Kaupunginjohtaja 7.6.2016 VUODEN 2017 TALOUSARVION SEKÄ VUOSIEN 2017-2019 TALOUSSUUNNITELMAN KEHYSOHJE Kehysvalmistelun pohjana on valtuuston 14.3. 2016 linjaamat talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteet ja kohdealueet. Valmisteltu esitys toteuttaa tavoitetta kaupungin velkaantumisen taittamisesta viimeistään vuonna 2020. Keskeisiä taloustavoitteita ovat: Investointien määrän rajaaminen taloudellisesti kestävälle tasolle, keskimäärin enintään 280 milj. euroa vuodessa seuraavan 10 vuoden ajan. Käyttötalouden kokonaismenojen maltillinen kasvu. Edellytyksenä tuottavuuden paraneminen sekä kustannusvaikuttavat palveluratkaisut, jotka mahdollistavat kasvavan palvelutarpeen rahoitusta. Toimintatulojen kasvattaminen maksurahoitusta ja maankäytön tuloja lisäämällä. Yleinen talouskehitys Maailmantalouden kasvu hidastui viime vuonna kolmeen prosenttiin. Alkuvuodesta 2016 heikkous jatkui etenkin Kiinan ja rahoitusmarkkinoiden horjuttaessa näkymiä. Ennusteiden mukaan kasvu ei palaa keskimääräiseen 3,5 prosentin vauhtiin lähiaikoina. Kehittyvien maiden kasvu on pysyväisluonteisesti hidastumassa, eikä uusia kasvun moottoreita ole näköpiirissä. Teollisuusmaissa kasvu on hitaasti kiihtyvällä uralla, mutta monien kehittyvien talouksien näkymät ovat haasteelliset. Kiinan pitkään vahvana pysynyt talouskasvu tulee hidastumaan, ja Venäjä ja Brasilia pysyvät taantumassa ainakin kuluvan vuoden. Kiinan kasvun hidastuminen ja rakennemuutos heikentävät monien kehittyvien talouksien ja raaka-ainetuottajien näkymiä. Venäjän talous tukeutuu edelleen öljyn ja kaasun vientiin. Maa ei ole kyennyt uudistumaan eikä käyttämään raaka-aineista saatuja tuloja tuotannon monipuolistumiseen. Taantuman jälkeen Venäjän kasvu tulee pysymään erittäin alhaisena. Euroalue on pysynyt hitaalla kasvu-uralla, osaltaan öljyn ja monien muiden tuontituotteiden alentuneen hinnan ja euron kurssin heikentymisen vuoksi. Muun muassa Espanjassa ja Irlannissa vahvan kasvun palautumista ovat edistäneet aiemmin tehdyt rakenneuudistukset. Euroalueen kasvua edelleen jarruttaa korkeana pysyttelevä työttömyys. Isossa-Britanniassa ja Ruotsissa kasvu pysyy vahvana ja työllisyys hyvällä tasolla. Suomen talouden kehitys Suomen talous on viime vuodet ollut vaikeassa tilanteessa. Bruttokansantuote on supistunut useana vuonna. Työttömyys on kasvanut ja työttömyysjaksot ovat pidentyneet. Matalasuhdanne on osoittautunut ennakoitua pidemmäksi ja syvemmäksi. Samaan aikaan teollisuuden rakennemuutos, alhaiset investoinnit, pitkittyessään rakenteelliseksi muodostunut työttömyys ja väestön ikärakenteen muutos ovat heikentäneet talouden kasvun edellytyksiä. Ikärakenteen muutos jatkuu voimakkaana lähes kahden seuraavan vuosikymmenen ajan. Tänä aikana pääasiassa vain kokonaistuottavuuden kasvu kasvattaa talouden kokonaistuotantoa. Tältä pohjalta talouden kasvupotentiaalin voi arvioida asettuvan 1 1½ prosenttiin pitkällä aikavälillä. Valtionvarainministeriön keväällä julkaiseman ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 0,9 % edelliseen vuoteen verrattuna ja vuosien 2017 ja 2018 kasvuksi ennustetaan 1
vaimeat 1,2 % vuodessa. Ennusteen mukaan BKT tulee olemaan vielä v. 2018 noin 2 % pienempi kuin v. 2008 ja teollisuustuotannon taso jäisi samana vuonna 2018 noin viidenneksen alemmalle tasolle kuin kymmenen vuotta sitten. Viennin kehitys jää edelleen maailmankauppaa vaisummaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu. Lähivuosien taloudellista aktiviteettia kannattelee etupäässä yksityinen kulutus ja investoinnit. Suomen kansantalouden kehitys (Lähde VM Taloudellinen katsaus, kevät 2016) Kuntatalouden näkymät Lähivuosina kuntatalouden näkymät arvioidaan vaikeaksi ja kuntien velkaantuminen uhkaa jatkua nopeana. Toimintamenojen kasvupaine pysyy tulevina vuosina suurena, sillä palvelutarvetta kasvattaa väestön ikärakenteen muutos, lisääntynyt maahanmuutto ja heikko työmarkkinatilanne. Hitaan talouskasvun vuoksi kuntatalouden verotulojen kasvu on jäämässä vaimeaksi. Tulojen ja menojen välisen epäsuhdan korjaaminen edellyttää rakenteellisten uudistusten toteuttamista, kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentävien toimien toimeenpanoa sekä sitä, että kunnat jatkavat omia kuntataloutta vahvistavia toimiaan. Ilman menopaineita hillitseviä rakenteellisia uudistuksia kunnallisveroprosentteihin kohdistuu tulevina vuosina huomattava nostopaine. Espoon toimintaympäristö ja talous Väestömuutokset Espoon väkiluku oli tämän vuoden alussa 269 802 asukasta. Vuonna 2015 väestömäärä lisääntyi 4 259 asukkaalla, mikä merkitsi 1,6 % suhteellista kasvua. Kasvu jäi edellisvuotta jonkin verran vähäisemmäksi. Tämän vuoden alussa espoolaisista 78,3 % puhui äidinkielenään suomea ja 7,5 % ruotsia. Molempien kotimaisten kielien osuus oli supistunut vuoden 2015 aikana. Vieraskielisiä espoolaisista oli 38 325 henkeä eli heidän osuutensa oli kohonnut 14,2 %:iin. Yleisimmät vieraat kielet olivat edelleen venäjä, viro, englanti, somali ja kiina. Vieraskielisten osuus väestönkasvusta oli kohonnut 73 %:iin. Alle kouluikäisten suhteellinen osuus väestöstä oli supistunut ja myös määrällisesti ikäryhmä oli edellisvuotta pienempi. Kouluikäisten ryhmä oli hieman kasvattanut osuuttaan ja myös lukumääräisesti kasvanut. Nuorten 16-19 -vuotiaiden ryhmä oli pienentynyt, mutta 20-34-vuotiaiden määrä oli kasvanut, vaikka osuus väestöstä vähän pienenikin. Samoin oli ikäryhmässä 36-64 -vuotiaat. Yli 65 -vuotiaiden määrä kasvoi noin 1 500 henkilöllä vuoden 2015 aikana, ja ryhmän osuus väestöstä kasvoi 13,9 %:iin. Yli 75 -vuotiaiden espoolaisten määrä kasvoi yli 500 henkilöllä ja osuus kohosi 5,1 %:iin. 2
Väestöennuste 2017-2026 Espoon alueellisen väestöennusteen ennustekausi on 10 vuotta. Alueellinen väestönkasvu Espoon väestöennusteessa perustuu arvioidun asuntotuotantoennusteen mukaiseen kasvuun. Koko kaupungin tasolla vuosien 2016 2017 väestönkasvu on 1,6 %, vuosina 2018 2019 väestönkasvu on 1,5 % ja vuodesta 2020 eteenpäin 1,3-1,1 %. Koko ennustejaksolla kasvu on keskimäärin 1,3 % vuodessa. Ennusteen kasvusta suurin osa on syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin nähden. Syntyneiden enemmyys on Espoossa vuositasolla suhteellisen vakaa noin 2 200 asukasta vuodessa, muu osa väestönkasvusta on muuttovoittoa muista kunnista tai maahanmuuttoa. Muuttoliikkeen osuus voi vaihdella paljon vuosittain. Espoossa oli asukkaita vuoden 2016 alussa 269 802 ja Espoon väestömäärä 1.1.2026 on ennusteen mukaan 308 400, jolloin Espoon väestönkasvu vuodenvaihteesta 2015/2016 ennustekauden loppuun vuodenvaihteeseen 2025/2026 on yhteensä 38 600 asukasta eli keskimäärin 3 860 asukasta vuodessa. Ennusteen väestönkasvu vuosina 2016 2019 on 4 400 4 100 ja vuodesta 2020 alkaen 3 700-3 500 asukasta vuodessa. Suurinta ennustekauden asuntotuotanto on Suurpellossa, jonne asuntotuotantoennusteen mukaan tulee 2 300 uutta asuntoa. Yli 1 000 asuntoa tulee Suurpellon lisäksi Niittykumpuun, Otaniemeen, Perkkaalle, Iivisniemeen ja Saunaniemeen. Väestö ikääntyy, 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa ennustekaudella 13 300 asukkaalla ja 75 ja 85 vuotta täyttäneiden määrät 11 500 ja 2 200 asukkaalla. Ennusteluvut ovat saatavissa Helsingin Seudun Aluesarjat tilastotietokannasta (Tilastokanta > Pääkaupunkiseutu alueittain > Väestö > Väestöennuste > E1. Espoon väestö 1.1.1999-2016 ja väestöennuste 1.1.2017-2026) ja Essissä olevasta Verkkotilastopalvelusta. Uusi ennuste valmistuu juhannukseen mennessä. Työllisyys ja työttömyys Maaliskuun 2016 lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä 14 387 ja työttömyysaste oli 10,4 %. Koko maan työttömyysaste oli 13,3 %. Alle 25-vuotiaita oli Espoossa työttömänä 1436 ja 50 vuotta täyttäneitä 4986. Naisia oli 45,1 % työttömistä. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli 6177 eli 42,9 % työttömistä. Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli 1929 avointa työpaikkaa. Pääkaupunkiseudulla työttömien määrä kasvoi voimakkaammin kuin kunnissa keskimäärin. Vuodentakaiseen verrattuna työttömiä oli Espoossa 7,7 % (1028 henkeä) enemmän ja koko maassa 1,2 % enemmän. Työttömyysaste oli Espoossa 0,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli maaliskuussa hieman vuodentakaista enemmän. Pitkäaikaistyöttömiä oli 33,2 % vuodentakaista enemmän. Avoimia työpaikkoja oli 111 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyys on Espoossa kasvanut yhtäjaksoisesti syksystä 2010 lähtien. Työttömien määrän kasvu on kuitenkin hidastunut viimeisen reilun vuoden aikana. Nuorisotyöttömyys kasvoi vuoden 2011 lopulta alkaen yhtäjaksoisesti, joskin viimeisen vuoden aikana hidastuen. Marraskuussa 2015 nuorisotyöttömien määrän kasvu taittui ensimmäisen kerran neljään vuoteen. Määrä pysytteli suunnilleen vuodentakaisella tasolla helmikuuhun asti, mutta oli maaliskuussa hieman vuodentakaista suurempi. Pitkäaikaistyöttömien määrä kääntyi kasvuun vuoden 2012 kesäkuussa ja kasvu jatkui edelleen maaliskuussa 2016. 3
Rakennus- ja asuntotuotanto Kaupungin rekisterin antaman ennakkotiedon mukaan vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä valmistui uudisrakennuksiin kerrosalaa noin 40 000 m2, mikä on huomattavasti vähemmän kuin vuotta aiemmin. Uusia asuntoja valmistui Espoon asunto-ohjelman tietojen mukaan 400 eli hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin. Aloitukset Vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä rekisteröitiin uudisrakentamista alkaneeksi 46 000 k-m2. Todellinen aloitusten volyymi saattaa olla kaksinkertainenkin, sillä Espoon asuntoohjelman mukaan pelkästään asuntoja aloitettiin yli puolet enemmän, mitä rekisteriin on ehditty viedä. Espoon asunto-ohjelman tietojen mukaan uusia asuntoja oli aloituksissa reilu 850 eli noin 130 asuntoa enemmän kuin vuodentakaisissa aloituksissa. Rekisteröityjä aloituksia oli vain noin 330 asuntoa. Myönnetyt rakennusluvat Uusia rakennuslupia myönnettiin vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä noin 57 000 k-m2 eli noin 40 000 k-m2 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Uusia asuntoja myönnetyissä uusien kohteiden rakennusluvissa oli Espoon asunto-ohjelman mukaan 485, mikä on reilu puolet vuodentakaisesta määrästä. Rakennustuotantotiedot perustuvat 25.4.2016 tehtyyn Trimble Locus -rekisteripoimintaan. Rekisteritiedot täydentyvät viiveellä, mikä heikentää niiden luotettavuutta. Siksi luvut ovat ennakkotietoja ja pikemminkin suuruusluokkaa osoittavia, kuin tarkkoja lukuja. Luvuissa on mukana ainoastaan uustuotanto, ei vanhojen rakennusten laajennuksia ja muutoksia. Asuntotuotannon osalta rekisterin tuottamia lukuja on täydennetty Espoon kaupungin asuntoohjelmoinnin tiedoilla. 4
Kaupungin talouden kehitys Kaupungin tilikauden tulos vuonna 2015 oli 28 milj. euroa ylijäämäinen ja vuosikate 155 milj. euroa. Investointimenot olivat korkeat (nettoinvestoinnit 315 milj. euroa) kaupungin tuloihin ja vuosikatteeseen nähden, mikä on johtanut lisääntyvään velanottoon. Viime vuonna lainaa nostettiin 269 milj. euroa ja rahastoja purettiin 40 milj. eurolla. Vuosikatteen ja tilikauden tuloksen paranemiseen vuonna 2015 vaikuttivat erityisesti kiinteistöveroprosentin alarajan korotus ja rahoitustuotot. Rahoitustuotot ovat useana vuonna parantaneet kaupungin tulosta, koska rahastoja on purettu ja vanhat tuotot ovat realisoituneet. Kuluvan sekä tulevien vuosien osalta vastaavia tuloutuksia ei ole enää tulossa. Vaikka tulos ja vuosikate olivat muuhun kuntakenttään nähden kohtuulliset, ovat ne kuitenkin riittämättömät kaupungin kasvuun ja investointimäärään nähden ja alittivat 100 milj. eurolla investointien vaatiman kestävän rahoitustason. Merkittävimpiä valtuustokauden tavoitteita on kaupunkikonsernin talouden tasapainotus. Talouden tasapainottamis- ja tuottavuusohjelman (TATU) päivitetyt hyötytavoitteet ja linjaukset hyväksyttiin valtuustossa keväällä 2016. Talouden saattaminen tasapainoon edellyttää jatkossa oleellisesti tiukempia tavoitteita kuin edellisessä ohjelmassa. Ohjelman päivitys TATU 2:ksi pohjaa arvioon, että vuosien 2014 15 aikana kaupungin tuottavuus on parantunut tavoitteiden suuntaisesti, mutta rahoitustasapaino ei ole kehittynyt myönteisesti. TATU 2:n keskeisenä tavoitteena on sekä kaupungin että Espoo-konsernin lainamäärän kasvun hidastaminen ja kääntäminen laskuun viimeistään vuonna 2020. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää investointien mitoittamista taloudellisesti kestävälle tasolle sekä käyttötalouden menojen sopeuttamista ja tulopohjan vahvistamista. Heikon talouskehityksen sekä Espoon vahvasti kasvavan palvelujen kysynnän ja maahanmuuton sekä työttömyyden kasvun lisäkustannusten takia vuoden 2016 talousarvio hyväksyttiin 19 milj. euroa alijäämäisenä. Ennakoitua hieman parempana toteutunut vuoden 2015 tilinpäätös sekä operatiivisen toiminannan tuottavuuskehitys antavat hyvät mahdollisuudet parantaa kaupungin taloutta siten, että vuonna 2016 saavutetaan nollatulos. Vuosikate ja tulos jäävät kuitenkin kauas TATU-tavoitteista ja investointien rahoitukseen tarvittavasta tulorahoituksesta ja lisälainaa otetaan talousarvion mukaisesti 309 milj. euroa, joka on 50 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Kaupungin investointitaso on ollut viime vuosina ennätyksellisen korkea. Vuoden 2016 nettoinvestoinnit ovat arviolta noin 300 milj. euroa ja koko kaupunkikonsernin investointitaso yli 700 milj. euroa. Vuonna 2015 kaupungin lainakanta kasvoi 217 milj. euroa ja vuonna 2016 arviolta 246 milj. euroa. Kaupungilla on lainaa vuoden 2016 lopussa 736 milj. euroa. Kaupunkikonsernin velkamäärä kasvoi 506 milj. euroa vuonna 2015 ja arviolta noin 500 milj. euroa vuonna 2016. Konsernin velkamäärä vuoden 2016 lopussa on 3,1 mrd. euroa. TATU-ohjelman tavoitteeksi on asetettu lainamäärä, jossa ei huomioida Espoon Asunnot Oy:n ja HSY:n lainoja. Edellä mainitun määritelmän mukainen konsernilainojen määrä vuoden 2016 lopussa on arviolta 2044 milj. euroa, 7454 euroa/asukas. TATU-ohjelman päivitettyjen taloustavoitteiden mukaan konsernin lainamäärä voi enimmillään olla 2,6 mrd. euroa, 8900 euroa/asukas. 5
