LEMPÄÄLÄN KUNTA ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

1 LEMPÄÄLÄN KUNTA ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 10045 Kuljun asemakaava ja asemakaavan muutos, Kiimakallion eteläosan laajennus 2.2.2016 Kunta: Kylä: Kaava-alue Asemakaava koskee: LEMPÄÄLÄ KULJU KULJU Kuljun kylän tiloja 9: 272, 9:273, 9:697, 9:769 ja 9:1033 sekä osaa tiloista 9:969, 9:1015 ja 2:10. Asemakaavan muutos koskee Jalankululle ja pyöräilylle varattua katua. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuvat Korttelit 401-403 sekä niihin liittyviä virkistys-, erityis-, liikenne- ja katualueita. Vireilletulosta ilmoitettu: vuoden 2013 kaavoituskatsauksessa Hyväksyminen Kaavoitusjaosto: KH: KV: Ilari Rasimus Kaavoituspäällikkö puh. 050 3833 844 Asemakaavan suunnittelijat: kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen puh. 050 3839 656 sähköposti soili.lampinen@lempaala.fi Lempäälän kunta, PL 36 (Tampereentie 8), 37501 Lempäälä puh. 03-565 51 000

1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kuljussa Tampereentien varrella Kiimakallion asuntoalueen eteläosassa. Se on kooltaan noin 5,8 ha. Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus 1.3 Kaavan tarkoitus Tarkoituksena on laatia alueelle asemakaava, joka mahdollistaa Kiimakallion aluetta täydentävän pientalorakentamisen sekä virkistysalueen osoittamisen alueen eteläosaan. Hanke vastaa nauhataajaman kehittämistavoitetta. 2

1.4 Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan tarkoitus... 2 1.4 Sisällysluettelo... 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 4 2. TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 4 3. LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 6 3.1.4 Maanomistus... 7 3.2 Suunnittelutilanne... 7 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 7 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 9 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 9 4.2.1 Vireilletulo... 9 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 10 5.1 Kaavan rakenne... 10 5.1.1 Mitoitus... 10 5.2 Aluevaraukset... 10 5.2.1 Korttelialueet... 10 5.2.2 Muut alueet... 10 5.3 Kaavan vaikutukset... 10 5.3.1 Vaikutukset taajamakuvaan... 10 5.3.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen... 10 5.3.3 Vaikutukset asumiseen... 10 5.3.4 Vaikutukset virkistykseen... 10 5.3.5 Vaikutukset palveluihin... 11 5.3.6 Taloudelliset vaikutukset... 11 5.3.7 Vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen järjestämiseen... 11 3

5.3.8 Sosiaaliset vaikutukset... 11 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 11 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 11 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Melukartat 3. Kaavaluonnoksesta saatu palaute 4. Havainnekuva 5. Asemakaavan seurantalomake Selostukseen kuuluu asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen. 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Tampereentie Lempäälä meluselvitys, Ramboll 31.1.2012 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty yksityisten maanomistajien aloitteesta. Asemakaavan vireilletulosta ilmoitettiin vuoden 2013 kaavoituskatsauksessa. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä 26.11.-14.12.2014. 2.2 Asemakaava Asemakaavalla osoitetaan suunnittelualueelle neljä erillispientalon tonttia (AO-58), joista yksi on uusi ja lisäksi kolme asuinpientalon tonttia (AP-26). Alueen eteläosa osoitetaan lähivirkistysalueeksi (VL). Tampereentien liikennealuetta otetaan mukaan siltä osin, kuin se tällä kohtaa on asemakaavoittamatonta. Liikennealueelle varataan tilaa kevyen liikenteen väylää varten. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä 26.11.-14.12.2014 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Lempäälän kunta toteuttaa kadut, kunnallistekniikan ja virkistysalueet. Korttelialueilla asemakaavan toteuttamisesta vastaavat maanomistajat. 4

3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueella on kolme erillispientaloa talousrakennuksineen sekä kevyen liikenteen väylä. Muuten alue on rakentamaton. Ortokuva suunnittelualueesta Luonnonympäristö Suurin osa suunnittelualueesta on havupuuvaltaista talousmetsää. Alueen kaakkoisosassa on tehty hakkuita, mutta sille on jätetty harvakseltaan korkeita puita. Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualueen pohjoisosassa on alava painanne, jossa on kaksi Tampereentielle päin laskevaa ojaa. Suunnittelualue ei ole pohjavesialuetta. 5

