Mäntyharjun kunta (507) Korpilahden kylä (410)

Transkriptio

1 LÄNSIOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Mäntyharjun kunta (507) Korpilahden kylä (410) Nikkilä 3:48 (osa) Apajanniemi 3:52 Vaskenkanta 3:53 Kaavaehdotus

2 1 Osayleiskaavan muutoksen selostusosa, joka koskee Länsiosan rantaosayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT Osayleiskaavan muutos koskee Korpilahden kylän tiloja Nikkilä 3:48 (osa), Apajanniemi 3:52 ja Vaskenkanta 3:53 Juolasveden Uudenapajanlahdella ja Katiskalahdella. Alueellinen sijainti: 1.1 Suunnittelutilanne 1.11 Maakuntakaava Varsinaisilta muutosalueilta ei ole huomioitu kohteita ympäristöministeriön vahvistamassa maakuntakaavassa, mutta muutosalueiden länsipuolelle jäävän Juolasveden saariston luontoarvot ym. on yleiskaavan lisäksi huomioitu myös maakuntakaavassa (MY 956, maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja) Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Mäntyharjun kunnanvaltuuston hyväksymä Länsiosan rantaosayleiskaava. Liitteenä on ajan tasalla oleva yleiskaavaote, jossa pääosa suunnittelualueen kolmesta osaalueesta on osoitettu lomarakennuspaikkoina (RA, yhteensä 6 paikkaa) sekä maa- ja metsätalousvaltaisina alueina (M) Asema- ja ranta-asemakaavat Alueella ei ole asemakaavoja Pohjakartta Pohjakarttana käytetään rasterimuodossa olevaa numeerista maastokarttaa mittakaavassa 1: sekä ajan tasalla olevaa kiinteistörekisterikarttaa. 1.2 Maanomistus Suunnittelualueen maanomistajat ovat Juho ja Martti Penttinen. 1

3 2 1.3 Nykyinen maankäyttö Kaavamuutosalueilla ei ole rakennuksia tai rakennelmia, mutta tilan 3:48 alueella on rakentamaton venevalkamarasite keskellä RA/4 -aluetta (K3856), perustettu Muilta osin kaavamuutosalueet ovat tavanomaista maa- ja metsätalousaluetta. Kantatilan talouskeskuksen pihapiiri ja pellot jäävät kaavamuutosalueen ulkopuolelle. Kaavamuutosalueiden taustalla kulkee Myllyojantie seututieltä 368 Katiskalahden kaakkoisosan rakennuspaikoille (nyk. kaavan olemassa olevia rakennuspaikkoja). 2 TAVOITTEET Maanomistajien tavoitteet ja perustelut kaavahankkeelle löytyvät marraskuussa 2012 kirjoitetusta kannanottopyynnöstä (osoitettu Mäntyharjun kunnan tekniselle lautakunnalle): Olemme jakaneet Nikkilän kantatilaa perheen kesken. Olemme kuitenkin yhdessä halukkaita siirtämään yhden rakentamattoman rantarakennuspaikan Uudenapajanlahdelta Katiskalahdelle paremmalle rakennuspaikalle. Perustelemme rakennuspaikan siirtoa seuraavasti: rakennuspaikka nykyisellään on huono, kallioinen jyrkkä rantaviiva jotta rannasta saisi käyttökelpoisen ja alueelle tieyhteyden, se olisi kallista haasteellisten maastonmuotojen takia jos rakennuspaikka siirretään etelämmäksi, Uudenapajanlahdelle syntyy maisemallisesti merkittävä vapaan rannan jakso Katiskalahden rannassa toivomallamme sijoituspaikalla rakennuspaikka sijoittuu neljän muun rakennuspaikan yhteyteen ja näin jättää vapaata rantaa ympäristöön rakennuspaikka Katiskalahden rannassa on rakennettavuudeltaan hyvä sijoittuen suojaisaan lahden pohjaan ja siinä on kova (osittain) hiekkaranta, rakennuksia ei ole tarpeen sijoittaa lähelle naapuritilaa (ks. merkinnät liitteenä) Samalla nykyistä RA/4 aluetta tulisi väljentää, maasto on rakentamiseen täälläkin erittäin haasteellista paikoitellen ja keskelle aluetta on muodostettu venevalkamarasite (K3856) Tekninen lautakunta on käsitellyt edellä mainittua kannanottopyyntöä kokouksessaan joulukuussa 2012: Tekninen lautakunta Penttinen Juho ja Martti / kaavamuutos 457/33.332/2012 Tekn.ltk 58 Juho ja Martti Penttinen ovat jättäneet tekniselle lautakunnalle kannanottopyynnön koskien kaavamuutosesitystä Länsiosan rantaosayleiskaavassa. Penttiset ovat jakaneet Nikkilän kantatilaa perheen kesken ja he ovat yhdessä halukkaita siirtämään rakentamattoman rantarakennuspaikan Uudenapajanlahdelta Katiskalahdelle. Rakennuspaikan siirtoa kannanottopyynnössä perustellaan seuraavasti: Nykyisellään siirrettäväksi aiottu rakennuspaikka on rannaltaan jyrkkä ja kallioinen, tieyhteyden tekeminen olisi kallista maastonmuotojen takia, siirto mahdollista pidemmän vapaan rantajakson syntymisen, sijoittuu kaavassa jo osoitettujen rakennuspaikkojenyhteyteen, siirto tapahtuisi paikalle, jossa rakennettavuus on hyvä. 2