Alustava kehys Verorahoitus Verotuloennuste tarkistettiin toukokuun alussa koko maan ja Espoon vuoden 2015 ansiotulojen kertymän sekä yhteisöveron määrästä saatujen tietojen, vuoden 2016 tammi-toukokuun verotilitystietojen sekä Suomen kuntaliiton ylläpitämän verotuloennustekehikon perusteella. Vuonna 2016 verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 1398,2 milj. euroa eli talousarvion verotulokohta täyttyy. Verotulojen vaatimaton kasvu (0,3 %) aiheutuu siitä, että yhteisöveron väliaikainen jako-osuuden korotus poistui tämän vuoden alussa. Se laskee Espoon yhteisöveron kertymää noin 20 milj. euroa. Vuoden 2017 verotulon arvioidaan kasvavan noin 1,3 %. Kiinteistöverolakimuutoksen yhteydessä (30.10.2015) tehtiin muutoksia myös vuoden 2017 kiinteistöverotuksen osalta. Vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin ala- ja ylärajoja korotettiin. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousi 0,80 1,55 prosentista 0,86 1,80 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten vaihteluväli 0,37 0,80 prosentista 0,39 0,90 prosenttiin. Kuntien tulee siis viimeistään vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa nostaa veroprosenttinsa vähintään uusille alarajoille. Alarajojen korotuksien johdosta Espoon kiinteistöverot kasvavat vuonna 2017 noin 6 milj. euroa (6,7 %). Verotuloarviot on tehty muilta osin nykyisillä veroperusteilla. TILIVUOSI 2015 2016** 2017** 2018** 2019** Verolaji Kunnallisvero 1 161 281 1 184 370 1 195 602 1 249 454 1 288 454 Muutos % 2,1 2,0 0,9 4,5 3,1 Yhteisövero 136 157 116 000 117 074 120 578 122 686 Muutos % 12,5-14,8 0,9 3,0 1,7 Kiinteistövero 96 363 97 813 104 361 104 561 104 761 Muutos % 28,9 1,5 6,7 0,2 0,2 VEROTULOKSI KIRJATTAVA 1 393 801 1 398 183 1 417 037 1 474 593 1 515 902 Muutos % 4,6 0,3 1,3 4,1 2,8 Veroarviossa on ennakoitu kilpailukysopimuksen vaikutuksia kaupungin verokertymään. Mikäli sopimusta ei synny, voidaan veroarviota nostaa. Kilpailukykysopimuksen on arvioitu alentavan verokertymää 11,3 milj. euroa vuonna 2017, 5 milj. vuonna 2018 ja 3,4 milj. vuonna 2019. Vuoden 2017 valtionosuuksista on käytettävissä Suomen kuntaliiton laatimat alustavat kuntakohtaiset laskelmat. Valtionosuuksia arvioidaan saatavan noin 34,5 milj. euroa vuonna 2017, kun tämän vuoden summa on 59 milj. euroa. Valtionosuuksien vähennys johtuu suurelta osin perustoimeentulotuen rahoituksen siirrosta Kelalle. Kunnan rahoitusosuus vähennetään jatkossa valtionosuusjärjestelmän kautta. Valtionosuusleikkauksista on päätetty jo edellisen hallituksen aikana vuoteen 2017 saakka ja leikkaukset jatkuvat kaudella 2016-2019. Esim. vuodelle 2017 hallituksen kehysriihi päätti 75 milj. euron suuruisen lisäleikkauksen peruspalvelujen valtionosuuteen. Verorahoitusta tarkistetaan vielä heinä-elokuussa kun tilityksistä ja valtionosuuksiin vaikuttuvista laskentatekijöistä saadaan tarkempia tietoja. 6
Käyttötalous sekä tulos- ja rahoituslaskelma Käyttötalouden kehysvalmistelussa on huomioitu TATU-toimenpiteiden vaikutuksia toimialojen vuosien 2017-2019 määrärahoihin ja tuloarvioihin. Keskeinen ongelma käyttötalouden kehyksen muodostamisessa on rahoituksen riittämättömyys toimialojen esittämiin palvelujen laajentumisen vaatimiin resurssitarpeisiin. Toimialojen esittämien käyttötalouden TATU- ja sopeutustoimien, yhteismäärältään noin 22 milj. euroa, lisäksi menojen lisäystarpeita on jouduttu karsimaan, jotta on päästy TATU 2:n keskeisiin taloustavoitteisiin ja kaupungin velkamäärä kääntyy laskuun tavoitteiden mukaisesti. Vuosien 2017-2019 käyttötalouden meno- ja tulokehyksien valmistelun pohjatietona on vuoden 2016 talousarvio sekä vuoden 2015 tilinpäätöksen ja alkuvuoden kehityksen pohjalta laadittu ennuste vuoden 2016 talousarvion toteutumisesta. Kaupungin strategisena päämääränä on pitää kaupunkikonsernin talous tasapainossa. Kehyksen käyttötalouden toteutumisen edellytyksenä on, että vuoden 2016 toimintakatteen alijäämä saadaan toteutumaan talousarviota alhaisempana ja että kaupungin sekä kaupungille palveluja tuottavien kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen tuottavuus paranee vähintään prosentin. Kaupunkitasoisena tavoitteena on parantaa vuoden 2016 toimintakatetta 15 milj. euroa alkuperäisestä talousarviosta, joka on myös kehysvalmistelun lähtökohtana ja toimialojen tulo- ja menokehyksien pohjana. Kehysesitys pitää sisällään myös kilpailukykysopimuksen arvioidut vaikutukset vuosille 2017-2019. Toteutuessaan kilpailukykysopimus alentaa kaupungin henkilöstökuluja arviolta yhteensä 12 milj. euroa vuonna 2017. Lomarahan 30 % leikkaus alentaa maksettavia lomarahoja arviolta 7 milj. euroa ja sotumaksut alenevat arviolta 5 milj. euroa maksujen siirtyessä työnantajalta palkansaajille. Sopimuksen syntyessä tarkennetaan ja päivitetään arviot sopimuksen vaikutuksista kaupungin talouteen ja toimialojen määrärahoihin. Toimintatulojen tavoitetta vuosille 2017-2019 on kasvatettu asiakasmaksutuloja sekä maankäytön tuloja lisäämällä. Maankäytön tuloja on vuodelle 2017 budjetoitu noin 22 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2016. Sopimusrakentamisen määrä ja maankäyttömaksujen tuloutus kasvavat aiemmista vuosista uusien alueiden rakentumisen myötä. Myös maanvuokratulot lisääntyvät ja maanmyynnin tulo-odotusta on lisätty. Toimintatulojen ja -menojen kehystavoitteita määriteltäessä on arvioitu väestön kasvusta johtuvaa palveluvolyymin kasvua, sisäisten palvelujen hinnan sekä volyymin muutoksia sekä hintaindeksien arvioituja vuosittaisia muutoksia. Palkkahinnan laskentaperusteena käytetään 0 prosentin kasvua. Käyttötalouden kehyksen toteutumisen edellytyksenä on jatkuva tuloksellinen tuottavuuden kehitystyö. Toimintamenojen kasvu vastaa suurten kaupunkien vastaavia kehystavoitteita. Menoissa on varauduttu suurten hankkeiden valmistumisen kustannuksiin. Länsimetron liikennöinti alkaa elokuussa 2016 ja Espoon sairaalassa toiminta alkuvuodesta 2017. Palvelutarpeen kasvua on huomioitu vähäisessä määrin. Lähtökohtana on että niihin tarvittava rahoitus hoidetaan tuottavuutta parantamalla. HUS:n palveluostojen määrärahaa varataan kehyksessä 3 milj. euroa vuoden 2016 talousarviota enemmän, mikä vähintään on sisällytettävä vuoden 2017 talousarvioon. Työmarkkinatuen kuntaosuuden summa on säilytettävä vähintään vuoden 2016 tasolla. Kaupungin vuosikatteen tulee nousta yli 200 milj. euron tasolla vuoden 2019 loppuun mennessä, jotta kaupungin rahoitusasema säilyy terveenä ja velkaantuminen taittuu. Kehysesityksessä kaupungin vuosikate on 171 milj. euroa vuonna 2017 ja nousee 221 milj. euroon vuonna 2019. Kasvavien kaupunkien investointien rahoitus edellyttää selvästi positiivista tilikauden tulosta. Espoon kohdalla velkaantumisen taittaminen vuonna 2020 vaatii noin 100 milj. euron tulosta, jotta investoinnit voidaan rahoittaa ilman lisävelkaa. Kaupungin vuoden 2017 tulos on 26 milj. euroa positiivinen ja tulos paranee koko suunnitelmakauden 2017-2019. 7
Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen ja teknisen keskuksen sekä Espoo Kiinteistöpalvelut - liikelaitoksen ja Tilakeskus-liikelaitoksen fuusioituessa vuoden 2016 alussa Tilapalvelut - liikelaitokseksi ja kaupunkitekniikan keskukseksi asetettiin yhdistymiselle 10 milj. euron tuottavuustavoite vuoden 2017 loppuun mennessä. Tavoiteltu tuottavuuden parannus sisältyy teknisen toimen TATU-tavoitteisiin ja lukuihin. Teknisen toimen ja konsernipalvelujen tuottamien sisäisten palvelujen tuottavuustavoitteet ovat vähintään yhtä suuret kuin asiakaspalveluja järjestävillä ja tuottavilla toimialoilla. Tuottavuushyödyt siirtyvät sisäisen hinnoittelun kautta peruspalveluihin. Konsernipalvelujen sisäisiä palveluja tuottavien yksiköiden budjetit rakennetaan siten, että ne tuottavat nollatuloksen ja palveluhinnat alenevat tai pysyvät vuoden 2016 tasolla, pl. ateriapalvelut, joiden hinnat vuonna 2017 nousevat enintään 0,5 % valmistuvan keskuskeittiön tilakustannusten johdosta. Rahastojen tuottoja on arvioitu varovasti mukaan vuosikatteeseen ja tulokseen. Tuotot kirjataan rahastojen pääomiin ja ne eivät lisää palvelutuotannon rahoituksen rahavirtaan. Rahastoja on arvioitu käytettävän suunnitelmakaudella 15 milj. euroa/vuosi, mikä vastaa niiden pitkän aikavälin keskimääräistä tuottoa. Rahoitus on tässä vaiheessa tasapainotettu lisälainalla ja lisääntyvät korkokustannukset ovat mukana arviossa. Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt 1 000 euroa Vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman kehys 2.6.2016 Tuloslaskelma TP 2015 ENN 4/2016 Varsinainen toiminta ENN 4/2016 vert. kelp. TA 2017 2018 2019 Toimintatulot + 957 832 877 671 846 125 869 458 834 737 851 087 Toimintamenot - -2 270 840-2 223 060-2 169 914-2 170 050-2 160 181-2 183 951 Toimintakate = -1 313 008-1 345 389-1 323 789-1 300 591-1 325 444-1 332 863 Verotulot + 1 393 802 1 398 183 1 398 183 1 417 037 1 474 593 1 515 902 Valtionosuudet + 30 083 59 100 37 500 34 500 27 000 25 000 Käyttökate = 110 877 111 894 111 894 150 946 176 149 208 039 Rahoitustulot ja -menot 43 957 23 155 23 155 20 155 16 897 13 043 Korkotulot + 15 367 15 435 15 435 14 746 14 743 14 743 Muut rahoitustulot + 46 769 19 540 19 540 19 960 19 760 19 760 Korkomenot - -4 509-8 000-8 000-10 691-13 846-17 710 Muut rahoitusmenot - -13 670-3 820-3 820-3 860-3 760-3 750 Vuosikate = 154 834 135 049 135 049 171 101 193 046 221 082 Suunnitelmapoistot - -126 686-134 486-134 486-144 769-151 950-157 655 Arvonalentumiset - 0 0 0 0 0 0 Tilikauden tulos = 28 148 563 563 26 331 41 096 63 427 Poistoeron lisäys (-) - -30 876-15 000-15 000-15 000-15 000-15 000 Poistoeron vähennys (+) + 0 0 0 0 0 0 Rahastojen/varausten lisäys - 0 0 0 0 0 0 Rahastojen/varausten vähennys + 40 102 15 000 15 000 15 000 15 000 15 000 Tilikauden yli/alijäämä = 37 374 563 563 26 331 41 096 63 427 Kehysohjeen pohjalta valmistellaan kehyspäätösehdotus valtuuston syyskuun kokoukseen. Valmisteluun pyritään saamaan päivitettyjä tietoja valtion ja hallituksen toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista kaupungin talouteen. Tarkoitus on myös päivittää TATU-ohjelmasuunnitelma ja valmistella suunnitelma päätöksentekoon osana kehys- ja talousarviovalmistelua. 8
Rahoituslaskelma 2.6.2016 Varsinainen toiminta ja investoinnit TP 2015 ENN 4/2016 ENN 4/2016 vert. kelp. TA 2017 2018 2019 Tulorahoitus Vuosikate + 154 834 135 049 135 049 171 101 193 046 221 082 Satunnaiset erät +/- 0 0 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät +/- -34 111-74 430-74 430-64 350-59 650-59 650 Yhteensä = 120 723 60 619 60 619 106 751 133 396 161 432 Investoinnit Investointimenot - -358 407-370 000-370 000-317 661-330 204-335 165 Rahoitusosuudet investointeihin + 42 985 67 411 67 411 56 150 56 220 48 220 Pysyvien vastaavien luovutustulot + 47 028 46 520 46 520 48 100 43 600 43 600 Rahastojen käyttö investointeihin + 40 000 15 000 15 000 15 000 15 000 15 000 Investoinnit netto = -228 394-241 069-241 069-198 411-215 384-228 345 Varsinainen toiminta ja investoinnit netto -107 671-180 450-180 450-91 660-81 988-66 913 Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys - -80 188-490 -490-10 548-31 461-50 032 Antolainasaamisten vähennys + 1 771 1 519 1 519 2 166 2 066 3 166 Antolainojen nettomuutos = -78 416 1 029 1 029-8 382-29 395-46 866 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys + 269 272 309 000 309 000 164 000 185 000 206 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys - -51 703-63 000-63 000-71 634-80 376-91 709 TA-lainojen nettomuutos = 217 569 246 000 246 000 92 366 104 624 114 291 Muut maksuvalmiuden muutokset 6 126-5 274-5 274 8 000 7 120 0 Vaikutus maksuvalmiuteen +/- 37 608 61 305 61 305 324 361 512 Toiminnan ja investointien rahavirta vahvistuu koko suunnitelmakaudella. Vuonna 2016 rahavirta on 180 milj. euroa alijäämäinen, mutta vuoden 2019 lopussa alijäämää on enää 66 milj. euroa. Kaupunki antolainaa vuosina 2017-2019 lähes 100 milj. euroa omistamilleen Espoon Toimitilat Oy:lle sekä muille kiinteistöyhtiöille, joiden taseisiin toteutetaan koulujen peruskorjaus tai uudisrakennushankkeita. Kaupunkikonsernin kannalta on kokonaistaloudellisesti edullisinta nostaa talousarviolainaa kaupungille ja antolainata edelleen tytäryhtiöille. Järjestely nostaa kaupungin lainamäärää mutta konsernilainan määrään sillä ei ole vaikutusta. Vuonna 2017 kaupungin lainamäärä lisääntyy noin 92 milj. euroa ja vuosina 2017 2019 lainakanta kasvaa hieman yli 300 milj. eurolla. Lainamäärä vuoden 2019 lopussa on 1 060 milj. euroa, 3700 e/asukas. Tatu-tavoitteen mukaan kaupungin konsernilainat, pl. Espoon Asunnot ja HSY voivat enimmillään olla 8900 e/asukas ja lainakannan kasvun tulee pysähtyä viimeistään vuonna 2020. Määritelmän mukainen konsernilainan määrä vuonna 2017 on 2,26 mrd. euroa, 8146 e/asukas. Kehysesitys toteuttaa tavoitetta, jossa kaupungin lainamäärän kasvu taittuu vuonna 2020. Kaupunkikonsernilla, pl. Espoon Asunnot ja HSY on vuonna 2020 enimmillään lainaa 2,7 mrd. euroa, 9400 e/asukas. 9
konsernin lainakannan kehitys vuoteen 2030 Kaupungin ja Keskeisistä talouden tunnusluvuista investointien tulorahoitusprosentti paranee suunnitelmakaudella ja vuoden 2019 lopussa investoinneista rahoitetaan 77 % tulorahoituksella. Tavoitteena on tulorahoitusprosentin nostaminen siten, että investoinnit voidaan rahoittaa kokonaisuudessa tulorahoituksella. Edellisen kerran tämä on toteutunut vuonna 2007 ennen finanssikriisiä. Tunnuslukuja TP 2015 ENN 2016 ENN 4/2016 vert. kelp. TA 2017 2018 2019 Toimintatulot/-menot % 42,2 39,5 39,0 40,1 38,6 39,0 Vuosikate poistoista % 122,2 100,4 100,4 118,2 127,0 140,2 Vuosikate euroa/asukas 31.12. 574 493 493 614 683 771 Investointien tulorahoitus % 49,1 44,6 44,6 65,4 70,5 77,0 Lainakanta 31.12 503 712 749 712 749 712 842 078 946 702 1 060 993 Lainat euroa/asukas 31.12 1 867 2 734 2 734 3 023 3 349 3 699 Konsernilainat, tilinpäätös 2 698 000 3 100 000 3 100 000 3 325 451 3 558 744 3 792 651 Konsernilainat ( /asukas) 10 000 11 306 11 306 11 936 12 588 13 224 Konsernilainat, pl EA ja HSY 1 639 000 2 044 000 2 044 000 2 269 451 2 502 744 2 694 651 euroa/asukas 6 075 7 454 7 454 8 146 8 853 9 396 Käyttötalouden tuloarvioiden ja määrärahojen jako palvelutoimialoille on seuraavalla sivulla olevassa taulukossa. 10
Käyttötalous Vuosien 2017-2019 kehys *Muutettu TA 5/2016 vert. kelp pohja=enn huomioituna Kikyn vaikutuksilla **ENN 2016, -15 MEUR ***Kiky, kust. vaik. pohja-kehys k-% 1000 EUR TP2015, 2016 rak. Muutettu TA 5/2016 TA 2017 pohja TA2017 kehys 2018 2019 Menot k-% 1,0 % 1,7 % -0,6 % Yleishallinto Tulot k-% 1,2 % 1,1 % 0,0 % t-kate k-% 0,6 % 2,9 % -1,7 % Menot -165 546-195 542-179 542-177 542 560-176 982-178 773-181 773-180 773 Tulot 112 299 135 249 119 249 119 249 119 249 120 666 121 966 121 966 Toimintakate -53 247-60 293-60 293-58 293 560-57 733-58 107-59 807-58 807 Menot k-% 2,3 % 1,0 % 1,3 % Sosiaali- ja terveystoimi Tulot k-% 15,7 % -3,9 % 1,6 % t-kate k-% 0,8 % 1,6 % 1,2 % Menot -789 001-817 187-780 041-774 041 3 470-770 571-788 638-796 250-806 250 Tulot 88 246 97 800 82 254 82 254 82 254 95 145 91 464 92 964 Toimintakate -700 755-719 387-697 787-691 787 3 470-688 317-693 493-704 786-713 286 Menot k-% 1,2 % 1,8 % 1,4 % Sivistystoimi Tulot k-% 2,0 % 2,0 % 1,9 % t-kate k-% 1,2 % 1,8 % 1,3 % Menot -694 418-715 270-715 270-711 270 6 590-704 680-713 300-726 300-736 300 Tulot 49 352 49 867 49 867 49 867 49 867 50 867 51 867 52 867 Toimintakate -645 066-665 403-665 403-661 403 6 590-654 813-662 433-674 433-683 433 Menot k-% 0,4 % -6,5 % 0,4 % Tekninen ja ympäristötoimi Tulot k-% 4,8 % -8,4 % 1,5 % t-kate k-% -18,4 % 4,2 % -5,0 % Menot -284 860-254 254-254 254-251 254 1 380-249 874-250 976-234 731-235 731 Tulot 253 567 202 848 202 848 202 848 0 202 848 212 592 194 742 197 742 Toimintakate -31 293-51 406-51 406-48 406 1 380-47 026-38 384-39 989-37 989 Menot k-% 17,6 % 2,0 % 0,5 % Tyt ilman nettoyksiköitä Tulot k-% 34,3 % 1,4 % 2,0 % t-kate k-% -20,0 % 4,2 % -5,0 % Menot -193 019-160 539-160 539-157 539 1 380-156 159-183 665-187 270-188 270 Tulot 159 681 108 159 108 159 108 159 108 159 145 281 147 281 150 281 Toimintakate -33 338-52 380-52 380-49 380 1 380-48 000-38 384-39 989-37 989 Nettoyksiköt (415 Ulkop. työt, 418 Rakentamisen sis. palvelu, 45 Rakennusltk) Menot -91 841-93 715-93 715-93 715 0-93 715-67 311-47 461-47 461 Tulot 93 886 94 689 94 689 94 689 94 689 67 311 47 461 47 461 Toimintakate 2 045 974 974 974 0 974 0 0 0 Menot k-% 3,1 % 1,5 % 1,1 % Käyttötalous yhteensä (pl. Tyt:n nettoyksiköt) Tulot k-% 14,6 % 0,2 % 1,3 % t-kate k-% 0,2 % 1,8 % 1,0 % Menot -1 841 984-1 888 538-1 835 392-1 820 392 12 000-1 808 392-1 864 376-1 891 593-1 911 593 Tulot 409 578 391 075 359 529 359 529 0 359 529 411 959 412 578 418 078 Toimintakate -1 432 406-1 497 463-1 475 863-1 460 863 12 000-1 448 863-1 452 417-1 479 015-1 493 515 Menot k-% 1,6 % 0,4 % 1,0 % Käyttötalous yhteensä Tulot k-% 5,5 % -4,0 % 1,2 % t-kate k-% 0,3 % 1,8 % 1,0 % Menot -1 933 825-1 982 253-1 929 107-1 914 107 12 000-1 902 107-1 931 687-1 939 054-1 959 054 Tulot 503 464 485 764 454 218 454 218 0 454 218 479 270 460 039 465 539 Toimintakate -1 430 361-1 496 489-1 474 889-1 459 889 12 000-1 447 889-1 452 417-1 479 015-1 493 515 * vuoden 2016 talousarvio tehty vertailukelpoiseksi vuoteen 2017 nähden. Vähennetty v. 2017 Kelalle siirtyvän perustoimeentulotuen vaikutukset, menot -37,1 MEUR, tulot -15,5 MEUR sekä logistiikkapalvelujen laskutusmuutos, yleishallinnon menot ja tulot -16 MEUR. ** ENN2016= huomioitu tavoite parantaa vuoden 2016 toimintakatetta 15 MEUR. Kohdistettu toimialoille kaupunkitasoisen ennusteen ja arvion pohjalta. *** arvio kilpailukykysopimuksen vaikutuksista toimialojen henkilöstökustannuksiiin. Yhteensä -12 MEUR 11
Investoinnit Kaupunki investoi edelleen voimakkaasti seuraavan 10 vuoden jaksolla. Kaupungin nettoinvestointien kokonaismäärä on kaudella keskimäärin 280 milj. euroa vuodessa. Lisäksi yhtiöhankkeina toteutetaan kehysesityksen liitteellä 1 listatut palvelutilat, joiden tulevat rahoitusvastikkeet sisältyvät 280 milj. investointikattoon. Investointikatto ei mahdollista uusia palvelutilojen yhtiöhankkeita, vuokrahankkeita tms. Jos jokin hanke päätetään tehdä yhtiöhankkeena tai muuna taseen ulkopuolisena hankkeena, vähentää se vastaavasti kaupungin investointien 280 milj. euron enimmäismäärää. Uudet pysäköintiyhtiöt ovat rajattu kattotarkastelun ulkopuolella. Kaupunki rakennuttaa ja rahoittaa pysäköintiyhtiöiden alkuvaiheen, mutta luopuu omistuksesta alueen rakentuessa. Toimialojen esittämät investointitarpeet ja -toiveet ovat suuremmat kuin kaupungin kestävä taloustasapaino mahdollistaa. Investointien 280 milj. euron enimmäismäärä toteuttaa Tatuohjelman tavoitetta kaupungin velkaantumisen taittamiseksi vuonna 2020. Infrarakentamisen ohjelmassa painotetaan kehittyvien alueiden rakentamista ja priorisoidaan hankkeita, joista saadaan tontinmyynti- ja vuokratuloilla sekä maankäyttömaksuilla investointimenoja vastaavat tai suuremmat tulot. Toimitilarakentamisessa turvataan olemassa olevien kiinteistöjen (erit. koulut, päiväkodit) peruskorjaus- ja laajennustarve sekä varaudutaan investointiohjelman jatkovalmistelussa sisäilmaongelmien korjaamiseen erillisvarauksella. Liikkumavara sisäilmaongelmien hoitoon investointikaton sisällä haetaan tulevien hankkeiden kustannustasoa alentamalla, mm. tyyppikoulut, -päiväkodit, infrarakentamisen taso siten, että vuoden 2017 talousarvion investointiohjelmassa voidaan kasvattaa elinkaarta jatkavien ja perusparannusinvestointien määrärahaa. Uusien alueiden hankkeiden ajoitusta tarkastellaan ja niiden aloitusta on jaksotettu ohjelmassa myöhemmäksi. 10v Investointiohjelma MEUR Omaisuuslaji, MEUR 2015 ENN 2016 TA 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 Infra 170 166 141 142 146 149 141 134 126 113 111 91 64 1 215 Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä (Teke) 101 88 81 98 108 120 107 90 79 69 77 77 51 875 - perusrakentaminen (941-946), ratahankkeet, projektit 61 68 78 90 77 60 49 49 56 56 31 615 - sopimusrakentaminen 20 30 30 30 30 30 30 20 20 20 20 260 Tapiolan taseyksikkö 66 73 56 40 33 19 24 34 34 34 24 4 0 245 Suurpellon taseyksikkö 3 4 4 4 5 10 10 10 13 10 10 10 13 95 Rakennukset (Tilapalvelut) 91 65 78 60 69 69 61 63 77 75 68 72 68 682 Tilapalvelut, toimitilat 82 56 69 51 60 60 52 54 68 66 59 63 59 592 Tilapalvelut, perusparantaminen 9,2 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 90 Aineettomat hyödykkeet 48 78 90 63 59 51 14 4 4 4 4 4 4 209 Metron valtionosuus 40 65 78 55 55 46 10 0 0 0 0 0 0 166 ICT 8 13 12 8 4 4 4 4 4 4 4 4 4 43 Maa ja vesialueet 22 13 3 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 100 Koneet ja kalusto 11 22 34 13 9 10 11 9 9 9 9 9 9 98 Peruskaupunki 9 18 30 10 7 7 9 7 7 7 7 7 7 75 Tilapalvelut 0 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 3 LUP 2 4 4 3 2 2 2 2 2 2 2 2 2 21 Osakkeet ja osuudet 28 24 23 29 35 43 55 70 74 77 85 91 91 650 Peruskaupunki, rahoitusvastikeet - metro 4 4 7 13 17 24 34 38 40 48 54 54 329 Tilapalvelut, rahoitusvastikkeet - yhtiöt 27 18 17 20 21 25 28 35 35 37 37 37 37 310 Muut osakkeet 1,0 1,9 2,0 1,0 1,2 1,5 2,6 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 11 Taseyksiköiden muut investoinnit 12 3 8 2 3 4 4 4 4 4 4 4 4 33 Tapiola 7,5 3,1 7,7 1,8 2,7 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 33 Kaupunki yhteensä, brutto 382 370 376 318 330 334 295 294 303 292 290 280 250 2 987 rahoitusosuudet 57 67 80 56 56 48 12 2 0 0 0 0 0 174 Kaupunki yhteensä, netto 325 304 296 261 274 286 283 292 303 292 290 280 250 2 813 10 vuoden investointiohjelma omaisuuslajeittain. YHT. 2017-2026 12
Kehyksen valmistelu- ja päätösaikataulu kesä-syyskuussa 14-15.6 Valtuuston neuvottelutoimikunnan kehysneuvottelut 20.6 Kaupunginhallitus, kehysohje 29.8. Kaupunginhallituksen esitys valtuustolle 12.9. Valtuusto päättää kehyksestä ja veroprosenteista 13