LUONTERIN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Mikkelin kaupunki (491) Pitkälahden kylä (487) Raivio 12:27 (osa) Takuuniemi 12:70 (osa) Kaavaehdotus 27.8.

Transkriptio

1 LUONTERIN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Mikkelin kaupunki (491) Pitkälahden kylä (487) Raivio 12:27 (osa) Takuuniemi 12:70 (osa) Kaavaehdotus

2 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Luonterin rantayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT 1.1 Suunnittelutilanne 1.11 Maakuntakaava Maakuntakaavassa alueelle ei juurikaan ole merkintöjä, mutta suunnittelualue on kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävän alueen laidalla (mav Neitvuoren maisema). Luonterin venereitit (vv 5.200) kulkee Takuuniemen ohi Yleiskaava Alueella on voimassa Etelä-Savon ympäristökeskuksen vahvistama Luonterin rantayleiskaava. Ote voimassa olevasta yleiskaavasta on esitetty kaavamuutoskartan yhteydessä Asema- ja ranta-asemakaavat Alueella ei ole voimassa asemakaavaa Pohjakartta Pohjakarttana käytetään maastokarttaa mittakaavassa 1: Maanomistus Kaavamuutosalueen maanomistajat ovat Elina ja Tiina Mutanen. 1.3 Nykyinen maankäyttö Kaavamuutoksen osa-alueilla ei ole rakennuksia yhtä konehallia lukuun ottamatta (sijaitsee talouskeskuksen länsipuolella). Valmiit tiepohjat kulkevat kaikille osa-alueille. Hyvinä pakkastalvina Takuuniemestä kulkee epävirallinen jäätie vastarannalle päättyvän Pitkälahden yhdystien päähän (kohti Anttolan kirkonkylää). Maisemallisesti ja luonnonarvoiltaan osa-alueet ovat melko tavanomaisia maa- ja metsätalouskäytössä olevia alueita. Takuuniemen eteläosan peltoaukealla on maisemallisia arvoja ja se liittyy olennaisesti Takuuniemen vanhan talouskeskuksen pihapiiriin. Takuuniemen eteläistä lounaaseen avautuvaa rantaa (kuva keskeltä siirrettäviä rakennuspaikkoja) 2 TAVOITTEET Takuuniemen tilalta 12:70 siirretään kaksi lomarakennuspaikkaa edellä näkyvien maisemakuvien alueelta ja sijoitetaan ne paremmin rakentamiseen soveltuville aluille. Toinen rakennuspaikka sijoitetaan Raivion tilan 1

3 2 koillisosaan rakentamattoman lomarakennuspaikan yhteyteen ja toinen selkeästi pohjoisemmaksi Kapritsaaren koillispuolelle Neitvuorelle johtavan yksityistien varteen. Kaavamuutoksen tavoitteet ovat sopusoinnussa alkuperäisen yleiskaavan tavoitteiden ja mitoitusperusteiden kanssa. Uusia rakennuspaikkoja ei muodosteta vaan nykyinen rakennusoikeus siirretään toteuttamisen kannalta parempaan paikkaan. Avoin peltoaukea säilyttää nykyistä kaavaa paremmin alueen kulttuurimaisemaa ja palvelee paremmin talouskeskuksen toimintoja (ratsastus). Viranomaisneuvottelu pidettiin , ei huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoskarttojen kuulemisvaiheessa (MRL 62 ja 63 ) jätetty palaute on otettu huomioon kaavaehdotusta laadittaessa (ei huomautuksia). Viranomaislausuntoja jätettiin vain yksi. ELYkeskuksen lausunnossa ei ole huomautettavaa OAS:masta tai tavoitteista. Tarkempi lausunto tulee vielä ehdotusvaiheessa, kun asiakirjat ovat laajemmin nähtävillä. Siirron kohteena olevat alueet (kapean peltosuikaleen viereiset metsät talouskeskuksen koillispuolella sekä rantametsää pienen niityn itäpuolella Neitvuoren tien varrella) 3 OSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT Voimassa olevan yleiskaavan mukaiset kaksi lomarakennuspaikka (RAM) on siirretty avoimelta peltoaukealta toteuttamisen kannalta tarkoituksenmukaisempaan paikkaan samojen maanomistajien omistamien tilojen alueella Saimaan Luonterin Myllyjoenselälle. Avoimen peltoaukean reunoille jää kaksi rakentamatonta rakennuspaikkaa, joita supistetaan hieman ja osoitetaan tavanomaisina lomarakennuspaikkoina (RA). Ne voidaan toteuttaa siten, että rakennukset jäävät metsän puolelle. Myös alkuperäisessä kaavassa osoitettu rakentamaton rakennuspaikka tilan 12:27 alueella (RA-1, Lomarakennuspaikka maisemallisesti aralla paikalla) osoitetaan tavanomaisena lomarakennuspaikkana. Kyseisellä paikalla ei ole mitään paikallisia maisemallisia arvoja (pusikoitunutta pellon reunametsää). Kyseinen rakennuspaikka oli ennen rannan läheisyydessä kulkevan yksityistien siirtoa hyvin ahdas (näkyy pohjakartalla), minkä johdosta se todennäköisesti merkittiin tavanomaisesta poikkeavana alkuperäiseen kaavaan. Siirron kohteina olevilla alueilla ei ole erityisiä luonto- tai maisema-arvoja, molemmat alueet ovat pellon/ niityn reunassa siten, että rakennukset voi sijoittaa metsän puolelle. Voimassa olevan kaavan rakennuspaikoilta rakennukset erottuisivat kauas järvelle, mutta sitä vaaraa ei nyt ole. Vapaan rannan osuus ei kokonaisuutena vähene yhtään. Rakentamisalueille on helppo muodostaa tieyhteydet nykyisiltä teiltä. Loma-asuntoalueiden (RA) kaavamerkintä mukailee voimassa olevaa yleiskaavaa: Loma-asuntoalue. Numero kirjaintunnuksen jäljessä osoittaa kuinka monta yhden asunnon käsittävää lomarakennuspaikkaa alueelle saa muodostaa. 2

4 3 Rakennusoikeus ja esim. etäisyydet rantaviivasta perustuvat kaupungin rakennusjärjestykseen (hyväksytty kaupunginvaltuustossa , voimaan ). Otteita voimassa olevasta rakennusjärjestyksestä: - Rakennuspaikan tulee olla tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri. - Uuden rakennuspaikan tulee olla pinta-alaltaan vähintään m 2. - Uuden rakennuspaikan leveys rantaviivaan rajoittuvalla sivulla tulee olla vähintään 50 metriä. - Rakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään alla olevan taulukon mukainen sekä sijainnin sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Asuinrakennus: Kerrosala vähimmäisetäisyys rannasta enintään 120 m 2 30 m m 2 40 m yli 200 m 2 50 m Yksikerroksinen talousrakennus: Kerrosala vähimmäisetäisyys rannasta enintään 15 m 2 10 m m 2 20 m yli 35 m 2 30 m - Saunan, jonka kerrosala on enintään 25 m 2 ja pohjapinta-ala enintään 35 m 2 sekä parven sisäkorkeus enintään 1600 mm, saa rakentaa vähintään 10 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta, mikäli rakennus muuten sopeutuu ympäristöön. Kerrosalaltaan enintään 35 m 2 kokoisen saunan saa rakentaa 20 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Luhtiaitan tai muun kaksikerroksisen rakennuksen etäisyys rantaviivasta on oltava vähintään 30 metriä. - Lukuun ottamatta laituria tai venevajaa, muu maisemaan vaikuttava rakennelma on sijoitettava vähintään 10 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Venevajan etäisyys rantaviivasta ratkaistaan tapauskohtaisesti huomioiden erityisesti maisemalliset näkökohdat. - Rantaviivasta metrin etäisyydelle saa rakentaa enintään kaksi rakennusta. - Rantavyöhykkeelle rakennettaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rantamaisemaan, rakennusten muotoon, ulkomateriaaleihin, väritykseen ja korkeusasemaan. Rantavyöhykkeen kallioperää, maa-aineksia tai kasvillisuutta ei saa tarpeettomasti poistaa tai muuttaa. - Seuraavien järvien rannoille rakennettaessa alin suositeltava rakentamiskorkeus on: Saimaa 77,80 - Rantavyöhykkeelle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen ja enintään kaksikerroksisen asuintalon tai lomarakennuksen, sekä enintään neljä sen käyttötarkoitukseen soveltuvaa talousrakennusta. Lomarakennusten rakennusoikeus määräytyy seuraavan taulukon mukaan: Mantereella: Rakennusoikeus (kerrosala) on 50 m 2 lisättynä 4 prosentilla rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 300 m 2. Rakennuspaikat muodostetaan maastoon ja niiden koko määritetään lohkomisen yhteydessä. Nykyisen kaavan mukaiset rakennuspaikat peltoaukealla sekä uudelleen sijoiteltujen rakennuspaikkojen lähiympäristöt Takuuniemen eteläosassa on merkitty Maa-ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M), joka on 3

5 4 varattu maa- ja metsätalouskäyttöön. Kaavamääräyksen mukaan maisemallisesti tärkeä peltoaukea tulee pyrkiä säilyttämään (avoimena viljelyskäytössä tai laitumena). 4 KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Laadittava yleiskaavan muutos on luonteeltaan lähinnä tekninen, eikä muuta millään tavalla voimassa olevan alueen osayleiskaavan periaatteita. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksessä todetaan Neitvuoren valtakunnallisesti arvokkaasta maisemaalueesta seuraavaa: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen historiallisesti tai ympäristön kannalta arvokkaat rakennukset, rakennusryhmät, puistot tai maisema-alueet taikka muut niihin verrattavat erityisarvot. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on osoitettava määräykset maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön osatekijöiden, kokonaisuuden ja ominaislaadun säilyttämiseksi. Kaavamuutoksen tavoitteet ja merkinnät tukevat täysin em. määräystä. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon yhteydessä naapureilla on mahdollisuus vielä palautteen antamiseen Karttaako Oy/ DI Jarmo Mäkelä Motellikuja Siltakylä jarmo.makela@karttaako.fi Selostusosan yhteydessä ovat: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Kaavamerkinnät - Ote vahvistetusta yleiskaavasta ja kaavakartta 1:

6 MIKKELIN KAUPUNKI LUONTERIN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Aloite, hakija Yleiskaavan muutos on käynnistetty maanomistajien (Elina ja Tiina Mutasen) aloitteesta. 1. Suunnittelualue Yleiskaavan muutos koskee Pitkälahden kylän tiloja Raivio 12:27 (osa) ja Takuuniemi 12:70 (osa). Selostusosan kannessa on kartta, josta selviää alueen likimääräinen sijainti Saimaan Luonterin Myllyjoenselän ja Takuuniemen rannoilla lähellä Neitvuorta. 2. Kaavoitustilanne Alueella on voimassa Etelä-Savon ympäristökeskuksen vahvistama Luonterin rantayleiskaava (Anttolan kunta laatijana). 3. Hankkeen tarkoitus Alueelle on tarkoitus laatia osayleiskaavan muutos. Kahden rakennuspaikan sijaintia pyritään muuttamaan siten, että Takuuniemen eteläosan maisemallisesti tärkeä peltoaukea jäisi mahdollisimman avoimeksi (nykytilaansa). Muutos on sopusoinnussa alkuperäisen yleiskaavan tavoitteiden ja mitoitusperusteiden kanssa. 4. Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, jotka katsovat olevansa osallisia. Hanke koskee varsinkin lähialueen muita asukkaita ja maanomistajia, jotka ovat erityisesti mainittavia osallisia. 5. Kaavatyön vaiheet ja osallistumisen järjestäminen Kaavamuutoksen käynnistämisestä on neuvoteltu kaupungin kaavoitusosaston edustajan Jari Ahosen ja ELY-keskuksen edustajan Jouni Halmeen kanssa. Viranomaisneuvottelu MRL 66 ja 77 pidettiin Ei huomautettavaa nyt esiteltävästä kaavaratkaisusta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja kaavaluonnoskartat asetettiin nähtäville kaupungin virastotalolle ja nettisivuille (MRL 62 ja 63 ). Nähtävillä olosta tiedotettiin osallisille postitetulla kirjeellä (ei huomautuksia määräaikaan mennessä). Kaavamuutoksen OAS:masta sekä luonnoskartoista pyydettiin myös tarvittavat viranomaislausunnot. Lausuntojen perusteella on tehty tarvittavat muutokset kaavaehdotukseen (ks. selostusosa). Kaavaehdotus asetetaan vielä nähtäville (MRL 65 ja MRA 19 ) ja siitä pyydetään tarpeelliset lausunnot. Kaupunginvaltuuston kaavamuutosta koskeva hyväksymiskäsittely on arviolta loppuvuonna Suunnittelija ja yhteystiedot Suunnittelija on Karttaako Oy (os. Motellikuja 2, Siltakylä). Käytännön suunnittelusta vastaa DI Jarmo Mäkelä (p , sähköposti jarmo.makela@karttaako.fi). Kaupungin yhteyshenkilö on kaavoitusinsinööri Jari Ahonen (p ).

7

8 LUONTERIN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Mikkelin kaupunki (491) Pitkälahden kylä (487) Raivio 12:27 (osa) Takuuniemi 12:70 (osa) 1: MRL 62 ja 63 : MRA 19 : Kaupunginvaltuusto: 27. elokuuta 2013 DI Jarmo Mäkelä Motellikuja Siltakylä jarmo.makela@karttaako.fi

9 MERKINTÖJEN SELITYKSET Loma-asuntoalue. Numero kirjaintunnuksen jäljessä osoittaa kuinka monta yhden asunnon käsittävää lomarakennuspaikkaa alueelle saa muodostaa. Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Alue on varattu maa- ja metsätalouskäyttöön. Maisemallisesti tärkeä avoin peltoaukea Takuuniemen eteläosassa tulee pyrkiä säilyttämään. 10 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. KAAVAMÄÄRÄYKSET RA- alueen rakennuspaikkojen rakennusluvat voidaan myöntää tavanomaiselle lomaasuinrakennukselle yleiskaavan muutoksen perusteella ilman ranta-asemakaavan laadintaa. Rakennusoikeus määräytyy rakennusjärjestyksen säädösten mukaan. Rakennuspaikkojen koosta ja rantaviivan pituudesta sekä rakentamisen määrästä, maastoon sopivuudesta ja rakennusten etäisyydestä rantaviivasta on säädökset kaupungin rakennusjärjestyksessä. Uudet rakennuspaikat tulee merkitä maastoon korttelialueittain ennen rakennusluvan myöntämistä. Rakentamiseen osoitettujen alueiden rajoista voidaan poiketa pohjakartan tarkkuusvaatimusten puitteissa, tai mikäli rakennusten sijoittaminen ja maasto-olosuhteet sitä edellyttävät. Maisemaa tulee käsitellä siten, että vesistöstä käsin katsottuna maiseman peruspiirteet eivät oleellisesti muutu. Metsänhoidossa noudatetaan metsätalouden kehittämiskeskuksen metsänhoitosuosituksia ja metsälakia. Rakennuspaikkojen lähistöllä metsänhoito on toteutettava ensisijaisesti maisemallisten periaatteiden mukaisesti. VESI- JA JÄTEHUOLTO Rakennuslupahakemuksissa on osoitettava, että puhdasta vettä on saatavissa ja jätevesistä huolehditaan siten, ettei pohjavesiä ja pintavesiä saastuteta. Alueen rakennuspaikoille rakennetaan omat kaivot tai liitytään paikalliseen vesiosuuskuntaan. Jätevesien käsittelyssä ja johtamisessa tulee noudattaa ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettuja säädöksiä, talousjätevesiasetuksen määräyksiä ja voimassa olevia kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä sekä terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymiä ohjeita. Useamman rakennuspaikan ryhmissä suositellaan jätevesien yhteiskäsittelyä. Rantaalueen rakennuspaikoilla sovelletaan VNA 209/2011 mukaista pilaantumiselle herkkien alueiden vaatimustasoa, joilla perusratkaisuna on käymälävesien kokoaminen erillisellä viemäröinnillä tiiviiseen varastosäiliöön. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä tarvittavine maaperäselvityksineen jätevesien käsittelysuunnitelma ja se on tutkittava erikseen joka rakennushankkeen yhteydessä. Jätehuollossa on noudatettava jätelain ja kaupungin jätehuoltomääräysten säädöksiä.