4 3 Muutoksen yhteydessä on esitetty myös neljän kaavassa saman tilakokonaisuuden alueelle osoitetun RArakennuspaikan ryhmän korttelirajojen laajentamista. Alue on kannanottopyynnön mukaan myös haastavaa rakennettavuudeltaan ja alueen keskelle on muodostettu venevalkamarasite v Kaavoittajaksi esitetään Karttaako Oy Jarmo Mäkelää. Maanomistajat ovat kannanottopyynnössään ilmoittaneet hoitavansa kaavamuutoksesta koituvat kustannukset, mikäli kunta on myötämielinen hankkeelle. Mäntyharjun kunnassa maanomistajien aloitteesta tehtyjä yksittäisiä rantaosayleiskaavamuutosprosesseja on viime vuosina viety läpi edellä mainituin kustannusperiaattein. Näissä muutoksissa on alustavasti lautakuntakäsittelyssä tutkittu muutoksen edellytyksiä ja sen perusteella päätetty lähdetäänkö asiaa viemään eteenpäin. Tiedossa on, että Länsiosan rantaosayleiskaavassa on useita sellaisia virheitä ja puutteita, joita joudutaan laajemman muutoskierroksen läpikäymällä korjaamaan. Aikataulu laajemmalle muutoskierrokselle asettunee vuoden 2014 tienoille, sillä kaava-alueella on yksi 5 vuotta voimassa oleva rakennuskielto (rak.ltk , rakennuspaikan siirto), joka kaavamuutoksella tulee korjata määräajan sisällä. Laajempaan muutoskierrokseen osallistuminen saattaa olla edullisempi, mutta riskinä on muutoskierroksen aikaavievyys. Penttiset ovat tietoisia tulevasta laajemmasta muutostarpeesta ja sen aikataulusta. Nyt alueella ei ole alustavan tutkimuksen perusteella tiedossa sellaisia seikkoja, jotka estäisivät kyseisen muutoksen vireilletulon (esim. luonto- tai kulttuurihistoriallisia arvoja). Kaavoitusinsinööri Hanna Alanen Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta 1 esittää kannanottonaan Penttisten pyyntöön, että lautakunta hyväksyy kaavamuutoksen käynnistämisen esitetyllä tavalla, 2 hyväksyy kaavan laatijaksi Karttaako Oy Jarmo Mäkelän. Päätös: Hyväksyttiin. Kaavamuutoshankkeen asiakirjat on valmisteltu edellä mainittujen vaiheiden jälkeen. Uudenapajanlahden ja Katiskalahden rannat ovat monin paikoin erittäin jyrkkäpiirteisiä ja avoimia (kallioisuus) (ks. alla olevat kuvat). Tavoitteena on siirtää edellä mainittu Uudenapajanlahden rakennuspaikka Katiskalahden rannalle rakennettavuudeltaan selkeästi parempaan paikkaan neljän muun rakennuspaikan yhteyteen. Vapaan rannan osuus säilyisi ennallaan muutoksen myötä. Uudenapajanlahdelle muodostuisi yhtenäinen pitkä vapaan rannan jakso. Kaavamuutoksen tavoitteet ovat sopusoinnussa alkuperäisen yleiskaavan tavoitteiden ja mitoitusperusteiden kanssa. Uusia rakennuspaikkoja ei muodosteta vaan nykyinen rakennusoikeus siirretään toteuttamisen kannalta parempaan paikkaan. Kaavaluonnoksen kuulemisvaiheessa (MRL 62 ja 63 ) jätetty palaute on otettu huomioon kaavaehdotusta laadittaessa (ei huomautuksia, ei huomautettavaa viranomaislausunnoissa). Eli ei tarvetta muuttaa itse kaavaratkaisua. 3

5 4 Siirron kohteena olevan alueen rantaa (ks. myös kansikuva) 3 OSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT Kaavaratkaisu on edellä esiteltyjen tavoitteiden mukainen ja tapahtunut laajan valmistavan keskustelun jälkeen (kunnan alustavat kannanotot, aiemmat keskustelut ELY-keskuksen kanssa vastaavista hankkeista). Muutos on sopusoinnussa Länsiosan osayleiskaavan alkuperäisten tavoitteiden ja mitoitusperusteiden kanssa ja tavoitteet sopeutuvat luontevasti nykyiseen aluerakenteeseen. Nyt käsillä olevan hankkeen perustelut ovat yleisesti hyväksyttyjä suunnittelukäytäntöjä. Kunnan kannattaa suhtautua kriittisesti mahdollisesti esille nouseviin hankkeisiin, joiden ensisijaisena tavoitteena on selkeästi ns. kiinteistöjalostus, eivätkä kestävät suunnitteluratkaisut. Nyt käsillä olevan kaavahankkeen perusteluja on tarkasteltu laajasti, joten samoja periaatteita tulee noudattaa myös mahdollisesti esille tulevissa uusissa hankkeissa (maanomistajien tasapuolinen kohtelu). Järkevän maantieteellisen suunnittelukokonaisuuden vaatimus on perusteltua vastaavan tyyppisissä hankkeissa. Nyt käsiteltävät tilat muodostavat selkeän yhtenäisen kokonaisuuden samoilla vesistöillä. Tiloja yhdistää myös alkuperäinen kantatila. Loma-asuntoalueen (RA) kaavamerkintä ja -määräykset (kaavaratkaisu sisältää kuusi vielä rakentamatonta rakennuspaikkaa): Loma-asuntoalue. Numero kauttaviivan jälkeen osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän alueella. Yleiskaavan mukaisten rakennuspaikkojen rakentamista ohjataan kulloinkin voimassa olevalla rakennusjärjestyksellä. Naapuritilan edut on turvattu seuraavasti: Rakennukset on sijoitettava vähintään 20 metrin etäisyydelle tilan 3:24 rajasta. Loput suunnittelualueesta (Uudenapajanlahden kallioinen ranta) on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisena alueena (M). Kyseiselle alueelle ei ohjata enää rakentamista. Myös yleiset määräykset noudattelevat alkuperäisen kaavan määräyksiä: Tämän yleiskaavan alueella saa myöntää rakennusluvan yleiskaavan mukaiseen rakentamiseen ilman asemakaavaa tai ranta-asemakaavaa. RA-rakennuspaikkojen koosta sekä rakentamisen määrästä, maastoon sopivuudesta ja rakennusten etäisyydestä rantaviivasta on säädökset kulloinkin voimassa olevassa kunnan rakennusjärjestyksessä. Maisemaa tulee käsitellä siten, että vesistöstä käsin katsottuna maiseman peruspiirteet eivät oleellisesti muutu. Metsänhoidossa noudatetaan metsätalouden kehittämiskeskuksen metsänhoitosuosituksia ja metsälakia. M-alueilla maanpinnan käsittelyä ei saa ulottaa 10 metriä lähemmäksi rantaviivaa. Vesi- ja jätehuollosta on omat määräyksensä (ks. merkinnät ja kaavamääräykset liitteenä). 4

6 5 4 KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Laadittava yleiskaavan muutos on luonteeltaan lähinnä tekninen, eikä muuta millään tavalla voimassa olevan osayleiskaavan periaatteita. Rakennuspaikkojen määrä pysyy ennallaan, vain sijainti muuttuu. Yleiskaavan mahdollistama uudisrakentaminen tapahtuisi alueella, jolla ei ole erityisiä rakennushistoriallisia arvoja, maisemallista arvoa tai luonnonarvoja. Mm. maisemallisesti arvokkaan saaristoalueen osat kantatilalla jäävät edelleen rakentamisen ulkopuolelle. Aluerakenteellisesti ei muodostu ongelmaa. Lisärakentamisen alueet liittyvät luontevina osina nykyiseen haja-asutusmaiseen ympäristöön välittömästi nykyisen rakennuskannan ulkopuolella. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon yhteydessä viranomaisilla, naapureilla ym. osallisilla on vielä mahdollisuus palautteen antamiseen. Hankkeen aikataulusta ja vuorovaikutuksesta on enemmän tietoa liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Todettakoon, että kaavamuutos noudattaisi myös juuri syksyllä 2012 uudistettua kunnan rakennusjärjestystä (kunnanvaltuusto , voimaan ). Rakennusjärjestyksen uusimisen yhteydessä mm. rakennusoikeuksia nostettiin maltillisesti). Lomarakennuspaikkakohtainen rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla tällä hetkellä 8 % rakennuspaikan pinta-alasta kuitenkin enintään 200 k-m DI Jarmo Mäkelä Selostusosan yhteydessä ovat: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Ote nykyisestä yleiskaavasta - Kaavamerkinnät ja -määräykset sekä kaavan muutoskartta 1: