LUONNOS SAUKONLAITURIN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVANMUUTOS SELOSTUS

ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS ASEMAKAAVAN MUUTOSKARTTA NRO xxxxx PÄIVÄTTY x.x.2010 (ehdotus lautakunta pvm) Asemakaavan muutos koskee: Helsingin kaupungin 20. kaupunginosan (Länsisatama) korttelia 20261 sekä satama- ja vesialueita (muodostuvat uudet korttelit 20057 20085 sekä katu-, tori-, puisto- ja venesatama-alueet) Asemakaava koskee: Helsingin kaupungin 20. kaupunginosan (Länsisatama) vesialuetta (muodostuvat uudet korttelit 20057 20061 sekä katu-, tori- ja puisto ja venesatama-alueet) Kaavan nimi: Saukonlaiturin asemakaava ja asemakaavan muutos Laatija: Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto Vireilletulosta ilmoittaminen: 20.10.2008 Kaupunkisuunnittelulautakunta: Nähtävilläolo (MRL 65 ): Kaupunkisuunnittelulautakunta /-virasto: muutettu Kaupunginvaltuusto: Tullut voimaan: Alueen sijainti: Alue sijaitsee Länsisataman kaupunginosassa, Jätkäsaaressa. Aluetta rajaavat pohjoisessa Saukonpaaden alue, osayleiskaavassa esitetyt Jätkäsaaren kaupallinen keskuskortteli, Länsisatamankatu ja Atlantinkatu sekä etelässä osayleiskaavassa esitetyn Poseidoninpuiston eteläreuna ja lännessä meri.

Vanha Saukonlaituri hiilinostureineen, kuva kaupunginmuseo. YHTEYSHENKILÖT KAAVAN VALMISTELUSSA Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto: arkkitehti Pia Sjöroos projektipäällikkö, arkkitehti Matti Kaijansinkko maisema-arkkitehti Jouni Heinänen diplomi-insinööri Kaisa Lahti (liikennesuunnittelu) diplomi-insinööri Jukka Tarkkala (teknistaloudellinen suunnittelu) diplomi-insinööri Kaarina Laakso (teknistaloudellinen suunnittelu) suunnitteluavustaja Tiina Tikkanen-Mikkola suunnitteluavustaja Annikki Vartiainen Kaupunginmuseo: Sari Saresto Kiinteistövirasto: kiinteistölakimies Sami Haapanen (tontti-osasto) projektipäällikkö Kalle Rantala (geotekninen osasto) Rakennusvalvontavirasto: Pirkka Hellman Rakennusvirasto, katuja puisto-osasto: projektinjohtaja Juha Lahti maisema-arkkitehti Lotta Suominen Talous- ja suunnittelukeskus projektinjohtaja Timo Laitinen diplomi-insinööri Laura Schrey Liikuntavirasto: Antti Salaterä Hanna Lehtiniemi-Liukkonen Opetusvirasto: Kaisa Nuikkinen Sosiaalivirasto: Inkeri Rehtilä

SISÄLLYS 1 TIIVISTELMÄ Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sisältö Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen valmistelun vaiheet Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen toteutus 2 LÄHTÖKOHDAT Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Kiinteistörekisteri Pohjakartta Maanomistus Alueen historia ja yleiskuvaus Maisema ja rakennettu ympäristö Palvelut Luonnonympäristö Yhdyskuntatekninen huolto Keskeiset ympäristötekijät Ympäristöhäiriöt 3 TAVOITTEET 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Asuinrakennusten korttelialueet (AK, AKR, AKS, A-1, A-2, AP) Yleisten rakennusten korttelialueet (YO, YS) Venesatama (LV) Autopaikkojen korttelialue (LPA) Toimitilarakennusten korttelialueet(kty-1, KL, KY) Kadut ja aukiot Puistoalueet (VP) Liikenne Palvelut Luonnonympäristö Suojelukohteet Yhdyskuntatekninen huolto Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Ympäristöhäiriöt Nimistö 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, naapurikaupunginosiin ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset luontoon, merialueisiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kaupunkisiluettiin sekä virkistysalueverkostoon Vaikutukset ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin, elinoloihin, viihtyisyyteen ja palveluihin Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset 6 ASEMAKAAVAN (MUUTOKSEN) TOTEUTUS Rakentamisaikataulu Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Toteutuksen seuranta 7 SUUNNITTELUN VAIHEET Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus Viranomaisyhteistyö Esitetyt mielipiteet 8 KÄSITTELYVAIHEET Lähteet Liitteet

Sijainti Helsingin keskustasta, Rautatientorilta 1 km säteillä. Korttelirakenne. 1 TIIVISTELMÄ Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sisältö Saukonlaiturin asemakaava ja asemakaavan muutos mahdollistavat tavarasatamakäytössä olleen Jätkäsaaren Saukonlaiturin alueen muuttamisen asuin- ja työpaikka-alueeksi. Tavoitteena on tiivis ja merellinen Helsingin kantakaupungin jatke, jolla on omanlainen tunnistettava luonne. Alue jatkaa Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren asemakaavan kaupunkirakennetta kohti länttä. Alueelle on suunniteltu erilaisia korttelityyppejä Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelman hengessä. Alueelle tulee myös rivitaloja townhouse- eli kaupunkipientalokortteleita. Asemakaava-alueen asuntojen hallintasuhdejakauma määritellään Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelmaa (MAL 2017) noudattaen projektialueen kokonaisjakauma huomioon ottaen. Saukonlaiturin aluetta suunnitellaan kestävän ja ekologisen urbanismin periaatteiden mukaan. Asemakaavan ratkaisuja tarkastellaan asemakaavatyön aikana kaupunkisuunnitteluvirastossa kehitteillä olevan ekotyökalun avulla, jolloin kaavan ekologiset ratkaisut saadaan arvotettua. Saukonlaiturin alueelle tulee Jätkäsaaren toinen peruskoulu, lastentalo, sekä sosiaaliviraston nuorisokoti. Koulut sijaitsevat alueen eteläosassa sijaitsevan Poseidoninpuiston vieressä. Lounaisreunalla pienempi Tritoninpuisto suojaa aluetta tuulilta ja merenkäynniltä. Saukonlaiturin alueen länsiosan halkaisee kanava joka päättyy eteläpuolella purjevenesatamaan. Purjevenesataman alueelle sijoitetaan veneiden talvisäilytyspaikkoja. Alueelle on myös suunniteltu veneiden korkeasäilytystä, joka tarjoaa venepaikkoja sekä veneiden talvisäilytystä urbaanissa muodossa. Saukonlaiturin aluetta kiertää tonttikatu, jonka luonne ja nimi muuttuvat ympäröivän korttelirakenteen mukaan. Pysäköintiratkaisuissa on etsitty kohtuuhintaisia ratkaisuja ja osa alueen pysäköinnistä on sijoitettu pysäköintitaloon, loput pysäköin-

Erityyppiset korttelit. nistä sijoitetaan kortteleiden pihakansien alle. Saukonlaiturin vanhimmat hiililaiturirakenteet ovat 1920-luvulta ja nämä pyritään säilyttämään muistumiksi vanhasta tavarasatamatoiminnosta. Asemakaava osoittaa rakennusoikeutta asumiselle yhteensä 122 270 k-m², liiketiloille 7780 k-m² ja julkisille rakennuksille 10 500 k-m². Alue tehokkuus on e = 1,18, keskimääräinen korttelitehokkuus kerrostalokortteleissa on noin e = 2,5 ja kaupunkipientalokortteleissa on noin e = 0,8. Kokonaiskerrosala on 157 260 k-m². Alueen koko 19,7 hehtaaria, josta vesialuetta on 3,9 hehtaaria ja puistoaluetta 2,5 hehtaaria. Asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos olivat nähtävä 26.4. 17.5.2010. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus järjestettiin 5.5.2010. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta esitettiin xx mielipidettä. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen toteutus Kaavan toteutus aloitetaan Jätkäsaarenkallion puoleisista kortteleista noin vuonna 2013. Kaavan toteuttamisen on arvioitu kestävän noin 3-4 vuotta ja pääosa yleisistä ja korttelialueista on rakennettu 2016 mennessä. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen valmistelun vaiheet Kaavoitustyö on käynnistetty Helsingin kaupungin aloitteesta. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

2 LÄHTÖKOHDAT Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaavan muutosta koskevat seuraavat, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Riittävien alueiden varaaminen jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä verkostojen jatkuvuuden edistäminen. Riittävän suuren etäisyyden jättäminen haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille. Alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Pilaantuneen maa-alueen puhdistustarpeen selvittäminen ennen ryhtymistä kaavan toteuttamistoimiin.

Ilmakuva talvelta 2010, Suomen Ilmakuva Oy. Riittävän meluntorjunnan varmistaminen, kun uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja sijoitetaan melualueille. Vapaa-ajan alueita yhdistävän viheralueverkoston jatkuvuuden turvaaminen ja yhtenäisen kokonaisuuden muodostaminen vapaa-ajan alueista. Helsingin seudun erityiskysymykset: Yhdyskuntarakenteessa varaudutaan raideliikenteen laajentumiseen ja tehokkuuden parantamiseen sijoittamalla riittävästi asuntotuotantoa ja työpaikkarakentamista niiden vaikutusalueelle. Asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden kanssa.

MERKINNÄT Taajamatoimintojen alue Keskustatoimintojen alue Virkistysalue Viheryhteystarve Luonnonsuojelualue Puolustusvoimien alue Energia- ja/tai jätehuoltoon varattu alue Yhdyskuntateknisen huollon alue Moottoriväylä Valtatie/Kantatie Eritasoliittymä Päärata Yhdysrata Satama Laivaväylä Veneväylä Liikennetunneli Liikenneväylän katkoviivamerkintä osoittaa vaihtoehtoisen ratkaisun tai ohjeellisen linjauksen 400 kv voimalinja Raakavesitunneli Jätevesitunneli Pohjavesialue Natura 2000 verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, tie tai kohde Valtakunnallisesti merkittävä muinaisjäännös UNESCO:n maailmanperintökohde Pääkaupunkiseudun rannikko- ja saaristovyöhyke -rajaus Maakuntakaava Ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on taajama-aluetta.

Yleiskaava Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on asuin- ja työpaikka-aluetta. Yleiskaavassa Jätkäsaari on rajattu suunnittelualueeksi, jossa maankäyttömuotojen ja niiden välisten suhteiden sijainti ja rajaukset ratkaistaan yksityiskohtaisella kaavoituksella.

Jätkäsaaren alueelle on laadittu osayleiskaava, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 21.6.2006. Osayleiskaavassa kaava-alue on pääosin asuntovaltaista, sekoittunutta kaupunkirakennetta palveluineen ja työpaikkoineen. Etelä- ja länsiosissa on puisto. Länsiosassa on kanava, jonka eteläpuolella venesatama. Osayleiskaava sai lainvoiman 18.8.2006.

Alueen asemakaavat. Asemakaavat Alueella on pääosin voimassa 12.12.1979 vahvistettu asemakaavan muutos nro 8043. Siinä alue on satama-aluetta ja satamatoimintaa palvelevien varastorakennusten korttelialuetta. Alueen länsinurkassa on voimassa 9.11.1984 vahvistettu asemakaava nro 8894, jossa alue on myös satamaaluetta ja satamatoimintaa palvelevien varastorakennusten korttelialuetta. Alueella on lisäksi pieneltä osin voimassa 27.1.1981 vahvistettu asemakaavan muutos nro 8337 ja 7.6.1993 vahvistettu asemakaava ja asemakaavan muutos nro 10030.

Ote ajantasaasemakaavasta. Rakennusjärjestys Helsingin kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty 7.6.2000. Kiinteistörekisteri Alue on merkitty Helsingin kaupungin ylläpitämään kiinteistörekisteriin.

Pohjakartta, kaava-alue pistekatkoviivalla. Pohjakartta Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto on laatinut pohjakartan, joka on tarkistettu 26.3.2010. Maanomistus Helsingin kaupunki omistaa asemakaava-alueen maan.

Alueen historia ja yleiskuvaus Saukko oli alun perin korkea kalliosaari. Kesäaikaan lähi seudun perheet soutivat sunnuntaisin eväsretkelle kalliosaarelle. Talvisin jylhä ja puuton Saukko korkeine kallioineen oli suosittu mäenlaskupaikka hyppyreineen lähiseutujen lapsille ja nuorille. Kun teollisuus alkoi levittyä alueelle, Saukon kallioluodolle rakennettiin varastorakennuksia ja laitureita. 1911 hyväksyttiin ehdotus alueen saarten käyttämisestä satama- ja varastotarkoituksiin. Saukon kivi oli ehyttä ja kauniin väristä, sitä käytettiin katujen päällystämiseen sekä Johanneksen kirkon rakennustyömaalla. Kun Saukko ja Saukonkari oli louhittu tasaisiksi, ne liitettiin Jätkäsaareen hiilisatamaksi. Samalla linjattiin nykyiseen linjaansa hiililaituriksi vanha Saukonlaituri. Saukonlaiturin alueella toimi vuoden 2008 loppuun saakka Jätkäsaaren tavarasatama ja alue oli siihen saakka ulkopuolisilta suljettua merikonttien asfalttista säilytyskenttää. Alueen koko on 19,7 ha. Saukonlaiturin alue liittyy koillisosaltaan Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren asemakaava-alueen asuinkortteleihin osayleiskaavassa linjatun Atlantinkadun välityksellä. Alueen pohjoispuolelle kohoaa tulevaisuudessa osayleiskaavan mukainen Jätkäsaaren kaupallinen keskus (osayleiskaavassa 40 000 k-m²). Saukonlaiturin merialtaan luoteispuolella on Saukonpaaden asuin-

Entinen kallioluoto Saukko, kuva kaupunginmuseo. ja työpaikka-alue. Lounaisosaltaan Saukonlaiturin alue liittyy avomerialueeseen ja on Helsingin oloissa erittäin tuulinen. Maisema ja rakennettu ympäristö Saukonlaiturin asemakaava-alue sijoittuu Lauttasaarenselän maisematilan reunalle, osaksi selkää idässä rajaavaa rakennettua ympäristöä. Lännessä maisematilan reunan muodostaa Lauttasaaren kaupunkirakenne ja pohjoisessa Lauttasaaren sillat. Etelässä selkä rajautuu Pihlajasaarten ja Melkin metsäisiin saariin. Lauttasaarenselkä on osa Suomenlahden pohjoisrannan suurten selkävesien vyöhykettä. Itse asemakaava-alueen maisema on avointa ja teollista, entistä satamakenttää. Alueen länsirannalta avautuu esteettömiä merinäkymiä ulkosaaristoon ja avomerelle asti. Saukonlaiturin alueen välittömässä läheisyydessä ei asemakaavan valmistelun aikaan ole vielä rakennuksia. Lähimmät olemassa olevat rakennukset ovat Saukonpaaden alueen itäpuolella Messipojanja Messityönkatujen varren kuusi ja seitsemän kerroksiset asuinkerrostalot sekä Laivapojanaukiolla sijaitseva suojeltu sataman entinen huoltorakennus. Laivapojanaukiolla on myös suojeltu, 1930-luvulla rakennettu betonin puhelinkoppi.

Palvelut Saukonlaiturin alueella ei ole sijainnut mitään palveluita. Lähiseudun merkittävimmät julkiset ja kaupalliset palvelut ovat Ruoholahden metroaseman ympäristössä, jonne on matkaa kaava-alueen pohjoisreunalta noin 600 metriä. Ruoholahdessa on yksityinen kansainvälinen koulu ja yksi yleinen koulu. Lähimmät päiväkodit sijaitsevat Ruoholahdessa. Laivapojankadun reunassa on väliaikainen koirapuisto. Luonnonympäristö Asemakaava-alue on rakennettu täyttömaalle ja osittain Saukko-nimisen luotosaaren päälle. Saari on louhittu tasaiseksi ja sitä ympäröivä merialue täytetty sataman rakentamisen myötä. Maanpäällistä luonnonympäristöä ei ole säilynyt eikä alueella ole puuvartista kasvillisuutta. Asemakaava-alueeseen kuuluvasta merialueesta osa on luonnontilaista, mutta rantaa lähellä oleva merenpohja on luiskatun täyttömateriaalin muodostamaa.

Näkymä Jätkäsaaren yli kohti avomerta. Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on tavarasatamatoimintoja palvelevat yhdyskuntateknisen huollon maanalaiset verkostot: sähkönjakelu, tietoliikenne, vedenjakelu, jätevesiviemäröinti ja hulevesiviemäröinti. Alueella on korkeat valaisinmastot ja keskellä sijaitsee sähkömuuntamon rakennus. Alueen itäosassa sijaitsee jäteveden pumppaamo. Keskeiset ympäristötekijät Maaperän ja merialueiden rakennettavuus Alueen rakennettavuus on perustamisen kannalta vaihteleva. Vanhan kallioluodon kohdalla luonnonmaaker-rokset ja louhittu kalliopohja ovat lähellä maanpintaa ja rakennettavuus hyvä. Näillä alueilla maan- tai kallionvarainen perustaminen on yleensä mahdollista. Suurelta osin joudutaan kuitenkin käyttämään paalutusta, sillä alue on täyte maata, jota ei ole rakennettu rakennuspohjaksi. Täytteessä on louhetta ja kaava-alueella on laajoja louhepenkereitä. Eteläosan täytteissä on myös upotet-

tuja puisia hiekkaproomuja. Osalta aluetta ei ole poistettu hienorakeisia maakerroksia ennen täytteen rakentamista. Saukonlaiturin läntinen päätelaituri, Saukonnokan laituri, on jätetty täytteen sisään. Merialueella on hienorakeisia sedimenttejä, joiden varaan ei voi rakentaa uutta täytemaata tai rakennuksia. Käynnissä olevilla pohjatutkimuksilla täydennetään tietoja maaperän kerrosrakenteesta. Maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuus ja tutkimukset Maankäytön muutoksiin liittyvä rakennustoiminta aikaisemmin muussa käytössä olleilla alueilla on lisään-tynyt huomattavasti parinkymmenen viimeisen vuoden aikana. Tällaisilla alueilla on maaperässä yleisesti erilaisia haitta-aineita ja maaalueita pidetään pilaantuneina. Pilaantuminen aiheuttaa tutkimustarpeen, jotta suunnittelu, kunnostaminen, lupakäsittely ja taloussuunnittelu voidaan hoitaa riittävällä tarkkuudella. Alueella on tehty osayleiskaavavaiheessa maaperän pilaantuneisuuden tutkimuksia. Täytemaan rakentamisen ja varastointitoiminnan aiheuttamaa jonkin asteista pilaantuneisuutta on todettu. Täydentävät tutkimukset ovat käynnissä. Maanpinnan ja rakentamisen korkeustasot Alueen nykyinen maanpinnan korkeusasema on pääosin +2,5 +3,0. Saukonlaiturin reuna on tasolla +2,5. Asemakaava-alue rajautuu luoteessa Saukonlaiturin satama-altaaseen sekä lounaassa Lauttasaarenselän (vai -salmen) merialueeseen. Saukonlaiturin korkeusasemat vaikuttavat asema-

Saukonlaiturin vanhat hiilinosturit, kuva kaupunginmuseo. kaava-alueen reunojen korkeusasemiin luoteisreunalla. Koillisosastaan alue liittyy Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren asemakaava-alueeseen ja sen suunniteltuihin korkeusasemiin. Korkeusaseman suunnittelussa otetaan huomioon alueellisen kuivatuksen järjestäminen, katujen ja raittien kaltevuus, esteettömän liikkumisen järjestäminen, pelastusreitit, pysäköintijärjestelyt kortteli- ja puistoalueilla ja tavoitteet topografialtaan vaihtelevan asuinympäristön muodostamiseksi. Korkein havaittu vedenkorkeus on ollut keskivedenpintaan nähden +1,51 (9.1.2005, vastaa +1,40 N43) ja alin -0,92 (1904, vastaa -1,03 N43). Ympäristöoppaan nro 52 mukaan keskimäärin yhden kerran seuraavan 200 vuoden aikana saavutettava vedenkorkeus Helsingin edustalla on N60-korkeusjärjestelmässä +2,30. Kun otetaan huomioon, että oppaan laatimisen jälkeen on havaittu noin 0,2 m aikaisempaa korkeampi merivedenpinnan taso, voidaan alimpana suositeltavana rakentamiskorkeutena pitää N60-järjestelmässä +2,50, joka on +2,45 N43-järjestelmässä. Lisäksi on otettava huomioon ulapan pituudesta ja rannan muodosta johtuva aaltoiluvara, vähintään 0,3 m. Ulapan pituus Pihlajasaarten ja Melkin suunnasta on noin 1,5 km, jota vastaava kerran sadassa vuodessa toteutuvan tuulen aiheuttama aallon nousukorkeus jyrkässä rannassa on noin 1,2 m. Voidaan olettaa,että kerran 200 vuodessa toteutuva ylin merivedenpinnan korkeus ja kerran 100 vuodessa toteutuva myrskytuuli eivät toteudu samanaikaisesti. Rantavyöhykkeet on suunniteltu siten, että Lauttasaarenselän suunnassa on 30 m puistoalue ja venesataman pohjaantäytetyt aallonmurtajat, jotka nämä estävät aaltoilun ulottumisen katuja korttelialueille.

Pilaantuneen maan tutkimuspisteet. Asemakaava-alueella suunniteltu maanpinnan korkeustaso ylittää tason +2,75 lukuun ottamatta Saukon-laiturin laiturialuetta ja Tritoninpuiston rantapuistoa. Saukonlaiturin katu-alueen suunnittelussa on otettava huomioon mahdollisuus meriveden korkeaan tasoon. Asemakaava-alueella uudisrakentaminen suun-nitellaan siten, että meriveden pinta voi nousta tasolle +2,75 ilman että se aiheuttaa haittaa rakenteille, viihtyvyydelle tai terveydelle. Ympäristöhäiriöt Sataman haitat Länsisataman matkustaja-alukset eivät aiheuta meluhaittaa tai ilmanlaadun heikkenemistä kaavaalueella. Korttelialueet sijaitsee lähimmillään noin 0,65 km päässä laituripaikoista. Ruoholahden polttoainesatama sijaitsee noin 0,4 km päässä. Tulevaisuudessa kaavamuutosalueen ja satamien väliin rakentuu korttelialueita, jotka estävät melun leviämisen alueelle. Liikennemelu Suurimman meluhaitan asemakaava-alueelle aiheuttaa Atlantinkadun ajoneuvoliikenne ja se kohdistuu kadun vieressä sijaitsevien rakennusten alakerroksiin sekä Poseidoninpuistoon. Ruoholahdesta Länsisa-tamaan menevä ajoneuvoliikenne käyttää Länsisatamankatua ja liikenne ei aiheuta haittaa alueella. Ennuste Atlantinkadun keskivuorokausiliikenteeksi on 8.000 ajoneuvoa ja lisäksi kadulla on raitiotie. Lähimpien asuinkortteleiden ulkoseiniltä edellytetään 32 db ääneneristävyyttä, varsinkin rakennusten kadun puoleisissa nurkissa. Tuulisuus Jätkäsaaren osayleiskaavavaiheen mukaiselle kaupunkirakennemallille tehtiin tuulisuuskartoitus sekä tuulen ja pakkasen yhteisvaikutuksen arviointi tuulitunnelikokeen, tuulitilaston ja lämpötilatilaston avulla. Jätkäsaaren sijainti avomeren ympäröimänä useammasta suunnasta tekee siitä

Kaava-alueella tuulee meren suunnalta, puistot suunnitellaan suojaamaan rakentamista tuulilta. Helsingin oloissa tuulisen alueen. Tutkimuksessa selvitettiin tuulisuus vaikutusta viihtyvyyteen katutasossa, haitallisen kovien tai liikenneturvallisuuteen vaikuttavien tuulien esiintymistä, tuulen ja pakkasen yhteisvaikutuksen (pakkasen purevuus) vaikutusta viihtyvyyteen ja paleltumisriskiin sekä lopuksi arvioitu suunnitteluratkaisujen vaikutusta ja suositeltu jatkokehityskohteita. Katutason olosuhteiden lisäksi on selvitetty talojen kattotason olosuhteita kolmesta talosta kattoterassien suunnittelua varten. Kattotasolla yli 10 m/s puuskatuulia esiintyy noin 100-kertainen määrä katutasoon verrattuna. Tuulisuuskartoituksen perusteella rakennuksilla ja umpikorttelirakenteella on selvä tuulelta suojaa antava vaikutus siten, että jo meren rannan reunimmaisen korttelin sisäpihalla on huomattavasti paremmat olo-suhteet viihtyvyyden kannalta kuin meren puolella. Tuuliongelmia esiintyy yleisesti suurten erillisten rakennusten ympärillä ja pitkillä suorilla kaduilla, joiden varrella on tiiviisti suuria rakennuksia. Katutilan ja rakennusten suunnittelussa vältetään sellaisia ratkaisuja, jotka lisäävät tuulen pyörteisyyttä. Saukonlaiturin alueella tuulisuus on ankarampaa kuin Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren asemakaavaalueella. Tuulisin kohta on korttelialueella, joka on lähinnä Poseidoninpuistoa ja purjevenesatamaa. Saukonlaiturin alueella puhaltavat kylmät pohjoistuulet Seurasaarenselän suunnalta. Rannan puoleisilla julkisivuilla olosuhdekuormitus on likimain kolminkertainen suojan puolen julkisivuihin nähden.

3 TAVOITTEET Saukonlaiturin asemakaavan tavoitteena on jatkaa Jätkäsaaren suunnittelua Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren asemakaavan tavoitteiden pohjalta. Tavoitteena on viihtyisä ja elävä sekä ekologisesti kestävä osa kantakaupunkia, jossa työ, asuminen, vapaa-aika ja virkistys lomittuvat toisiinsa. Kokonaisuutena Jätkäsaaren eri asemakaavaalueille on tavoitteena löytää omanlaisensa identiteetit. Kaava-alueen työmalli. Saukonlaiturin alueella on tavoitteena kehittää ja monipuolistaa helsinkiläistä kerrostaloasumista erilaisten korttelirakenteiden avulla. Alueelle on suunniteltu korttelirakenteita, joille voidaan sijoittaa erilaisia talotyyppejä. Perinteisen lamellityypin rinnalle on suunniteltu kortteleihin myös piste-, pien- ja rivitalomaisia osuuksia ja näiden yhdistelmiä. Kokonaisrakenteella on myös tavoitteena torjua alueen merkittävintä ympäristötekijää eli tuulisuutta ja sen aiheuttamia haasteita.

Kanava-alue. Saukonlaiturin alueella on tavoitteena myös korostaa alueen merellisyyttä ja meren läheisyyttä. Alueelle suunnitellaan erilaisia venepaikkavaihtoehtoja asukkaille, rantoja kiertävää julkista reitistöä sekä merellisiä näkymiä niin julkisista ulkotiloista kuin asunnoista. Saukonlaiturin vanhat rakenteet suojellaan ja tavoitteena on näin jättää uudelle asuinalueelle muistuma vanhasta satamatoiminnasta. Saukonlaiturin alueella on myös tavoitteena etsiä vaihtoehtoja pysäköinnin jatkuvasti nouseviin kustannuspaineisiin sekä kartoittaa mahdollisuuksia erottaa autopaikka asunnon hinnasta. Tavoitteena on myös kehittää erilaisia liikkumispalveluita, esimerkkeinä yhteiskäyttöautot sekä kevyen liikenteen eri ratkaisut, kuten pyöräparkit ja kaikille ihmisille helppokulkuinen ja esteetön jalankulkuympäristö.

4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Saukonlaiturin alueen rakentaminen jatkaa Helsingin keskustan tiivistä, urbaania rakennetta länteen. Vanha konttikenttämaisema muuttuu kantakaupunkimaisemaksi. Rakentaminen meren äärelle avaa merellistä Helsinkiä avomerinäkymillä asukkaille ja alueella vieraileville. Kanavan rakentaminen tarjoaa suojaisempia, merellisiä julkisia ulkotiloja kaikille helsinkiläisille. Venesatama ja kanava tuovat lisää venepaikkoja Helsingin keskustaan, julkisen liikenteen verkoston ulottuville. Havainnekuva. Saukonlaiturin asemakaavan perusrakenne on reunoilta suojattu, umpinaisempi korttelirakenne ja keskiosalta avoimempi, merellisiä näkymiä avaava korttelirakenne. Kaava-aluetta kiertää yksi tonttikatu, jonka luonne muuttuu -pohjoispuolelta alueelle saavuttaessa, merta kohden siirryttäessä ensin urbaanista kantakaupunkikadusta toriaukiokaduksi kanavan kohdalle saavuttaessa. Tästä siirrytään sillan välityksellä Tritoninpuiston saarelle, jossa kokoojakatu muuttuu pihakatumaiseksi townhouse-kaduksi. Saarelta poistutaan sillan välityksellä kohti pienvenesatamaa ja Poseidoninpuistoa. Saukonlaiturin alueen julkiset ulkotilat ovat pääasiassa tiiviin korttelirakenteen rajaamia katuja, raitteja ja aukioita.

Kaavakartta. Alueelle rakennetaan peruskoulu, lastentalo, sosiaaliviraston nuorisokoti sekä kaupallisia palveluita kokoojakadun varrelle. Alueen pohjoisosaan on varattu tontti laituripaikkoja lisäävälle veneiden korkeasäilytykselle. Mitoitus Alueen koko 19,7 hehtaaria, josta vesialuetta on 3,9 hehtaaria ja puistoaluetta 2,5 hehtaaria. Asemakaava-alueen yhteenlaskettu rakennusoikeus on 157 260 k-m², joka jakautuu alla olevan mukaisesti: Asunnot 122 270 k-m², noin 3000 asukasta Liiketilat 7780 k-m², noin 20 työpaikkaa Julkiset rakennukset 10 500 k-m² Kaavaluonnoksen aluetehokkuus e = 1,18. Keskimääräinen korttelitehokkuus kerrostalokortteleissa on noin e = 2,5 ja kaupunkipientalokortteleissa on noin e = 0,8.

Tiiviin korttelirakenteen A-1 alue. Avoimen korttelirakenteen AKR-korttelirakenne. Asuinrakennusten korttelialueet (AK, AKR, AKS, A-1, A-2, AP) Saukonlaiturin alue muodostuu kolmesta koillinenlounas suuntaisista rivistä hyvin eriluontoisia korttelisarjoja. Alue on hyvin tuulinen ja tämä vaikuttaa rakentamisen korkeuteen. Meren äärellä, alueen lounaiskärjessä rakentamisen on oltava matalampaa, 2-3 kerrosta korkeaa. Siirryttäessä meren ääreltä mantereelle, koilliseen, kerroskorkeus kasvaa. Atlantinkadun varrella asuinkerrostalot ovat seitsemän kerrosta korkeita. Lisäksi alueen keskellä on muutamia korkeampia pistetaloja, joista saadaan näkymiä merelle. Pohjoisin kortteliriveistä on vanhalla Saukonlaiturilla sijaitseva laiturin suuntainen 190 metriä pitkä ja 60 metriä leveä yhtenäinen asuinrakennusten korttelialue (A-1). Rakentaminen on pienimittakaavaista, tiivistä ja polveilevaa, korttelin rakenne on pohjoistuulilta suojaavaa. Kerroskorkeudet kasvavat lounaisimman osan kolmesta ja puolesta kerroksesta koilliseen päin siirryttäessä seitsemään ja puoleen kerrokseen. Korttelialueen läpi kulkee kaksi kevyenliikenteen raittia vanhan Saukonlaiturin ääreen. Saukonlaiturin rakenne jatkuu Tritoninpuiston saarelle, jossa osassa rakennetta on rivitalomaisia, kaksikerroksisia osia. Saukonlaiturin rakentaminen on väritykseltään tummaa muistuma vanhasta hiililaituritoiminnasta. Keskimmäisin koillinen-lounas suuntainen korttelirivistö on luonteeltaan avoimempi kuin korttelirivit alueen reunoilla. Asuinkerrostalokortteleiden (AKR) kerroskorkeus vaihtelee neljästä kahteentoista. Topografian nostamisella, korkeammilla pistetaloilla ja korttelityypin avonaisuudella saadaan mahdollisimman monista asunnoista näkymiä merelle tai kanavalle. Vaihtelevat kerroskorkeudet mahdollistavat myös erilaiset talotyypit samaan kortteliin. Matalimmat osuudet voidaan toteuttaa jopa rivitalotyyppisinä ratkaisuina.

Sisäänkäyntipihallinen AK-korttelirakenne. Pienimittakaavainen korttelirakenne, A-1, A-2 ja AP-alueet. Atlantinkadun varrella ja Poseidoninpuiston reunalla rakennusten korkeus nousee mereltä päin mantereelle, koilliseen siirryttäessä. Poseidoninpuiston reunan lounaan puoleisimmassa asuinkorttelissa (AK) kerroskorkeus nousee kolmesta ja puolesta neljään ja puoleen. Seuraavassa asuinkorttelissa (AK) kerroskorkeus nousee neljästä ja puolesta seitsemään ja puoleen. Atlantinkadun varren asuinrakennusten korttelialueet (AK ja AKS) ovat seitsemän ja puolikerroksisia. Atlantinkadun varren ja Poseidoninpuiston reunan asuinkerrostaloille tulee rakentaa julkisivulinjasta sisäänvedetty sisäänkäyntipiha, jolle on istutettava puuryhmä ja viherkasveja. Kadun varrella sisäänkäyntipihat toimivat katuvihreänä ja puiston laidalla ne antavat vaikutelman puiston työntymisestä kortteliin. Sisäänkäyntipihat ovat myös mahdollisuuksia tehdä asumisesta tunnistettavampaa sekä luovat alueelle osaltaan omanlaista identiteettiä. Kanavatorin varrella asuinrakennusten ensimmäiset kerrokset on varattu liiketiloiksi. Toinen kerros voi olla joko asuin- tai toimistokäytössä. Asuinkortteleiden pihat rakennetaan toisiinsa rajautuvien tonttien osalta yhteisiksi. Pihat on jäsenneltävä pintamateriaalein, istutuksin, kalustein ja valaistuksen avulla viihtyisiksi leikki- ja ulko-oleskelutiloiksi. Jokaiselle sisäpihalle tulee olla vähintään yksi esteetön yhteys katualueelta ulkotilassa. Tritoninpuiston saarella Saukonlaiturin alueen eteläpuolella sijaitsevalla asuinkorttelialueilla (A-2) rakennukset ovat pienkerrostaloja, rivitaloja ja alueella on myös muutama kaupunkipientalo- eli townhouse-tontti (AP).

Koulu. Lastentalo. Yleisten rakennusten korttelialueet (YO, YS) Jätkäsaaren toinen peruskoulu (YO), 6 000 k-m2 sijaitsee korttelissa 20074. Viereisessä korttelissa 20075 on tontti lastentalolle (YO), 3500 k-m², jossa on ensimmäisten peruskoululuokkien lisäksi Saukonlaiturin aluetta palveleva päiväkoti. Peruskoulun ja lastentalon tontit työntyvät puiston puolelle, rakennusala on rajattu muun korttelirakenteen kanssa samaan linjaan. Peruskoulun ja lastentalon pihat rakennetaan visuaalisesti puistoon, mutta omille tonteilleen. Peruskoulun ulkoliikuntapaikat rakennetaan Poseidoninpuistoon. Kortteliin 20071 on osoitettu 1000 k-m² tontti sosiaaliviraston nuorisokotia varten. Tontille saa rakentaa yksikerroksisen siiven rajaamaan pihaa korttelialueen muusta pihasta. Nuorisokoti.

Venesatama ja kanavan venepaikat. Pysäköintitalo. Venesatama (LV) Kaava-alueen eteläosassa on venesatama noin 100 veneelle. Sataman yhteyteen suunnitellaan myös veneiden talvisäilytystä. Alueelle tulee venepaikkoja myös kanavan varrelle. Autopaikkojen korttelialue (LPA) Korttelissa 20072 sijaitseva pysäköintilaitos palvelee viereisiä asuntokortteleita. Pysäköintitalo mahdollistaa ympäröivien kortteleiden maanvaraiset pihat, jolloin kasvillisuuden ja puiden istutus pihalle on vapaampaa. Lisäksi ratkaisu laskee asunnoille kohdistuvia autopaikasta aiheutuvia kustannuksia.

Veneiden korkeasäilytys, KTY-1 tontti. KL- ja KY-tontit. Toimitilarakennusten korttelialueet (KTY-1, KL, KY) Saukonlaiturin pohjoisosaan, Saukontorin viereen sijoittuu tontti yksityiselle veneiden korkeasäilytykselle (KTY-1). Veneiden korkeasäilytys korvaa laituripaikkoja ja tarjoaa samalla veneiden talvisäilytyspaikat. Vene nostetaan trukilla hyllystä vesille kymmenessä minuutissa. Katukuvassa veneiden korkeasäilytys tuo kaupunkikuvaan merellistä ilmettä, katujulkisivu on varustettava rakennuksen korkuisin ikkunoin. Saukonlaiturin lounaiskärjessä on tontti liikerakennukselle ja Poseidoninpuiston venesataman päädyssä on kaksi tonttia liike- ja yleisille rakennuksille.

Katuverkko. Katuverkko ja kevyenliikenteenverkko. Kadut ja aukiot Jätkäsaaressa julkiset tilat muodostuvat tiiviin korttelirakenteen rajaamista katutiloista ja aukioista, jotka ovat luonteeltaan kaupunkimaisia. Kaupunkikuvallisissa ratkaisuissa lähtökohtana on keskustaan liittyvien vanhojen asuinalueiden henki, meren läheisyys ja satama-alueen muistumat. Pintamateriaaleina käytetään kantakaupungille tyypillisesti asfalttia, luonnonkiveä käytetään aukiopinnoissa, jalkakäytävillä ja rajauksissa. Alueen kadut ovat kapeita tonttikatuja. Saukonlaiturin ympäri kiertävä katu muuttaa luonnettaan kohti matalampaa rakentamista siirryttäessä. Atlantinkadulta lähtevä Karibiankatu on urbaani keskustakatu, jonka katuvihreän muodostavat kortteleiden sisäänvedetyt sisäänkäyntipihat puuryhmineen ja viheraiheineen. Kanavantorin alueella katu kulkee torimaisen alueen läpi, jossa ajokaistat on erotettu erilaisilla kivillä, ladonnoilla tai rajauksilla. Sillan jälkeen, siirryttäessä Tritoninpuiston saarelle katu saa townhouse-kadun luonteen. Tonttikatujen sekä tonttikadun ja jalankulku- ja pyörätien risteämiskohtia korostetaan katuaukioiden välityksellä. Aukiot muodostavat erilaisten kaupunkitilojen sarjan asuinalueiden keskellä sekä ranta-alueilla.

Puistoalueet (VP) Puistot. Asemakaava-alueen kaakkoisreunalle sijoittuu noin 250 metriä pitkä, 80 metriä leveä ja 2 hehtaarin laajuinen Poseidoninpuisto. Sitä rajaa idässä Atlantinkatu, lännessä ja etelässä Kanariankatu. Pohjoisessa puisto liittyy suoraan Saukonlaiturin asuinkortteleihin, peruskouluun ja lastentaloon. Poseidoninpuisto muodostaa yhteyden merellisestä ympäristöstä - rannasta ja Saukonlaiturin venesatamasta - Atlantinkadulle ja edelleen Hyväntoivonpuistoon. Puiston läpi on linjattu esteetön jalankulku- ja polkupyöräreitti. Puiston kaupunkitila jakautuu kolmeen osaan. Pohjoisin osa on yhteydessä puiston viereisiin rakennuksiin. Asuinkorttelien kohdalla on rauhallista puistomaista tilaa ja rakennusten sisäänkäyntipihat. Koulun ja lastentalon tontit jatkuvat rakennusten eteen puistotilaan. Sinne sijoitetaan välituntipihat ja lähiliikuntapaikka. Tonttialue suunnitellaan niin, että siitä tulee visuaalisesti osa puistoa. Lähiliikuntapaikka on koulujen aukioloaikojen ulkopuolella kaikkien asukkaiden käytössä. Yhteydet puistoissa. Keskimmäinen osa on avoin, merelle avautuvia näkymiä korostava tila, johon sijoitetaan aukiomaista oleskelutilaa sekä ympäröivää maanpintaa alempana oleva kenttä. Eteläisin osa on kokoojakadun reunalle sijoittuva toimintavyöhyke, jossa on pieniä kenttiä, matonpesupaikka ja pieni koiraaitaus. Rantaan puiston päätyyn voidaan sijoittaa omille tonteilleen kahvila-, kioski- tai muuta liiketilaa. Puiston maanpinta nousee nykyisestä satamakentän tasosta korkeimmillaan noin 4,6 metriin. Saukonlaiturin alueen länsipäähän rakennetaan Tritoninpuisto, josta suunnitellaan kapea, merellinen rantapuisto, jonka on tarkoitus suojata asuinaluetta tuulilta. Puiston läpi kulkee Jätkäsaarta kiertävä rantareitti. Reitti mutkittelee tuulelta suojaavien kumpujen välissä. Tritoninpuiston koko on noin 0,5 hehtaaria. Molempien puistojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon paikan tuulisuus. Puistoihin luodaan suojaisia paikkoja. Kasvillisuus ja rakenneratkaisut suunnitellaan niin, että ne kestävät voimakasta tuulta, aallokkoa ja roiskuvaa merivettä.

Liikenne Pysäköinti. Saukonlaituri liittyy Jätkäsaaren katuverkkoon alueen itäpuolella sijaitsevan Atlantinkadun kautta. Kun koko Jätkäsaari on valmis, on Atlantinkadulla liikennettä noin 8 000 autoa vuorokaudessa. Saukonlaiturin kaikki kadut ovat vähäliikenteisiä tonttikatuja. Tonttikatujen mutkittelevalla linjauksella ja leveyden mitoituksella pyritään hillitsemään ajonopeuksia. Tonttikaduilla pyöräily on ajoradalla. Atlantinkadulla on pyöräilylle varattu omat yksisuuntaiset kaistat Jätkäsaaren muiden kokoojakatujen mukaisesti. Saukonlaiturin kortteleiden välissä on jalankululle ja pyöräilylle omia väyliä. Hyväntoivonpuiston pääreitille tulee Saukonlaiturilta sujuva yhteys ja alueen rantoja suunnitellaan kiertämän kevyen liikenteen virkistysreitti. Asukkaiden pysäköintipaikat sijoitetaan sekä tonttien alle että alueelle rakennettavaan pysäköintitaloon. Pysäköintitalo sijaitsee keskeisellä paikalla alueen itäosassa ja sinne sijoitetaan viiden lähimmän korttelin pysäköintipaikat. Yhteensä autopaikkoja sinne mahtuu noin 500. Alueen itäosan kortteleiden autopaikat sijoitetaan joko Jätkäsaaren raitiotielinjat ja pysäkit 300m etäisyyksillä. rakennusten tai tontin piha-alueen alle. Autopaikkojen laskentaohjeena käytetään 1ap/115k-m2. Vieraspysäköintiä tulee tonttikatujen molemmin puolin. Vieraspysäköinti on maksullista. Suunnittelualueen itäreunalla kulkeva Atlantinkatu on Jätkäsaaren länsiosaa kiertävä alueellinen kokoojakatu. Kadulle tulee raitiotie. Lähin pysäkki tulee olemaan Saukonlaituriin rajautuvan keskuskorttelin kohdalla oleva pysäkki, joka suunnitellaan jatkossa korkeatasoiseksi Jätkäsaaren keskusasemaksi. Raitiotie kulkee Atlantinkadun keskellä ajoneuvoliikenteestä erotettuna. Suunnitelmien mukaan kadulla tulee kulkemaan kaksi raitiolinjaa, joista toinen linja tulee Ruoholahden metroasemalta ja toinen Ruoholahdenkatua Kampista. Raitioliikenteen on määrä aloittaa liikennöinti Ruoholahdesta Jätkäsaaren puolelle vuonna 2011. Väliaikainen päätepysäkki suunnitellaan keskuskorttelin tontille. Huoltoliikenne alueen tonttikaduilla tulee olemaan vähäistä. Alue liitetään Jätkäsaaren imujätteen keräysjärjestelmään, joten normaalia jäteautoliikennettä ei Saukonlaiturin alueelle tule.

Liiketilat. Vanha saukonlaituri säilytetään muistumana alueen historiasta. Palvelut Saukonlaiturin alueen pohjoispuolelle sijoittuu Jätkäsaaren kaupallinen keskus, joten Saukonlaiturin alueelle ei tarvita laajaa kaupallista palveluverkkoa. Alueelle sijoittuu kivijalkaliiketiloja Atlantinkadun varteen sekä pysäköintitalon maantasokerrokseen, kaupallisen keskuksen läheisyyteen. Tämän lisäksi kivijalkaliiketiloja on kanava-altaan äärellä sijaitsevan torialueella. Omalla tontilla sijaitsevia pieniä liiketiloja, joihin voi sijoittua esimerkiksi ravintola- ja kahvilatoimintaa on Saukonlaiturin lounaiskärjessä, kanavatorin reunalla ja Poseidoninpuiston ja venesataman välissä. Luonnonympäristö Alueella ei ole luonnontilaista tai luonnonmukaista ympäristöä. Alueen länsireunan täytealueen laajennus ja rantaviiva on suunniteltu osayleiskaavan mukaiseksi. Suojelukohteet Saukonlaiturin alueella ei ole ennestään suojeltuja kohteita. Asemakaavassa vanha 1900-luvun alusta peräisin oleva Saukonlaituri suojellaan merkinnällä sr. Laiturirakenteen ylläpitämiseksi on tarpeen tehdä kaavamerkintä ja kaavamääräys joillekin tonteille. Yhdyskuntatekninen huolto Yhdyskuntateknisen huollon verkostot rakennetaan asuinalueen tarpeen mukaiseksi. Alueelle rakennetaan kaksi jäteveden pumppaamoa. Hulevesiviemärit puretaan pääsääntöisesti mereen ja huomaamattomasti siltojen alla. Poseidonin ja Tritonin puistoissa voidaan toteuttaa jossakin määrin myös laskuojia ja altaita.

Maaperä on täytemaata. Saukonlaiturin nimistö tulee Pohjois-Atlantilta. Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Kerrostalot perustetaan pääsääntöisesti paaluperustuksille. Uusilla täytemaa-alueilla voidaan matalat rakennukset ja rantarakenteet perustaa täytemaan varaisesti. Yleiset alueet voidaan perustaa pääsääntöisesti täytemaan varaisesti. Pilaantunut maaperä korttelialueilla kunnostetaan tulevan maankäytön edellyttämään laatutasoon. Kaava-alueen toteuttamiseen liittyvät tiedot tarkentuvat vuoden 2010 aikana. Ympäristöhäiriöt Alue on suunniteltu siten, että rakennukset muodostavat tuulelta suojaavia piha-alueita. Yleisin tuulensuunta on lounaasta. Kylmät Seurasaarenselän suunnalta puhaltavat pohjoistuulet ovat omalta osaltaan hankalia. Ruoholahdesta Länsisatamaan menevä ajoneuvoliikenne käyttää Länsisatamankatua ja liikenne ei aiheuta haittaa alueella. Ennuste Atlantinkadun keskivuorokausiliikenteeksi on 8.000 ajoneuvoa ja lisäksi kadulla on raitiotie. Lähimpien asuinkortteleiden ulkoseiniltä edellytetään 32 db ääneneristävyyttä, varsinkin rakennusten kadun puoleisissa nurkissa. Nimistö Nimistötoimikunta päätti kokouksessaan 14.4.2010 esittää Saukonlaiturin alueelle tulevien uusien katujen nimeksi Karibiankatu, Kanariankatu, Panamankatu, Bahamankatu, Bermudankatu ja Saukonkatu. Kevyenliikenteen kujille nimistötoimikunta päätti esittää nimiksi Kuubankuja, Jamaikankuja, Haitinkuja, Bahamankuja, Trinidadinkuja, Tobagonkuja, Barbaoksenkuja ja Saukonkuja. Nimistötoimikunnan perusteluna on Atlantin alueet Kanaria ja Karibia sekä Karibian saaret sekä alueen vanha nimistö.

5 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, naapurikaupunginosiin ja rakennettuun ympäristöön Kaavan toteuttaminen tiivistää yhdyskuntarakennetta Helsingin ydinkeskustan välittömässä läheisyydessä. Suljettu satama-alue meren äärellä muuttuu kaikille yhteiseksi julkiseksi kaupunkitilaksi, jossa yhdistyvät kantakaupunkiasuminen ja merellinen Helsinki. Vaikutukset liikenteeseen Saukonlaiturin asukasmäärän, noin 3000 asukasta lisää liikennettä Jätkäsaareen keskustan suunnasta. Jos samalle määrälle asukkaista rakennettaisiin sama määrä kerrosalaa väljemmin ja kauemmas keskustasta, olisi henkilöautoliikenteen lisäys huomattavasti suurempi. Vuosaaren satamahanke ja ympäristö -raportissa (Helsingin kaupungin ympäristökeskus 2005) on arvioitu, että mikäli Länsisatamaa ja Sörnäisten satamaa ei siirrettäisi pois kantakaupungista ja vastaava määrä asuntoja rakennettaisiin muualle, ajokilometrejä kertyisi seudulla vuodessa noin 73 miljoonaa enemmän. Vaikutukset teknisen huollon järjestämiseen Alueelle rakennetaan uusi teknisen huollon verkosto ja se on otettu huomioon myös ympäröivien alueiden tilanvarauksissa ja rakentamisessa.

Avomerinäkymä kaava-alueelta. Vaikutukset luontoon, merialueisiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kaupunkisiluettiin sekä virkis-tysalueverkostoon Asemakaavan toteutuessa rakennetaan uutta puistoa 2,5 ha. Puiston alueen maanpinnan tasoa nostetaan. Puistojen rakentaminen asvaltoidun satamakentän paikalle lisää alueen luonnon monimuotoisuutta. Asemakaava-alueella tehtävien uusien maantäyttöja kaivutöiden tuloksena Saukonlaituriin syntyy uusi saarimainen alue. Arvokkaimmat jäänteet satamatoiminnan ajasta pohjoislaidan vanhat laiturirakenteet säilytetään. Osayleiskaavavaiheessa tehtiin matemaattinen virtausselvitys mereen tehtävien täyttöjen vaikutuksesta veden vaihtuvuuteen alueen läheisyydessä ja Seurasaarenselällä. Lauttasaarensalmessa ja eräissä muissa kohteissa tehtiin virtausmittauksia, joiden avulla laskentamalli validoitiin. Muutoksia veden vaihtuvuudessa ei pidetty niin suurina, että rannan täytöllä olisi haitallisia vaikutuksia. Samaa työtapaa on käytetty myös Saukonpaaden alueella, jossa ruoppaukset tehtiin vuonna 2009 ja täyttöjen rakentaminen on käynnissä. Tuulisuus on alueen merkittävin luonnonprosessi. Tiivis uusi rakentaminen ja istutetut puistoalueet hel-pottavat tuulisuutta. Lauttasaarenselän maisematilan rannalla sijaitsevan alueen rakentaminen muuttaa maisemaa ja kaupunkikuvaa huomattavasti. Saukonpaaden

suunnalta tarkasteltuna avoimet näkymät merelle muuttuvat kaupunkimaisiksi. Tärkeä näkymä avomerelle säilyy useasta kohdasta Saukonlaiturin asuinrakenteen sisältä. Näkymissä Lauttasaaresta, Ruoholahdesta, Lauttasaaren silloilta ja mereltä Pihlajasaarten ja Melkin suunnasta uuden rakentamisen vaikutus on merkittävä. Avoimesta satamakentästä jota hallitsivat suuret nosturit ja konttirivistöt, tulee kaupunkimaista aluetta. Kantakaupungin rakennetun julkisivun ulkoreuna työntyy pidemmälle kohti avomerta. Maanpinnan nostamisen ja ympäristöä korkeamman rakentamisen myötä Saukonlaiturin alueen keskelle muodostuu maamerkkimäinen osa. Poseidoninpuistoon aukeavasta puistojulkisivusta tulee merkittävä osa julkista kaupunkikuvaa. Asemakaava-alue muodostaa Jätkäsaaren lopullisen uuden julkisivun merelle lounaan suuntaan ja Saukonpaaden suuntaan luoteeseen. Tritoninpuisto pehmentää julkisivua merelle. Se ja pohjoislaidan laiturialue muodostuvat osaksi Jätkäsaarta kiertävää uutta merellistä virkistysreittiä. Vaikutukset ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen Jätkäsaaren osayleiskaavan laatimisen yhteydessä selvitettiin laajasti ympäristöterveydellisiä vaikutuksia. Selvityksiä on asemakaavaa laadittaessa täydennetty tarvittavilta osin. Länsisataman matkustaja-alukset eivät aiheuta meluhaittaa tai ilmanlaadun heikkenemistä kaavaalueella. Korttelialueet sijaitsee lähimmillään noin 0,65 km päässä laituripaikoista. Ruoholahden polttoainesatama sijaitsee noin 0,4 km päässä. Tulevaisuudessa kaavamuutosalueen ja satamien väliin rakentuu korttelialueita, jotka estävät melun leviämisen alueelle. Autoliikenne aiheuttaa meluhaittaa noin 30 metrin etäisyydelle puistoissa sekä kokoojakatujen varrella sijaitsevilla julkisivuilla. Autoliikennemelun torjumiseen riittävät normaalit rakenneratkaisut, sillä liikenne-määrät ja ajonopeudet ovat alhaisia. Lisäksi raitioliikenne aiheuttaa jonkin verran ääntä alueella.

Asfalttikenttä muutetaan merelliseksi asuinalueeksi. Pilaantunut maaperän kunnostetaan asemakaavan maankäytön edellyttämään tasoon. Seurantaryhmä ohjaa ja valvoo Jätkäsaaren ruoppauksia ja täyttöjä sekä pilaantuneiden maiden kunnostusta. Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin, elinoloihin, viihtyisyyteen ja palveluihin Alue kaikki julkiset ulkotilat rakennetaan esteettömiksi kaikkien eri väestöryhmien liikkumiseen soveltuviksi. Julkisen liikenteen verkosto ulottuu alueelle Atlantinkadun raitiotielinjalla, jolloin liikkumismahdollisuudet alueelta sekä alueelle ovat näin tasa-arvoisemmat kuin henkilöauto riippuvaisilla alueilla. Venesatama ja kanavan venepaikat sekä yksityinen veneiden korkeasäilytysvarasto lisäävät alueen me-rellisyyttä ja lisäävät merellisiä palveluita sekä vahvistavat Helsinkiä merellisenä kaupunkina. Sosiaaliviraston nuorisokoti alueella antaa nuorisokodin asukkaille virikkeellisen, urbaanin asuin- ja kasvuympäristön. Helsingin julkinen rantaviiva kasvaa Saukonlaiturin ja Tritoninpuiston julkisten ulkotilojen myötä. Kanavan rakentaminen lisää myös osaltaan julkista rantaviivaa ja mahdollistaa suojaiset julkiset oleskelualueet meren äärellä. Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Saukonlaiturin asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia. Jätkäsaaren toinen peruskoulu ja lastentalo rakennetaan alueelle ja ne palvelevat myös ympäröiviä alueita. Alueelle rakennetaan myös nuorisokoti, joka palvelee koko Helsinkiä yhtenä sosiaaliviraston lastensuojeluyksikkönä. Kaupunki vastaa seuraavien rakenteiden rakentamisesta, ylläpidosta ja kustannuksista: kadut, aukiot, raitit, puistoalueet, vesihuolto ja aluekuivatus, kaukolämpö ja kaukojäähdytys, sähkönjakeluverkko, raitiotiet ja pysäkit, lastentalo, peruskoulu, nuorisokoti, vesi- ja rantarakentaminen ja pilaantuneen maaperän kunnostaminen.

6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu Rakentamisen aloittamisen on arvioitu olevan mahdollista Saukonlaiturin alueella vuonna 2013. Koko kaava-alueen toteuttamiseen on arvioitu menevän 3-4 vuotta. Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Alueelle tullaan laatimaan rakentamistapaohjeet / lähiympäristön suunnitteluohje.

Lauttasaari kaava-alueelta nähtynä. Toteutuksen seuranta Talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämistoimistossa on toteutusta varten Länsisatamaprojekti. Myös kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston Länsisatama-projekti osallistuu aktiivisesti toteutuksen koordinointiin.

7 SUUNNITTELUN VAIHEET Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus Kaavoitustyö on tullut vireille kaupungin aloitteesta. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 13.10.2008). Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2009 kaavoituskatsauksessa. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin yleisötilaisuudessa 28.10.2008. Osallisille lähetettiin asemakaavan muutosluonnos (kirje päivätty 14.4.2010). Asukasmielipiteissä on erityisesti otettu kantaa puistoalueiden suunnitteluun. Luonnoksessa on otettu huomioon kannanotot. Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 26.4. 17.5.2010. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 5.5.2010. Viranomaisyhteistyö Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä talous- ja suunnittelukeskuksen, rakennusviraston, liikuntaviraston, opetusviraston, sosiaaliviraston, kiinteistöviraston tonttiosaston, geoteknisen osaston, rakennusvalvontaviraston ja pelastuslaitoksen kanssa. Esitetyt mielipiteet Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse viisi mielipidettä, joista viisi koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja xx asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kirjeitse saadut mielipiteet kohdistuivat energiatehokkaa-

Asukasmielipiteissä kiinnitettiin huomiota alueen virkistysreitteihin. Kaava-alueen virkistysreitistö on suunniteltu liittyväksi saumattomasti ympäröivään reitistöön. seen rakentamiseen, puistoalueisiin, virkistysalueisiin ja reitteihin, jätehuoltoon, meritäyttöihin, asumiseen ja nuorisotiloihin. Mielipiteitä osoitettiin myös Saukonpaaden koulutonttia ja Jätkäsaaren keskuskortteleita koskeviin asioihin, mutta nämä eivät enää ole Saukonlaiturin asemakaavan asioita, kun Jätkäsaaren keskuskorttelit erotettiin omaksi kaava-alueekseen. Mielipiteitä on huomioitu asemakaavaluonnosta valmisteltaessa seuraavissa asioissa. Virkistysreitit on suunniteltu liittymään saumattomasti ympäristön reitistöön. Asemakaavaluonnoksessa on otettu ekologinen rakentaminen energiakeräimien muodossa huomioon asemakaavamääräyksissä. Jätteenpoltto ei ole alueella mahdollista Helsingin kaupungin ympäristösuojelumääräysten mukaan. Meritäytöt eivät ylitä osayleiskaavan meritäyttölinjauksia ja ensimmäinen rakennusrivi merelle päin on pääosin matalahkoa. Viheralueisiin ja katuvihreään on luonnoksessa kiinnitetty erityistä huomiota. Nuorisolle on tulossa tiloja Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren asemakaavan alueelle ja tässä luonnoksessa koulun ja lastentalon pihat ovat erityisesti nuorisolle suunniteltuja ulkotiloja. Ongintapaikat ja rantakahvilat on huomioitu kaavaluonnoksessa. Keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse Saukonlaiturin aluetta koskevat mielipiteet ovat koskeneet viherrakennetta, koirapuistoa puolesta ja vastaan sekä yleistä pelikenttää ja matonpesupaikkaa. Saukonlaiturin katuvihreän ja puistojen suunnitteluun kiinnitetään erityistä huomiota. Koska Saukonlaiturilla katutila on tiivis, on tonteille suunniteltu sisäänkäyntipihoja, joissa olisi katutilaan näkyvää viherrakennetta. Poseidoninpuistoon on tulossa kaikille avoin pelikenttä sekä koulun ja lastentalon piha-alueet, jotka ovat kaikkien käytössä koulun ja lastentalon toiminta-aikojen ulkopuolella. Poseidoninpuistoon on suunniteltu pientä koirapuistoa sekä matonpesupaikkaa.

Saukonlaituri talvella 2010. 8 KÄSITTELYVAIHEET Asemakaavan muutosehdotus esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle x.x.20xx ja se päätti puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä. /Kaupunkisuunnittelulautakunta jätti asian pöydälle ja päätti x.x.20xx puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti x.x.20xx muuttaa asemakaavan muutosehdotusta lausuntojen ja muistutusten johdosta./ Kaupunkisuunnitteluvirasto on x.x.20xx muuttanut asemakaavan muutosehdotusta./kaupunkisuunnitteluvirasto totesi (xx.xx.20xx) kirjeessään kaupunginhallitukselle, etteivät annetut lausunnot anna aihetta muuttaa asemakaavan muutosehdotusta. Helsingissä x.x.20xx Anneli Lahti

Saukonlaituri talvella 1900-luvun alussa. Lähteet Kerrostalojen kehittäminen, Talotyyppiselvitys, Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisu 2007:10 Vuosaaren satamahanke ja ympäristö raportti, Helsingin kaupungin ympäristökeskus 2005 Nokea ja pilvenhattaroita, Helsingin kaupunginmuseo

LIITE 1 Hankenro 125 Kslk 2008-1639 13.10.2008 Oas 841-00/08 1 (4) SAUKONRANTA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nykytilanne Alue on tavarasataman käytössä vuoden 2008 marraskuun loppuun saakka. Tämän jälkeen alue vapautuu asuin- ja työpaikkarakentamista varten ja palvelee ensin aluerakentamiseen liittyvien väliaikaisten toimintojen sijoituspaikkana. Mitä alueelle suunnitellaan Saukonrantaan on suunnitteilla kantakaupunkimainen, merellinen asuinalue. Alueelle tulee koko Jätkäsaarta palveleva kaupallisten palveluiden keskuskortteli, Jätkäsaaren toinen koulu ja venesatama-alue. Rakentaminen keskuskorttelin alueella on korkeampaa kuin muualla Saukonrannassa. Lisäksi Saukonpaaden nykyiseen asemakaavaan sisältyvän koulutontin mitoitus ja toiminnot tarkistetaan. Suunnittelualue Saukonranta sijaitsee Länsisataman kaupunginosassa, Jätkäsaaren luoteiskulmassa. Suunnittelualuetta rajaavat pohjoisessa Saukonpaaden alue, Martin Wegeliuksen kuja ja Messipojankuja, idässä osayleiskaavassa esitetyt Länsisatamankatu ja Atlantinkatu sekä etelässä Poseidoninpuiston eteläreuna ja lännessä meri. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 20,5 hehtaaria, josta maa-aluetta on noin 17,2 ha (0,1 ha täyttöjä) ja vesialuetta noin 3,3 ha. Saukonrantaan suunnitellaan kerrostaloja, pienkerrostaloja ja rivitaloja sekä näiden yhdistelmiä. Atlantinkadun varrella asuntorakentaminen noin 7 kerrosta korkeaa ja kerrosluku pienenee merelle päin siirryttäessä. Uusia, alueelle sopivia kaupunkiasumisen malleja tutkitaan ja aiheesta on suunnitteilla arkkitehtuurikilpailu asemakaavoituksen tueksi. Saukonrannan keskeisenä elementtinä on sen länsiosassa, pohjois-eteläsuunnassa kulkeva kapea kanava satama-altaineen ja toreineen. Poseidoninpuisto alueen eteläreunalla avaa näkymiä ja johdattaa Atlantin-

Hankenro 125 Kslk 2008-1639 13.10.2008 Oas 841-00/08 2 (4) kadulta meren ääreen. Koulu sijoitetaan puiston viereen. Aloite Asemakaava ja asemakaavan muutos on tullut vireille kaupunkisuunnitteluviraston aloitteesta. Maanomistus Helsingin kaupunki omistaa maa- ja vesialueet. Kaavatilanne Voimassa olevissa asemakaavoissa alueet on määritelty pääosin satama-, varasto- ja liikennealueiksi. Osa vesialueesta on asemakaavoittamatonta. Saukonpaaden asemakaava on tullut voimaan 26.11.2004. Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi asuin- ja työpaikkaalueeksi. Osayleiskaava Jätkäsaaren kokonaisrakenteesta on laadittu osayleiskaava, joka on tullut voimaan 18.8.2006. Osayleiskaavassa Saukonrannan asemakaava-alueelle esitetään rakentamista 164 000 178 000 kerrosneliömetriä, josta 95 000 106 000 on asuntoja ja 21 000 24 000 palvelu- ja toimitiloja. Koululle on varattu 8 000 k-m². Kaupallisen keskuskorttelin toimitila- ja liikekerrosala on noin 40 000 k-m². Tehdyt selvitykset Suunnittelualuetta koskevia selvityksiä: Maaperän ja sedimenttien haittaaineselvitykset, riskinarviointi ja kunnostussuunnittelu v. 1999, 2000, 2001, 2002, 2003, 2004, 2005, 2007, 2008 Geotekninen rakennettavuusselvitys ja pudotustiivistyskoe v. 2002 Meritäyttöjen vaikutusten selvitykset v. 1999, 2000, 2002 Meluselvitykset ja -suunnitelmat v. 2000, 2002, 2003, 2004, 2005 Matkustajasataman päästöjen selvitykset v. 1999, 2002, 2007 Hajun ja hajuhaitan kartoitus v. 2001 Tuulisuuden huomioon ottaminen v. 2002, 2006 Jätkäsaaren joukkoliikenneselvitys v. 2001 ja Liikkumisen ohjauksen soveltuvuus Jätkäsaaressa v. 2006 Jätehuoltosuunnitelmat v. 2007 Kaupunkivalaistuksen periaatteet v. 2006. Vaikutusten arviointi Kaupunkisuunnitteluvirasto on arvioinut yleiskaava 2002:n ja Jätkäsaaren osayleiskaavoituksen yhteydessä kaavan toteuttamisen vaikutuksia osittain asemakaavoitusta vastaavalla tarkkuudella. Vaikutuksia on arvioitu yhdyskuntarakenteen, rakennetun ympäristön, merialueiden, naapurikaupunginosien, kaupunkikuvan ja kaupunkisiluetin kannalta. Kaavan vaikutuksia liikenteeseen, virkistysalueverkostoon, luontoon ja maisemaan on myös arvioitu. Aikaisemmissa kaavavaiheissa on arvioitu vaikutuksia myös teknisen huollon järjestämiseen ja yhdyskuntatalouteen. Samoin vaikutuksia terveyteen, sosiaalisiin oloihin, elinoloihin, viihtyisyyteen ja palveluihin on arvioitu. Näitä arviointeja tullaan edelleen tarkentamaan ja syventämään tarvittavilta osin asemakaavasuunnittelun edellyttämällä tarkkuudella.

Hankenro 125 Kslk 2008-1639 13.10.2008 Oas 841-00/08 3 (4) Kaavan valmisteluun osallistuminen Aloitusvaihe Mielipiteet suunnittelun lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tulee esittää viimeistään 7.11.2008. Keskustelutilaisuus on 28.10. klo 18 20 Kanavakeskuksessa, Selkämerenkatu 10. Kaavan valmistelija on tavattavissa kaupunkisuunnitteluvirastossa sopimuksen mukaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esillä 20.10. 7.11.: kaupunkisuunnitteluvirastossa, Kansakoulukatu 3, 1. krs Ruoholahden lastenkirjastossa, Santakatu 6 Kanavakeskuksessa, Selkämerenkatu 10 www.hel.fi/ksv (kohdassa "Nähtävänä nyt!"). Valmisteluvaihe Asemakaavaluonnos laaditaan vuoden 2009 aikana. Kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto laitetaan esille syksyllä 2009 kaupunkisuunnitteluvirastoon, Kanavakeskukseen ja Ruoholahden kirjastoon. Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä ja asiasta järjestetään keskustelutilaisuus. Viranomaisja muu asiantuntijayhteistyö järjestetään erillisin neuvotteluin. Tavoitteena on, että asemakaavaluonnos menee kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltäväksi alkuvuodesta 2010. Ehdotusvaihe Kaavaluonnoksen ja saadun palautteen pohjalta valmistellaan kaavaehdotus. Tavoitteena on, että ehdotus esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle syksyllä 2010. Lautakunnan puoltama ehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään viranomaisten lausunnot. Kaavaehdotuksesta voi tehdä muistutuksen nähtävilläoloaikana. Tavoitteena on, että kaavaehdotus on kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsiteltävänä alkuvuonna 2011. Ketkä ovat osallisia Alueen suunnittelussa osallisia ovat: alueen ja lähialueiden maanomistajat, asukkaat ja yritykset Helsingin kaupunginosayhdistysten Liitto ry HELKA, Eteläiset kaupunginosat, Kampin kaupunginosayhdistys, Lauttasaari-Seura, Munkkisaari-Hernesaari- Seura, Pro Eira, Punavuoriseura, Ruoholahti-Jätkäsaari-Seura, Töölö-Seura, Jätkäsaari-Seura Js ry, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry, Helsingin kauppakamari, Helsingin Yrittäjät, Kynnys ry, Invalidiliitto, Suomen arkkitehtiliitto ry SAFA kaupungin asiantuntijaviranomaiset: Helsingin Energia, Helsingin Satama, Helsingin Vesi, kaupunginkirjasto, kulttuuriasiainkeskus, liikennelaitos, liikuntavirasto, nuorisoasiainkeskus, opetusvirasto, pelastuslaitos, rakennusvalvontavirasto, rakennusviraston katuja puistoosasto, kiinteistöviraston geotekninen ja tonttiosasto, sosiaalivirasto, terveyskeskus, ympäristökeskus muut asiantuntijaviranomaiset: Helsingin seurakuntayhtymä, Merenkulkulaitos, Rajavartiolaitos, Uudenmaan ympäristökeskus. Mistä saa tietoa Suunnittelun etenemisestä sekä osallistumismahdollisuuksista tiedotetaan kirjeillä osallisille (suunnittelualueeseen rajautuvien kortteleiden asuntoosakeyhtiöiden kirjeet lähetetään isän-

Hankenro 125 Kslk 2008-1639 13.10.2008 Oas 841-00/08 4 (4) nöitsijöille, joiden toivotaan toimittavan tiedon osakkaille ja asukkaille) Ruoholahden Sanomissa www.hel.fi/ksv (kohdassa "Nähtävänä nyt") Helsingin kaavoituskatsauksessa. Asemakaavaehdotuksen julkisesta nähtävilläolosta tiedotetaan kuulutuksella, joka julkaistaan Helsingin kaupungin virallisissa tiedotuslehdissä (Helsingin Sanomat, HBL ja Metro) sekä viraston internet-sivuilla (www.hel.fi/ksv). Mielipiteet Suunnittelusta voi antaa mielipiteensä suullisesti kaavan valmistelijalle. Kirjalliset mielipiteet tulee toimittaa osoitteeseen: Kaupunkisuunnitteluvirasto, kirjaamo PL 2100, 00099 Helsingin kaupunki (käyntiosoite Kansakoulukatu 3) tai faksi 310 37378 tai sähköposti kaupunkisuunnittelu(a)hel.fi Kaavaa valmistelevat Projektipäällikkö Matti Kaijansinkko puhelin 310 37195 sähköposti matti.kaijansinkko(a)hel.fi Arkkitehti Pia Sjöroos puhelin 310 37281 sähköposti pia.sjoroos(a)hel.fi Liikennesuunnittelija DI Kaisa Lahti puhelin 310 37135 sähköposti kaisa.lahti(a)hel.fi DI Jukka Tarkkala puhelin 310 37302 sähköposti jukka.tarkkala(a)hel.fi