Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita Pohjois-Suomen nurmipäivät 8.1.2015 Nurmituotannon valtakunnallinen asiantuntija Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi
Nurmituotanto on kokonaisuus MÄÄRÄ Nurmiseos Perustamistapa: riviväli ja suojakasvi Viljelykierto ja täydennyskylvö Kasvukunto: maa ja ph, pituus Ravinteiden otto Satotason mittaus LAATU Ravinteiden otto Nurmiseos: Sulavuus, valkuainen, kuitu Seoksen kasvurytmi Rehuanalyysit Korjuuajan valinta Korjuun onnistuminen Säilönnän onnistuminen Hävikit HINTA Maittavuus, ruokinnallinen arvo Harkittu koneketju Koneyhteistyö ja urakointi Sujuvuus ja työtavat Johtaminen Rehun korjuun ja säilönnän osaaminen
Entäs isäntäväki?
Satotaso on tärkein yksittäinen tekijä tuotantokustannuksen hallinnassa Neljännekset taloudellisen tuloksen, nettovoiton mukaan Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2014
Nurmen tuotantokustannusrakenne Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2014
Länsi-Suomen nurmiryhmätilojen tilakohtainen satotasovaihtelu 2013 (kuivana kasvukautena, paljon tiiviitä savimaita) Sadon määrä kg ka/ha tila 2-26 16000 14000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 6031 7307 8466 7417 9660 7018 6340 10200 9857 83308251 7993 8681 7010 7050 5800 7200 7400 6850 6600 6700 5130 4804 3827 2790 2000 0 ka 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 Saman tilajoukon keskisato v. 2012 oli n. 8000 kg ka/ha ja 2014 n. 8500 kg ka/ha (2014 tulokset parhaillaan laskennassa, nyt mukana 60 tilaa) Anu Ellä, Jarkko Storberg 2013, ProAgria Länsi-Suomi
Esim. tila 8; v. 2010 nurmen perustaminen 70 ha v. 2011: 8400 kg ka/ha (kuormatulokset) v. 2012: 10 500 kg ka/ha (kuormatulokset) v. 2013: 14 200 kg ka/ha (kuormatulokset) v. 2014: 12 900 kg ka/ha (punnitut tulokset) Myös laatu on tavoitteiden mukainen 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Sadon määrä kgka/ha 14200 9660 10200 9857 8466 8330 8251 7307 7417 6031 6340 7018 7010 7993 8681 7050 7200 7400 6850 6600 6700 5800 5130 3827 4804 2790 ka 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 - Tila vaihtanut tuotantosuuntaa lihantuotantoon eli aloittanut nurmiviljelyn v. 2010 > kaikki kasvustot 1-3.vuoden nurmia. Kolme satoa/v. Ajosilppuri. - Nurmen perustaminen harvahkossa suojaviljassa, seoksessa neljä nurmiheinälajia (tt-rn-nn-engl) ja kolme apilalajia, kuivimmilla lohkoilla punaapilan sijaan sini/rehumailasta - Täydennetään kaikki lohkot paitsi mailasnurmet joka kevät rikkaäkeellä; timotei + englanninraiheinä + valkoapila yht.10 kg/ha - Lannoitus seoksesta ja lohkosta riippuen; typpeä ensisijaisesti typensitojakasveista, mutta aina tarvittava maksimilannoitus huomioiden kokonaisuus - Laaja nurmipaketti, mm. kasvustokäynti 1-3 kertaa/kasvukausi ProAgrian nurmiasiantuntijan kanssa - Täsmälleen samalla kaavalla testattu toimintaa toisella saman nurmiryhmän uudella nurmitilalla v. 2013 alkaen, jolloin 1.satovuoden keskisato oli 12 400 kg ka/ha v. 2014
TIHEYS (syyskuu) TIHEYS (huhtikuu) Kasvukunto, ravinteet, vesitalous, ph SEOKSEN TASAPAINO (heinäkuu)
Esim. tila 24; v. 2011: 7500 kg ka/ha (siilotulokset) v. 2012: 7900 kg ka/ha (siilotulokset) v. 2013: 8681 kg ka/ha (kuormatulokset) v. 2014: 9206 kg ka/ha (punnitut tulokset) Säilöntäongelmia, ruokinnallinen laatu nyt ok, aiemmin heikko 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Sadon määrä kgka/ha 14200 9660 10200 9857 8466 8330 8251 7307 7417 6031 6340 7018 7010 7993 8681 7050 7200 7400 6850 6600 6700 5800 5130 3827 4804 2790 ka 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 - Kahden robotin tila, noukinvaunu, biologinen säilöntä - Nurmen perustaminen satoisassa suojaviljassa/puhtaana nurmena - Seoksessa aiemmin timotei-nurminata. V.2012 alkaen timotei-ruokonatanurminata-puna-apila/osa lohkoista vain timotei-nurminata (apilapitoisuus 0-50%) - Täydennyskylvöä ei ole tehty ennen 2014, nyt aloitettu monilajilohkojen täydennys seosta tasapainottamaan. - Viljelykierto pitkä osalla lohkoista, jopa 6 vuotta. Heikommat lohkot uusitaan joka 3.-4. vuosi. Lohkot joissa kasvukunto paras (ei levitetä lietettä kuin perustettaessa), tuottavat 5-jopa 6 vuotta yli 7000 kg/ha. - Lannoitus perustuu tasaiseen lietemäärään muille paitsi parhaille nurmille. Lisäksi N ja/tai N-K väkilannoitusta maksimityppeen asti. - Laaja nurmipaketti, mm. kasvustokäynti 1-3 kertaa/kasvukausi ProAgrian nurmiasiantuntijan kanssa
- Hyvin valitut taktiikat, esim. lajiseos ja lannoitustapa lohkon mukaan - Jälkikasvukykyisimmät timoteit, useita lajikkeita - Tiheys hyvä - Kevätsato ollut suhteessa suuri, nyt jälkisadot kasvaneet seoksen muuttuessa - Ravinteet, ph ja vesitalous kunnossa Syyskuu, viidennen vuoden timotei-nurminata
Esim. tila Savosta; v. 2005: 4500 kg ka/ha (siilotulokset) v. 2011: 7000 kg ka/ha (siilotulokset) v. 2012: 8200 kg ka/ha (kuormatulokset) v. 2013: 8300 kg ka/ha (kuormatulokset) v. 2014: 8800 kg ka/ha (kuormatulokset) Ruokinnallinen ja säilönnällinen laatu huippu - Yhden robotin tila, urakoitsijan ajosilppuri, happosäilöntä, 2-3 korjuuta - Nurmen perustaminen harvassa suojaviljassa - Perustamisseos: timotei-nurminata-ruokonata-engl.raiheinän.nurm-punaapila-valkoapila-alsikeapila, lajiketasolla mietitty seos - Täydennys joka kevät timotei + englanninraiheinä, tarpeen mukaan va+aa. - Viljelykierto 4 nurmivuotta- vilja/suojavilja-nurmi. - Liete ensisijaisesti kesäsadolle, vanhemmille kantaville lohkoille myös keväällä. Ravinnehuolto sisältää myös hivenet, korjattu mm. pahoja mangaaninpuutoksia. Säännöllinen kalkitus. - Laaja nurmipaketti, mm. kasvustokäynti 1-3 kertaa/kasvukausi ja talousseuranta ProAgrian nurmiasiantuntijan kanssa - Kokonaisuus hallussa ja tuotantokustannus alhainen
- Monipuolinen seos; ANNETAAN PELLON JA SÄIDEN VALITA PARHAAT LAJIT - Hyvä viljelykierto, täydennyskylvö, tiheä kasvusto - Vahva laadun hallinta täydennyskylvöllä - Tasapainoinen ja edullinen ravinnehuolto - Hyvä ph, vesitalous ja parantunut maan rakenne
Toiminnan muutoksia nurmiryhmätiloilla (50 aktiivikarjatilaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta 2014) - Lisää tiheyttä (viljelykierto + täyd.kylvö)! - Joka sään, satovuoden ja korjuukerran superseos - Ravinteiden tasapaino - Laadun analysointi; viljelyn, korjuun ja ruokinnan suunnittelu sen pohjalta Anu Ellä ja Jarkko Storberg, Sataideaa hanke ja ProAgria Länsi-Suomi 2014 - Satojen ja tulosten tarkempi mittaus - Kasvustojen säännöllinen havainnointi - Valinnat perustuvat kokonaiskustannusrakenteeseen ja tavoitteisiin - Tieto lisää tuskaa - ja molempia muokataan nurmiryhmissä - Motivaation ylläpito lisää työtehoa ja kehittymishalua - Nurmi on karjatilan pellon ehdoton ykkönen
Toiminnan muutoksia nurmiryhmätiloilla (62 aktiivikarjatilaa, Etelä-Savo 2011) Mitä positiivisia toimintamuutoksia BM-nurmiryhmätoiminta käynnisti omassa maatilayrityksessäsi? yrittäjän itsearvio Yhteensä 226 tilatason käytännön muutosta 1. Nurmiseoksen laji- ja lajikevalinnat (42) (mm. timotein lajikevalinnan tarkentuminen, ruokonatapitoisuuden alentaminen ja apiloiden mukaanotto seokseen) 2. Nurmen perustamistapa (37) (mm. perustamistavan vaihtaminen, kevytmuokkauksesta kyntöön siirtyminen ja täydennyskylvön lisääminen) 3. Säilörehun laadun hallinta (36) (mm. säilönnän tarkentaminen sekä korjuuaikanäytteiden oton, satotason lohkokohtaisen määrittämisen ja kasvustojen havainnoinnin lisääntyminen) Nurmesta tankkiin hanke 2008-2011, ProAgria Etelä-Savo, Anu Ellä
1. TIHEYTTÄ LISÄÄ miten? Kylvötapa ei saa jättää aukkoja: - Miten kylvetään (nykyisellä koneella?) enemmän hajalleen? - Onko kylvösyvyys sopiva vai jääkö osa liian syvään/pintaan?
Täydennyskylvö lisää sadon määrää ja laatua jos täydennetty siemen saadaan itämään ja kylvetty lisäsiemen tasapainottaa pellon nurmiseosta! (Vaihtoehtoisesti lyhyt nurmikierto 2-3 v)
Koko kuutio on täynnä rehua niittokorkeudesta kasvuston yläosiin saakka
2. RAVINTEIDEN TASAPAINO Ravinteet edullisesti hallintaan - Laaja juuristo - Maan kasvukunto - ph - Typensitojakasvit - Lannan käyttö - Ravinteet maassa ja säilörehussa
Mikä on heikoin lenkki? Jos lisätään voiman puutteeseen typpeä ja onkin esim. Kalium vähissä Heikko maan rakenne Mangaanin puutos Niin auttaako lisätyppi?
3. SEOKSEN TARKENTAMINEN JA SADONTUOTTOKYKY Monipuolinen seos mahdollistaa tiheän kasvustorakenteen ja tasapainoisen laadun Monipuolinen juuristo mahdollistaa tehokkaan ravinteiden oton
Monipuolinen seos miksi? Joka säässä on mukana kasveja, jotka menestyvät hyvin Erimuotoisten kasvien tasainen massa -> tiheys Ruokinnalliset ominaisuudet: D- arvo, valkuainen, maittavuus, syöntiindeksi
Jos nurmikierto pitenee, monipuolinen seos lajittuu helpommin -> lähivuosien säissä kestävimmät lajit runsastuvat (aukkojen lisäksi) ja heikoimmat hiipuvat Esim. kylvetty timotei 70%-ruokonata 30% kasvustossa tt 20%-rn50%-rikat ja aukot 30 %
Esimerkkikasvustoja Sinimailanen viihtyy mahtavasti. Ilmava maa jossa vesi ei seiso, happi kulkee ja ph on korkeahko - Pelto sijaitsee Tanskassa Sinimailanen on pärjännyt heikommin mutta apilat, timotei ja englanninraiheinä viihtyvät. Kylvöjälki? Suojaviljan laon varjostus? Liian pohjoisessa mailaselle?
Täydellinen nurmiseos 1) Seos on kohtuullisen helppo hankkia ja käyttää 2) Koko kuutio on täynnä rehua niittokorkeudesta kasvuston yläosiin saakka (monen muotoiset kasvit) 3) Seoksella luodaan mahtava juuristo ja parannetaan maan kasvukuntoa, myös tuleville satovuosille 4) Seoksen avulla ravinteet hyödynnetään edullisesti ja tehokkaasti 5) Seos mahdollistaa sujuvan korjuun (kuiva-aine, säilönnällinen laatu ja D-arvo) 6) Seos mahdollistaa edullisen ja helpon ruokinnan (RV, D-arvo, NDF ym.) = Seoksella mahdollistetaan tasapainoinen laatu ja määrä joka satoerässä ja joka säässä MÄÄRÄ + LAATU + HINTA
Esim: Nurmisiemenen kustannustaso on keskimääräistä korkeampi korkean satotason tiloilla (viljelykiertorytmi ja täydennyskylvöt ovat huomioituna) Siemenkustannus eur/ha 70,00 60,00 50,00 euroa/ha 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 1 2 3 4 ka Siemenkustannus 26,40 38,78 45,63 67,13 43,41 Anu Ellä ja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 2013
Esim. Nurmiryhmien tilat hyödyntävät monipuolisen seoksen viljelyvarmuutta. Seoksen tarkentaminen on yksi oleellisimmista muutoksista nurmiryhmätiloilla. Siemenseoksissa käytetyt kasvit rehumailanen sinimailanen alsikeapila valkoapila puna-apila englanninraiheinä rainata ruokonata nurminata timotei 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% käytti kasvia Anu Ellä ja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 2013
Tyypillisiä kylvöseoksia (%) nurmiryhmien korkeimpien satotasojen tiloilla 2012-2013 Seos 1 Seos 2 Timotei Nurminata Ruokonata Puna-apila Alsike-apila Valkoapila Sinimailanen Valkoapila Engl.raiheinä Timotei Ruokonata + täydennyskylvöseokset Anu Ellä ja Jarkko Storberg ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 2013
Mikä on heikoin lenkki? Jos lisätään kylvösiemenen määrää ja. Kylvösyvyys väärä Kylvötapa tekee 12 sentin rivivälit Maan rakenne tiivis (kasvuvoima heikko) Maalaji siemenelle väärä ph ei riitä valitulle kasville Niin auttaako lisäsiemenet?
KAIKKI SAMAAN SEOKSEEN = EI HUOLTA SÄÄSTÄ TAI MAASTA?
4. MITTAAMALLA JA VERTAILEMALLA VOIT PARANTAA Sadon määrä kgka/ha 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 14200 9660 10200 9857 8466 8330 8251 7307 7417 6031 6340 7018 7010 7993 8681 7050 7200 7400 6850 6600 6700 5800 5130 3827 4804 2790 ka 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25
Benchmarking-nurmiryhmistä saa lisää pelisilmää ja innostusta kehittämiseen-> taloudellista hyötyä Tulee otettua itsestä enemmän irti Havainnointitaktiikkani on parantunut. Todellinen onnistuminen vaatii tällaista asioiden ja tulosten mittaamista, että tiedetään miten hyvin on oikeasti onnistuttu Syy- ja seuraussuhteen ymmärtäminen on tärkeää joka vuoden säissä, että tietää kuinka kannattaa edetä. Nurmiseos on mennyt ihan uusiksi, muuttunut monipuoliseksi Joka vuosi tulee enemmän säilörehua samalta alalta. Ryhmän aikana karjamääräni on kasvanut, mutta säilörehualaa on tarvittu suhteessa vähemmän lisää, kun nurmitoiminta on tehostunut KOMMENTIT YHDESTÄ ESIMERKKIRYHMÄSTÄ, KYSYTTY 12-2014
Helppoa kuin heinänteko, kun tietää mitä kannattaa muuttaa ja miten MÄÄRÄ Nurmiseos Perustamistapa: riviväli ja suojakasvi Viljelykierto ja täydennyskylvö Kasvukunto: maa ja ph, pituus Ravinteiden otto Satotason mittaus LAATU Ravinteiden otto Nurmiseos: Sulavuus, valkuainen, kuitu Seoksen kasvurytmi Rehuanalyysit Korjuuajan valinta Korjuun onnistuminen Säilönnän onnistuminen Hävikit HINTA Maittavuus, ruokinnallinen arvo Harkittu koneketju Koneyhteistyö ja urakointi Sujuvuus ja työtavat Johtaminen Rehun korjuun ja säilönnän osaaminen
KIITOS! Anu Ellä Huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi