Kauhajoen Aijälän-Pappilan asemakaava-alueen liito-oravaselvitys Liito-orava maassa Suomen Luontotieto Oy 8/2009 Jyrki Oja, Satu Oja
Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Liito-oravan uhanalaisuus ja suojelustatus... 3 3. Aineisto ja menetelmät... 3 4. Inventointialueet ja tulokset... 4 4.1 Äijälän-Pappila alueen yleiskuvaus... 4 4.2 Tulokset... 4 5. Yhteenveto... 5 6. Lähteet ja kirjallisuus... 6 7. Liitteet... 7 2
1. Johdanto Kauhajoen kaupunki tilasi Suomen Luontotieto Oy:ltä liito-oravaselvityksen, joka koski Kauhajoen eteläosassa sijaitsevaa Äijälän- Pappilan asemakaava-aluetta. Maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset täyttävää selvitystä käytetään alueen kaavoituksen tausta-aineistona. Selvitys antaa myös suosituksia keinoista joiden avulla maankäytön mahdollistamien toimintojen mahdolliset haitalliset vaikutukset alueen liito-oravakantaan jäisivät vähäisiksi. Suomen Luontotieto Oy on selvittänyt alueen luontoarvot vuonna 2008 tehdyssä osayleiskaavaa varten laaditussa luontoselvityksessä. Silloin tehdyn selvityksen yhteydessä liito-oravan jätöksiä ei havaittu kyseisellä inventointialueella, eikä myöskään syksyllä tehdyssä asemakaavatarkastelussa. 2. Liito-oravan uhanalaisuus ja suojelustatus Liito-orava (Pteromys volans) kuuluu EU:n Luontodirektiivin liitteen IV lajeihin ja on siten erityisesti suojeltu laji koko EU:n alueella. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Rassi ym. 2001) laji kuuluu luokkaan vaarantuneet (VU). Suomen liito-oravapopulaation kokoa on vaikea tarkasti selvittää, mutta seurantatutkimusten perusteella laji näyttää taantuneen viimeisen vuosikymmenen aikana jopa 30 %. Liito-oravan suojelustatus on vahva, sillä Luontodirektiivin 12 artiklan I kohta edellyttää, että lajin lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei hävitetä eikä heikennetä. Alueellinen ympäristökeskus voi kuitenkin myöntää poikkeusluvan, mikäli lajin suojelutaso säilyy suotuisana. 3. Aineisto ja menetelmät Tutkimusalueena oli Äijälän Pappilan suunnittelukohde Kauhajoen kaupungin keskustaajaman eteläosassa. Alueelle tehty liito-oravaselvitys toteutettiin jätöshavaintomenetelmää käyttäen. Inventointialueelle tehtiin maastokäynti maaliskuussa 2009. Maastokäynnillä haettiin liito-oravan jätöksiä, virtsamerkkejä ja syönnöksiä koko suunnitellulta kaava-alueelta. Kaikkein suurikokoisimpien lehtipuiden sekä suurten kuusien tyvet tutkittiin systemaattisesti liito-oravan jätösten löytämiseksi. Suomen Luontotieto Oy on selvittänyt alueen luontoarvot vuonna 2008 Kauhajoen osayleiskaavaa varten laaditussa luontoselvityksessä (raportti 69 /2008). Keväällä 2008 tehdyn selvityksen yhteydessä liito-oravan jätöksiä ei havaittu kyseisellä inventointialueella. Luontoharrastaja Teemu Tuovinen on laatimassaan muistutuksessa ilmoittanut tehneensä tammikuussa 2009 liito-oravan jätöshavaintoja Äijälän-Pappilan alueelta. Kansallisen Hertta-rekisterin ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen tietojen mukaan alueelta on aiemmin julkaistua tietoa liitooravan esiintymisestä vuosien takaa. Maastoinventoinnin tekivät ja raportin kirjoittivat FM, biologi Jyrki Oja ja Satu Oja Suomen Luontotieto Oy:stä. Raportin taittoi Eija Rauhala (Tmi Eija Rauhala). Työssä tarvittavan karttamateriaalin luovutti tilaaja käyttöömme. Liito-oravan jätöksiä kuusen tyvellä 3
Suomen Luontotieto Oy 4. Inventointialueet ja tulokset Inventointialue sijaitsee Kauhajoen kaupungin keskustaajaman eteläosassa Koivisto-Kokko kaupunginosan eteläpuolella. Alue rajautuu länsiosiltaan paikallistie 44:ään, eteläosiltaan Vuorenmäentielle, länsiosiltaan Kalkunmäentiehen ja pohjoisosiltaan Koivisto-Kokon pientaloasutukseen. Inventointialue on selvärajainen ja se on hyvin kasvillisuuden puolesta rajattavissa. 4.1 Äijälän-Pappila alueen yleiskuvaus Vuorenmäentien pohjoispuolella on pieni haapaa (Populus tremula) kasvava kulttuurivaikutteinen lehtokuvio. Puustoon kuuluu runsaasti kookkaita haapoja ja muutamia järeitä kuusia (Picea abies). Aluspuustoa ei juuri ole. Lehdon pensaskerroksessa esiintyy mm. punaherukkaa (Ribes rubrum) ja tuomea (Prunus padus). Kohde on Metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö (lehto). Lehdon alueella on useita tikankoloja kookkaissa haavoissa ja alueella on pesinyt mm. palokärki. Alueella on muutamia maakeloja (kuusia), mutta muuten lahopuuta on melko niukasti. Alueen pohjoisosan notkelma on ojitettu ja ojien varret ovat saniaisvaltaisia. Kohde muuttuu pohjoiseen päin mentäessä lehdosta mustikkatyypin tuoreeksi kankaaksi. Näillä kohdin myös puusto muuttuu ja valtapuusto muuttuu vähitellen männyksi (Pinus sylvestris). Mäntyjen seassa kasvaa myös rauduskoivua (Betula pendula), hieskoivua (Betula pubescens) ja kuusta. Alueen pohjoisreunan puusto on tasaikäistä ja tasakokoista. 4.2 Tulokset Nyt tehdyn maastoselvityksen perusteella kohteella asustaa liito-orava. Liito-oravan jätöksiä löytyi viiden kookkaan kuusen ja yhden haavan alta. Kohde on hyvin pienialainen, mutta saattaa riittää lisääntyvän liito-oravan elinpiiriksi. Elinpiirin arvoa heikentää alueen eristyneisyys. Suunniteltu asemakaava-alue sijaitsee Asutuksen ja peltojen rajaamalla metsäalueella ja ainoa yhteys suurempiin metsäalueisiin on etelän suunnalla. Etelän suunnalla on kuitenkin tehty laajoja hakkuita ja puusto on osin melko nuorta, joten kulkuyhteys on täälläkin uhattuna. Pohjoiseen mentäessä kulkuyhteyttä rajoittaa pientaloasutus ja lännenpuolella laajat peltoaukeat. Äijälän-Pappilan alue soveltuu hyvin liito-oravan elinpiiriksi, mutta lajin lisääntymisen kannalta kohde ei ole paras mahdollinen. Kohde on hyvin pienialainen ja populaation elinvoimaisuutta rajoittaa se, että alue on lähes kokonaan saarekkeessa. Nyt alueelle ilmestynyt yksilö saattaa olla melko nuori yksilö, sillä kohteella ei havaittu lainkaan ruokailujälkiä eikä kiimaleikeistä johtuvia virtsanmerkkejä, jotka maaliskuussa ovat hyvin havaittavissa. Kysymyksessä saattaa siis olla nuori yksilö joka on vasta valtaamassa uutta elinpiiriä. Elinpiirin ydinaluetta 4
Suomen Luontotieto Oy 5. Yhteenveto Tehdyn inventoinnin tuloksena alueelta löytyi liito-oravan jätöksiä viiden kuusen ja yhden haavan alta. Alueella on kolopuita, jotka soveltuvat hyvin liito-oravan pesä- ja päivälepokoloiksi. Vaikka jätöksiä ei 2008 tehdyn maastokäynnin yhteydessä löytynyt, pidettiin kohdetta jo silloin mahdollisena liito-oravan elinympäristönä. Kohde ei ehkä joka vuosi ole asuttu, mutta alue täyttää Luonnonsuojelulain vaatimukset liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueesta. Lisääntymisalueena alue on kyllä melko pieni, sillä lisääntyvän naaraan elinpiiri on tutkimusten mukaan vähintään 8 ha ja uroksen n. 60 ha. mutta levähdysalueena kohde kyllä toimii. Alueella ei löydetty liito-oravan virtsamerkkejä joten alueella asustava yksilö lienee nuori. Liito-oravanaaraat elävät omilla elinpiireillään joten nuoren naaraan täytyy löytää vapaa alue, jossa ei ole toista naarasta. Tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että liito-oravalle sopiva metsäalue saattaa olla toisena vuonna asuttu ja toisena vuonna taas ei. Nuoret liitooravat hajaantuvat synnyinpesältään nain noin 2,5 kilometrin etäisyydelle. Sopivien elinympäristöjen niukkuus saa liito-oravan hakeutumaan talojen pihoille tai joskus jopa kaupunkien puistoihin. Näistä yksilöistä vain harvoin syntyy pysyviä paikallispopulaatioita. Tämän vuoksi liikkeellä olevien liito-oravien jätösten erittely pysyvän elinpiirin liito-oravien jätöksistä on melko haastavaa, mutta useimmiten tarkka havainnointi kertoo että kysymyksessä on lajin tilapäinen vierailu alueella. Paikallispopulaation synnyn mahdollisuuksia heikentää se että yhtenäisiin metsäkuvioihin on runsaasti matkaa ja lajin tunnettuihin elinympäristöihin etelän suunnalla on matkaa lähes 10 kilometriä. Yksi lajin käyttämistä koloista alueella 5
6. Lähteet ja kirjallisuus Finnlund, M; 1986. Havaintoja liito-oravan kiimaleikeistä. Siipipeili 6 (1): 28-30 Hanski Ilpo K,1998: Home ranges and habitat use in the declining flying squirrel, Pteromys volans, in managed forests. Wildlife biology 4: 33-46. Hanski Ilpo K, 2001: Liito-oravan biologia ja suojelu Suomessa s 13. Suomen ympäristö 459. Kauhajoen luonnonkirja, Lions-Club Kauhajoki ry, K.J Gummerus Osakeyhtiön kirjapainossa Jyväskylässä 1983 Kauhajoen vesien kirja, Lions-Club Kauhajoki ry, Gummerus kirjapaino Oy, Jyväskylä 1991 Kauhajoen metsien ja soiden kirja, Lions-Club Kauhajoki ry., Gummerus kirjapaino Oy, Koskimies, P. & Väisänen, R.A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet (2. painos). Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri Pohjolan kasvio Mäkelä Antero, 1996; Liito-oravan ravintokohteet eri vuodenaikoina ulosteanalyysin perusteella. WWF raportti nro 8. Oja Jyrki ja Oja Satu 2008: Kauhajoen kaupungin asemakaavoitettavien alueiden luontoarvojen perusselvitys. Suomen Luontotieto Oy 57/2008. Oja Jyrki & Oja Satu 2008: Kauhajoen kaupungin asemakaavoitettavien alueiden luontoarvojen perusselvitys 2. Suomen Luontotieto Oy 69/2008. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000.-Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus Vesa Selonen, Ilpo K. Hanski & Paul Stevens, 2001; Space use of the Siberian flyingsquirrel, Pteromys volans, in fragmented forest landscapes. Ecography 24: 588 600. 6
7. Liitteet -Karttaliite 7