YÖVEDEN JA LOUHIVEDEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Ristiinan kunta (696) Korholan kylä (422) Länsiranta 7:13 Alanko 7:16 (osa) Kaavaehdotus 3.6.2011
1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Yöveden-Louhiveden alueen rantaosayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT 1.1 Suunnittelutilanne 1.11 Maakuntakaava Maakuntakaavassa ei ole merkintöjä alueelle. 1.12 Yleiskaava Alueelle on laadittu Yöveden-Louhiveden alueen rantaosayleiskaava, jonka Ristiinan kunnanvaltuusto on hyväksynyt 24.5.1999. Etelä-Savon ympäristökeskus vahvisti kaavan 24.1.2003 ja KHO käsitteli sen 31.5.2004. Ote voimassa olevasta yleiskaavasta on esitetty liitteenä. 1.13 Asema- ja ranta-asemakaavat Alueella ei ole voimassa asemakaavaa. 1.14 Pohjakartta Pohjakarttana käytetään maastokarttaa mittakaavassa 1:10 000. 1.2 Maanomistus Kaavamuutosalueen maanomistaja on Seppo Torniainen (molemmat tilat). 1.3 Nykyinen maankäyttö Kaavamuutosalueella on olemassa oleva rakennuspaikka pihapiireineen Turkinjärven kaakkoisimmassa pohjukassa (vaatimaton kesämökki, siirretty aittarakennus). Kantatilan 7:16 läpi kulkee yksityistie Anttolasta etelään Suoroinniemeä kohti sekä rasitetie kantatilasta erotetuille Vuorilahden lomarakennuspaikoille (nykyisen kaavan olemassa olevat rakennuspaikat RA/3). Turkinjärven olemassa oleva rakennuspaikka Muilta osin kaavamuutosalue on tavanomaista maa- ja metsätalousaluetta Saimaan Louhiveden Vuorilahden luoteisrannalla. Kyseinen alue on harvennushakattu kaksi vuotta sitten melko voimakkaasti, rannan lähistölle on istutettu koivua (ks. kuvat seuraavalla sivulla). Alueella risteilee metsätöissä syntyneitä ajouria. Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja, metsätyypiltään alue on tuoretta kangasta/ kuivahkoa kangasta. Pääpuulajina on mänty, ylärinteessä kuusi. Maisemallisia arvoja ei ole lahden länsirannalla, lähistöllä jo paljon olemassa olevaa rakentamista. 1
2 2 TAVOITTEET Maanomistajan tavoitteena on siirtää Turkinjärven nykyinen lomarakennuspaikka Vuorilahdelle. Nykyiset rakennukset purettaisiin/ siirrettäisiin. Nykyisen lomarakennuspaikan ranta on hyvin matalalla lahdella, alava ja osittain soistunut. Samalla noin neljä kilometriä pitkälle ja erittäin kapealle Turkinjärvelle muodostuisi merkittävä rakentamisesta vapaan rannan jakso. Turkinjärvi on keskimäärin vain n. 100 metriä leveä ja useiden maisemallisesti arvokkaiden kallioiden reunustama. (ks. seuraavat kuvat). Turkinjärven kaakkoinen lahti nykyisen rakennuspaikan edustalla Tavoitteena on siirtää edellä mainittu rakennuspaikka koillisemmaksi rakennettavuudeltaan selkeästi parempaan paikkaan tilan itärannalle loivaan niemeen. Vapaan rannan osuus säilyisi ennallaan kaavamuutoksen myötä, mutta rakentaminen olisi paremmin ryhmissä. Kaavamuutoksen tavoitteet ovat sopusoinnussa alkuperäisen yleiskaavan tavoitteiden ja mitoitusperusteiden kanssa. Tilan 7:13 maanomistus on muuttunut alkuperäisen kaavan laadinnan jälkeen, mikä mahdollistaa esitetyn ratkaisun. Uusia rakennuspaikkoja ei muodosteta vaan nykyinen rakennusoikeus siirretään toteuttamisen kannalta parempaan paikkaan. Siirron kohteena olevan alueen rantaa. Vastaranta on erittäin jyrkkä ja kallioinen (entistä Anttolan kunnan aluetta, alueelle ei ole osoitettu rakentamista yleiskaavassa). Viranomaisneuvottelu järjestettiin Etelä-Savon ELY-keskuksen, kunnan ja kaavoittajan kesken 3.5.2011. Kaavaluonnoksen kuulemisvaiheessa 24.3. - 25.4.2011 (MRL 62 ja 63 ) jätetty palaute on otettu huomioon kaavaehdotusta laadittaessa (ei huomautuksia). Etelä-Savon maakuntaliiton (4.4.2011) ja ELYkeskuksen (30.5.2011) lausunnoissa esittämä vanhojen rakennusten purku/ siirtovaatimus uuden rakennuspaikan rakennuslupavaiheessa on lisätty kaavamääräyksiin. Jätevesimääräykset on täsmennetty uudistuneen lainsäädännön mukaisiksi, Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden lausunto (28.4.2011). Rakennuslautakunnalla (11.5.2011) ei ollut huomautettavaa kaavaluonnoksesta. 2
3 3 OSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT Voimassa olevan yleiskaavan mukainen lomarakennuspaikka (RA/1) on sijoiteltu toteuttamisen kannalta tarkoituksenmukaisempaan paikkaan. Vapaan rannan osuus säilyy metrimääräisesti kaavamuutoksen myötä, mutta Turkjärven alueelle syntyy merkittävämpi vapaan rannan kokonaisuus. Loma-asuntoalueen (RA) kaavamerkintä: Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle saa rakentaa loma-asunnon, saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 200 k-m 2. Luku RA-merkinnän perässä osoittaa alueelle sijoitettavien lomarakennuspaikkojen enimmäismäärän. Rakennusoikeuden määrä on kunnassa viimeksi hyväksytyn rantayleiskaavan mukainen (Ruskiajärvi- Säynätjärvi-Suojavesi). Uuden lomarakennuspaikan etäisyydet rantaviivasta yms. perustuvat kunnan rakennusjärjestykseen (hyväksytty 1.2.2010, voimaan 8.3.2010). Otteita rakennusjärjestyksestä: Rakennukset ja rakennelmat tulee sijoittaa ja kasvillisuutta säästää sekä istuttaa siten, että maisemakuvan luonnonmukaisuus säilyy. Mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, tulee uuden, kerrosalaltaan korkeintaan 25 m 2 :n ja pohjapinta-alaltaan 35 m 2 :n suuruisen, saunan, savusaunan tai grillikatoksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta olla vähintään 10 m ja muun 80 m 2 pienemmän rakennuksen tai näkyvämmän rakennelman etäisyyden vähintään 20 m ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetun asuinrakennuksen tai muun vähintään 80 m 2 :n suuruisen rakennuksen etäisyyden rannasta tulee kuitenkin olla vähintään 40 metriä. Edellä oleva määräys ei koske laituria. Asuinrakennuksen alimman lattiatason tulee olla vähintään yhden (1) metrin pitkäaikaisen ylävesipinnan (HW) yläpuolella. Mikäli ylävedenpinta ei ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 1,5 metriä pitkäaikaisen keskivedenpinnan (MW) yläpuolella. Rakennuspaikalle, joka sijaitsee ranta-alueella saa rakentaa enintään yhden kaksiasuntoisen asuinrakennuksen tai lomarakennuksen. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Ranta-alueella sijaitsevan uuden lomarakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään 3.000 m 2. Vesistön rannalla olevan rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 50 metriä. Rakennuspaikat muodostetaan maastoon ja niiden koko määritetään lohkomisen yhteydessä. Muilta osin kaavamuutosalue on osoitettu Maa- ja metsätalousalueena (M), joka on varattu pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön (nykyiset rakennukset on purettava tai siirrettävä alueelta): Poikkeuksena 200 m rantavyöhykkeellä on MRL 72 :n mukainen rakentaminen. Uusia rakennuspaikkoja ei kuitenkaan saa muodostaa 200 metrin rantavyöhykkeelle M-alueelle. Kaavamääräyksillä on otettu kantaa mm. maiseman käsittelyyn: Maisemaa tulee käsitellä siten, että vesistöstä käsin katsottuna maiseman peruspiirteet eivät oleellisesti muutu. Metsänhoidossa noudatetaan metsätalouden kehittämiskeskuksen metsänhoitosuosituksia ja metsälakia. Vesi- ja jätehuollosta on omat määräyksensä (ks. merkinnät ja kaavamääräykset ohessa). 3
4 4 KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Laadittava yleiskaavan muutos on luonteeltaan lähinnä tekninen, eikä muuta millään tavalla voimassa olevan alueen osayleiskaavan periaatteita. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon yhteydessä naapureilla ym. osallisilla on mahdollisuus vielä palautteen antamiseen. 3.6.2011 DI Jarmo Mäkelä Selostusosan yhteydessä ovat: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Kaavamerkinnät ja -määräykset - Ote nykyisestä yleiskaavasta ja kaavamuutoskartta 1:10 000 4
RISTIINAN KUNTA YÖVEDEN-LOUHIVEDEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.6.2011 Aloite, hakija Yleiskaavan muutos on käynnistetty maanomistajan (Seppo Torniaisen) aloitteesta. 1. Suunnittelualue Yleiskaavan muutos koskee Korholan kylän tiloja Länsiranta 7:13 ja Alanko 7:16 (osa). Selostusosan kannessa on kartta, josta selviää suunnittelualueen likimääräinen sijainti kapean Turkinjärven ja Saimaan Louhiveden Vuorilahden välisellä kannaksella. 2. Kaavoitustilanne Alueelle on laadittu Yöveden-Louhiveden alueen rantaosayleiskaava, jonka Ristiinan kunnanvaltuusto on hyväksynyt 24.5.1999. Etelä-Savon ympäristökeskus vahvisti kaavan 24.1.2003 ja KHO käsitteli sen 31.5.2004. 3. Hankkeen tarkoitus Alueelle on tarkoitus laatia osayleiskaavan muutos. Yhden rakennuspaikan sijaintia pyritään muuttamaan rakennettavuudeltaan parempaan paikkaan. Muutos on sopusoinnussa alkuperäisen yleiskaavan tavoitteiden ja mitoitusperusteiden kanssa. 4. Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, jotka katsovat olevansa osallisia. Hanke koskee varsinkin lähialueen muita asukkaita ja maanomistajia, jotka ovat erityisesti mainittavia osallisia. 5. Kaavatyön vaiheet ja osallistumisen järjestäminen Kaavamuutoksen käynnistämisestä on alustavasti neuvoteltu kunnan edustajan Timo Rissasen kanssa syksyllä 2010. Velvoitteena on se, että maanomistaja maksaa kaavamuutoksesta syntyvät kustannukset. Varsinaiseen kaavaratkaisuun kunta ottaa kantaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti nähtävänäoloaikoina ja hyväksymisprosessissa. Viranomaisneuvottelu MRL 66 ja 77 on pidetty kunnan, ELY-keskuksen ja kaavoittajan kesken 3.5.2011 (ei erityistä huomautettavaa). Kaavamuutosluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville kunnan tekniselle osastolle 24.3. - 25.4.2011 (MRL 62 ja 63 ). Nähtävillä olosta tiedotettiin kunnan ilmoitustaululla sekä nettisivuilla julkaistulla ja osallisille postitetulla kuulutuksella. Kaavamuutoksen luonnoksesta pyydettiin tarvittavat lausunnot viranomaisilta. Lausuntojen ja huomautusten perusteella on tehty tarvittavat muutokset (kaavaehdotus). Kaavaehdotus asetetaan vielä nähtäville (MRL 65 ja MRA 19 ) ja siitä pyydetään tarpeelliset lausunnot. Kunnanvaltuuston kaavamuutosta koskeva hyväksymiskäsittely on arviolta syksyllä 2011. 6. Suunnittelija ja yhteystiedot Suunnittelija on Karttaako Oy/ DI Jarmo Mäkelä, Motellikuja 2, 49220 Siltakylä (p. 0400-220082, sähköposti jarmo.makela@nettilinja.fi). Kunnan yhteyshenkilö on tekninen johtaja Timo Rissanen (p. 040-748 8168).
YÖVEDEN-LOUHIVEDEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Ristiinan kunta (696) Korholan kylä (422) Länsiranta 7:13 Alanko 7:16 (osa) 1: 10 000 MRL 62 ja 63 : 24.3. - 25.4.2011 MRA 19 : Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto: 3. päivänä kesäkuuta 2011 DI Jarmo Mäkelä Motellikuja 2 49220 Siltakylä 0400-220082 jarmo.makela@nettilinja.fi
MERKINTÖJEN SELITYKSET Loma-asuntoalue. Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle saa rakentaa loma-asunnon, saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 200 k-m 2. Luku RA-merkinnän perässä osoittaa alueelle sijoitettavien lomarakennuspaikkojen enimmäismäärän. Maa- ja metsätalousalue. Alue on varattu pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön. Poikkeuksena 200 m rantavyöhykkeellä on MRL 72 :n mukainen rakentaminen. Uusia rakennuspaikkoja ei kuitenkaan saa muodostaa 200 metrin rantavyöhykkeelle M-alueelle. KAAVAMÄÄRÄYKSET 10 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. RA- alueen rakennuspaikkojen rakennusluvat voidaan myöntää yleiskaavan muutoksen perusteella ilman ranta-asemakaavan laadintaa. Rakennuslupien ehtona uudelle rakennuspaikalle on nykyisten rakennusten siirto/ purku olemassa olevalta rakennuspaikalta. Rakennuspaikkojen koosta ja rantaviivan pituudesta sekä maastoon sopivuudesta ja rakennusten etäisyydestä rantaviivasta on säädökset kunnan rakennusjärjestyksessä. Uudet rakennuspaikat tulee merkitä maastoon korttelialueittain ennen rakennusluvan myöntämistä. Rakentamiseen osoitettujen alueiden rajoista voidaan poiketa pohjakartan tarkkuusvaatimusten puitteissa, tai mikäli rakennusten sijoittaminen ja maasto-olosuhteet sitä edellyttävät. Maisemaa tulee käsitellä siten, että vesistöstä käsin katsottuna maiseman peruspiirteet eivät oleellisesti muutu. Metsänhoidossa noudatetaan metsätalouden kehittämiskeskuksen metsänhoitosuosituksia ja metsälakia. VESI- JA JÄTEHUOLTO Vesi- ja jätehuolto voidaan hoitaa kiinteistökohtaisesti. Alueen rakennuspaikoille rakennetaan omat kaivot tai vesi johdetaan yhteiskaivoista. Kaavamuutoksen kohteena olevalla rakennuspaikalla sovelletaan jätevesien käsittelyssä 4.3.2011 muutetun ympäristönsuojelulain nojalla 10.3.2011 annetun jätevesiasetuksen 4 mukaista pilaantumiselle herkkien alueiden vaatimustasoa. Tällä rakennuspaikalla perusratkaisuna on mahdollisten käymäläjätteiden kokoaminen ja varastointi tiiviiseen varastosäiliöön. Harmaiden jätevesien käsittely ja imeyttäminen maaperään kiinteistön alueella on pääsääntöisesti mahdollista tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen. Jätehuollossa on noudatettava jätelain ja kunnan jätehuoltomääräysten säädöksiä.