Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen

Samankaltaiset tiedostot
Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Poimintoja asiakkaan näkökulmasta: vaikuttavuus ja sen mittaaminen

Etäkuntoutus eri toimijoiden yhteistyönä. Sari Koski

Diabeteskeskus Diabetesliiton keskustoimisto ja kurssikeskus sijaitsee n. 25 km Tampereen keskustasta Näsijärven rannalla Aitolahdessa

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

Raskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 8097/ /2013

OSAAMISKARTTAPALVELU DIABETESOSAAMISEN KEHITTÄMISEKSI

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Toimintamme tarkoitus

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Diabeetikon kuntoutus

Ravitsemuskoulutuskysely sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille

DEHKO-raportti 2003:3. Diabeetikoiden hoidonohjauksen laatukriteerit Suomen DESG ry:n laatukriteerityöryhmä

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella

Terveydenhuollon työntekijöiden valinnanvapausasenteet

ETÄPALVELUT TUKEVAT ENNALTAEHKÄISYÄ JA MILLÄ TAVALLA DIABETEKSEN HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena

Piuhan päässä on ihminen. DESG-seminaari Diabeteshoitaja Tiina Salonen

Artikkelimatskua. Kuntoutusprosessi Toimivaa (+) Kehitettävää (-) Selitykset / perustelut Kehittämisideat Hoitoon pääsy / ensiapu.

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely

Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

PITKÄAIKAISSAIRAIDEN NÄKEMYKSIÄ OMASTA JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISTEN OSALLISTUMISESTA LÄÄKEHOITONSA TOTEUTUKSEEN

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Prosessin nimi Prosessin tavoite Prosessin omistaja Prosessin käyttäjät Laatija/päivittäjä: Hyväksytty: Diabetesvastaanoton.

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä Annikki Niiranen 1

Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi kehittämishankkeen prosessikuvaus

Terveydenhuoltoyksikön valvontahavaintoja. Terveydenhuoltoyksikön päällikkö Anne Hiiri

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lapehanke

Tehyn. avain- sanat. päättäjille

Diabeetikon sosiaaliturva. Laura Tuominen-Lozić Järjestösuunnittelija Suomen Diabetesliitto ry

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus?

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN

VALTUUSTOSEMINAARI POHJAKSI PANEELIKESKUSTELUUN. Sinikka Bots, ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

Perusterveydenhuollon asiakkuuden uudet ulottuvuudet. Tampere

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

KOTIHOIDON TOIMINTAKULTTUURIMUUTOS

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus

HYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi

40 vuotta potilaan parhaaksi

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA Etelä-Pohjanmaalla

HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS

Väliraportti PALLIATIIVISEN HOIDON JA SAATTOHOIDON TILA SUOMESSA. Alueellinen kartoitus ja ehdotuksia laadun ja saatavuuden parantamiseksi

Suuntima Hyvän tekeminen on myös taloudellisesti tehokasta

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Liittyvä Voima Collaborative Intensity Kumppanuusmalli työelämän ja korkeakoulun osaamistiivistymänä ESPOO TYÖELÄMÄKUMPPANINA

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Pth-yksikön toiminta, järjestämissuunnitelma ja etäpalveluiden mahdollisuudet Päivi Hirsso, yleislääkäri, LT Pth-yks.

Marko Vatanen

Erikoissairaanhoidon toimintalukujen, tulosten ja laadun mittaaminen. Hallintoylilääkäri (evp.) Erkki Kujansuu, PSHP

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Diabetesbarometri 2015

Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli?

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Potilasasiamiehen vuosi 2017

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa

Hoitajien tiimityö ja johtaminen vaikutukset haastavassa työyhteisössä Mielenterveyden teemapäivä

Kuntoutus ja sopeutumisvalmennus lasten diabeteksessa. Päivi Keskinen Lasten diabeteslääkäri, lastenendokrinologi Tays, lastentautien vastuualue

Muutoksia maksuttomien hoitotarvikkeiden jakeluun alkaen

Kokeillaan jotain toisin kokemuksia nuorten aikuisten verkkokursseilta

VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN

/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

Ikäneuvo hanke: Tilannekatsaus

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

Terveys ja talous 2016

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi

TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS Tiina Larsson tarkastuslautakunnan puheenjohtaja

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

HOITOTARVIKE- JA VALINEJAKELU PERUSTEET:

RYHMÄ 1: Osaamistavoitteiden määrittely: Nykytila

Sähköiset menetelmät aikuisten diabeteksen hoidossa Tyyppi 2 tutuksi

KOHTAAMISIA VANHUSTYÖN ARJESSA

Osaaminen - halua, kykyä ja tekniikkaa. Oulu

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Kuntoutus osaksi hoitoketjua onko hyvin suunniteltu puoliksi tehty?

Ammattilaisten näkemys uusista omahoitopalveluista. Sari Kujala,

SISÄLLYSLUETTELO LASTEN DIABETEKSEN HYVÄN HOIDON LAATUKRITEERIT 4. Laatukriteerityöryhmä ja sille asetettu tehtävä 4. Laadunhallinnan suositukset 4

Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus

Työryhmäkysymykset THL

Lataa Lääkärijohtaja - lääkäri vai johtaja? - Mirja Tuomiranta. Lataa

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa

Lataa Diabeetikon hoidonohjaus. Lataa

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Transkriptio:

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen 1

Diabetesta sairastavien hoidon laadun ulottuvuudet Prosessit Resurssit Tulokset Vaikuttavuus Potilaskeskeisyys Oikea-aikaisuus Osaaminen Potilasturvallisuus Euro diabetes index 2014, Stakes 2008, Diabetesliitto 2003, Diabetesliitto 2002 2

Laatu organisaation (johdon) näkökulmasta Toiminnan suunnittelu Strategia Toiminnan ohjaus Hoitoketjut Rekrytointi / perehdyttäminen Työnjako Osaamisen varmistaminen Täydennyskoulutuksen varmistaminen Potilasturvallisuus Hoitotulokset, vaikuttavuus, kustannusvaikuttavuus 3 Wiili-Peltola 2005, Tuomiranta 2002, Viitala

Laatu henkilöstön (työntekijöiden) näkökulmasta Asiakkaiden / potilaiden yhdenvertainen kohtelu Yksilöllisten tarpeiden huomiointi Tehtäväkohtaisen osaamisen varmistaminen Tiimityön toimivuus Jatkuva kouluttautuminen Työn kehittäminen Resurssit / hoidossa tarvittavat välineet Hoitoketju Hoitotulokset 4 Gröndahl & Leino-Kilpi 2013, Suonsivu 2003

Laatu diabetesta sairastavien näkökulmasta Hoitoonpääsy Valinnanvapaus Tiedonsaanti Osaavien ammattilaisten ohjaus ja tuki Hoidon jatkuvuus Hoidon eteneminen, tuloksellisuus Diabetesliitto 2014. Gröndahl & Leino-Kilpi 2013 5

Johdon näkemys omahoidon ohjausresursseihin (n=123) Diabetesliitto 2015 6

Omahoidon ohjauksen henkilöresurssien kehittämistarpeet (n=365) Diabetesliitto 2015 7

Resurssit diabeetikoiden kokemana (n=832) Tyypin 1 diabetesta sairastavat ovat huolissaan terveydenhuollon henkilöstön, erityisesti lääkäreiden diabetesosaamisesta. Tyypin 2 diabeetikot ovat huolissaan ylipäätään hoitoon pääsemisestä ja vastaanottoaikojen niukkuudesta. Tällä hetkellä kunta ei pysty tarjoamaan minulle käytännössä muita palveluita kuin hoitotarvikejakelun (josta en saa liuskoja tarpeitani vastaavasti) sekä laboratoriokokeet. Monet kertovat pääsevänsä diabeteshoitajan ohjaukseen vain 1 2 kertaa vuodessa ja lääkärille vielä harvemmin. Terveydenhuoltohenkilöstön, etenkin lääkärien vaihtuvuus, ja sen vaikutukstus ohjauksen toteuttamiseen. Niukoista vastaanottoajoista iso osa 8 kuluu 6.10.2016 aikaisemman kertaukseen ja omien asioiden Esityksen nimi / Tekijä kertomiseen. Diabetesliitto 2015

Hoitoketjukuvausten yleisyys terveydenhuollon ammattilaisten kertomana (n=365) Diabetesliitto 2015 9

Hoidonohjauksen yksilöllisyys (n=365) Diabetesliitto 2015 10

Hoidonohjauksen käytänteet diabeetikoiden näkemys (n=832) Huolta aiheuttavat hoitovälineiden riittävä saatavuus, verensokerimittareiden kilpailuttaminen ja laatu, hoitomuotojen valinnan mahdollisuus ja rajoitukset esimerkiksi pumppuhoidon saatavuus sekä terveydenhuollon henkilöstön osaaminen ja hoidon yksilöllisyyden puute. Elintapaohjauksen vähäisyys Lähes kaikki kyselyihin vastanneet kiinnittävät huomiota hoidon jatkuvuuteen tai pikemminkin sen puutteeseen. Hoitoyksikköön ei saa helposti yhteyttä eikä ilmaistuihin ongelmiin vastauksia. Puuttuu mahdollisuus saada kysymyksiin nopeasti (esim. viikossa) vastauksia hoitotaholta ilman erillistä lääkäriaikaa. Monet kokevat olevansa tuuliajolla. Diabetesliitto 2015 11

Omahoidon ohjauksen sisällölliset kehittämistarpeet (n=365) Diabetesliitto 2015 12

Kehittämiskohteet terveydenhuollon päättäjien mielestä (n=123) Diabetesliitto 2015 13

Kehittämistarpeet diabeetikoiden mielestä (n=832) Lisää hoidon yksilöllisyyttä, toimivampaa vuorovaikutusta sekä asiantuntijuutta käsiteltävänä olevissa asioissa. Hoidonohjaukseen panostamista, asioiden kertaamista, panostusta psyykkiseen huomiointiin, hoitoväsymyksen tunnistamiseen, hoidossa jaksamisen tukemiseen ja asioiden puheeksi ottamiseen ja käsittelyyn. Toivelistalla on myös mahdollisuus vertaistukeen, jalkojenhoitoon ja ravitsemusterapeutin konsultaatioon. Diabetesliitto 2015 14

Tarvittavat toimenpiteet Resursointi. Joillakin alueilla tarvitaan lääkäriresurssia, joillakin taas psykologiresurssia. Joissakin organisaatioissa kyse on hoitopolkujen kehittämisestä ja hoidontarpeen arvioinnista. Tarpeiden arviointi on haastavaa, mikäli organisaatiossa ei ole tehty systemaattisesti hoitosuunnitelmia eikä käytetä minkäänlaista hoidon laadun seurantajärjestelmää. valtakunnallisesti yhtenäiset hoitolinjat. Olisi hyvä käydä keskustelua esimerkiksi insuliinipumppujen myöntämisen perusteista: miksi jossain pumpun saa helpommin kuin muualla tai miksi toisin paikoin on mahdollisuus hoidonohjauksen ilta-aikoihin, mutta toisin paikoin ei. 15

Tarvittavat toimenpiteet Omahoidon tukeen uusia menetelmiä ja tehostamista. Terveydenhuollon nykyiset rajalliset vastaanottoresurssit eivät useinkaan riitä aitoon kohtaamiseen ja diabeetikon kuunteluun. Hoidon jatkuvuus puuttuu monesta organisaatiosta, jossa painitaan riittämättömien resurssien kanssa. Monella paikkakunnalla etenkin lääkärille pääseminen on sattumanvaraista, eikä systemaattisia seurantakäyntejä kyetä järjestämään. Hoitajat joutuvat ottamaan vastuuta asioista, joihin he eivät ole saaneet tai edes mahdollisuudessa saada riittävästi koulutusta. Tarpeelliset seurantakäynnit olisi varmistettava jokaiselle. Hoitoon käytettävien resurssien tehokkaampi järjestäminen, hoidon keskittäminen 16

Esityksen tausta-aineisto Diabetesliitto 2002. Diabeetikon hyvän hoidon laatukriteerit Diabetesliitto 2003. Diabeetikoiden hoidonohjauksen laatukriteerit. Diabetesliitto 2014. Tyypin 1 diabetesta sairastavien hoidon kehittäminen Diabetesliitto 2015. Diabetesbarometri Euro diabetes index 2014. Health Consumer Powerhouse. Gröndahl W, Leino-Kilpi H. 2013. Potilaslähtöinen hoidon laatu - näkökulma arviointiin Stakes 2008. Pekurinen M, Räikkönen O, Leinonen T. Tilannekatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon laatuun vuonna 2008. Suonsivu K. 2003. Kun mikään ei riitä. Hoitotyöntekijöiden masennuksen kokemukset ja niiden yhteydet työyhteisötekijöihin. Väitöskirja Tampereen yliopisto Tuomiranta m. 2002. Lääkärijohtaja lääkäri vai johtaja. Tutkimus lääkärijohtajien roolijännitteistä ja johtajaroolin omaksumisesta erikoissairaanhoidossa. Väitöskirja Tampere Viitala R. 2002. Osaamisen johtaminen esimiestyössä. Väitöskirja Vaasan yliopisto Wiili-Peltola E. 2002. Sairaala muutosten ristipaineissa. Väitöskirja Tampereen yliopisto 17

Kiitos sari.koski@diabetes.fi 18