEEN ELINVOIMASTA? Hyvinvoinnista
LisätiedotMaaseutu- ja kaupunkialueiden väestö Pohjois-Karjalassa
PUHTI-tilastomylly 1/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Maaseutu- ja kaupunkialueiden väestö Pohjois-Karjalassa Kuinka suuri osa pohjoiskarjalaisista asuu maaseudulla?
LisätiedotAluekehitys ja kaupungin elinkeinopoliittiset kehittämishankkeet. Valtuuston tiedonantotilaisuus 26.1.2015 Risto Kortelainen, muutosjohtaja
Aluekehitys ja kaupungin elinkeinopoliittiset kehittämishankkeet Valtuuston tiedonantotilaisuus 26.1.2015 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Valtuuston Kelpo-tiedonannon puheenvuorot ovat: 1. Kaupunginjohtajan
Lisätiedot