PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta Sodankylässä 27.9.2012 Veikko Maijala
Porotalous on yritystoimintaa Poronhoito on lujasti sidoksissa luonnonrytmiin ja vuosien ailahteluihin. Yritystoiminnassa pyritään vähentämään riskejä suunnittelulla Porotalouden suunnitelmallisuuteen kuuluu osanaan porojen hoito yli talven varmistaen ravinnon saanti pyritään varmistamaan porojen kohtalainen kunto, vältytään porojen kuolemilta ja varmistetaan vasatuotto Säilörehu osana suunnitelmallista ruokintaa
Nurmisäilörehu poronrehuna Säilörehun ruokintakokeita Lapin tutkimusasemalla Apukassa 1970 luvun puolivälissä Saatiin alustavaa tietoa soveltuvuudesta porojen ruokintaan Nurmirehututkimuksia Kaamasessa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen RKTL toimesta Paliskuntain yhdistyksen porokoeasemalla 1980 luvulta 2000 luvulle Säilörehun käyttö porojen ruokinnassa kasvoi pyöröpaalauksen yleistyessä Nykyään säilörehu yleisin karkearehu porojen ruokinnassa Maittavaa Helppo kuljettaa Mahdollista ostaa ja myydä Rehuarvot kohdallaan Useimmiten sadonkorjuuseen liittyy vähemmän säähän liittyviä riskitekijöitä kuin kuivaheinän teossa.
Poro märehtijänä
Poro märehtijänä Poro valikoi tarkasti rehunsa Poron pötsin rakenne heikompi kuin nautaeläimillä tai lampailla Poro ei pysty väkevöimään virtsaansa Poro reagoi herkästi rehun laatuvirheisiin Säilörehun laatu
Säilörehun laatu Säilönnällinen Kemiallinen (rehuarvo) Mekaaninen (karkeus) Vesi (jäätyminen) Vierasaineet/ -esineet rehussa Mikrobit
Säilönnällinen laatu Rehun laatutekijöiden raja-arvot (lähde https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/artturi ) Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0 4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, g/kg N alle 60 60 80 yli 80 Maito ja muurahaishappo, g/kg ka 35 80 80 100 yli 100 Haihtuvat rasvahapot, g/kg ka alle 20 20 25 yli 25 Liukoisen typen osuus kokonaistypestä, g/kg N alle 400 400 600 yli 600
Kemiallinen laatu /rehuarvo https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/artturi Nurmisäilörehujen laatu- ja koostumuskeskiarvot 01.08.2011-01.08.2012 Lapissa (Valion aineisto) Kevätsato Jälkikasvu Kaikki Koko maa säilörehut Näytteiden lukumäärä * 479 416 936 23094 ph 4,13 4,05 4,09 4,31 Ammoniakkityppi (g/kg N) 44 44 44 44 Maito ja muurahaishappo (g/kg ka 38 47 42 41 Haihtuvat rasvahapot (g/kg ka) 10 12 11 13 Liukoinen typpi (g/kg N) 422 418 422 421 Sokeri (g/kg ka) 76 90 82 65 Kuiva aine (g/kg) 344 304 325 346 Raakavalkuainen (g/kg ka) 139 147 143 146 Kuitu (NDF) (g/kg ka) 562 522 543 550 D arvo (g/kg ka) 672 668 670 665 Syönti indeksi 106 100 103 102 ME indeksi 103 98 101 99 ME (energia arvo) (MJ/kg ka) 10,7 10,7 10,7 10,6 PVT (g/kg ka) 19 27 23 26 OIV (g/kg ka) 80 81 80 80
Valkuainen poron rehussa Talvella vaatimen sulavan raakavalkuaisen tarve vain noin 115 g/vrk Useimmiten säilörehussa yli tarpeen Valkuaisen ylimäärä elimistöstä poistetaan lisäämällä virtsantuotantoa syömällä lunta Kuluu energiaa ja häiritsee pötsitoimintaa Energiapitoisella ja vähän valkuaista sisältävällä täydennysrehulla saadaan ruokintaa tasapainotettua kun säilörehu sisältää runsaasti valkuaista
Mekaaninen laatu (karkeus) Poro välityypin märehtijänä ei syö korsiintunutta rehua Milloin on oikea korjuuaste? Porutaku hankkeen ruokintakokeen alustavia tuloksia talvelta 2012
Niitto 22.6.2011 Kasvukorkeus: timotei 62cm nurminata 61cm apila 38cm Kehitysaste: tähkälle/röyhylle tulo Korjuu: 1.niitto 22.6.2011 kello:10.00 paalaus 23.6.2011 kello:11.00 Typpeä 70 kg/ha Raakavalkuainen 150 g/kg ka Sato 2505 kg ka
Niitto 27.6.2011 Kasvukorkeus: timotei 69cm nurminata 72cm apila 49cm Kehitysaste: tt/nn: puolella korsista röyhy näkyvissä apila: muutamilla kasveilla kukkanuput tulossa näkyville Korjuu: 2.niitto 27.6.2011 kello:9.30 paalaus 28.6.2011 kello:9.30-10.15 Raakavalkuainen 124 g/kg ka Sato 3892 kg ka
Niitto 29.6.2011 Kasvukorkeus: timotei 78cm nurminata 81cm apila 65cm Kehitysaste: tt: täysin tähkällä nn: täysin röyhyllä apila: kukkanuput tulossa lähes kaikilla Korjuu: 3.niitto 29.6.2011 kello:12.00 paalaus 30.6.2011 kello:9.30-10.30 Raakavalkuaista 136 g/kg ka Sato 4177 kg ka
Niitto 1.7.2011 Kasvukorkeus: timotei 92cm nurminata 95cm apila 70cm Kehitysaste: tt: täysin tähkällä nn: joissakin yksilöissä kukinta alkamassa apila: lähes kaikilla yksilöillä pääverson kukkanuput näkyvissä, muutamilla yksilöillä ainakin yksi pääverson kukka auennut Korjuu: 4.niitto 1.7.2011 kello:8.00 paalaus 1.7.2011 kello:12.00 Raakavalkuainen 117 g/kg ka Sato 5290 kg ka
Säilörehun syönti eri korjuuasteilla Säilörehu oli vapaasti saatavilla Poroille annettiin lisäksi täysrehua seuraavasti: A 300 g/poro, B 300 g/poro, C 700 g/poro ja D 700 g/poro 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,90 0,88 0,83 0,82 Niitto 1.7.2011 1,54 Säilörehun syönti kg kuiva-ainetta 1,38 1,34 1,20 1,15 1,09 1,11 1,10 1,00 1,00 0,92 A silputtu srehu Ka syönti/poro 0,78 B srehu Ka syönti/poro C silputtu srehu Ka syönti/poro D srehu Ka syönti/poro Niitto 29.6.2911 Niitto 22.6.2011 Niitto 27.6.2011 0,0 4. kasvuaste 3. kasvuaste 2. kasvuaste 1. kasvuaste
Energian saanti rehuyksikköinä, ry 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 A ryhmän energian saanti, silputtu + 300 g täysrehu B ryhmän energian saanti, ei silputtu + 300 g täysrehu C ryhmän energian saanti, silputtu + 700 g täysrehua D ryhmän energian saanti, ei silputtu + 700 g täysrehua 0,0 ry 4. kasvuaste. Niitto 1.7.2011 3. kasvuaste. Niitto 29.6.2011 2. kasvuaste. Niitto 27.6.2011 1. kasvuaste. Niitto 22.6.2011
Nuolukiven syönti Porot söivät nuolukiviä enemmän ryhmissä, joissa täysrehun saanti oli 300 g/poro/päivä (ryhmä A ja B) A) 5,5 g/vrk/poro, B) 8,3 g/vrk/poro C) 3,2 g/vrk/poro, D) 5,2 g/vrk/poro A 1,4 kg B 2,1 kg C 0,8 kg D 1,3 kg
Vaatimien keskipainojen muutokset 84 83 1.7.2011 29.6.2011 22.6.2011 Säilörehun niittoaika 82 27.6.2011 81 80 79 A B C 300g, silputtu 300g, ei silputtu 700 g, silputtu 78 D 700g, ei silputtu 77 76 75 10.2. 27.2. 5.3. 12.3. 19.3. 26.3. Punnituspäivä
Veden jäätyminen Vesipitoinen rehu jäätyy helposti (ka 20-30%) Esikuivattu (ka 30 45%) säilörehu jäätyy alemmassa lämpötilassa Jäätyneen säilörehun käsittely vaikeampaa kuin sulan säilörehun Jäätynyt ja korkea vesipitoisuus aiheuttaa ongelmia porolle Ei saa riittävästi rehua irti Ylimääräisen veden sulattaminen kuluttaa energiaa Pötsin jäähtyminen haittaa mikrobien toimintaa Tulee kiinnittää huomiota rehun jäätymisen estämiseen
Käärinmateriaalin joutuminen rehuun Pyöröpaalien pakkausmateriaalien joutuminen rehun kautta suolistoon voi aiheuttaa poron menehtymisen Muovien ja verkon huolellinen poistaminen rehusta Kuva Pasi Oinas
Mikrobit ja taudinaiheuttajat Homeet Homeista rehua ei tule antaa porolle Listeria Listeriaa voi esiintyä huonolaatuisessa säilörehussa Suomen ensimmäiset todetut havainnot kesällä 2005 Kuusamossa
Laskelmia annettavien rehujen määristä 6 5 Annettavan rehun määrä annettaessa kahta eri rehua, saanti 1,1 ry kg/poro/vrk 4 3 Säilörehu Täysrehu 2 1 0 100/0 80/20 60/40 40/60 20/80 0/100 annettavan rehun %-osuus Säilörehun lähtöarvot kuiva-ainepitoisuus 25% rehuyksikköarvo 0,90 ry/kg KA hävikki 5% Täysrehun lähtöarvot kuiva-ainepitoisuus 87,5% rehuyksikköarvo 0,95 ry/kg KA hävikki 5%
Laskelmia annettavien rehujen määristä 1,8 1,6 Annettavan rehun määrä annettaessa kahta eri rehua, saanti 1,1 ry kg/poro/vrk 1,4 1,2 1 0,8 Heinä Täysrehu 0,6 0,4 Heinän lähtöarvot kuiva-ainepitoisuus 83% rehuyksikköarvo 0,85 ry/kg KA hävikki 5% 0,2 0 100/0 80/20 60/40 40/60 20/80 0/100 annettavan rehun %- osuus Täysrehun lähtöarvot kuiva-ainepitoisuus 87,5% rehuyksikköarvo 0,95 ry/kg KA hävikki 5%
Laskelmia annettavien rehujen määristä Rehumäärä, kg/poro/vrk 6 5,5 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Hyvät laidunolosuhteet Annettavan rehun määrä annettaessa vain yhtä rehua 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Huonot laidunolosuhteet Rehuvaihtoehdot Säilörehu, myöhäinen korjuu Säilörehu, normaali korjuu Säilörehu, aikainen korjuu Esikuivattu säilörehu, myöhäinen korjuu Esikuivattu säilörehu, normaali korjuu Esikuivattu säilörehu, aikainen korjattu Heinä, myöhäinen korjuu Heinä, aikainen korjuu Poron täysrehu Annettavan rehun määrä kokonaistarpeesta, %, Poro täysin riippuvainen annettavasta rehusta (aita/tarharuokinta)
Lisätietoja Internetissä www.porutaku.fi - Tietoja PORUTAKU hankkeesta - Materiaalia lisäruokinnasta, talvitarhauksesta ja kuljettamisesta
Tilaisuuden järjestäjä PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Asiantuntija Veikko Maijala 020 798 5357 Asiantuntija Merja Mattila 020 798 5362 Projektisuunnittelija Karoliina Majuri 020 798 5508 Projektipäällikkö Sanna Vinblad 020 798 5504 Yhteistyössä