VANHUSPOLIITTINEN OHJELMA Sumen Ssialidemkraattinen Pulue
SDP:n vanhuspliittinen hjelma 1 Ikääntyneet vat ssiaalisesti kestävän yhteiskunnan kivijalka Pulueemme vanhusplitiikka perustuu ssialidemkratian keskeisiin arvihin, ihmisarvn ja vapauden kunniittamiseen, tasa-arvn tteuttamiseen, yhteisvastuuseen ja ikeudenmukaisuuteen. Slidaarisuus takaa yhteisen vastuun kaikista kansalaisista ja njaa lainsäädännöllä turvattuihin vapauksiin ja ikeuksiin. Oikeus yhteiseen hyvään kuuluu kaikille. Hyvinvinti vaatii sallisuutta. Jkaisella kansalaisella n ltava ikeus vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen riippumatta hänen iästään, kunnstaan, kulutuksestaan, varallisuudestaan tai syntyperästään. Osallisuuden lisääminen sekä ssiaalisten ja terveyserjen kaventaminen vat hyvinvintiplitiikan perustehtäviä. Yhteistä vastuuta ei vi tteuttaa kilpailun keinin. Lisääntyvä kaupallisuus ja kilpailuun perustuva vitntavittelu tarvitsevat vastavimakseen yhteiseen vastuuseen situtunutta timintaa: kuntien ja klmannen sektrin vitta tavittelemattmia palveluja. Vanhusplitiikan tulee perustua ensisijaisesti julkiseen järjestämisvastuuseen, ammattitaitiseen hitn ja timivaan palveluverkstn. Jtta turvallinen ja hyvä ikääntyminen lisi mahdllista, n myös yhteisöllisyyttä ja kansalaisyhteiskuntaa vahvistettava. Vapaaehtistyö ja lähimmäisenrakkaus vat vanhusplitiikan tärkeitä tukia kansalaisyhteiskunnassa. Pitkä elämänkkemus ja histriallinen perspektiivi tasapainttavat glbaalin maailman npeita muutksia ja tuvat yhteiskuntaan jatkuvuutta. Ikääntyneiden ihmisten kasvava määrä rakentaa kivijalkaa ssiaalisesti kestävälle yhteiskunnalle, kun tamme sen yhteiseksi vimavaraksi. Yhteiskunta lemme me Hyvä yhteiskunta tarvitsee aineellista, ssiaalista ja inhimillistä päämaa. Menestyvä talus ja vahva työllisyys luvat hyvinvintiyhteiskunnan välttämättömän aineellisen perustan. Ssiaalinen pääma karttuu eri-ikäisten ihmisten elämänkkemuksista, keskinäisestä luttamuksesta ja vurvaikutuksesta. Ikääntyneiden pans yhteiskunnan timintaan sijittuu mnille alueille: vapaaehtis- ja vertaistyöhön, palvelujen käyttämiseen, kulttuurin kuluttamiseen ja tuttamiseen sekä jälkiplven tukemiseen. Ikäihmisten mahdllisuus sallistua palkkatyöhön n vimavara, jta tarvitaan kun ikälukat pienenevät. Tarvitaan myös inhimillistä päämaa, jka rakentuu kasvatuksen, kulutuksen, kulttuurin, henkisen ja hengellisen työn tulksena. Elinikäinen ppiminen tu yhteiskuntaan jatkuvasti uutta tiedllista päämaa, jka yhdistyneenä elämänkkemukseen ja ymmärrykseen n ainutlaatuinen resurssi. Ikääntyviä ihmisiä kskeva tutkimus n llut yksipulista. Usein tutkimukset lppuvat 65- tai 75-vutiaisiin ja näiden jälkeistä aikaa tutkitaan useimmiten hunkuntisuutena, sairautena, raihnaisuutena, nnettmuuksina ja kustannuksina. Tarvitsemme lisää tutkimusta kk ikääntyvästä väestöstä ja sen mnimutisesta panksesta yhteiskunnan timintaan. 1
Hyvä ikääntyminen Hyvä ikääntyminen merkitsee ikäihmisen ihmisarvn kunniittamista ja kunkin ainutlaatuisen elämäntilanteen ja yksilöllisten tarpeiden humin ttamista. Hyvä ikääntyminen merkitsee sitä, että ikäihmisellä n mahdllisuus sekä miin lihin, yksityisyyteen ja autnmiaan että mahdllisuus lla mukana itselle tärkeissä yhteisöissä ja yhteisessä timinnassa. Pariskuntien n saatava vanheta yhdessä. Hyvä ikääntyminen merkitsee myös sallistumista yhteiskunnalliseen timintaan ja päätöksentekn. Hyvä ikääntyminen mahdllistaa sen, että työelämästä siirtyy eläkkeelle yhä useampia terveitä ja timintakykyisiä ihmisiä. Hyvä ikääntyminen merkitsee mahdllisuutta myös man timintakyvyn ja terveyden ylläpitämiseen. Hyvä ikääntyminen edellyttää esteettömiä ympäristöjä sekä khtuuhintaisia lähipalveluja. Hyvä ikääntyminen rakentuu myös riittävälle taludelliselle turvalle, jka saltaan tukee matimisuutta ja itsemääräämisikeutta. Hyvä ikääntyminen edellyttää tieta tarjlla levista palveluista ja tuen saatavuudesta. Siihen kuuluu ikeus saada tarpeenmukaista, yksilöllistä ja laadukasta hita, hivaa ja hulenpita. Ikäihmisten tulee vida luttaa tarvitsemansa palvelun turvallisuuteen ja jatkuvuuteen. Se merkitsee man tahdn kuulemista ja palvelun perustumista vurvaikutukseen. Hyvään ikääntymiseen kuuluu arvkkuus ja turvallisuus myös elämän lppuaikina. Saatthidssa n krstettava ihmisarva, inhimillisyyttä ja itsemääräämisikeutta. 2 Osallisuus ja vaikutusmahdllisuudet Ikääntyvät ihmiset vat man elämänsä parhaita asiantuntijita, tasa-arvisia timijita ja päättäjiä, eivät päätöksenten khteita. Ikääntyviä n kuultava kansalaisina, asukkaina, yhteiskunnallisina vaikuttajina, asiakkaina, kuluttajina ja palautteen antajina. Tämä edellyttää myös nykyisten ikärajakäytäntöjen timivuuden tarkastelua. Sumalaista demkratiaa ja aktiivista kansalaisuutta n vahvistettava. Ssiaali- ja terveysministeriön yhteyteen n perustettava vanhusasianvaltuutetun timist. Kunnissa timivista vanhusneuvstista tulee säätää lailla. Vanhusneuvstlla tulee lla itsenäinen ikeus saada tietja ikäihmisiä kskevista valmisteilla levista asiista ja ikeus antaa niistä lausuntja sekä muuten puuttua ikäihmisiä kskeviin kysymyksiin. Vapaaehtistiminnan edellytyksiä n vankistettava. Ikääntyvien ihmisten man järjestötiminnan ja vanhustyötä tekevien järjestöjen tukeminen ja vahvistaminen n välttämätöntä. Yhdistyksille ja vapaamutiselle ryhmätiminnalle n tarjttava edullisia ja helpsti saavutettavia kkntumistilja. Kuntien perimien, yhä khavien tilavukrien sijaan kuntien pitää tarjta vapaaehtistiminnalle maksuttmia tilja (esim. vakituisten käyttöaikjen ulkpulella kulut, nuristilat ym.). Ikääntyvien ihmisten sallisuuden ja vaikutusmahdllisuuksien lisäämiseksi n ikääntyvien asumisyksikköjä kannustettava asukasfrumeiden perustamiseen. Ikääntyvien sallisuus n turvattava myös hidn ja hivan suunnittelussa ja tteutuksessa. Myös maisten ja per- 2
heen kanssa tehtävä yhteistyö n nähtävä vimavarana. Jtta inhimillinen vanhustenhit ja -hiva visi tteutua, n lainsäädännön, taluden, saamisen ja käyttäjien vaikutusmahdllisuuksien ltava tasapainssa. 3 Timintakyvyn ja terveyden edistäminen sekä ylläpitäminen Terveyden ja timintakyvyn ylläpitämisen merkitys krstuu ihmisen ikääntyessä. Ne tekevät mahdlliseksi matimisuuden ja sallistumisen, suriutumisen jkapäiväisistä askareista ja elämästä nauttimisen. Timintakyvyn ylläpitäminen ja siihen satsaaminen n sekä inhimillistä että kestävän kansantaluden kannalta järkevää. Ympäri maan n tehty hyvää kehittämistyötä esim. ennaltaehkäisevää ja kuntuttavaa työtetta käyttäen. Nyt tarvitaan kansallinen hanke j lutujen hyvien käytäntöjen levittämiseen. Mnipulinen arkiliikunta ja elämänrytmiin säännöllisesti kuuluva vimien ja tasapainn harjittelu edistävät terveyttä ja ylläpitävät timintakykyä. Hyvää kkemusta n saatu eläkeläisjärjestöjen jäsenten sallisuudesta esimerkiksi vertaisliikkujina ja ryhmämutisten liikuntaharrastusten vetäjinä. Timintakyvyn vähäisetkin khentumiset ehkäisevät avuttmuutta ja siten myös raskaan hidn tarvetta. Myös kuntutuksen eri mutjen kehittäminen ja erityisryhmien, kuten veteraanien, kuntutustarpeisiin vastaaminen kuuluvat kestävään ikääntymisplitiikkaan. Osallisuus kulttuuriin ja taiteeseen pitää turvata kk elämän ajan. Aktiivinen sallistuminen taiteen ja kulttuurin tuttamiseen, tapahtumiin ja yhteiseen ssiaaliseen timintaan vaikuttaa myönteisesti hyvinvintiin, mielenterveyteen, muistisairauksiin ja kuntutumiseen ja takaa näin myös mielekkäämmän, pitkän elämän. Ikääntyneen väestön alkhlinkäyttö n lisääntymässä merkittävästi. Erityisesti alkhlia paljn käyttävien suurten ikälukkien siirtyminen eläkkeelle vaatii erityisiä ehkäiseviä timenpiteitä yleisen kknaiskulutuksen vähentymiseen tähtäävän alkhliplitiikan lisäksi. Ssiaali- ja terveydenhult ei vi eikä kykene yksin khtaamaan kasvavan vanhusväestön mninaisia tarpeita, vaan tarvitaan yhteistyötä mm. kulttuuripalveluiden, taideinstituutiiden ja liikunnan ammattilaisten sekä vapaaehtisten kanssa. Liikunta- ja kulttuuritimintaa n lisättävä järjestelmällisesti ikäihmisten elämään ja vanhustenhulln palvelu- ja hityksiköihin, jtta jkaisella ikääntyvällä n tasa-arvisesti mahdllisuuksia elämyksiin, virkistymiseen, kkemuksiin ja sallisuuteen. 4 Hyvän elämän turvaava elinympäristö Ikääntymisen n ltava mahdllista massa kdissa tai kdinmaisessa ympäristössä. Asuinympäristöjen kaavituksessa, yhdyskuntarakentamisessa ja liikenteen suunnittelussa n humiitava esteetön ja turvallinen liikkuminen. Palvelujen niin kunnallisten kuin kaupallistenkin n ltava saavutettavissa, jtta aktiivinen elämä ja sallistuminen vat mahdllisia. Myös julkisen liikenteen järjestelyillä ja taksiseteleillä n turvattava ikääntyvien liikkuminen. Kevyet vet, luettavat tekstit, selkeät kuulutukset, matalat kynnykset ja niiaavat kulkuneuvt vat ikääntyvän ja esteettömän yhteiskunnan perusrakennetta. 3
Ikääntyminen kuuluu yhteiskunnan jkaisen sektrin vastuulle ja palvelujärjestelmän n ennakkluulttmasti tuettava ikääntyneiden sallistumista kaikkeen arkipäiväiseen elämänmenn. Asuminen Ikääntymisen n ltava mahdllista massa kdissa. Asuntrakentamisessa n humiitava ikääntyminen ja siihen liittyvät muutstarpeet. Asumisen mutja n mnipulistettava ja kehitettävä ikääntyneiden mia tiveita kuunnellen. Eri-ikäisten ja -kuntisten ihmisten asumisen samassa palveluyksikössä n ltava mahdllista asukkaan niin halutessa (esim. pulist). Erilaisten innvatiivisten asumismutjen kehittäminen n tarpeen. Ikäihmisten yhteisöllisten ja vertaistuesta vimaa saavien uusien asumismutjen kehittelyä n aktiivisesti ja taludellisesti - tuettava. Uusia asumisyhteisöjä ja palvelutalja rakennettaessa n humiitava myös ympäristössä asuvien palvelutarve. Uusien asumismutjen lainsäädännöllinen määrittely n tarpeen asiakkaan ikeuksien turvaamiseksi. Hyvinvintia edistävien ktikäyntien yhteydessä pitää arviida asumislsuhteet, muutstöiden ja krjauksen tarpeet. Ikääntyvällä tulee lla ikeus asuntn tehtäviin, ktna selviytymistä parantaviin muutstöihin. Neuvntaa sekä lainitus- ja avustusmahdllisuuksia n kehitettävä. Hissirakentamiseen ja kuntien krjausneuvntaan n satsattava, tarpeelliset apuvälineet n taattava ja gerteknlgian käyttööntta n edistettävä. Ktna asuminen edellyttää, että vanhustenhidn palvelu- ja hitketjut saadaan sujuviksi. On päästävä ern viimeisten elinvusien muuttkierteestä. Tavitteena n, että vanhus asuu yhdessä paikassa jssa apuvälineitä, tukipalveluita, hivaa ja hita annetaan hänen tarpeidensa mukaisesti ja muuttuviin tarpeisiin vastataan. Yhteydenpit Vanhustyön tueksi tulee ennakkluulttmasti kehittää uusia resursseja. Erityisesti n satsattava ikäihmisen matimisuutta, timintakykyä ja turvallisuutta sekä sallisuutta tukevan teknlgian kehittämiseen ja käyttöönttn. Tavitteena n teknlgialla tukea ikäihmisten ktna asumista sekä helpttaa työtä hit- ja palveluyhteisöissä. Teknlgian tulee lla helppkäyttöistä, khtuuhintaista sekä käyttäjäystävällistä. Välineiden käyttöä ja käyttööntta tulee tukea teknlgialainaamilla. Sumi n krkean teknlgian maa, mutta ikääntyvät n humiitu teknlgisessa kehityksessä hunsti. Haastamme teknlgian kehittäjät suunnittelemaan arkisen elämän laitteita ikääntyvän ihmisen tarpeisiin. 5 Ikääntyville ikeus saada palveluita lakiperusteisesti Hyvinvintiyhteiskunnan n turvattava ikääntyvien ihmisten ikeuksien tteutuminen yhdenmukaisin kriteerein. Se edellyttää vanhuspalvelulain säätämistä, riittävää rahitusta niin valtin kuin kuntienkin budjeteista sekä valtakunnallista ja paikallista valvntaa. 4