3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue on pääosin rakentamaton alue, joka sijaitsee melko keskeisellä paikalla Kuljun taajamassa Kiimakallion asuntoalueen reunalla. Palvelut Suunnittelualueelta on Kuljun kouluun matkaa vajaat kaksi kilometriä ja päiväkoti Mansikkamäkeen noin kilometri. Kuljun kartanoon, jossa on päivittäistavarakauppa ja Löytötavaratalo, on matkaa noin puolitoista kilometriä. Ideaparkiin on matkaa noin viisi kilometriä, Lempäälän keskustaan on kymmenen kilometriä ja Tampereen keskustaan noin 15 kilometriä. Asuminen Suunnittelualueella on kolme erillispientaloa. Virkistys Osa suunnittelualueesta on virkistyskäyttöön soveltuvaa metsää. Tampereen tien varresta johtaa polku suunnittelualueen lounaiskulmaan. Liikenne Suunnittelualue sijaitsee Tampereentien varrella. Kahdelta omakotitontilta on suora liittymä Tampereentielle. Tampereentien itäpuolella ja pohjoisempana myös länsipuolella on kevyen liikenteen väylä. Tampereentiellä kulkee Lempäälän ja Tampereen välisiä busseja arkipäivisin noin kolme kertaa tunnissa kumpaankin suuntaan. Rakennukset Suunnittelualueella on kolme erillispientaloa, joista kaksi on rintamamiestalotyyppisiä. Näistä pohjoisempana sijaitsevaa on laajennettu suurehkolla siipirakennuksella, joka on vanhan rakennuksen takana. Eteläisempää, aivan Tampereentien varressa sijaitsevaa rakennusta on viime vuosina remontoitu siten, että sen ulkopinnat ovat uutta vastaavassa kunnossa. Pihalla on ollut kaksi piharakennusta, joista suurempi on talon omistajan kertoman mukaan purettu. Pohjoisempi rintamamiestalo Eteläisempi rintamamiestalo Muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole tiedossa muinaismuistoja. Tekninen huolto Kiimakallion alue on keskitetyn vesihuollon piirissä. 6

Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueen merkittävin häiriötekijä on Tampereentien liikenteen aiheuttama melu. Tampereentien liikennemelua on selvitetty vuonna 2012 valmistuneessa meluselvityksessä. Valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/92) mukainen melun ohjearvo on asuntoalueilla päiväaikaan (klo 7-22) enintään 55 db ja yöllä enintään 45-50 db. Kiimakallion alueella päivämelu on kriittisempi. Meluselvityskartat ovat selostuksen liitteenä 2. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualueen lounaisosassa olevan tilan 9:969 alueen ja kevyen liikenteen kadun alueen omistaa Lempäälän kunta. Muuten alue on Tampereentien liikennealuetta lukuunottamatta yksityisomistuksessa. Lempäälän kunnan omistama alue on merkitty karttaan sinisellä. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Pirkanmaan 1. maakuntakaavan 9.3.2005 ja valtioneuvosto on vahvistanut sen 29.3.2007. Maakuntakaavan mukaan suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Suunnittelualue rajautuu idässä Tampereentiehen. 7

Ote maakuntakaavasta. Suunnittelualueen sijainti on merkitty karttaan punaisella ympyrällä. Osayleiskaava Suunnittelualue sisältyy Kuljun-Marjamäen-Moision-Keskustan osayleiskaavaan, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 23.10.1996. Osayleiskaavassa suunnittelualue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP) ja lähivirkistysaluetta (VL). Ote Kuljun-Marjamäen-Moision-Keskustan osayleiskaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus on merkitty punaisella. Asemakaava Suunnittelualue on asemakaavoittamaton lukuun ottamatta pohjoisreunassa sijaitsevaa kevyen liikenteen katua. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa 11.2.1998 hyväksyttyyn asemakaavaan ja idässä 27.5.2002 hyväksyttyyn asemakaavaan. 8

Ote asemakaavayhdistelmästä Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Suunnittelualuetta koskevat seuraavat selvitykset: Tampereentie Lempäälä meluselvitys, Ramboll 31.1.2012 Rakennusjärjestys Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Lempäälän rakennusjärjestyksen 10.4.2002 ja se on tullut voimaan 3.6.2002. Pohjakartta ja kiinteistörekisteri Kaavoituksen pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 määräykset. Suunnittelualueen kiinteistöt kuuluvat valtion kiinteistörekisteriin. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelualueen asemakaavoittaminen on Lempäälän nauhataajaman kehittämistavoitteiden mukaista. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumisesta ja vuorovaikutusmenettelystä on kerrottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä 1. 4.2.1 Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta kuulutettiin vuoden 2013 kaavoituskatsauksessa. 9

5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Kaava-alueella on seuraavat aluevaraukset: Kaavamerkintä Käyttötarkoitus Pinta-ala ha Rakennusoikeus k-m2 AP Asuinpientalojen korttelialue 1,1708 3 512 AO Erillispientalojen korttelialue 0,5340 1 068 EV Suojaviheralue 0,4860 LT Yleisen tien alue 0,4265 VL Lähivirkistysalue 2,9870 Katu 0,1648 Kevyen liikenteen katu 0,0737 Yhteensä 5,8428 4 580 Tarkemmat tilastotiedot ovat kaavoituksen seurantalomakkeessa, joka on selostuksen liitteenä 5. 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet Suunnittelualueen pohjoisosaan osoitetaan neljä erillispientalon tonttia (AO-58), joista yksi on uusi. Pientalojen korttelialueelle (AP-26) voidaan rakentaa rivi-, pari- tai erillistaloja. Kaavamääräyksissä on otettu huomioon meluntorjunta ja yhtenäinen rakennustapa. Olemassa olevia rakennuksia saadaan korjata, vaikka olisivat osittain rakennusalan ulkopuolella. 5.2.2 Muut alueet Suunnittelualueen eteläosa osoitetaan lähivirkistysalueeksi. Pohjoisreunassa on kevyen liikenteen väylä, jonka kaavamerkintää muutetaan siten, että se sallii ajon tonteille. Tampereentien alue osoitetaan yleisen tien alueeksi, joka ulottu vastapäisen kaavan rajaan saakka. Yleisen tien alueelta ei saa lähtökohtaisesti tehdä tonttiliittymiä. 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset taajamakuvaan Taajamakuvan muutos on merkittävin Tampereentieltä nähtynä. Metsäinen tienvarsialue, muuttuu pientaloalueeksi hiukan yli sadan metrin matkalta. 5.3.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Yhdyskuntarakenne tiivistyy jonkin verran. 5.3.3 Vaikutukset asumiseen Suunnittelualueelle osoitetaan neljä erillispientalon tonttia, joista yksi on uusi. Rivitaloasuntoja voidaan rakentaa 37, jos yhden asunnon kerrosalaksi lasketaan 95 m². 5.3.4 Vaikutukset virkistykseen Asuntorakentaminen sijoittuu alueen Tampereentien puoleiseen osaan, joka on liikenteen melun takia vähemmän sopiva virkistyskäyttöön. 10

5.3.5 Vaikutukset palveluihin Suunnittelualueelle ei sijoitu palveluita. Väkiluvun kasvun vuoksi päiväkodin hoitopaikkojen kysynnän arvioidaan kasvavan noin neljällä, alakoulun oppilaspaikkojen yhdeksällä, ja yläkoulun oppilaspaikkojen kolmella, kun rivitaloasunnon asuntokunnan keskikooksi lasketaan 2,6 henkeä ja alakoulun oppilaiden osuudeksi 10%, yläkoululaisten 4% ja päiväkotilasten 5% väestöstä. 5.3.6 Taloudelliset vaikutukset Kunnalle aiheutuu menoja infrastruktuurin rakentamisesta ja palvelujen järjestämisestä uusille asukkaille. Kunta saa tuloja liittymismaksuina ja kasvaneina verotuloina. Ne maanomistajat, jota saavat asemakaavoituksesta merkittävää hyötyä, maksavat kunnalle kehittämiskorvauksena 50 % laskennallisesta maan arvon noususta. Osa maanomistajista saa tuloja tonttien myynnistä. 5.3.7 Vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen järjestämiseen Kaikille kaava-alueen kiinteistöille järjestetään kulku Hirvenkellontien kautta. Koilliskulmassa olevalle tontille ajetaan kevyen liikenteen väylän kautta. Suorat tonttiliittymät Tampereentielle poistuvat. Asemakaavassa varataan tilaa kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Tampereentien länsipuolelle. 5.3.8 Sosiaaliset vaikutukset Asemakaavan toteutumisella ei ole merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Havainnnollistaminen Asemakaavan havainnekuva on selostuksen liitteenä 4. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteutuminen riippuu kadun ja kunnallistekniikan rakentamisen aikataulusta. Toteutumista seurataan lupamenettelyjen yhteydessä. 11