Vanhuspalvelulailla n turvattava ikääntyvien ihmisten ikeudet heidän hyvinvintiaan tukeviin palveluihin, myös ulkiluun ja virkistykseen. Lähtökhtana tulee lla ikääntyvän ihmisen ikeus mielekkääseen, ihmisarviseen ja turvalliseen elämään kaikissa tilanteissa. Ikääntyvän ihmisen ihmisarva n kunniitettava hänen kunnstaan riippumatta ja tämän periaatteen n läpäistävä kk palvelujärjestelmä. Lakiin n kirjattava aiempia laatususituksia ja eri palveluita kskevat säädökset, jilla vahvistetaan ikääntyvän asemaa ja itsemääräämisikeutta. Nrmien täyttymistä n valvttava tehkkaasti, tarvittaessa uhkasakn avulla. Palveluhjaus ja neuvnta sekä ktna asumisen tukeminen Yhteiskunnan palvelut ja ikäihmisille tärkeät timinnt mudstavat laajan ja sirpaleisen kknaisuuden. Jtta ihminen visi saada tästä runsaudesta hyödyn, hän tarvitsee selkeää infrmaatita ja saavaa hjausta ja neuvntaa. Mnipulinen neuvnta ja hjaus sekä matalan kynnyksen palvelu- ja resurssikeskukset tarjavat sallistumismahdllisuuksia sekä mnipulista tieta asumisesta, ikääntymisestä, kulttuurista, ssiaaliturvasta, harrastusmahdllisuuksista, järjestötiminnasta jne. Neuvnta- ja resurssikeskukset vat ktna asumista, sallisuutta ja hyvinvintia tukevia palvelukeskuksia. Lakisääteisen palvelutarpeen arviinnin avulla hulehditaan ja ennakidaan ikääntyvän ihmisen palvelutarpeita ja laaditaan tarvittaessa palvelusuunnitelma yhdessä asiakkaan kanssa. Ktihit Hyvä elämä ja asuminen massa kdissa mahdllisimman pitkään n niin ikääntyvien ma kuin vanhusplitiikan yleinen tavite. Se edellyttää nykyistä laadukkaampien ja khtuuhintaisten kti- ja tukipalvelujen sekä ktisairaanhidn lisäämistä. On laadittava kansallinen ktihidn kehittämishjelma, jssa määritellään ktiin annettavien palvelujen määrälliset ja laadulliset tavitteet ja kriteerit. Omaishit ja palvelut Omaishidsta n mudstunut merkittävä vanhusten hitamisen mut. Omaishit spii erittäin hyvin jihinkin elämäntilanteisiin inhimillisenä tapana hitaa läheistä ktna. Omaishidn tukea n kehitettävä tavitteena tuen laadun ja tasn parantaminen sekä työelämän vaatimusten kanssa justavammin yhteen svitettu järjestelmä. Omaishidsta säädettyä lakia tulee vahvistaa niin, että se takaa maishitn yhtenäiset kriteerit ja selkeän ikeusturvan asuinkunnasta riippumatta. Omaishit ei saa lla määrärahasidnnainen vaan lakiperusteinen hitmut. Omaishittilanteen tulee aina lla vapaaehtinen valinta. Se ei saa lla hitmut, jhn ajaudutaan siksi, ettei muuta hita le tarjlla. Omaishit perustuu maishitajan ja kunnan tekemään spimukseen ja hit- ja palvelusuunnitelmaan, jka arviidaan tarvittaessa. Omaishitn n turvattava riittävät ja mnipuliset tukipalvelut, jiden avulla tuetaan hidettavan ja maishitajan hyvinvintia ja jaksamista. Omaishitajille n taattava terveydenhulln palvelut. 5
Työlainsäädännössä n humiitava maishidsta jhtuvat järjestelyt, kuten justavat työajat, sa-aikatyö, mahdllisuus etätyöhön, vurtteluvapaaseen ja saaikaeläkkeeseen. Perhehit Perhehit n henkilön ympärivurkautisen hulenpidn järjestämistä hänen ktinsa ulkpulella yksityiskdissa. Vanhustenhidssa kiinnstus siihen n lisääntynyt etenkin, kska se sveltuu hyvin muistisairaiden ihmisten hitn ja n laitshita taludellisempi ja inhimillisempi hitmut. Perhehitn n määriteltävä ammatillinen pätevyys, jtta vidaan taata laadukas hit. Perhehidn kustannuksia n seurattava. Ympärivurkautinen hit ja palveluasuminen Ikääntymisen myötä avun tarve vi kasvaa niin, että massa kdissa asuminen ei hyvänkään ktipalvelun turvin le mahdllista tai taviteltavaa. Tällöin hivan ja avun turvaavaa asumista tulee lla järjestetty tarvetta vastaavasti. Tavitteen tteutuminen edellyttää myös uusien hivapaikkjen rakentamista. Tällöin n humiitava myös ympäristössä asuvien ikäihmisten tarpeet ktna asumista tukeviin hit- ja palvelutilihin. Ympärivurkautisen hidn ja palveluasumisen palvelut tulee turvata lainsäädännöllä. Ammatillinen saaminen Pelkästään lainsäädännöllisillä keinilla vanhustenhidn tulevaisuutta ei vi turvata. Pätevän henkilökunnan saamiseksi n vanhustyön kulutuksen, erikistumispintjen ja työn sisällön hukuttelevuutta lisättävä. Vanhustyössä ja hivatehtävissä timivilla tulee lla riittävä kulutus ja saaminen. Gerntlgista erityissaamista n vahvistettava sekä ssiaali- että terveydenhullssa. Myös työyhteisöjen hyvää jhtamista, työn rganisintia ja työhyvinvinnista hulehtimista n kehitettävä. Kulutusta n kehitettävä ja mnipulistettava siten että se tukee vanhuspalveluiden tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeita. Hithenkilökunnan täydennyskulutusvelvitteen tteutumisesta ja ammatillisen erityissaamisen vahvistamisesta tulee hulehtia aikaisempaa paremmin. Lyhytkestisella ammatillisella kulutuksella (esim. hiva-avustaja) vidaan saada työntekijöitä hiva-alan avustaviin tehtäviin. On kuitenkin tärkeää järjestää tällaiset kulutukset sana tutkintn jhtavaa kulutusta siten, että niitä vi halutessaan täydentää kk tutkintn saakka. Vapaaehtistiminnan tukeminen lu lisää mahdllisuuksia vanhusten hyvinvinnin lisäämiseksi. Järjestöt hulehtivat, että vapaaehtistimijat saavat asianmukaisen perehdytyksen timintaan ikääntyvien apuna arjessa sekä ktna että laitksissa. Siksi mahdllisuuksia vapaaehtistyöhön n lisättävä kaikenikäisille ja järjestöjen timintaa n tuettava. Vapaaehtisia ei pidä kuitenkaan laskea mukaan henkilöstömitituksiin. 6
Hyvien käytäntöjen leviäminen vanhustenhidssa n välttämätöntä. Hyvistä käytännöistä paras n se, jka merkitsee ikäihmisen ihmisarvn kunniittamista hänen timintaedellytyksistään riippumatta. Se merkitsee kunkin ainutlaatuisen elämäntilanteen, mien mieltymysten ja tttumusten ja yksilöllisten tarpeiden humin ttamista. Se merkitsee man tahdn kuulemista ja palvelun perustumista vurvaikutukseen, ei viranmaisten yksipulisiin ratkaisuihin. 6 Palveluiden järjestäminen Yhteisesti rahitetut vanhuspalvelut eivät saa lla vitntavittelun khde. Jtta tämä tteutuisi, n julkisen palvelututannn ltava vanhustenpalveluiden perustana. Sitä vidaan täydentää järjestöjen tuttamilla sekä yksityisillä palveluilla. Klmannen sektrin kansalaisten yhteistimintaan perustuva palvelututant n turvattava, ja varmistettava ettei kilpailulainsäädäntö vaikeuta tai estä sitä. Kuntien tulisi palvelustrategiissaan määritellä, mikä n kuntien maa tutanta ja miltä sin palvelut järjestetään tisin. Se helpttaisi klmannen ja yksityisen sektrin mahdllisuutta ennakida man timintansa järjestämistä. Timivalla yhteisellä palvelujärjestelmällä takaamme sen, että hit ja hiva vat jkaisen saatavilla. Hankkeita, jissa julkisen sektrin työntekijöitä siirretään yrittäjiksi tekemään entistä työtä yrittäjävastuulla, emme hyväksy. Yrittäjyyden lisäämiselle ssiaali- ja terveydenhullssa tulee lla aina hyvät perusteet, eikä säästön aikaansaaminen le sellainen js hyvinvinti samalla heikkenee. Kun palveluasuntja ja hivakteja rakennetaan yhteiskunnan tuella, n rakennusten mistus ja hallinta syytä varmistaa kunnille tai niiden yhteistimintarganisaatiille. Näin asunnt pysyvät tarkitetussa käytössä. Kknaisten palvelulaitsten kilpailuttamisen sijasta mahdllinen hankinta yksityissektrilta n parempi rajata vain itse palvelutimintihin. Kilpailutuksen pelisääntöjen saamiseen n kunnissa satsattava. Kuntien tietisuutta kilpailutuksen vaihtehdista, kuten surahankinnasta, n lisättävä. Vanhuspalvelujen kilpailutuksen ja stpäätösten tulee lla avimia siten, että niitä vidaan vertailla sekä laadun, henkilöstömititusten että kustannusten suhteen. Näin ikääntyvä sekä maiset pystyvät vertailemaan hitpaikkjen ja palvelujen paremmuutta suhteessa miin tarpeisiin ja maksukykyyn. Tietjen tulisi lla kaikkien nähtävillä myös verkssa. Palvelujen tulisi painttua nykyistä humattavasti enemmän ennaltaehkäisevään työhön ja tisaalta tehkkaaseen kuntutukseen, jtta vältytään raskailta ja pitkittyviltä hidilta. Näin saavutetaan samanaikaisesti säästöä ja lisätään hyvinvintia. Se edellyttää muutksia niin kulutukseen kuin asenteisiinkin. Se edellyttää riittävien valtinsuuksien hjaamista ennaltaehkäisevään työhön ja peruspalveluiden vahvistamiseen. 7 Timeentul 7
Ikääntyvän ihmisen timeentuln tulee lla taslla, jka tukee sallisuutta, matimisuutta ja hyvää elämää. Eläkkeiden ja muiden etuuksien tasa ja niiden kehitystä suhteessa asiakasmaksuihin, hinta- ja palkkatasn n jatkuvasti seurattava. Kknaisuutena n turvattava jkaiselle khtuullinen elämisen tas. Pienitulisten eläkeläisten kannalta tärkeitä vat myös palvelujen hyvä saatavuus ja laatu sekä palveluista maksettavien asiakasmaksujen khtuullisuus. Etenkin yhteisten ssiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen niin, että ne vat jkaisen saatavilla tulista riippumatta, n välttämätöntä. Eläketurvan kehittäminen On tärkeää tehdä parannuksia kansaneläkkeen ja pienimpien työeläkkeiden varassa pitkäaikaisesti elävien timeentuln esim. kansaneläkkeen taskrtuksilla ja/tai kunnallisvertuksen eläketulvähennystä krttamalla. Takuueläke (vimaan 3/2011) n sinänsä kannatettava, mutta se ei paranna satjen tuhansien pienitulisten asemaa jiden eläke n suurempi kuin 685 eura. Työeläkkeiden stviman turvaamiseksi eläkejärjestelmää n kehitettävä. Tarpeelliset selvitykset ja muutkset tulee tehdä työmarkkinajärjestöjen ja valtivallan klmikantaneuvtteluin. Eläkeläisjärjestöjä n tässä prsessissa kuultava. Eläkkeensaajien asumistuki Pientä kansan- ja työeläkettä saavien timeentuln parantamiseksi tulee eläkkeensaajien asumistukea krttaa. Erityisesti tuen tarpeessa vat yksinasuvat eläkeläiset, jtka asuvat vukra-asunnissa kaupungeissa. Asumiskustannukset ylittävät usein hyväksyttävien kustannusten enimmäismäärän myös palveluasunnissa asuvilla. Eläkkeensaajien asumistuen määrää tulee krttaa 85 prsentista 95 prsenttiin hyväksytyistä asumismenista, jista n vähennetty mavastuusuus. Humiitavien asumismenjen enimmäismäärät vat jääneet selkeästi jälkeen vukrien krtuksista. Enimmäismääriä tulee krttaa vusittaisen tarkistuksen lisäksi 10 prsenttia. Khtuullisen turvan varmistamiseksi hyväksyttävistä enimmäismääristä n säädettävä lain taslla. Vimaan tuleva takuueläke vähentää tuhansien eläkkeensaajien asumistukea. Eläkkeensaajan asumistuki tulee svittaa takuueläkkeeseen, jtta jkaisella takuueläkkeen saajalla n muiden edellytysten täyttyessä ikeus myös täyteen eläkkeensaajan asumistukeen. Maksuplitiikka Ikääntyvien ihmisten ja perheiden palvelutarpeet ja maksukyky vaihtelevat paljn. On tärkeää, että maksuplitiikka n ikeudenmukaista ja ihminen tietää mistä hän maksaa. Kustannustaakan kknaisuuden tulee lla aina khtuullinen suhteessa maksukykyyn, eivätkä maksut saa estää terveyden ja hyvinvinnin edistämisen kannalta lennaisten palveluiden käyttöä tai jhtaa varattmuuteen. Asiakasmaksuista n tehtävä kknaisselvitys, jnka phjalta tteutetaan nykyistä ikeudenmukaisempi, maksukyvyn humiiva maksujärjestelmä. Sen puitteissa n tteutettava ssiaali- ja terveydenhulln asiakasmaksukatn ja lääkemaksukatn yhdistäminen ja ma- 8
daltaminen. Tätä kautta n mahdllista keventää maksutaakkaa etenkin niiltä pienitulisilta ihmisiltä, jilla n runsaasti terveydenhulln maksuja ja lääkekuluja. Kunnallisen asiakasmaksukatn välikatt n säilytettävä. Jatkssa maksukatta tulee kehittää asiakkaan palvelukknaisuuden kannalta arviimalla mm. perushammashit ja ssiaalihultlain mukaiset palvelut. Lisäksi tulee helpttaa maksukatn täyttymisen seuraamista. Palveluasumisen palvelumaksut n yhtenäistettävä ja säädeltävä laissa. Palveluasumisyksiköiden n ilmitettava hinnittelustaan selkeästi ja avimesti myös ns. palvelupakettien salta. Emme hyväksy laitshidn palvelujen vyöryttämistä perusmaksujen ulkpulelle. Myös ktihitpalveluiden hinnittelu n selkeytettävä. Ssiaali- ja terveydenhullssa käyttöön tetun palvelusetelin arv n sidttava kunnalliseen asiakasmaksujärjestelmään, jtta asiakkaiden maksurasitus ei kasva eikä le riippuvainen asuinkunnasta. Jkaisella tulee lla mahdllisuus käyttää rahaa myös muuhun kuin perushitn riippumatta hänen asumismudstaan. Vähimmäiskäyttövaran määrittelyssä tulee humiida hyvinvintiyhteiskunnan periaatteet: ihmisen itsemääräämisikeus ja jkaisen ihmisen ikeus mielekkääseen ja hyvään elämään. Omaishidn tuki Omaishidn palkki n krvaus maishitajan työstä. Palkkista tulee periä ainastaan paklliset ssiaaliturvamaksut, jllin ennaknpidätys lisi krkeintaan 10 %. Omaishidn tuen maksatus tulee yhdenvertaisuussyistä siirtää yhtenäisten kriteerien phjalta Kelan hidettavaksi. Työttömyysturvalainsäädäntöä ja sen tulkintaa n selvitettävä maishitajien työttömyysturvan salta. 8 Keskeiset tavitteet OSALLISUUS Ikääntyvälle n taattava sallisuus tasa-arvisena timijana, päättäjänä ja yhteiskunnan vimavarana. Häntä n kuultava kansalaisena, asukkaana, vaikuttajana, asiakkaana, kuluttajana ja palautteen antajana. Häntä ja hänen maisiaan n kuultava myös vanhustenhidn ja hivan suunnittelussa ja tteutuksessa. Kunnassa timivasta vanhusneuvststa tulee säätää lailla. Sillä n ltava ikeus saada tietja ikäihmisiä kskevista valmisteilla levista asiista ja ikeus antaa niistä lausuntja sekä muuten puuttua ikäihmisiä kskeviin kysymyksiin. Vapaaehtistiminnan edellytyksiä n vankistettava. Ikääntyvien ihmisten mia järjestöjä ja vanhustyötä tekevien järjestöjen timintaa n tuettava. Yhdistyksille ja vapaamutiselle ryhmätiminnalle n tarjttava helpsti saavutettavia kkntumistilja. Kuntien pitää tarjta ikääntyvien yhdistys- ja harrastustiminnalle myös maksuttmia tilja. 9
Yhteisesti rahitetut vanhuspalvelut eivät saa lla vitntavittelun khde. Ne n järjestettävä pääasiassa julkisena tutantna ja niitä vidaan täydentää klmannen sektrin palvelututannlla sekä yksityisillä palveluilla. Kuntien, järjestöjen ja pienten yritysten kilpailusaamista n vahvistettava. Klmannen sektrin timinta n turvattava ja varmistettava, ettei kilpailulainsäädäntö estä sitä. TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA TOIMINTAKYVYN YLLÄPITÄMINEN Ikääntyvän terveyttä ja matimisuutta n ylläpidettävä ja parannettava ennaltaehkäisevällä ja kuntuttavalla tteella. Jtta tämä tteutuisi: n humiitava esteettömyys ja turvallisuus kaavituksessa, asuinympäristöjen ja liikenteen suunnittelussa sekä asuntrakentamisessa n arviitava asumislsuhteet ja asunnn krjaustarpeet hyvinvintia edistävien ktikäyntien yhteydessä n parannettava asuntjen krjausneuvntaa ja lainituksen ehtja sekä hissirakentamisen edellytyksiä n taattava tarpeelliset apuvälineet ja edistettävä gerteknlgian käyttöä n muutettava ajattelutapaa niin hallinnssa, kulutuksessa kuin käytännön työssäkin n hjattava riittävät valtinsuudet ennaltaehkäisevään työhön ja peruspalveluiden vahvistamiseen n tuettava sallistumista liikunta- ja kulttuuriharrastuksiin n taattava mahdllisuus virkistykseen ja ulkiluun asumismudsta riippumatta Asumisen mutja n mnipulistettava. Ikäihmisten yhteisöllisten ja vertaistuesta vimaa saavien uusien asumismutjen kehittelyä n tuettava aktiivisesti. Vanhustenhidn palvelu- ja hitketjut n saatava yhtenäisiksi. On päästävä ern viimeisten elinvusien muuttkierteestä ja tutava tarpeiden mukainen hiva ja hit sinne, missä vanhus asuu. Ikäihmisen itsenäistä elämää, turvallisuutta ja sallisuutta tukevan käyttäjäystävällisen teknlgian kehittämistä ja käyttööntta n edistettävä. Tässä apuna timivat mm. alueellisesti perustettavat teknlgialainaamt. Teknlgialla n myös helptettava työtä hit- ja palveluyhteisöissä. Haastamme teknlgian kehittäjät suunnittelemaan arkisen elämän laitteita ikääntyvän ihmisen tarpeisiin. TOIMIVAT YHTEISET PALVELUT Hyvinvintiyhteiskunnan n turvattava ikääntyvien ihmisten ikeuksien tteutuminen yhdenmukaisin kriteerein. Vanhusten palvelut ja ikeudet n turvattava lainsäädännössä. Laissa tulee säätää nykyiset laatususitukset ja eri palveluita kskevat säädökset mnipulinen palveluneuvnta ja -hjaus sekä matalan kynnyksen resurssi- ja palvelukeskukset palvelutarpeen arviinti ja ikeus arvin mukaisiin palveluihin ktihidn palveluiden laatua (ja hintaa) kskevat säädökset palveluasumisen laatua (ja hintaa) kskevat säädökset ikeus khtuullisiin asiakasmaksuihin 10
Omaishidsta säädettyä lakia n vahvistettava, jtta se takaa yhtenäiset kriteerit ja selkeän ikeusturvan. Omaishitn n turvattava riittävät ja mnipuliset tukipalvelut sekä hitajille terveydenhulln palvelut. Työlainsäädännössä n humiitava maishidsta jhtuvat järjestelyt. VANHUSTYÖN AMMATTILAISET Vanhustenhit- ja hivatehtävissä timivilla tulee lla riittävä kulutus ja pätevyys. Vanhustenpalveluissa tarvitaan lisäksi ammattitaitista ja saavaa jhtamista ja työn rganisintia. Gerntlgista saamista tarvitaan alalle lisää. Kulutusta n kehitettävä ja mnipulistettava siten että se tukee vanhuspalveluiden tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeita. Täydennyskulutusvelvitteen tteutuminen ja ammatillisen erityissaamisen vahvistaminen n taattava. Lyhytkestinen ammatillinen kulutus avustaviin tehtäviin n järjestettävä sana tutkintn jhtavaa kulutusta. Vapaaehtistyön mahdllisuuksia n lisättävä kaikenikäisille mm. järjestöjen timintaa tukemalla. Vapaaehtisia ei pidä kuitenkaan laskea mukaan henkilöstömitituksiin. TOIMEENTULON TURVAAMINEN Kansaneläkkeen ja pienimpien työeläkkeiden varassa pitkäaikaisesti elävien timeentula tulee parantaa kansaneläkkeen taskrtuksilla ja kunnallisvertuksen eläketulvähennystä krttamalla. Työeläkkeiden stviman turvaamiseksi n selvitettävä mahdllisuudet kehittää indeksijärjestelmää. Eläkkeensaajien asumistukea tulee krttaa nstamalla tuen suutta ja krttamalla humiitavien asumismenjen enimmäismääriä Eläkkeensaajan asumistuki tulee svittaa takuueläkkeeseen, jtta jkaisella takuueläkkeen saajalla n muiden edellytysten täyttyessä ikeus myös täyteen eläkkeensaajan asumistukeen. Asiakasmaksuista n tehtävä kknaisselvitys, jnka phjalta tteutetaan nykyistä ikeudenmukaisempi, maksukyvyn humiiva maksujärjestelmä. Tämän selvityksen yhteydessä tteutetaan ssiaali- ja terveydenhulln asiakasmaksukatn ja lääkekatn yhdistäminen ja madaltaminen. Maksut eivät saa estää terveyden ja hyvinvinnin kannalta lennaisten palveluiden käyttöä tai jhtaa varattmuuteen. Maksukatta n kehitettävä asiakkaan palvelukknaisuuden kannalta arviimalla mm. perushammashit ja ssiaalihultlain mukaiset palvelut. Lisäksi tulee helpttaa maksukatn täyttymisen seuraamista. Ssiaali- ja terveydenhullssa käyttöön tetun palvelusetelin arv n sidttava kunnalliseen asiakasmaksujärjestelmään, jtta asiakkaiden maksurasitus ei kasva eikä le riippuvainen asuinkunnasta. 11
Ohjelman valmistelu: Ohjelman valmistelleen työryhmän puheenjhtajana n timinut kansanedustaja Anneli Kiljunen ja sihteerinä Outi Vilen. Ryhmän työhön vat sallistuneet mm. Jarkk Eskla, Hilkka Häkkilä, Aulikki Kananja, Marja-Liisa Kunnas, Tim Lehtinen, Olli Lehtnen, Assi Liikanen ja Mari Niemi-Saari. Lisäksi hjelmavalmistelun tueksi n järjestetty vanhuspliittinen seminaari, jka pidettiin Helsingissä 14.9.2010. Ohjelmatyöhön n myös kerätty kansalaisnäkemyksiä SDP:n Vanhustenhit kuntn -kampanjan verkksivuilla. 12