Hattulan keskeisten alueiden osayleiskaava PALAUTERAPORTTI Osallistumis- ja arviointisuunnitelma VIRANOMAISLAUSUNNOT LAUSUNNON HUOMIOON OTTAMINEN 1) Hattulan rakennuslautakunta (valmistelijana rakennustarkastaja Jorma Immonen) Rakennuslautakunnalla ei ollut huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. - 2) Hattulan sivistyslautakunta (valmistelijana sivistystoimenjohtaja Timo Laine) Sivistyslautakunnalla ei ollut huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. - 3) Hämeen liitto (kehittämispäällikkö Matti Lipsanen, suunnittelupäällikkö Heikki Pusa) Lausunnossa todetaan, että osayleiskaavan avulla luodaan mm. edellytyksiä Janakkala-Hämeenlinna- Parola joukkoliikenteen laatukäytävän kehittymiselle. Merven teollisuusalueen osalta aluerajauksessa tulee huomioida myös pitkän aikavälin kehittämistarpeet. Pääradan aluevarausten osalta on hyvä varautua 1-2 lisäraiteen rakentamiseen. Tavoitteisiin tulee lisätä mm. ilmastonmuutoksen hallinta, Parolan keskustaajaman tiivistäminen ja liikenneolosuhteiden parantaminen koko alueella. Arvokkaiden kulttuuriympäristöjen säilyminen tulee varmistaa riittävillä suojavyöhykkeillä. Suunnittelualueen etelärajalla tulee tehdä tiivistä yhteistyötä Hämeenlinnan kaupungin kanssa ja nk. pehmeiden arvojen (mm. virkistysalueet ja kulttuuriperintö) merkitystä ei saa sivuuttaa. Lausunnossa esitetään myös lisäys Hämeenlinnan seudun kehittämistyötä koskevaan kohtaan sekä täydennyksiä aiemmin tehtyjen selvitysten luetteloon. Kaavaluonnoksessa uudet asuinalueet on sijoitettu ensisijaisesti jo toteutuneiden asuinalueiden yhteyteen. Asumisen keskittäminen ja tiivistäminen tukee joukkoliikenteen kehittämistä alueen pääväylillä (Pälkäneentie, Hattulantie, Aulangontie, rautatie) sekä uusien joukkoliikenneyhteyksien syntymistä Parolan pohjoisosassa ja Rietoon alueella. Merven alueelle on osoitettu laajoja aluevarauksia uutta tuotanto- ja teollisuustoimintaa varten. Uusia ja olemassa olevia alueita palvelee myös Merven uutta eritasoliittymää varten osoitettu aluevaraus. Arvokkaat kulttuuriympäristöt pyritään säilyttämään osoittamalla kaavassa tarpeellisessa määrin tiedossa olevat kulttuuriympäristökohteet- ja alueet suojelua ja säilyttämistä edellyttävin merkinnöin. Virkistysaluevaraukset säilyvät pääsääntöisesti voimassa olevan osayleiskaavan mukaisina. Lausunnossa mainittuja tavoitteita, lähtötietoja ja aiempien selvitysten luetteloa on täydennetty OAS:n päivitysten ja kaavaselostuksen laatimisen yhteydessä. 4) Hämeenlinnan kaupunki (Hämeenlinnan kaupunginhallitus, yleiskaavapäällikkö Jaakko Välimaa) Hämeenlinnan kaupungilla ei ollut huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Lausunnossa todetaan, että uusien asemakaavaalueiden jatkosuunnittelussa kuntarajan tuntumassa on hyvä pyrkiä sovittamaan Hattulan ja Hämeenlinnan maankäyttötavoitteet toisiinsa. Vanajaveden itäpuolella on tärkeää, etteivät Hattulassa tehtävät ratkaisut kasvata Aulanko-Rahkoila maantien ja Aulangontien liikennemääriä. Kaava-alue rajoittuu eteläreunaltaan Hattulan ja Hämeenlinnan väliseen rajaan. Osayleiskaavaluonnoksessa Hattulan puolelle Katinalaan rautatien ja moottoritien väliselle kapealle suikaleelle osoitettu maa- ja metsätalousalue muodostaa pohjoisen rajan Hämeenlinnan yleiskaavan TYalueelle. Katinalan suojaviher- ja asuinpientaloalueet rajoittuvat Hämeenlinnan puolella maa- ja metsätalousalueeseen. Pälkäneentien itäpuolella Hattulan maatalous-, lähivirkistys- ja muinaismuistoalueet rajautuvat Hämeenlinnan puolella MY- ja muinaismuistoalueisiin. Pekolassa Hattulan puolelle osoitetut luonnonsuojelu-, maa- ja metsätalous-, sekä maisemallisesti arvokkaat peltoalueet rajautuvat Hämeenlinnan lähivirkistys- ja MU-alueisiin. Liikenteellisten vaikutusten arvioinnin mukaan Aulanko-Rahkoila- tien eteläpään liikennemäärä kasvaa Hat- 1(31)
tulan puolella vuoteen 2030 mennessä noin 13%, vaikkei uusia AO-alueita otettaisi käyttöön lainkaan. Mitoitusennusteen mukainen liikennemäärän kasvu on tähän nähden noin 19% ja maksimiennusteen noin 46%. Maksimiennusteen toteutuminen on hyvin epätodennäköistä, sillä se edellyttäisi kaiken väestökehityksen edellyttämän uuden asuinrakentamisen keskittämistä Aulangontiehen tukeutuville AO-alueille. 5) Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi (vt. ympäristötoimen johtaja Juha Lahti, ympäristötarkastaja Heli Jutila) Lausunnossa todetaan, että kaava-alueella on merkittäviä maisemallisia, kulttuurihistoriallisia ja luontoarvoja. Selvityksissä tulisi erityisesti tarkastella joukkoliikenteen toimivuutta ja pohjavesioloja Merven alueella. Laadittaviin selvityksiin tulee lisätä meluselvitys (moottoritie, rautatie, Pälkäneentie). Kaavan vaikutuksia tulisi tarkastella myös teknisen huollon verkostojen ja ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta. Lausunnossa esitetään myös täydennys aiemmin tehtyjen selvitysten luetteloon ja huomautetaan, että kaavan aikataulu vaikuttaa liian kiireiseltä. Alueen maisemalliset, kulttuurihistorialliset ja luontoarvot pyritään selvittämään ja ottamaan huomioon mahdollisimman kattavasti. Koko kaava-alueen joukkoliikenteen toimivuutta tullaan tarkastelemaan kaavan yhteydessä laadittavassa liikenneselvityksessä. Merven teollisuusalueen tarkempi pohjavesiselvitys laadittaneen alueen asemakaavoituksen ja rakentamisen yhteydessä. Melu- ja tärinäselvityksiä edellytetään tehtäväksi osayleiskaavaluonnoksessa osoitettujen uusien asuin- tai muiden ympäristöhäiriölle alttiiden alueiden asemakaavoituksen ja käyttöönoton yhteydessä. Kaavan arvioitavien vaikutusten sekä aiempien selvitysten luetteloa on täydennetty OAS:n päivitysten ja kaavaselostuksen laatimisen yhteydessä. 6) Hämeen tiepiiri (maankäytön asiantuntija Minna Huttunen) Hämeen tiepiirillä ei ollut huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. - 7) Hämeen ympäristökeskus (arkkitehti Annu Tulonen) Lausunnossa todetaan, että OAS on käsitelty kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa ja lausunto korvataan sähköpostitse toimitetuilla kommenteilla. Kommenteissa esitetään täydennyksiä aiemmin tehtyjen selvitysten ja tavoitteiden luetteloon ja huomautetaan, että arvioitavia vaikutuksia on täydennettävä kulttuuriympäristöön, pohjaveteen, kaava- ja kuntatalouteen kohdistuvien vaikutusten osalta. Laadittaviin selvityksiin tulee lisätä muinaisjäännösinventoinnit sekä tarvittaessa melu- ja tärinäselvitykset. Lausunnossa mainittuja tavoitteita ja lähtötietoja sekä selvitysten ja arvioitavien vaikutusten luetteloita on täydennetty OAS:n päivitysten ja kaavaselostuksen laatimisen yhteydessä. Aiempia muinaisjäännösinventointeja on täydennetty kaavan valmisteluvaiheessa laadittujen karttaanalyysin ja historiallisen ajan kylätonttikartoituksen avulla. Melu- ja tärinäselvityksiä edellytetään tehtäväksi osayleiskaavaluonnoksessa osoitettujen uusien asuin- tai muiden ko. häiriölle alttiiden alueiden asemakaavoituksen ja toteuttamisen yhteydessä. 8) Kanta-Hämeen pelastuslaitos (johtava palotarkastaja Raimo Niemi) Pelastusviranomaisella ei ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmissa esitettyihin tavoitteisiin. Lausunnossa todetaan, että pelastuslaitoksen toimintavalmiusajan riittävyys tulee arvioitavaksi silloin, kun kaava-alueen pinta-ala tai rakentamistehokkuus kasvaa. Ympäristölle vaaraa tai haittaa tuottavan teollisuusrakentamisen sallivia alueita vältetään sijoittamasta tärkeille tai vedenhankintaan soveltuville pohjavesialueille. Teollisuusrakentamiseen tarkoitettuja alueita tulee voida lähestyä kahdesta toisistaan riippumattomasta suunnasta. Sammutusveden hankinta tulee huomioida arvioitaessa vaikutuksia teknisen huollon järjestämiseen. Lausunnossa annetut ohjeet otetaan huomioon uusien teollisuusalueiden sijoituksessa ja rajauksessa. 9) Museovirasto (yli-intendentti Helena Taskinen, tutkija Eeva-Liisa Schulz) 2 (31)
Lausunnossa todetaan, että kaavoitusta varten laadittaviin selvityksiin on lisättävä historiallisen ajan muinaisjäännösinventointi. Inventoinnissa tulee selvittää ainakin keskiaikaisten kylätonttien sijainti ja historialliset tielinjat. Lausunnossa esitetään myös täydennyksiä aiemmin tehtyjen selvitysten luetteloon. Aiempia muinaisjäännösinventointeja on täydennetty kaavan valmisteluvaiheessa laadittujen karttaanalyysin ja historiallisen ajan kylätonttikartoituksen avulla. Lausunnossa mainittuja tavoitteita ja lähtötietoja sekä selvitysten ja arvioitavien vaikutusten luetteloita on täydennetty OAS:n päivitysten ja kaavaselostuksen laatimisen yhteydessä. 10) Puolustusvoimat (everstiluutnantti Arto-Pekka Nurminen, everstiluutnantti Risto Rautavirta) Lausunnossaan Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta ilmoittaa olevansa osallinen ja pyytää toimittamaan suunnittelukokousten kutsut myös Panssariprikaatiin. Lausunnossa todetaan, että kaavoituksessa tulee erityisesti ottaa huomioon, ettei asutusta tai muuta melulle altista toimintaa sijoiteta liian lähelle Puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueita. Lausunto otetaan huomioon kaavan suunnittelun yhteydessä. (Puolustusvoimat on toimittanut kuntaan tiedot ampuma- ja harjoitusalueiden melutasoista heinäkuussa 2009.) 11) Ratahallintokeskus (kunnossapitoyksikön päällikkö Risto Heinonkoski, lakimies Laura Kuistio, ylitarkastaja Otso Kärkkäinen) Lausunnossa todetaan, että kaavoituksessa on noudatettava Kanta-Hämeen maakuntakaavan pääratoja ja sivuraiteita koskevia määräyksiä. Radan melualueelle (tasaisessa maastossa 200m) ja tärinälle herkälle maaperälle ei tule kaavoittaa näistä häiriintyvää maankäyttöä. Kaavoituksessa on noudatettava valtioneuvoston antamaa periaatepäätöstä melutason ohjearvoista sekä VTT:n selvityksen (tiedote 2278/2004) mukaisia tärinään liittyviä suosituksia. Uudet yhteydet radan poikki tulee osoittaa eritasoratkaisuin, eivätkä kaavassa esitetyt ratkaisut saa houkutella radan ylityksiin muilta kohdilta. Lisäksi lausunnossa ilmoitetaan, että Ratahallintokeskus ei osallistu uuden maankäytön johdosta aiheutuviin mahdollisiin melun ja tärinän torjunnan kustannuksiin. Lausunto otetaan huomioon kaavan suunnittelun yhteydessä. Kunnan tavoitteet pääradan varren maankäytöstä ovat kuitenkin joiltain osin ristiriidassa lausunnossa esitettyihin ohjeisiin nähden. Kaavassa ei esitetä uusia radan ylittämistä tai alittamista edellyttäviä maankäyttöratkaisuja. Melu- tai tärinäalueille sijoittuvien mahdollisten uusien rakentamiseen varattujen alueiden melunsuojauksen toteuttamisvelvollisuus osoitettaneen kaavamääräyksellä maanomistajan vastuulle. 3(31)
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTEN MIELIPITEET MIELIPITEEN HUOMIOON OTTAMINEN 1) Petteri Mäkelä 1. Pitkäniitty (AO/AR) omakotialueen laajennus: luontoselvitys/melu/rakennettavuus (mukana aktyössä) 2. Piipala (AO) omakotialueen laajennus (mukana aktyössä) 3. Rinteenkuja (AO) 5kpl (mukana aktyössä) 4. Kouratie (AO) 1-2 riviä 5. Visio Katinalan ranta-alueen kehittämisestä 6. VT3:n ja radan välisen osayleiskaavan TY-alueen (1 ha) asemakaavoittaminen TY:ksi Mielipiteessä esitetyt ehdotukset uusiksi asuinalueiksi voidaan kohtia 5 ja 6 lukuun ottamatta ottaa huomioon osayleiskaavaa laadittaessa. Katinalan ranta-alue sijoittuu maisemallisesti arvokkaalle kulttuurimaisema-alueelle, joka on vahvistetussa maakuntakaavassa osoitettu virkistysalueeksi. Alueen rakentaminen olisi myös mm. valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaista (kulttuuriympäristö, tulvavaara, liikennemelu) ja lisäksi alueen rakennettavuus on heikosti kantavasta maaperästä johtuen erittäin huono. Moottoritien ja pääradan välinen alue on voimassa olevassa osayleiskaavassa osoitettu TY:ksi, mutta uudessa kaavassa alueen käyttötarkoitus muuttunee puutteellisen liikenneverkon vuoksi joko suojaviher-, tai maa- ja metsätalousalueeksi. 2) Juha Honkasaari 1.Maatilakeskuksen rakennusoikeus ja laajennus AV AP:ksi tai AM:ksi 2. KT 57 ja Katinalantien väli PL => KL liikerakentamiseen 3. Katinalantien länsipuoli yleiskaavan AP-5, AP pientaloalueeksi 4. Katinalan ja Parolan välinen peltoaukea => AP 5. Katinalanlahden ranta-alueen visio (vrt. Mäkelä) Mielipiteen kohdat 1 ja 3 voidaan ottaa huomioon kaavaa laadittaessa. KT57:n ja Katinalatien välinen alue sijoittuu maisemallisesti arvokkaalle kulttuurimaisema-alueelle. Myöskään liikenteelliset olosuhteet eivät tue alueen osoittamista liikerakentamiseen. Myös kohdassa 4 tarkoitettu maa-alue sijoittuu kulttuurimaisema-alueelle ja lisäksi pääradan melu- ja tärinäalueelle, jolle uuden asuinrakentamisen sijoittaminen ei ole suositeltavaa. Katinalan ranta-alueen rakentamista on käsitelty mielipiteen 1 yhteydessä. 3) Eija Rintakoski Pappilanniemen sairaala-alueen rauhoittaminen ja liikennejärjestelyt (mukana aktyössä) Pappilanniemeen ei osoiteta osayleiskaavassa nykyisestä poikkeavaa tai alueen liikennettä lisäävää maankäyttöä. 4) Jarmo Valtari 1. Kotipellon 6:10 puistoalue (PL), vanha puimala >uusi konesuoja/viljankuivuri 2. Katinalanlahden Herransuonrannan puisto/vesialueen rajaus rantaviivan mukaiseksi Mielipide voidaan ottaa huomioon kaavaa laadittaessa. 5) Sakari Mäkelä 1. Puusepäntien varren rakentamattomien AO-tonttien siirto ja tieyhteys Ruotupellon palstalle 2. Tilan Katinala, Rautapaari 11:34 osoittaminen asumiskäyttöön Mielipide voidaan ottaa huomioon kaavaa laadittaessa. 6) Leena Carelse ja Elina Heinisuo 4 (31)
Pappilanniemi: avoin maisema, ei lisärakentamista Pappilanniemeen ei osoiteta osayleiskaavassa nykyisestä poikkeavaa maankäyttöä. 7) Risto Sireen ja Mika Uotila AO-alueen laajennus Keltomäellä Mielipide voidaan ottaa huomioon kaavaa laadittaessa niiltä osin, kuin uudisrakentamista ei sijoitu maisemallisesti arvokkaalle peltoalueelle. 8) Innoteam Kiinteistöt Oy: Parolan Korpiniitty 5 kpl asuinkerrostaloja entisten joukkoon Mielipide voidaan ottaa huomioon kaavaa laadittaessa. 9) Mikkola Jukka Pekka Kortteli 4 Kirkkotiellä TY =>TY-1 kuten Yllityssä mahdollistaa asuinrakentamisen, TY=>AO, (VL-alueet AO:ksi ei) Käyttötarkoituksen muuttamisen edellytykset tutkitaan kaavan valmisteluvaiheessa. Alueen tarkempi maankäyttö ratkaistaan asemakaavassa. 10) Eriksson Jouni ym. Tilojen Tenhiälä RN:o 4:9, 4:255 ja 4:256 muuttaminen A-alueeksi. Käyttötarkoituksen muuttamisen edellytykset tutkitaan kaavan valmisteluvaiheessa. 5(31)
Kaavaluonnos VIRANOMAISLAUSUNNOT LAUSUNNON HUOMIOON OTTAMINEN 1) Hattulan rakennuslautakunta (valmistelijana rakennustarkastaja Jorma Immonen) Rakennuslautakunnalla ei ollut kaavaluonnoksesta huomautettavaa. Ei toimenpiteitä. 2) Hattulan sivistyslautakunta (valmistelijana sivistystoimenjohtaja Timo Laine) Sivistyslautakunnalla ei ollut kaavaluonnoksesta huomautettavaa. Ei toimenpiteitä. 3) Hattulan vapaa-aikalautakunta (valmistelijana v. vapaa-aikatoimenjohtaja Jari Salmela) Vapaa-aikalautakunta toimittaa tekniseen yksikköön päivitetyt ulkoilu- ja moottorikelkkareittikartat jotta reitistöt voidaan sijoittaa kaavaan oikeille paikoilleen. Kaavaan tulee lisätä kevyen liikenteen väylät Teollisuustieltä Merven suuntaan, Rahkoilasta Lepaan suuntaan ja Radanvarsitielle (merkinnän jatkaminen). Huomioitava olisi myös ratsastusreitistöt soveltuvin osin, kevyen liikenteen sillan/väylän varaus Pappilanniemeen, keskustan viheralueen lisääminen ja kesantoalueen vähentäminen Parolan pallokentän tuntumassa sekä ulkoilureitti Teollisuustielle. Kevyen liikenteen yhteysvaraus Alhaisista Pappilanniemeen merkitään ohjeellisena kevyen liikenteen yhteystarpeena. Ulkoilureittien osalta on tarkastelumittakaavassa mahdollista osoittaa vain viheryhteysnuolet sekä ohjeelliset ulkoilureitit. Osayleiskaavaan ei merkitä moottorikelkkareittejä ja tiestön osalta merkitään ainoastaan alueellinen pääliikenneverkko. Ulkoilu- ja muiden reittien sekä kevyen liikenteen väylien varauksiin palataan alueen tarkemman kaavoituksen yhteydessä. Radanvarsitiellä on kyseessä ajoyhteyden jatkaminen Hämeenlinnan suuntaan, joka merkitään tieliikenteen yhteystarpeena. 4) Hattulan maankäyttötoimikunta Ulkoilureitit (olemassa olevat latureitit) tulee säilyttää kaavassa, mutta reittien sijainti on täsmennettävä. Yhtenäisiä viheralueita ei tule pirstoa. Suojelukohteiden kaavamääräykset tulee saattaa joustaviksi maanomistajien kannalta. Kaavan suunnittelualueen rajausta tulee muuttaa Tyrvännön tien varressa siten, että suunnittelualue päättyy AP-alueeseen nykyisen M- alueeseen päättyvän rajauksen sijaan. Pekolaan osoitettu VU merkintä tulee muuttaa MU merkinnäksi. Ilamossa kunnan omistamat maa-alueet tulee huomioida merkinnöin AO / AP / AT. Lausunto huomioidaan kaavan jatkosuunnittelussa. 5) Hattulan perusturvalautakunta Ei lausuntoa Ei vastattavaa. 6) Hämeen liitto (maakuntajohtaja Juhani Honka, hallintopäällikkö Kaisa Hemilä) Lausunnossa todetaan, että päärataa koskevat kehittämistavoitteet tulee ottaa huomioon osayleiskaavaehdotusta laadittaessa ja alueiden asemakaavoituksessa. Merven teollisuusalueen laajentaminen tekee uuden eritasoliittymän toteuttamisen ajankohtaiseksi ja asia tullaan huomioimaan uuden vaihemaakuntakaavan valmistelussa. Maakuntakaavaan sisältyvän uuden ohjeellisen yhdystien Parola-Kistula asemaa ei voida arvioida kaavaluonnoksen perusteella liikenteellisen tarkastelun niukkuudesta johtuen. Vaikutukset liikenneverkkojärjestelmään ja sen ongelmakohdat tulee jatkovalmistelussa tuoda esiin selkeämmin. Pekolaan osoitettu uusi asutus lisää Aulangontien liikennemääriä, mutta vaikutus riippuu liikennöintisuuntien jakautumisesta. Pääradan raidevarauksen tarkemmasta sijoittumisesta on valmistunut raportti (Pöyry). Pääradan lisäraideraiteen tilanvaraustarve huomioidaan jatkosuunnittelussa. Yllitty Katinala tieyhteyden jatko Hämeenlinnaan huomioidaan suunnittelussa sekä kunnanrajan toisella puolella oleva/suunnitteilla oleva maankäyttö. Liikenneverkon muutostarpeet huomioidaan mm. solmukohtien osalta. A-toimintojen ylimitoitusta tullaan tarkentamaan. Aulangontien Pekolan suunnan AP-asuinaluevarauksia muutetaan AT-tyyppisiksi. Tiilitehtaanrannan APasuinpientaloalueen osalta on kyseessä perusteltu poikkeaminen maakuntakaavasta. Jatkosuunnittelussa AP-alue osoitetaan A-asuinalueeksi ja viheryhteystarpeet osoitetaan yhteysmerkinnöin ja huomioidaan tar- 6 (31)
Tiilitehtaan ranta on maakuntakaavassa VL-aluetta. Yleiskaavassa alueen maankäyttöä on tutkittu tarkemmin ja luonnos poikkeaa perustellusti maakuntakaavasta. Alue sijaitsee liikenteellisesti haasteellisessa ja maisemallisesti keskeisessä paikassa. Alueen mitoitus ja suhde VL-alueeseen ratkaistaan asemakaavassa. Yleiskaavassa voitaisiin harkita esim. A/APmerkinnän käyttöä. Osayleiskaavan mitoitus on hyvin tavoitteellinen, ja Hämeen liitto esittää harkittavaksi alueiden käyttöönottojärjestyksen sisällyttämistä osayleiskaavaan. Suunnittelualueen etelärajalla tulee tehdä tiivistä yhteistyötä Hämeenlinnan kaupungin kanssa. Osayleiskaavatyö luo myös puitteet mm. alueen kulttuurihistoriallisten ja virkistyskäyttöarvojen sekä muiden asumisviihtyvyyteen liittyvien tekijöiden turvaamiselle, eikä niitä tule täydennysrakentamisen myötä heikentää. kemmassa kaavoituksessa. Kunta ei tule osoittamaan osayleiskaavassa uusien alueiden toteuttamisjärjestystä. Alueet toteutetaan asemakaavoittamalla ne hallitusti kokonaisuus kerrallaan. Asemakaavojen laadintaa ei tulla pirstomaan suunnittelualueella. 7) Hämeenlinnan kaupunki (Hämeenlinnan kaupunginhallitus, tilaajajohtaja Päivi Saloranta, palvelujohtaja Samuli Alppi) Osayleiskaavaluonnoksessa ei ole riittävällä tavalla huomioitu seudullisessa maankäytön kehityskuvassa ja kaupunkiseutusuunnitelmassa asetettuja tavoitteita. Erityisesti tämä näkyy asumisen sijoittelussa ja ylimitoitetuissa aluevarauksissa, joissa ei ole huomioitu taajamien ja yhdyskuntarakenteen tiivistämistavoitteita. Lisäksi aluevaraukset ovat paikoitellen ristiriidassa merkittävien suojelualueiden tai maakuntakaavan kanssa. Muilla kuin Parolan keskustaajamaan sijoittuvilla uusilla asuinalueilla on huomattava liikenteellinen merkitys myös Hämeenlinnaan. Vaikutusten arviointia ei ole tehty kaavan valmisteluvaiheessa. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon seudullinen yhdyskuntarakenne ja toimintojen sijoittuminen Hämeenlinnan rajalle sekä siitä aiheutuvat liikenteelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Asuinaluevaraukset ovat huomattavan ylimitoitettuja, mutta suunnitelmaa alueiden toteuttamisjärjestyksestä tai keskinäisestä korvaavuudesta ei ole laadittu. Keskustatoimintojen alueelle syntyvän uuden asuinrakentamisen vaikutuksia ei ole huomioitu. Esitetty mitoitus ja rakenne voivat aiheuttaa yhdyskuntarakenteen pirstoutumista ja hallitsematonta kehitystä. Esitettyjä asuntoaluevarauksia tulee tarkastella erillisinä vaihtoehtoina, joiden vaikutusten arvioinnin pohjalta valitaan toteutettava ratkaisu. Joillakin alueilla ei ole huomioitu Vanajaveden maisemaa, esihistoriaa, kulttuuriympäristöä ja luontoa koskevia selvityksiä. Vanajaveden rantavyöhykkeen rakentamista ja vapaa-alueita tulee käsitellä kuntarajoista riippumattomana kokonaisuutena ottaen huomioon asukkaiden ja maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Rantavyöhykkeelle on osoitettu huomattavasti arvokkaaseen maisemaan vaikuttavaa rakentamista. Loma-asumisen varauksia ei ole perusteltu. Uutta rakentamista on osoitettu myös valtakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaille alueille, joita tulisi tarkastella samojen periaatteiden mukaisesti kuin esim. Hämeenlinnan Visamäessä. Erityisesti Hurttalaan ja Katinalaan esitetty rakentaminen estää suojelutavoitteiden toteu- Maankäytön, asumisen ja liikenteen kehityskuva 2030 ei ole oikeusvaikutteinen kunnan kaavoitusta ohjaava suunnittelua rajoittava maankäytön ohjausväline. Kaavaluonnoksessa esitetyt uudet asuinaluevaraukset tukeutuvat kaikki olemassa oleviin asuinrakennusalueisiin, paitsi Teollisuustien pohjoispuolelle, Merventien varteen osoitetut laajat uudet AP-asuinpientaloalueet, jotka sijoittuvat lähes kokonaisuudessaan rakentamattomalle maalle. Ko. aluevaraukset on esitetty Keskeisten alueiden oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa, oikeusvaikutteisessa Mierolanvirran osayleiskaavassa sekä maakuntakaavassa. Kunta on käynnistänyt asemakaavoituksen Kotirinteen alueella. Hämeenlinnan kaupungin rajaan rajoittuvien uusien asuinalueiden tarkemmassa suunnittelussa tullaan tekemään asemakaavavaiheessa yhteistyötä Hämeenlinnan kaupungin kanssa, kuten maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kuntien rajalla tapahtuvan maankäytön suunnittelun ja osallisten vaikuttamisen tapahtuvan. Maakuntakaavan tai suojelualueiden kanssa ristiriidassa olevat aluevaraukset tullaan perustelemaan ja ne toteutetaan tarkemman kaavoituksen kautta. Tieyhteys Katinalasta Yllittyyn yhdistää Katinalan asuintaajaman liikenteellisesti Parolan palvelutaajamaan ja vähentää liikenneverkon painetta Pälkäneentiellä sekä parantaa Katinalan alueen asukkaiden palveluiden saatavuutta. Katinalaan osoitetut uudet asuinaluevaraukset ovat pääosin maakuntakaavan mukaisia. Aulangontien varren asuinalueista Pekolan suunnan uusien asuinaluevarausten osalta harkitaan merkintää AT luonnoksessa esitetyn AO merkinnän sijaan. Samoin Rahkoilan AP alueiden maankäyttövarauksen merkintää voidaan harkita muutettavaksi olemassa olevan rakenteen mukaisesti AO:ksi. Näin ollen Pekolan suunnan asuinrakennusalueet toteuttavat kylämäisen väljähkön asuinrakennusalueen henkeä ja asuinaluerakentaminen tiivistyy kohti Aulangontien varressa kohti Rahkoilaa. Liikenteelliset vaikutukset Hämeenlinnan suuntaan ohjataan maankäytöllisesti olevalle päätieverkolle, kantatielle 57 sekä valtatielle 3. Kunta ei tule osoittamaan osayleiskaavassa uusien 7(31)
tumisen. Mierolan ja Katinalan väliselle rantavyöhykkeelle sijoittuvalla rakentamisella ei ole perusteita maisemallisista ja ympäristöllisistä syistä. Myös Pappilanniemen, Tenholan ja Pekolan suunnalla sekä Merven teollisuusalueella maankäytön tulee perustua maisemallisten vaikutusten arviointiin. Katinalaan ja Pekolaan osoitettu uusi rakentaminen tarkoittaisi toteutuessaan huomattavaa väestön kasvua alueilla, jotka tukeutuvat palveluiden ja liikenteen osalta Hämeenlinnaan. Pekolan uudet alueet voidaan ottaa esitetyssä muodossa käyttöön vain jos nk. Panssaritie rakennetaan. Osayleiskaavassa tulee esitettyä tarkemmin kuvata ja määritellä rakentamistapa ja tehokkuus sekä vaikutukset liikenteeseen ja palveluihin. Esitettyjä aluevarauksia ei ole riittävästi tarkasteltu ympäristöhaittojen kannalta. Yleiskaavavaiheessa tulee tehdä selvitys rakentamisen mahdollisuuksista ja meluntorjunnan keinoista ja laatia niihin liittyvä vaikutusten arviointi. Meluntorjunnassa tulee noudattaa seudullisesti ja valtakunnallisesti yhtenäistä käytäntöä. Yhteenvetona Hämeenlinna kaupunki toteaa, että kaavan tulee noudattaa seudullisessa kehityskuvassa esitettyjä tavoitteita, kaavan mitoitus tulee tarkastaa lähemmäksi toteutuvaa tilannetta, vaihtoehtoisista malleista tulee tehdä vaikutusten arviointi, ylisuuresta mitoituksesta ja hajanaisista asuntoaluevarauksista tulee luopua ja Hämeenlinnan rajan tuntumaan sijoittuvia aluevarauksia tulee tarkastella seudullisen kokonaisuuden osana. Osayleiskaavaluonnokseen tulee liittää riittävä vaikutusten arviointi ja rajata sen avulla rakentamista siten, että säilytettävien maisemakokonaisuuksien arvo säilyy ja ympäristöhaitat voidaan torjua. Kaavan valmistelussa tulee noudattaa samoja periaatteita, tasoa ja valmistelua kuin muidenkin kuntien ja kaupunkien suunnittelutyössä. alueiden toteuttamisjärjestystä. Alueet toteutetaan asemakaavoittamalla ne hallitusti kokonaisuus kerrallaan. Asemakaavojen laadintaa ei tulla pirstomaan suunnittelualueella. Kaavassa on todettu olemassa olevat lomarakennuspaikat, jotka noudattavat voimassaolevaa oikeusvaikutuksetonta Keskeisten alueiden osayleiskaavaa. Uusia lomarakennuspaikkoja suunnittelualueelle ei ole osoitettu, eikä sellainen ole ollut kaavan tavoitteenakaan. Meluselvityksiä tehdään tarpeen mukaan muuttuvilla maankäytön alueilla. Lausunnossa on otettu kantaa pääasiassa asioihin, jotka kuuluvat alueellisen viranomaisen ja maakuntaliiton lausuntosisältöjen piiriin. 8) Hämeenlinnan kaupunki, maankäyttö ja ympäristö (ympäristöasiantuntija Heli Jutila) Osayleiskaavaluonnoksessa ei ole riittävällä tavalla huomioitu seudullisessa maankäytön kehityskuvassa ja kaupunkiseutusuunnitelmassa asetettuja tavoitteita. Erityisesti tämä näkyy asumisen sijoittelussa ja ylimitoitetuissa aluevarauksissa, joissa ei ole huomioitu taajamien ja yhdyskuntarakenteen tiivistämistavoitteita. Liikenneselvitystä ei ole laadittu eikä joukkoliikenneselvityksen tarvetta huomioitu. Kaavaan ei liity myöskään arviota liikenteen merkityksestä kasvihuonepäästöjä aiheuttavana tekijänä tai ilmastonmuutosta koskevaa selvitystä. Kaavan vaikutusten arviointi puuttuu. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon seudullinen yhdyskuntarakenne ja toimintojen sijoittuminen Hämeenlinnan rajalle sekä siitä aiheutuvat liikenteelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Asuinalueiden ylimitoitusta tulee rohkeasti purkaa alueilla, joilla on mm. melun, maiseman tai maakuntakaavan asettamia rajoitteita. Arvokkaat säilytettävät maisemakokonaisuudet ja muut luonnonarvot tulee säästää. Vanajaveden rantavyöhykkeen lisärakentamisesta tulee luopua varsinkin Mierolan ja Katinalan Yleistä Maankäytön, asumisen ja liikenteen kehityskuva 2030 ei ole oikeusvaikutteinen kunnan kaavoitusta ohjaava suunnittelua rajoittava maankäytön ohjausväline. Kaavaluonnoksessa esitetyt uudet asuinaluevaraukset tukeutuvat kaikki olemassa oleviin asuinrakennusalueisiin, paitsi Teollisuustien pohjoispuolelle, Merventien varteen osoitetut laajat uudet AP-asuinpientaloalueet, jotka sijoittuvat lähes kokonaisuudessaan rakentamattomalle maalle. Ko. aluevaraukset on esitetty Keskeisten alueiden oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa, oikeusvaikutteisessa Mierolanvirran osayleiskaavassa sekä maakuntakaavassa. Kaavan vaikutusten arviointi tehdään maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. A-toimintojen ylimitoitusta tullaan tarkentamaan. Aulangontien asuinalueet tullaan osoittamaan lähempänä Pälkäneentietä AO -alueina ja Pekolan suunnassa olevia kyläalueita täydentävinä AT tai AO-1, alueina, joissa asemakaavoituksen kautta alueet toteutetaan suurina tonttikokoina ja väljänä, kylämäisenä rakenteena. Varsinkin julkisissa palveluissa Aulangontien varren 8 (31)
välisellä alueella. Meluntorjuntavelvoitetta ei tule osoittaa yksinomaan maanomistajan vastuulle. Meluselvitys on laadittava mahdollisimman pian Katinalaan ja Yllittyyn suunnitelluilla asuinalueilla. Kalliolanmäen ja Katinalanlahden laajentumisalueet kannattaa jättää kaavasta pois sekä melun että maiseman vuoksi. Haljammin alueelle ei kannata suunnitella lisärakentamista. Tanhuanpään asuinalueen ja Pälkäneentien väliin kannattaa jättää suojaviheralue. Alppilanmäen ja Korpiniityn asuinaluevarauksista tulee luopua ampumamelun vuoksi. Luontoselvitys olisi saanut olla alueellisesti ja maastotöiden osalta kattavampi. Pekolan silokallio ja tuore lehtometsä pitäisi merkitä luo-kohteiksi. Luonnonmuistomerkit on tärkeää osoittaa asemakaavassa ja olisi hyvä osoittaa yleiskaavassakin. Virkistysalueiden osuus on jotakuinkin riittävä, kun otetaan huomioon M-alueiden käyttö virkistykseen. Jätevesiverkon toiminta-alueen ulkopuolelle sijoittuvat alueet tulee saattaa verkoston piiriin. Puhdasvesiverkoston laajentaminen on tärkeää erityisesti arseeniriskin alueilla. Vesihuollon toiminta-alueet tulee päivittää säännöllisesti ja vesihuollon suunnittelun tulee sisältää myös hulevesisuunnitelmat. Pohjavesialueita koskevaan kaavamääräykseen tulee lisätä lausunnossa esitetty teksti (mm. jätevesien imeyttämistä ja polttoainesäiliöiden tilavuutta koskevia määräyksiä) ja ko. asiat on huomioitava kaavaselostuksessa. Pohjavesiselvitys on suppea eikä siinä ole tarkasteltu pohjavesiolosuhteita Merven teollisuusalueella siltä kannalta, millaisia toimintoja alueelle voidaan sijoittaa.. asuinalueet nojautuvat Aulangontien varren koulu- ja päiväkotipalveluverkkoon sekä Parolan taajaman tarjoamiin palveluihin. Palveluverkon sijoittumisella pyritään ohjaamaan liikenteen pääsuunta kohti Pälkäneentietä. Nk. Tiilitehtaanrannan AP-asuinpientaloalueen osalta on kyseessä perusteltu poikkeaminen maakuntakaavasta. Jatkosuunnittelussa AP-alue osoitetaan A- asuinalueeksi ja viheryhteystarpeet osoitetaan yhteysmerkinnöin ja huomioidaan tarkemmassa kaavoituksessa. Melu Meluselvityksiä tehdään tarpeen mukaan muuttuvilla maankäytön alueilla. Luontokohteet Suojelualuerajauksia ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erittäin tärkeiden alueiden rajauksia tarkennetaan. Luonnonmuistomerkit merkitään joko osayleiskaavaan tai huomioidaan asemakaavassa sekä viitataan luonnonmuistomerkkien osalta tehtyihin selvityksiin. Virkistysalueet Ei vastattavaa. Vesiasiat Vesihuollon yleissuunnitelman päivitys on menossa yhteistyössä HS-Vesi Oy:n kanssa erillishankkeena. Kaavamääräysmerkintä pohjaveteen liittyen lisätään. Marttaristin vedenottamon ympärille on osoitettu 500 m suojavyöhyke. Merven pohjavesialueella tehdään kevään ja kesän 2010 aikana geologinen ja pohjavesiselvitys, joka huomioidaan osayleiskaavatyössä. 9) ELY-keskus/liikenne (liikennejärjestelmävastaava Mirja Hyvärinta, maankäytön asiantuntija Ville Hokkanen) Valtatien 3 ja kantatien 57 osalta todetaan, että maankäytön kehittäminen ei saa aiheuttaa pitkämatkaiselle valtakunnalliselle liikenteelle turvallisuus- tai sujuvuushaittoja. Lisäksi kantatien 57 ja maantien 3051 varren maankäytön kehittämisessä on otettava huomioon erikoiskuljetusreitit. Merven uusi eritasoliittymä edellyttää vaikutusten arviointia ja tarkempaa suunnittelua sijoittumisen ja liittymätyypin suhteen. Kaavakartalla merkinnän havaittavuutta on parannettava. VAT:n periaatteiden mukaiset parhaat asumisen laajennusalueet sijoittuvat keskustaajaman pohjoispuolelle. Merven alueen uudet tieyhteydet on toteutettava joko katuina tai yksityisteinä. Alueiden kuivatus on hoidettava omalla maanteiden kuivatusjärjestelmästä irrallisella järjestelmällään. Mainosten sijainnit on suunniteltava asemakaavoitusvaiheessa. Uudenmaan ELY-keskuksella ei ole mahdollisuuksia toteuttaa tai suunnitella maankäytön kehittymisestä aiheutuvia liikenneverkon investointeja, kuten uusi eritasoliittymä valtatielle 3. Eritasoliittymä Uuden eritasoliittymän sijoittuminen tullaan huomioimaan maakuntakaavan tarkistuksessa. Eritasoliittymä on merkitty Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Eritasoliittymän tilalle osoitetaan kehittämisalue, koska eritasoliittymän tarkka sijainti on ratkaisematta ja sen toteuttaminen edellyttää tarkempaa suunnittelua. Parannetaan merkinnän havaittavuutta ja luettavuutta kaavakartassa. Uusi maankäyttö Meluselvityksiä laaditaan ja tarkennetaan tarvittaessa muuttuvan maankäytön alueella ennen ehdotusvaihetta. Uudet tiet ja kevyen liikenteen väylät Merven alueen ohjeellinen tieyhteys ja moottoritielle johtava tieliikenteen yhteystarve perustellaan liikenneturvallisuuden parantamisella ja raskaan liikenteen ohjaamisella suoraan teollisuusalueilta moottoritielle ilman, että liikenteen tarvitsee kulkea Parolan asuintaajaman läpi, jossa sijaitsee mm. kunnan yhteiskoulu ja lukio sekä useita päiväkotiyksiköitä. Merventien kevyen liikenteen väylän merkintä lisätään. Alueen jatkosuunnitteluun ja maankäytön toteuttamiseen liittyviä asioita Lopuksi Hankkeiden toteuttamisvastuiden kommentointi ei kuulu kaavalausunnon sisällön piiriin. 9(31)
10) ELY-keskus (yliarkkitehti Heikki Kankaanpää, arkkitehti Annu Tulonen) VAT:n mukaista eheää yhdyskuntarakennetta toteuttavat parhaiten Parolan keskusta-alueen kehittäminen ja välittömästi nykyiseen taajamaan liittyvät asuin- ja työpaikka-alueet. Ylimitoitetun maankäytön vaarana on yhdyskuntarakenteen hajautuminen. Aulangontien varteen ja Katinalaan sijoittuvien uusien asuinalueiden laajuus, mitoitus ja toteutumisaikataulu on arvioitava tarkemmin. Parolannummen ampumaradan melualueet tulee ottaa huomioon ja uudet asuinalueet sekä muu melulle herkkä toiminta tulee poistaa melualueelta. Pälkäneentien ja radan läheisyyteen sijoittuvien aluevarausten osalta kantaa voidaan ottaa vasta sitten, kun melu- ja tärinävaikutukset ja niiden torjunta on selvitetty. Viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuus ja saavutettavuus Parolan taajamasta pohjoiseen voisi olla parempikin. Asuin- ja työpaikka-alueiden välinen suojaviheralue on niukka. Uusien teollisuus- ja työpaikkaalueiden osalta on osoitettava pohjavesiselvitysten ja riskinarvioinnin kautta, ettei rakentamisesta ja toiminnasta aiheudu pohjaveden pilaamisen vaaraa. Kulttuuriympäristöä ei ole kaikin osin otettu huomioon VAT:n edellyttämällä tavalla. Jatkosuunnittelussa tulee arvioida uudelleen arvokkaalle maisema- ja kulttuuriympäristöalueelle osoitetut uudet asuin- ja keskustatoimintojen alueet. Maakuntakaavan ja maisemainventointien kanssa ristiriidassa olevia aluevarauksia ei olisi ylimitoituksen vuoksi tarpeen osoittaa lainkaan. Merkittävin poikkeaminen maakuntakaavasta on moottoritien uusi eritasoliittymä ja siihen kytkeytyvä muu maankäyttö liikenneyhteyksineen. Nämä voitaisiin osoittaa kaavassa reservialueiksi ja ohjeellisiksi toiminnoiksi. Detaljikaavoitus edellyttää asian ratkaisemista maakuntakaavatasolla. Jatkosuunnittelussa Aulangontien varren AP-alueiden laajuuteen, maisemaan sovittamiseen ja kaavamääräyksiin on kiinnitettävä huomiota. Maakuntakaavan uusi tieyhteystarve tulee ottaa huomioon tai perustella sen merkitsemättä jättäminen. Katinalassa tulee ottaa huomioon maakuntakaavassa esitetty radan suuntainen ohjeellinen tielinja, joka jatkuu Hämeenlinnan kaupungin alueelle. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon kuntarajan ylittävä maankäytöllinen kokonaisuus. Vanajaveden rantaan (Katinalanlahti ja Rautapaadenlahti) osoitetut AP-alueet tulee maakuntakaavan vastaisena ja asuinrakentamiseen huonosti soveltuvana poistaa. Alueen suunnittelun tavoitteena tulee olla Katinalanlahden rantojen mukainen viheryhteys ja virkistysalue. Maisemallisia perusteluita alueen kaavoittamiselle tulee harkita uudelleen ja yhteys virkistysalueiden välillä tulee säilyttää. Osayleiskaavaluonnoksen suhde VAT:iin, yhdyskunta ja väestökehitys: Osayleiskaavaluonnoksessa on tiiviin asuinrakentamisen alueet sijoitettu Parolan taajaman yhteyteen, jolloin ne voivat tukeutua julkiseen liikenteeseen sekä kevyen liikenteen lisäämiseen. Aulangontien varteen ja Katinalaan osoitetut uudet asuinaluevaraukset osoittavat alueelle nykyistä rakennetta täydentäviä pientalovaltaisia asuinalueita. Katinala-Yllitty katuyhteys liittää Katinalan asuinalueen Parolan taajamaan, eikä asuinalueiden maltillinen lisääminen alueelle siten hajauta yhdyskuntarakennetta, vaan tuo Katinalan asuintaajaman osaksi Parolan palvelurakennetta. A-toimintojen ylimitoitusta tullaan tarkentamaan. Aulangontien asuinalueet tullaan osoittamaan lähempänä Pälkäneentietä AO -alueina ja Pekolan suunnassa olevia kyläalueita täydentävinä AT tai AO-1, alueina, joissa asemakaavoituksen kautta alueet toteutetaan suurina tonttikokoina ja väljänä, kylämäisenä rakenteena. Varsinkin julkisissa palveluissa Aulangontien varren asuinalueet nojautuvat Aulangontien varren koulu- ja päiväkotipalveluverkkoon sekä Parolan taajaman tarjoamiin palveluihin. Palveluverkon sijoittumisella pyritään ohjaamaan liikenteen pääsuunta kohti Pälkäneentietä. Elinympäristön laatu Parolannummelle ei osoiteta uutta AP-aluerajausta, vaan toteutunut AP-alue. Pälkäneentien ja junaradan läheisyyteen osoitettujen uusien asuinaluevarausten alueelta laaditaan tarkemmat melu- ja - tärinäselvitykset. Kaavaehdotusvaiheessa Parolannummen PY aluerajauksen tarkentamista ja määräyksen muuttamista siten, että urheiluhallin rakentaminen alueelle on mahdollista, mutta koulu- ja päiväkotitoiminta ei, pohdittiin, mutta lopulta aluevarauksesta luovuttiin. Viheryhteyksien ja suojaviheralueiden rajaukset tarkistetaan. Pohja- ja pintavedet Merveen moottoritien ja harjun väliin osoitetulla TYalueella sekä harjun läpi osoitetuilla liikenneyhteyspaikoilla suoritetaan geotekninen- ja pohjavesitutkimus kevään ja kesän 2010 aikana. Tulokset huomioidaan osayleiskaavan jatkosuunnittelussa. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Osayleiskaavaluonnoksessa on tiiviin asuinrakentamisen alueet sijoitettu Parolan taajaman yhteyteen sekä rautatieaseman läheisyyteen, jolloin ne voivat tukeutua julkiseen liikenteeseen sekä kevyen liikenteen lisäämiseen. Uusia AP-asuinaluevarauksia osoitetaan nykyisen rakenteen reunamille. Aulangontien varteen ja Katinalaan osoitetut uudet asuinaluevaraukset osoittavat alueelle nykyistä rakennetta täydentäviä pientalovaltaisia asuinalueita. Jatkosuunnittelua varten Hattulan kirkon valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle laaditaan maisemaselvitys. Hattulan Pyhän ristin kirkon suunnalta tarkastellaan maisemaa erityisesti peltosektorilla. Yleiskaavan suhde maakuntakaavaan Uuden eritasoliittymän sijoittuminen tullaan huomioimaan maakuntakaavan tarkistuksessa. Eritasoliittymä on merkitty Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Mitoitusta tarkennetaan. Aulangontien Pekolan suunnan AP-asuinaluevarauksia väljennetään muuttamalla 10 (31)
niitä AT-tyyppisiksi. Yllitty Katinala tieyhteyden jatko Hämeenlinnaan huomioidaan suunnittelussa sekä kunnanrajan toisella puolella oleva/suunnitteilla oleva maankäyttö. Nk. Tiilitehtaanrannan AP-asuinpientaloalueen osalta on kyseessä perusteltu poikkeaminen maakuntakaavasta. Jatkosuunnittelussa AP-alue osoitetaan A- asuinalueeksi ja viheryhteystarpeet osoitetaan yhteysmerkinnöin ja huomioidaan tarkemmassa kaavoituksessa. 11) Kanta-Hämeen pelastuslaitos (paloinsinööri Raimo Niemi) Pelastusviranomaisella ei ole huomautettavaa kaavoituksen yleisten periaatteiden, alueiden sijoittelun eikä vaikutusten arvioinnin suhteen. Kaavaselostuksen kohdassa "Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön kohdistuvat vaikutukset" tulee huomioida, että T- ja TY-korttelialueiden sijainnin vuoksi niille ei tule sijoittaa teollisuutta, joka voi vaarallisten kemikaalien käsittelyn tai varastoinnin vuoksi aiheuttaa suuronnettomuuden vaaraa. Tällä hetkellä alueella ei ole ensimmäisen riskiluokan alueita. Toisen riskiluokan alueen muodostavat Parolan keskustaajama ja siihen liittyvät teollisuusalueet. Mikäli kaava-alueelle muodostuu uusia toisen tai jopa ensimmäisen riskiluokan alueita, pelastuslaitoksen toimintavalmius joudutaan arvioimaan uudelleen. Nykytilanteessa toimintavalmius ei ole riittävä ensimmäisen riskiluokan alueille eikä toisen riskiluokan alueille silloin, jos ne sijoittuvat Vanajaveden itäpuolen eteläisimpiin osiin. Huomioidaan täydennys T- ja TY-alueiden selitetekstissä kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin suhteen. 12) Museovirasto (yli-intendentti Mikko Härö, tutkija Kaija Kiiveri-Hakkarainen) Yleiskaavan tavoitteissa on korostettu monin tavoin kulttuuriympäristön arvoa, merkittävyyttä ja huomioon ottamista, mutta näitä tavoitteita ei ole riittävästi siirretty osayleiskaavaan. Suurimmat ristiriidat osayleiskaavaluonnoksen ja kulttuuriympäristöjen välillä ovat valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle sijoittuvien Hattulan Pyhän Ristin kirkon kulttuuriympäristön sekä nk. Tiilitehtaanrannan kohdalla, jolle osoitetut uudet AP-alueet kattaisivat toteutuessaan noin 15% valtakunnallisesti merkittävästä kulttuuriympäristöstä. Kaavan vaikutusten arviointia valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin ei ole tehty. Maakuntakaavan ja valtakunnallisten kulttuuriympäristöä koskevien tavoitteiden vastaiset uudet APalueet Katinalan ja Yllitynmäen välissä ja nk. Tiilitehtaan rannassa, sekä uudet TP- ja LS-alueet (lausunnossa VS?) Pälkäneentien molemmin puolin ja AMalue Mäkelän tilan ja Mäkelä-nimisen muinaisjäännöksen eteläpuolella edellyttäisivät perusteellista, viimeistään asemakaavoituksen yhteydessä tehtävää arkeologista selvitystä. Kaavassa tulisi huomioida Pappilanniemi-niminen muinaisjäännös. Hattulan Pyhän Ristin kirkolla on myös muinaisjäännösrekisterissä oma tunnus. Kivi- Kulttuuriperinnön huomioiminen Jatkosuunnittelua varten Hattulan kirkon valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle harkitaan maisemaselvityksen laatimista, jossa Hattulan Pyhän ristin kirkon suunnalta erityisesti tarkasteltaisiin vaikutuksia peltosektorin suuntaan. Uusien VAT-alueille sijoittuvien AP- ja C -alueiden osalta kaavaselostusta täydennetään vaikutusarvioinnilla sekä aluerajauksia tarkennetaan. C- keskustatoimintojen ja asuintoimintojen alueiden osoittaminen Parolan keskustaajaman yhteyteen tiivistää taajamarakennetta, lisää joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksia sekä tukeutuu nykyiseen kunnallistekniseen verkkoon ja tehostaa kaavataloutta. Kanungin uusi TP-alue tiivistää taajamarakennetta ja sijoittuu liikenteellisesti erinomaiseen paikkaan. Nk. Tiilitehtaanrannan AP-asuinpientaloalueen osalta on kyseessä perusteltu poikkeaminen maakuntakaavasta. Jatkosuunnittelussa AP-alue osoitetaan A- asuinalueeksi ja viheryhteystarpeet osoitetaan yhteysmerkinnöin ja huomioidaan tarkemmassa kaavoituksessa. Korkealuokkaisella suunnittelulla maisema ei sulkeudu ja mahdollistaa silti alueelle A asuintoimintoja sekä satamatoimintoja. A-toimintojen ylimitoitusta tullaan tarkentamaan. Arkeologinen kulttuuriperintö ja historiallinen tiestö Yllitynmäen eteläpuolelle osoitettu AP-varaus voidaan 11(31)
niemi- nimistä tuhoutunutta muinaisjäännöstä koskeva merkintä on syytä poistaa kaavakartalta. Muinaisjäännöksiä koskevista kaavamääräysteksteistä tulisi poistaa sanat "ympäristöön merkittävästi vaikuttaviin" ja historiallisia tielinjauksia koskevista määräysteksteistä sana "voimakkaasti". Kaavaselostuksen liitekartalla 3b on runsaasti virheitä, eikä liite täsmää kaavakartan eikä kaavaselostuksen kanssa. Uudet asuntoalueet vanhan kirkon valtakunnallisesti merkittävässä kulttuuriympäristössä ja nk. Tiilitehtaan rannassa ovat sekä kulttuuriympäristöön liittyvien valtakunnallisten tavoitteiden (MRL 24 ja valtioneuvoston päätös) että maakuntakaavan vastaisia. Ne eivät täytä maankäyttö- ja rakennuslain 5 :n kaavoitukselle asettamia yleisiä tavoitteita, 9 :n tavoitetta vaikutusten riittävästä arvioinnista eivätkä 39 :n yleiskaavan sisältövaatimuksia rakennetun kulttuuriympäristön tai maiseman osalta. poistaa. Katinalan AP- ja TP -alueisiin voidaan tarvittaessa lisätä merkintä arkeologisten selvitysten laatimisesta asemakaavatyön yhteydessä sekä myös AMalueeseen. Tiilitehtaanrannan alueelle arkeologisen selvityksen laatimistarpeeseen tulee suhtautua kriittisesti huomioiden alueelta historian saatossa otettu savi sekä muualta tuotu täyttömaa ja venevalkamien rakentamisen yhteydessä suoritetut ruoppaukset ja ruoppausmassojen sijoittelu. Jatkotyöskentelyssä huomioidaan lausunnossa esitetty Pappilanniemi (1000013928) ja lausunto Pyhän Ristin kirkon muinaisjäännösrekisterimerkinnästä sekä samalla poistetaan Kiviniemi (82010071) kohdemerkintä. Jatkosuunnittelussa harkitaan ehdotettuja kaavamerkintöjen selitetekstikorjauksia sekä täsmennetään ja korjataan liitekarttaa 3b. 13) Puolustusvoimat (Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta, kiinteistöpäällikkö Eero Ruotsila) Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta on ilmoittanut olevansa osallinen ja painottanut, ettei asutusta tai muuta melulle altista toimintaa tule suunnitella liian lähelle puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueita. Puolustusvoimat on määrittänyt vuonna 2005 laaditun meluselvityksen perusteella ampumaradan melualueet kaavoitusta ja maankäytön suunnittelua varten. Ampumamelun arviointiperusteena on käytetty valtioneuvoston päätöstä ampumaratamelun ohjearvoista ja ympäristöministeriön ohjetta ampumaratamelun mittaamisesta. Lisäksi Puolustusvoimat on laatinut oman ohjeluonnoksen ampumatoiminnan melualueiden määrittämiseksi, jossa on määritelty kolme melualuetta (lausunnon liitteenä). Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta pyytää poistamaan kaavaluonnoksesta moottoritien länsipuolella sijaitsevat AP- ja AK-alueet lausunnossa esitetyin perustein. Olemassa olevien asuinrakennusten korjaaminen voidaan sallia, mutta näistäkin hankkeista tulee pyytää Puolustusvoimien lausunto. Lisäksi oikeusvaikutteisella kaavamääräyksellä tulee varmistaa, että Parolannummen pohjoispuolella (Korpiniitty) ja muillakin melualueilla ei sallita päiväkoti- tai koulurakentamista eikä muutakaan melulle herkkää toimintaa. Lisäksi kaavaan tulee sisällyttää oikeusvaikutteinen määräys, joka edellyttää Puolustusvoimien lausunnon pyytämistä moottoritien ja rautatien väliselle alueelle sijoittuvista sekä liitteenä olevan kartan melualueelle 1 sijoittuvista asumista tai muita melulle herkkiä toimintoja käsittävistä hankkeista. Parolannummen AP-asuinaluerajausta on pienennetty ja osoitettu TP-työpaikka-alueeksi. Kaavaehdotusvaiheessa Parolannummen PY aluerajauksen tarkentamista ja määräyksen muuttamista pohdittiin siten, että urheiluhallin rakentaminen alueelle on mahdollista, mutta koulu- ja päiväkoti-toiminta ei, mutta lopulta aluevarauksesta luovuttiin ja rajattiin alue suunnittelualueen ulkopuolelle. Melumääräyksiä on täydennetty kaavaehdotusvaiheessa. 14) Liikennevirasto (kunnossapitoyksikön päällikkö Risto Heinonkoski, ylitarkastaja Otso Kärkkäinen) Lausunnossa todetaan, että vuoden 2010 alusta Liikennevirasto lausuu rautatietä ja vesiväyliä koskevista asioista. Riihimäki-Tampere rataosalla on varauduttava yhteensä neljään pääradan raiteeseen ja asia tulee korjata kaavaselostukseen. Lisäraidevaraukset on huomioitava kaavassa molemmin puolin rataa. Radan melualueelle (tasaisessa maastossa 200m) ja Pääradan raidevarauksen tarkemmasta sijoittumisesta on valmistunut raportti (Pöyry). Pääradan lisäraideraiteen tilanvaraustarve huomioidaan jatkosuunnittelussa. Melu ja tärinä tutkitaan osayleiskaavoituksen yhteydessä ja huomioidaan tarpeen mukaan muuttuvilla maankäytön alueilla. Pääradan melualueella sijaitseva urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU), johon lausunnossa viitataan, on olemassa oleva pururadan alue, jonka osan alueva- 12 (31)
tärinälle herkälle maaperälle ei tule kaavoittaa näistä häiriintyvää maankäyttöä. Kaavoituksessa on noudatettava valtioneuvoston antamaa periaatepäätöstä melutason ohjearvoista sekä VTT:n selvityksen (tiedote 2278/2004) mukaisia tärinään liittyviä suosituksia. Uusia asuinalueita ei tule merkitä rataan kiinni. Etäisyydessä on huomioitava lisäraidevaraukset, melu- ja tärinäalueet. Väliin jäävä alue voidaan osoittaa suojaviheralueena. Tämä koskee myös olemassa oleviin asuinalueisiin sisältyviä uusia rakentamispaikkoja tiloilla 407-4-117, 407-4-157, 407-4-116, 403-1-288, 403-1-70, 403-1-281 ja 403-1-275. VU-alueen radan viereinen osa on syytä huomioida suojaviheralueena. Merven teollisuusalueen yksityisraiteen poikki kulkevat ulkoilureitit on merkittävä kulkemaan olemassa olevien taso- tai eritasoristeysten kautta. Liikennevirasto ei osallistu uuden maankäytön johdosta aiheutuviin mahdollisiin melun ja tärinän torjunnan kustannuksiin. rausmerkintää ei muuteta suojaviheralueeksi (EV). Ulkoilureitit ja kevyen liikenteen väylät Merven teollisuusraiteen yli kulkevat olevien tasoristeyksien kautta. 15) AinaCom Oy (verkonsuunnittelu/auvo Lähteenmäki) AinaCom toteaa, että yleiskaavavaiheessa ei voida ottaa kantaa tietoliikennepalveluiden teknisiin ratkaisuihin. Lausunnot annetaan asemakaavoituksen yhteydessä tapauskohtaiseksi. Ei toimenpiteitä. 16) Vattenfall Verkko Oy (projektipäällikkö Veijo Paasikivi) Vattenfall Verkko Oy esittää kaavassa huomioitavaksi maakuntakaavaan merkityn Hattula-Kalvola 110kV:n voimajohtovarauksen sekä olemassa olevan Rahkoila- Hattula 110kV:n voimajohdon. Puuttuvat voimajohdot merkitään kaavakarttaan. 17) Hattulan yrittäjät ry (sihteeri Simo Viertonen) Hattulan yrittäjät ry:llä ei ollut huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Ei toimenpiteitä. 18) HS-Vesi (toimitusjohtaja Timo Heinonen) Uudet AO-alueet on tarkoitettu väljään maaseutumaiseen asumiseen. Vesihuollon toteuttamien ja kunnossapito on tällaisella alueella tiheää aluerakennetta selvästi kalliimpaa ja edellyttää yleensä mm. perinteistä viettoviemäriä kalliimpaa paineviemäriä. Kaavamerkinnän mukainen rakentaminen tulee toteuttaa yhteistyössä kunnan katurakentamisen kanssa perinteiseen tapaan yhteishankkeina. Rakentaminen tulee aloittaa nykyisten verkkojen suunnasta ja jo olemassa olevat rakennukset tulee liittää uuteen verkostoon. Uusista AP-alueista Rauhala-Peltola (Mervi) ja Rietoo ovat nykyisen viemäriverkon ulkopuolella. Näille tulee tehdä (HS-Veden) toimesta tarpeelliset vesihuollon yleissuunnitelmat. Kaavoitus-/ yhteisrakentamiskäytäntö tulee toimia kuten tähänkin asti. Virkkilän ja Tiilitehtaanrannan alueet ovat korkeusasemaltaan matalalla suhteessa Vanajaveteen, joka vaikeuttaa alueiden kuivatusta, viemäröintiä ja perustamista. Hattukallion vesihuolto lienee maaperän (kallio) vuoksi kallis toteuttaa. Kyrönojantien (Keltomäki) alueella jätevedet on pumpattava kiinteistöjen toimesta. Kettumäki-Tanhuanpää- alueella rakentaminen tulisi aloittaa Kettumäen suunnasta. Rinteenkujan alapuoli- Uudet AP-alueet Lausunnossa mainittujen AP-asuinpientaloalueiden osalta selvitetään toteutettavuus tarkemmin jatkosuunnittelun yhteydessä. Kiinteistökohtaiset jätevesipumppaamot ovat mahdollisia. RA-alueet Kaavassa on todettu olemassa olevat lomarakennuspaikat, jotka noudattavat voimassaolevaa oikeusvaikutuksetonta Keskeisten alueiden osayleiskaavaa. Uusia lomarakennuspaikkoja suunnittelualueelle ei ole osoitettu, eikä sellainen ole ollut kaavan tavoitteenakaan. AK-alueet Parolannummi-Korpiniitty-Alppilanmäki alueiden osalta selvitetään toteutettavuus tarkemmin jatkosuunnittelun yhteydessä. Kaavoitus pohjavesialueille Marttaristin vedenottamon osalta tehdään selvitystä pohjavesien virtaussuunnasta ja geoteknisistä olosuhteista, mikä huomioidaan myöhemmässä suunnittelussa. 13(31)
nen alue Herniäisissä ja Kaunanlahden alue edellyttävät jätevesien pumppausta. Kaunanlahden läheisyydessä ei ole lainkaan vesihuoltoverkostoja. Korpiniityn uuden AK-alueen kehittämisessä ensisijainen vaihtoehto on liittää se PLM:n vesihuoltoverkostoon. RA-alueiden vesihuolto on syytä varautua toteuttamaan kiinteistökohtaisesti. Marttaristin vedenottamon vaikutusalueelle on osoitettu useita uusia toimintoja, jotka voivat muodostaa pohjaveden pilaantumisriskin. Myös EO/TP-alueen vaikutukset on tarkasteltava erikseen. Pohjavesialueen rajaus Kappakallio-Kuoppakorpi-alueella edellyttää lisätutkimuksia. Lisäksi alueella ei ole vesihuoltotekniikkaa ja se toteuttaminen tulee kalliiksi. Alueen varaamiseen teollisuuskäyttöön suhtaudutaan pohjavesiolosuhteista johtuen varauksella. Käyttötarkoitusmerkintä tulisi muuttaa T:stä TY:ksi. Marttaristin koillispuolella sijaitsevan TY-alueen läheisyydessä ei ole vesihuoltoverkostoja. Pohjavesialueelle on osoitettu lisäksi tieliikenteen yhteystarvemerkintä sekä uusi eritasoliittymä, joka on pohjavedenoton ja Hattulan vesihuollon kannalta erittäin merkittävä hanke eikä siihen voida tarkempien tietojen puuttuessa ottaa kantaa. Yhteenvetona todetaan, että pohjavesialueille ja niiden läheisyyteen suunniteltu T-, TP- ja TY-toiminta edellyttää pohjavesien huolellista huomioimista tarkemmassa suunnittelussa. Sadevesien imeytyminen ja uuden pohjaveden muodostuminen tulee turvata esim. kaavamääräyksillä. 14 (31)
Kaavaluonnos OSALLISTEN MIELIPITEET MIELIPITEEN HUOMIOON OTTAMINEN 1) Leena Carelse, Elina Heinisuo Katinalaan kohdalle Vanajaveden rantaan kaavoitettu asuinalue tulisi pitää avoimena virkistysalueena erityisesti maisemallisista syistä johtuen. Parolan keskustan yleisilmettä tulisi kohentaa ja asuinrakentamisen voisi tehdä matalammalla mittakaavalla. Hienoa, että Pappilanniementien ympäristöä on jätetty viheralueeksi ja vanhan kaavan mukaisia tontteja poistettu. Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Asuinalueen (nk. Tiilitehtaanranta) rantavyöhyke on tarkoitus jättää avoimeksi, yleiseen käyttöön tarkoitetuksi yhteisrannaksi. Parolan taajaman täydennysrakentamisessa käytettäviin kerroslukuihin ei oteta kantaa osayleiskaavassa. Alueiden tarkempi maankäyttö ratkaistaan asemakaavassa. 2) Janne Enarvi KIRJALLINEN VASTINE Hurttala 82-403-2-242: kiinteistö on loma-asuntokäytössä eikä omistajalla ole aikomusta muuttaa sitä vakituiseksi asunnoksi. Nykyinen loma-asuntokaava on sopiva ja riittävä alueen maisemallisten arvojen takaamiseksi. Suojelualueen viereen olisi omituista rakentaa pientaloalue. Pientalorakentaminen sotisi alueen kulttuuritaustaa vastaan eikä alueen käyttötarkoitusta tule muuttaa. Liikenteen ja asukasmäärän kasvu tuhoaisi mm. alueen kynäjalavakantaa, joka sijoittuu Kärjen, Pikkukärjen ja Naakan alueille. Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Alueen käyttötarkoitus on voimassa olevassa asemakaavassa RH (vanha loma-asuntoalueen merkintä), voimassa olevassa osayleiskaavassa AP-3/s ja osayleiskaavaluonnoksessa AP. Osayleiskaavan käyttötarkoitusmerkintä koskee laajempaa aluekokonaisuutta eikä vaikuta yksittäisen rakennuspaikan käyttöön siten, että asemakaavassa osoitettu käyttötarkoitus tulisi yleiskaavan johdosta muuttaa. Lähialueille osoitetut suojelumerkinnät koskevat maisemaa, rakennettua kulttuuriympäristöä ja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Luontoselvityksen mukaan Hurttalan kynäjalavaesiintymä sijoittuu Hattulan vanhan kirkon ja Vanajaveden väliselle VL-alueelle. Mielipiteessä mainittujen mahdollisesti muualle sijoittuvien esiintymien laajuus voidaan tarvittaessa tarkastaa maastossa. 3) Jukka Hakari KIRJALLINEN VASTINE Piipalantie, Rahkoila 82-423-3-10: osayleiskaavaluonnoksessa alueen käyttötarkoitukseksi on osoitettu M. Omistaja haluaa, että käyttötarkoitukseksi muutetaan AP mahdollista pientalotonttien lohkomista varten (liitteenä ehdotus lohkomissuunnitelmaksi). Alueelle osoitettu ulkoilureittimerkintä on kyseenalainen. Mielipiteen johdosta Piipalaan osoitetun uuden AP-alueen laajentamista Piipalantien pohjoispuolelle voidaan tutkia. Rakentaminen edellyttää alueen asemakaavoittamista eikä tilan lohkominen omistajan esittämällä tavalla ole tällä hetkellä mahdollista. Kaavan ulkoilureittimerkinnät tarkastetaan vapaaaikatoimen lausunnon mukaisiksi. 15(31)
4) Risto Hast KIRJALLINEN VASTINE Tanhualantie, Rahkoila 82-423- 2-39: puolet kiinteistöstä on osoitettu ympäristön säilyttämistä suosittelevalla /s-merkinnällä. Tilan rakennus on 1920-luvulta ja huonokuntoinen. Moottorikelkalla liikkumista ei tulisi sallia. Kaavaan tulisi merkitä maantien 57 ja Tanhuankujan/Salimäentien vaarallinen risteys. Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Kaavan /s-merkintä koskee laajempaa aluekokonaisuutta eikä yksittäisiä rakennuksia. Rakennuksen purkaminen tai laajentaminen on joka tapauksessa luvanvaraista. Yleiskaavaan ei merkitä moottorikelkkareittejä ja tiestön osalta merkitään ainoastaan alueellinen pääliikenneverkko. 5) Juha-Pekka Honkasaari Katinalan kylän pohjoispuolelle suunnitellun AP-alueen läpi on osoitettu ma-v- merkintä. Alue on pääpiirteittäin jo olemassa voimassa olevassa osayleiskaavassa ja maakuntakaavassa. Mielipiteessä viitataan voimassa olevan osayleiskaavan yhteydessä syntyneeseen KHO:n päätöksen mukaiseen AP-alueen rajaukseen. Ma-v- alueen rajausta tulisi muuttaa. Tiilitehtaanrannan rakentamisen tehokkuus tulisi olla suuri mm. alueen haluttavuuden ja korkeiden rakennuskustannusten vuoksi. Alueen palvelutarjonnan tulee olla monipuolista. Mahdollistaako? Jos LS-merkintä ei mahdollista esim. liiketilarakentamista ja polttoainejakelua, merkintää esitetään muutettavaksi siten että nämä toiminnot sallitaan. Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Ma-v-merkinnällä on osoitettu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittaman inventoinnin "Arvokkaat maisema-alueet, Ympäristöministeriö mietintö 66/1992" mukaiset maisema-alueet. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Valtioneuvosto on 22.12.2009 päättänyt, että Museoviraston laatima inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY2009) korvaa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitun vuoden 1993 inventoinnin. Valtioneuvoston päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joten päätös ei ole vielä vastinetta kirjoitettaessa 28.4. lainvoimainen. Valitukset eivät kuitenkaan koske Hattulan kunnan alueella sijaitsevia kohteita. Maisema-alueiden rajaukset on osoitettava valtioneuvoston päätöksen mukaisina. Kaavaluonnoksessa osoitettu uusi APalue on pääosin maakuntakaavan mukainen, mutta huomattavasti voimassa olevan osayleiskaavan mukaista AP/AP-5-aluetta laajempi. Osayleiskaavassa ei oteta kantaa Tiilitehtaanrannan rakentamisen tehokkuuteen. Alueen jatkosuunnittelussa AP- aluevaraus muutetaan A merkinnäksi. LS-merkinnällä osoitetaan satama- ja laiturialueet sekä satamatoimintaan välittömästi liittyvien varastojen ja terminaalien alueet. Alueiden tarkempi maankäyttö ratkaistaan asemakaavassa. 6) Erik, Henry ja Peter Nordenswan, Maria Huotari KIRJALLINEN VASTINE Aulangontie, Katila 82-427-4-233 ja 82-427-4-218: 1. "Katilan mäki" on osoitettu uudeksi AO-alueeksi. Tilan piha alue on kuitenkin maatalouskes- Mielipiteen johdosta alueen käyttötarkoitusmerkintä muutetaan AO:sta AM:ksi. Ulkoilureitit tarkastetaan vapaa-aikatoimen lausunnon mukaisiksi ja merkinnän selitykseen lisätään maininta ohjeellisista hiihtoladuista. 16 (31)
kus ja oikea merkintä koko alueelle AM. 2. Luonnokseen merkitty ulkoilureitti on hiihtolatu. Lupa ladun ajamiseen on annettu viljelyssuunnitelman 2005-2010 pohjalta ja mahdolliset muutokset suunnitelmissa aiheuttavat luvan uudelleen arvioimisen tarpeen. Kaavaan on lisättävä huomautus ulkoilureitin liittymisestä ainoastaan latuun ja sen on oltava ehdollinen. Sulan aikaan ko. reittiä ei ole. 3. VL-alue on osoitettu tilaan kuuluvan loma-asunnon pihaan yksityiselle maalle. Osa mökin pihamaasta on merkitty virheellisesti MA-alueeksi ja pihasta on rajattu pois Eerolan suunnassa oleva humalatarha ja pihapolut. VL-alueeseen on piirretty kuuluvaksi mökin ja Pikkusaaren välinen aukea. VL-alueelle on myönnetty lääninhallituksen poikkeuslupa, jonka mukaista rakentamista ei ole kuitenkaan toteutettu. Lisärakentamiselle voi olla tarvetta eivätkä luvan myöntämisen perusteet ole muuttuneet. Alue tulee kaavoittaa RAalueeksi siten, että rajaus seuraa pellon reunaa sekä rajaa tilayhtymän ja Hattulan kunnan omistamien alueiden välillä. 4. Pikkusaaressa on tällä hetkellä kyläyhdistyksen ylläpitämä mattolaituri, joka tulevaisuudessa jäänee pois käytöstä. mielipiteessä ehdotetaan, että niemeen johtava polku puretaan ja alue rauhoitetaan vesilintujen pesimisalueeksi (kaavamerkintä SL). 5. AP-alueen keskelle sijoittuvan tilan osan käyttötarkoitus esitetään muutettavaksi MY:ksi. 6. Kalansuon pelto tulee osoittaa MA-alueeksi. VL-, MA- ja RA-alueiden rajaukset tarkastetaan ja VL-alueen käyttötarkoitus voidaan tarvittaessa muuttaa esim. MY:ksi. SL-merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla perustetut tai perustettaviksi tarkoitetut luonnonsuojelualueet. Pikkusaaressa ei ole tiedossa olevia suojeltuja tai muita arvokkaita luontokohteita, mutta VL-alueen yhteydessä se olisi mahdollista osoittaa MY-alueeksi. Kaavan AP-merkintä on yleispiirteinen ja alueen tarkempi maankäyttö ratkaistaan asemakaavassa. Merkinnän muuttaminen yksittäisen kiinteistön kohdalla ei ole tarpeen. Kalansuon pelto on luonnoksessa osoitettu MA-alueeksi Kalasuontien etelälaitaa ja jo olemassa olevia erillispientaloalueita lukuun ottamatta. MA-alueen rajauksen muuttaminen tilan 4:218 osalta ei ole tarpeen. 7) Eero Itkonen Tanhuanpääntie, 82-423-5-35: alueella on useita raivaamisesta tms. kertovia kivikasoja. Taajaman laajenemissuuntia puoltavat mm. maan käytettävyys ja valmiit kokoojatiet. Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Alueen kiinteät muinaisjäännökset on merkitty luonnokseen alueella suoritettujen inventointien mukaisina. 8) Jukka ja Juha Jarmunen KIRJALLINEN VASTINE Kalliolantie/Kinnalantie, 82-403- 6-5: Kinnalantien varren uusi AP-alue on muutettava MA- Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Osayleiskaavan AP-merkintä ei edellytä välitöntä toteuttamista. Toteuttaminen edellyttää asemakaavoitusta. Uusi AP-aluevaraus tukeutuu olemassa olevaan 17(31)
alueeksi. Tila ei pysy elinkelpoisena, jos peltoalaa pienennetään. Parola-Vanha kirkko- Katinala peltoaukea on säilytettävä riittävän laajana ja avoimena kokonaisuutena, aluetta ei saada enää koskaan entiselleen jos se nyt pilataan. Monen hattulalaisen mielestä Kinnalantie- Radanvarsitie on sopiva raja asutukselle. 9) Timo Kaartosalmi asutukseen ja tiivistää taajamarakennetta yhdistämällä Yllityn alueen keskustaajamaan. Kanunki-Alppilanmäki- Korpiniitty- alueelle osoitettuun uuteen AP-alueeseen liittyvät vanhat asuinalueet on otettava suunnittelussa huomioon ja liitettävä keskitetyn kunnallistekniikan piiriin. Vanhoille asukkaille tulisi olla mahdollisuus valita oman ja kunnallisen liittymän väliltä. Kunnalta olisi hyvä saada asiasta lausunto. Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Uudet alueet toteutetaan asemakaavalla ja vanha asutus huomioidaan kokonaisuutena alueen kunnallistekniikan suunnittelussa. 10) Arto Kairamo Pekolan alue (kaksi karttaotetta): Mooseksenmäen käyttötarkoitus muutettava VU:sta MU:ksi. Mooseksenmäen ja Aulangontien välinen MA-alue sekä Koivikon ja Vallontien väliset alueet on muutettava uusiksi AO-alueiksi. Aulangontien pohjoispuolinen laaja MT-alue on muutettava M-alueeksi. Santin pihapiirin AM/s-aluetta on laajennettava luoteeseen. Vanajaveden rantaan sijoittuvien S-1- ja SM-alueiden rajaukset ovat väärin. Rantaan rajoittuva MYalue on muutettava M-alueeksi. Tilalle 11:0 (?) osoitettu RA-alue on liian suuri. Mielipiteen johdosta Moosenmäen alueen käyttötarkoitusmerkintä muutetaan VU:sta MU:ksi (maa- ja metsätalousalue, jolla on ulkoilun ohjaamisen tarvetta). Uusien AO-alueiden rajausten tarkastamista tutkitaan. MT-alueen muuttaminen M-alueeksi lienee mahdollista ainakin sen maisemallisesti arvokkaan maisema-alueen ulkopuolelle jäävillä osilla. Santin AM/s- alueen laajentamista luoteeseen tutkitaan, mutta mielipiteessä esitetyssä laajuudessa sitä ei voitane toteuttaa. Suojelualueiden rajaukset tarkastetaan. S-1-alueen rajaus tarkastetaan luontotyyppipäätöksen mukaiseksi. SM-alueen rajausta ei voida ilman uutta inventointia muuttaa. MYalueen muuttaminen M-alueeksi ei ole maisemallisista syistä johtuen mahdollista. RA-alueen rajauksen pienentämistä tutkitaan maanomistajan esityksen mukaisesti. 11) Juhani Kairamo/Kari Kairamon kp 1. Mooseksenmäen pururadan alueen käyttöä ja kunnossapitoa koskevan sopimuksen lähtökohtana oli, ettei aluetta kaavoiteta virkistys/ulkoilualueeksi. Lisäksi sopimus on mahdollista irtisanoa vain kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Lintulantien pohjoispuolinen alue jätettiin vapaaksi asuntorakentamista varten. Alueella on sitouduttu metsänhoitoon ilman avohakkuita. Mielipiteessä esitetään, että Mielipiteen johdosta Moosenmäen pururadan alueen käyttötarkoitusmerkintä muutetaan VU:sta MU:ksi (maa- ja metsätalousalue, jolla on ulkoilun ohjaamisen tarvetta). Saaristentien uuden AO-alueen rajauksen tarkastamista voidaan tutkia osoitettavaksi siten, että varaus ulotettaisiin tilan 12:3 alueelle mutta viheryhteys asuinalueiden välillä säilytetään. Ellilän AM/s-alueen rajausta voidaan laajentaa mielipiteessä esitetyllä tavalla. 18 (31)
Mooseksenmäen alue osoitetaan merkinnällä M ja Lintulantien pohjoispuoli erillispientalot mahdollistavalla merkinnällä. 2. Ellilän kaupallisen puutarhatoiminnan jatkaminen ja uusien rakennusten sijoittaminen alueelle on tulevaisuudessa mahdollista. Pihapiirin istutettu eteläosa on merkitty aiheettomasti MYalueeksi. Mielipiteessä toivotaan, että Ellilän pihapiiri tilan 12:3 etelärajaan asti kaavoitettaisiin siten, että muutaman erillispientalon rakentaminen jälkipolville olisi mahdollista. Kaava ei myöskään saisi hankaloittaa mahdollista tulevaisuudessa harjoitettavaa maataloutta tai muuta liiketoimintaa. 12) Santeri Kallio Kaavaluonnoksessa erityisesti maisemallisten ja luontoarvojen turvaaminen on otettu hyvin huomioon. Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. 13) Harri Kaurila KIRJALLINEN VASTINE Turmiontie, 82-407-11-22: tila halutaan lohkoa kahdeksi rakennuspaikaksi. Meluselvityksen edellyttäminen ei ole tarpeen, haittojen torjuminen voidaan hoitaa rakentamistapaohjeella. Turmiontien mahdollinen leventäminen tulisi sijoittaa MY-alueen puolelle. Tiilitehtaanrannan uusi AO-alue on muutettava rantapuistoksi. Kaikki rannat sulkeutuvat ja vesinäkymä poistuvat, viereinen VL-alue ei vastaa maisemallisia eikä virkistyskäyttötarpeita. Katinalan pohjoispuolisia uusia AP-alueita tulisi pienentää järven puoleisesta päästä. Ylityn uuden AP-alueen pellon puoleinen levennys tulisi poistaa. Mielipiteen johdosta Turmiontien alueen kaavamerkintöihin ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Tonttien lohkomiseen ei oteta kantaa osayleiskaavatasolla. Meluselvitystä koskevat vaatimukset perustuvat lakiin ja ovat yhtäläisiä koko suunnittelualueella. Tiilitehtaanrannan uusi AP-aluevaraus sisältää mm. alueelle sijoittuvat puistoja muut virkistysalueet. Alueen tarkempi maankäyttö tutkitaan asemakaavatasolla. Katinalan ja Yllitynmäen AO-laajennusten rajausten muuttamista tutkitaan. 14) Pertti Kivistö KIRJALLINEN VASTINE Tyrvännöntie, 82-423-9-38: tilalle osoitettu ulkoilureitti ei saa haitata MA-alueen viljelyä. MAalue voitaisiin muuttaa AOalueeksi. Kaavaan merkityt ulkoilureitit tarkastetaan vapaa-aikatoimen lausunnon mukaisiksi ja merkinnän selitykseen lisätään maininta ohjeellisista hiihtoladuista. MA-alueen muuttaminen AO-alueeksi ei ole maankäytöllisistä ja maisemallisista syistä johtuen mahdollista. 19(31)
15) Rauni Kivistö Aulangontie, Pappilanniementie, 82-419-5-42: tilalle osoitettu ulkoilureittimerkintä kulkee mm. pihojen läpi ja mahdollinen virallinen ulkoilureitti tulee poistaa. Kaavaan merkityt ulkoilureitit tarkastetaan vapaa-aikatoimen lausunnon mukaisiksi ja merkinnän selitykseen lisätään maininta ohjeellisista hiihtoladuista. 16) Mirja Korvenoja, Ilkka Korvenojan pk KIRJALLINEN VASTINE Turmiontie 82-407-11-76, Kanunki 1:158: Koko Turmiontien varsi voisi olla AP-aluetta. MY-alue on liian suuri ja merkintä rajoittaa alueella metsätalouden harjoittamista. Kanungin peltoaukean MAalueesta voitaisiin muuttaa osa AP-alueeksi esim. metsän reunaalueilta. Moottoritien liittymäalueen TP-alue ei vastaa toteutunutta tilannetta, esim. vanhat soranottoalueet sopisivat paremmin tähän käyttöön. Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Turmiontien varteen sijoittuva tila on pinta-alaltaan suuri ja tällä hetkellä kokonaan rakentamaton. Turmiontien varren AP-alueita ei ole tarkoituksenmukaista laajentaa mm. liikenteellisistä syistä johtuen. MY-merkintä edellyttää maisematyöluvan hakemista, mistä ei voida katsoa aiheutuvan kohtuutonta haittaa maanomistajalle. Moottoritien länsipuolella uuden AP-alueen rajauksen muuttamista tutkitaan. Aluerajauksia tarkennetaan maakuntakaavan rajausten mukaiseksi. Moottoritien liittymäalueen TP-merkinnän tarkoituksena on alueen pitkän tähtäimen kehittymisen ohjaaminen ja asemakaavassa alueen käyttö säilytetään asuinalueena. 20 (31)
17) Leila Kuusterä Alhainen 82-416-4-87, Mattila 82-416-10-71, Iso-Nummi 82-416-1-36: Alhaisten ja Mattilan tilojen kantatien 57 ja vesistön väliin jäävän alueen osalta kaavaluonnoksessa on noudatettu pääosin 1990-laaditua rantaasemakaavaa, jonka maankäyttöratkaisu perustuu maatilatalouden harjoittamiseen. MA-alue on kohtuuttoman suuri ja sitä tulee supistaa. Alhaisten tilan ns. Nummen palstan osalta kaavaratkaisu ei ole maanomistajien tasapuolisen kohtelun mukainen. Alhaisten tilat liittyvät keskustaajaman rakenteeseen ja osin myös jo toteutettuun tie- ja kunnallistekniseen verkostoon. Selvityksistä ei ilmene erityisiä syitä, miksi esim. pientalorakentamista ei voitaisi näillä alueilla mahdollistaa. Kaavassa tulisi osoittaa ratsastusreittejä koskevat periaatejärjestelyt (siirtyminen Alhaisten tilalta Parolannummen harjualueille). Kunnan ja maanomistajan välillä tulisi käydä erillinen kaavaneuvottelu tulevien maankäyttörat- Kaavan jatkosuunnittelussa tutkitaan mahdollisuus Alhaisten alueen osoittamiseen pientalovaltaisena alueena. Mielipiteen johdosta MA-alueen rajauksen supistamista voidaan tutkia esim. metsittyneiden alueiden osalta. Alhaisten tilaa ympäröivät peltoaukeat ovat kuitenkin maisemallisesti erittäin arvokkaita, eikä niille rakentamista tulisi sallia. Erillisen ratsastusreitin osoittaminen keskustaajaman halki on yleiskaavan mittakaavassa käytännössä mahdotonta, eikä yhtä toimijaa varten sovitettuna toimintona kaavan tarkoitusta vastaava. Ratsastusreittien osoittaminen yhteystarpeena kaavan mittakaava huomioiden arvioidaan kaavan jatkosuunnittelussa. Kunnan ja maanomistajan välillä on käyty erillinen neuvottelu maankäyttöratkaisuista. 21(31)
kaisujen selventämiseksi. Ns. Nummen palsta sijoittuu pääosin voimaan jäävän Mierolanvirran osayleiskaavan alueelle. Tila 1:36 on kaavaluonnoksessa osoitettu pääosin uudeksi AP-alueeksi. Nummen palstan osalta Teollisuustieltä pohjoiseen avautuva peltomaisemayhteys tulee säilyttää rakentamiselta vapaana, eikä maisemaa tule sulkea. 18) Jaakko Laine KIRJALLINEN VASTINE Tyrvännöntie, 82-423-9-48: alueelle osoitettu MA-merkintä tulee vaikeuttamaan ja suorastaan pakottaa lopettamaaan alueella harjoittamamme maatalouselinkeinon. Mielipiteeseen on liitetty myös tilaa koskevien kielteisten poikkeuslupapäätösten aineistoa. Osayleiskaavassa MA- alueiksi on osoitettu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai rakennettuihin ympäristöihin liittyviä viljelyalueita. Merkinnällä MA osoitetaan alueet, joiden säilyminen avoimina ja viljelykäytössä on maisemakuvan kannalta tärkeää. Merkinnän tarkoituksena on alueen maisemallisten arvojen säilyttämisen lisäksi tukea peltoviljelyn ja maatalouselinkeinon harjoittamista, ei rajoittaa sitä. Mielipiteen johdosta MA-alueen muuttamista esim. MY-alueeksi voidaan tutkia tilalle 9:48 sijoittuvan puutarhan/puiston osalta. Osayleiskaavassa ei kuitenkaan oteta kantaa alueen rakennusoikeuteen. 22 (31)
19) Eeva Mäkelä, Kai Lehtonen Tiilitehtaanranta nähdään erittäin myönteisenä kehityskohteena. AP- ja LS-alueilla tulee pitäytyä matalassa rakentamisessa, jotta maisemallisesti arvokas näkymä Katinalanlahdelle säilyy. Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Tiilitehtaanrannan tarkempi maankäyttö ratkaistaan asemakaavassa. 20) Eero Lotti KIRJALLINEN VASTINE Kinnalanraitti, 82-403-3-140, 82-403-3-139: sr/10- merkinnällä osoitetuista rakennuksista eteläisempi ei ole tilan alkuperäinen päärakennus, joka paloi 1900-luvun alussa. Kyseessä on mökistä eri vuosikymmeninä nykyiseen asuunsa laajennettu rakennus. Omistaja esittää suojelumerkinnän poistamista. Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Kaavan suojelumerkinnät perustuvat rakennusinventointiin ja vuonna 2009 tehtyyn arvottamiseen, jossa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiksi todetut kohteet on osoitettu kaavassa sr-merkinnällä. Kinnalan molemmilla srmerkityillä rakennuksilla on huomattavaa maisemallista arvoa, joka jo sinällään muodostaa suojelun perusteen rakennuksen valmistumisajankohdasta tai rakennushistoriallista taustasta huolimatta. 21) Rainer Lund KIRJALLINEN VASTINE Merventie, 82-414-6-9: kohde on osa MA-aluetta ja olemassa olevat rakennukset maalaistaloja. Tehokkaasti rakennettu pientaloalue ei sovi lainkaan maalaismaiseen ympäristöön ja maisemallisesti arvokkaaseen peltoalueeseen. Lähempänä Parolan keskustaa olevat lisärakentamiskohteet riittävät palvelemaan kasvavaa rakentamisen tarvetta tulevaisuudessa. Mielipide otetaan huomioon kaavan jatkosuunnittelussa ja arvioitaessa kaavan asuinaluemitoituksia. 22) Bertta Mantilan psta Pekka Mikkonen KIRJALLINEN VASTINE Pekola/Paikkala, 82-434-1-44, 82-434-1-48: alle 1ha:n kokoisiksi lohkottujen tilojen käyttö- Mielipiteen johdosta AP-alueiden rajausta tarkastetaan ja MT-alue osoitetaan AO-alueeksi 23(31)
tarkoitus (MT) ei vastaa omistajan toivomuksia. Ympäröivällä alueella AO-merkinnällä on osoitettu suuria, pihapiirien ulkopuolelle jääviä alueita eikä maanomistajien tasapuolinen kohtelu toteudu. Tilojen käyttötarkoitus tulee muuttaa AO:ksi. 23) Matti Matinkari, Janne Orkkola + 12 muuta Keltomäen alueen asukasta KIRJALLINEN VASTINE Keltomäki, 82-424-1-43, 82-424-1-44: alueelle esitetty uusi AO-alue maksimoi yksittäisen maa-alueen hyödyn eikä maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia ole otettu huomioon. Alue ei sovellu rakentamiseen myöskään mm. heikon kantavuutensa sekä luonnon- ja maisemallisten arvojensa vuoksi. Ranta-aluetta on siistitty talkoilla vuoden 2009 aikana virkistysalueeksi kunnan suostumuksella. Keltomäen eteläpuolisen alueen asukkaille on vakuutettu, ettei ranta-alueelle tulla rakentamaan. Kalasuontien liikennemäärät kasvavat ja turvallisuus huononee. Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Kaavassa osoitettu uusi AP-alue on laajuudeltaan suhteellisen pieni ja sen tarkemmasta toteutuksesta määrätään asemakaavalla. 24) Pekka Mikkonen KIRJALLINEN VASTINE Sisältö sama kuin mielipiteessä nro 22 kts. vastine mielipiteeseen nro 22 25) Petteri Mäkelä Katinala, 82-407-5-60, 82-421- 5-9, 82-403-1-103: miten ma-vja ma-rky-merkinnät rajoittavat AP-alueelle rakentamista? Ehdotetaan, että maisema-alueen raja poistetaan tältä kohdalta kokonaan. Jos sitä ei voida tehdä, maisemaan sopeuttamista koskevat tarkemmat ohjeet voidaan sisällyttää asemakaavaan. Piipalassa uutta AP-aluetta tulisi laajentaa myös tien pohjoispuolelle. Rinteenkujan ja Pitkäniityn palstan alueilla on tehty pohjatutkimuksia. Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Ma-v-merkinnällä on osoitettu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittaman inventoinnin "Arvokkaat maisema-alueet, Ympäristöministeriö mietintö 66/1992" mukaiset maisema-alueet. Merkinnällä ma-rky on osoitettu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittaman inventoinnin "Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt" (RKY) mukaiset rakennetut kulttuuriympäristöt. Maisema-alueiden rajaukset on osoitettava valtioneuvoston päätösten mukaisina, eikä niitä voida kunnan tai tuomioistuimen tekemien päätösten perusteella muuttaa. AP-alueen tarkemmasta toteutuksesta määrätään asemakaavalla. Piipalan AP-alueen laajentamista tutkitaan mielipiteessä nro 3 esitetyllä tavalla. 26) Sakari Mäkelä KIRJALLINEN VASTINE Katinala, Rautapaari 82-407-11-34: luonnoksessa osoitetut VL-, SM- ja MT-alueet kattavat liian Mielipiteen johdosta VL-alueen metsäisten osien käyttötarkoitusmerkintä muutetaan MY:ksi ja peltoalueen MT:ksi. SM-alueen rajausta voidaan pienentää siltä osin, se eroaa Museoviraston inventointitiedoissa osoitetusta rajauk- 24 (31)
suuren osan tilan Pälkäneentien ja Vanajaveden väliin jäävästä alueesta. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu ei toteudu. AP-alueen tulisi olla selvästi isompi ja VL-aluetta on pienennettävä. Muiden maanomistajien kiinteistöille ei ole osoitettu yhtä laajoja VL-alueita, eikä VLmerkintää ole tässä laajuudessa maakuntakaavassakaan. VLalueelle voidaan kuitenkin ajatella esim. asukkaiden yhteisrantaa. SM-aluetta on pienennettävä vain hautakivet käsittäviksi alueiksi (ts. kohdemerkintä). Osa SM-alueelle sijoittuvasta pellosta on salaojitettu 1900-luvun alkupuolella. MT-alue on muutettava TP- ja AP-alueiksi siten, että AP ulottuu Hämeenlinnan rajalle saakka. sesta. > EI EROA AP- ja TP-alueet sijoittuvat maakuntakaavan mukaiselle taajamatoimintojen reservialueelle (Ar) ja MT-alue maatalousalueelle (MT). Aluevarauksiin voidaan tehdä vähäisiä tarkennuksia, kuitenkin siten, ettei maakuntakaavan mukaisista rajauksista poiketa perusteettomasti. 27) Kaisu Pasanen, Voitto Pasanen KIRJALLINEN VASTINE Pekola/Katilantie, 82-420-1-113: noin 1ha:n tilalle osoitettu MTalue pyydetään muuttamaan AOalueeksi. Tila sijaitsee AO-alueen keskellä. Mielipiteen johdosta MT-alue muutetaan AO-alueeksi. 28) Jukka Penttilä KIRJALLINEN VASTINE Turmiontie, 82-403-1-275: MYalueeksi osoitettu tila on rakennettu AP-alueeksi 1960-luvun alussa. Mielipiteen johdosta tila 1:275 muutetaan toteutuneen tilanteen mukaiseksi AP-alueeksi. 29) Jukka Penttilä KIRJALLINEN VASTINE 25(31)
Yllitty, 82-403-1-275: Yllitynmäen pohjoispuolelle sijoittuva tilan osa tulisi merkitä AP-alueeksi kuten ympäröivät kaavatontitkin ja osayleiskaavassa suunnitellut AP-alueet. Pieni peltoalue ei sovellu asuinalueen keskelle mm. pölyhaittojen vuoksi. Alue jää kumpareen taakse eikä suoraa näköyhteyttä vanhalle kirkolle ole. Mielipiteen johdosta kyseinen tilan 1:275 osan käyttötarkoitus muutetaan MA:sta uudeksi AO-alueeksi. 30) Jouko Rantanen KIRJALLINEN VASTINE Pekola, 82-427-1-2-R: kaavamerkintä on muutettava M:stä AO:ksi. Alue yhdistää kaksi jo toteutunutta AO-aluetta. Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Moosenmäeltä pohjoiseen ja itään jatkuvia viheryhteyksiä ei ole tarkoituksenmukaista katkaista. Pekolan alueelle on osoitettu paljon uusia AO-aluevarauksia, joiden toteutuminen on kaavan tavoitevuoteen mennessä epätodennäköistä. 31) Hilkka Salmisen psta Pirkka Salminen Rahkoila, 82-423-2-34: Hattukallion laet on ollut tarkoitus säilyttää rakentamattomina. Millaista käyttötarkoitusta tiloille 9:52, 2:64 ja 3:61 on kaavassa suunniteltu? Kallio on edustava maanmerkki ja näköalapaikka, jonka luonnonmukaisuus suotaisiin jatkuvan. Mielipiteen johdosta Hattukalliolle osoitetun uuden AP-alueen rajausta voidaan ajatella tarkastettavaksi siten, että kallion korkeimmat kohdat jätettäisiin M-alueeksi. 32) Martti Santanen Pekola, 82-433-1-54: tilalle osoitettu käyttötarkoitus MA on muutettava AO:ksi. Vaatimuksen perusteena on mm. tilan viljelykäyttöön soveltumattomuus ja rajautuminen olemassa oleviin AO-alueisiin. Mielipiteen johdosta tila 1:54 osoitetaan uudeksi AT-alueeksi. 26 (31)
33) Matti Savonjousi KIRJALLINEN VASTINE Poransaari, 82-424-1-146-1: rakennusoikeus muutettava e=0,15:ksi kuten naapuritonteillakin on. Kiinteistö jaettava kolmeksi tontiksi. Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Osayleiskaavassa ei oleteta kantaa alueen rakennusoikeuteen tai tonttijakoon. Tarkemmasta maankäytöstä päätetään asemakaavassa. 34) Aslak Savonjousen pk, Kaarina Savonjousi Poransaari, 82-424-1-148, 82-424-1-147: rakennusoikeus muutettava e=0,15:ksi ja tilat jaettava kolmeksi tontiksi. Alasaarenkuja on merkitty väärään paikkaan (tarkoittanee asemakaavaa). Mäntykärjen tonteilla 3-5 rannan suojelualueet tulisi olla yhtenevät tonttien 1 ja 2 kanssa. Tonttien rajat tulisi tarkastaa. Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Osayleiskaavassa ei oleteta kantaa alueen rakennusoikeuteen tai tonttijakoon. Tarkemmasta maankäytöstä päätetään asemakaavassa. 35) Jussi Suomaa KIRJALLINEN VASTINE Parolaan osoitettu keskustatoimintojen alue C on pieni suhteessa uusiin ja vanhoihin APalueisiin nähden. Keskustan kehittymisen edistämiseksi suojeltavien rakennusten luettelosta tulisi poistaa kohteet nro 15-19, 21-22, 24 ja 26. Ihalemmen- Leiniälän suuntaan tarvitaan kevyen liikenteen väylä, joka tulee ottaa huomioon uusia tieyhteyksiä suunniteltaessa. Ihalempi, 9:86: uusien T- ja TYalueiden ja M-alueen raja ehdotetaan siirrettäväksi lähemmäs Marttaristin pohjavedenottamon suoja-alueen rajaa. Moottoritien länsipuolella tilaan kuuluva pelto tulisi muuttaa MA:sta M- alueeksi. Mielipiteen johdosta kaavan C-alueiden rajauksiin tai sr-merkintöihin ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Suojelumerkinnät perustuvat rakennusinventointiin ja vuonna 2009 tehtyyn arvottamiseen, jossa kaikki valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiksi todetut kohteet on osoitettu kaavassa yhtenäisellä sr-merkinnällä. Yksittäisiä rakennuksia koskevilla suojelutavoitteilla ei voida katsoa olevan merkittävää vaikutusta Parolan keskustaajaman kehittämismahdollisuuksiin. Marttaristin eteläpuolella uusien T- ja TY-alueiden rajausta voidaan tarkastaa mielipiteessä esitetyllä tavalla. Ihalemmen puolella MA-alueeksi osoitettu pelto on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä (Ihalempi-Leiniälä), jolloin sen käyttötarkoitusmerkintä on kaavan suunnitteluperiaatteiden mukainen. 36) Ilari Uotila 82-403-6-38: osa tilasta on osoitettu M-alueeksi. Pelto on vuokrattuna ja jatkossa alue sopisi pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Kaavamerkinnäksi esitetään AP:tä liitteessä rajatulle M- alueen osalle. Mielipiteen johdosta AP-alueen rajauksen muuttamista voidaan tutkia, mutta laajentaminen edellyttää käytännössä meluselvityksen laatimista ja alueen meluntorjuntamahdollisuuksien selvittämistä. 37) Mika Uotila Kalasuontie, 82-427-4-16: Kalasuontien lounaispuolelle osoitettua uutta AP-aluetta tulisi laajentaa liitekartalla osoitetulla tavalla. Lisäksi Vanajaveden rantaan tulisi osoittaa kaksi uutta AO- tai RA-rakennuspaikkaa. Osa MA-alueesta on todellisuu- Osayleiskaavassa Kalasuontien varteen on osoitettu uusi AP-alue, jota ei maisemallisista ja maankäytöllisistä syistä voida laajentaa rantavyöhykkeelle. Suunnitteluperiaatteiden mukaan kaavassa ei myöskään osoiteta uusia omarantaisia rakennuspaikkoja. Uusia asuinalueita on osoitettu kaavan tavoitteiden mukaisesti enemmän Vanajaveden länsi- kuin itäpuolelle lähinnä keskustaajaman tiivistämistavoitteista ja Aulangontien rajallisesta kapasiteetista johtuen. Mielipiteen johdosta metsittynyt MA-alueen osa voidaan muuttaa MY-alueeksi 27(31)
dessa metsittynyttä. Kaavaluonnos ei tunnu maanomistajien kannalta tasapuoliselta. Rannan läheisyyteen sijoittuvat rakentamisalueet sijoittuvat pääosin Vanajaveden länsipuolelle. (erityisiä luonnonarvoja omaavat tai valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai rakennettuihin ympäristöihin liittyvät metsäalueet). 38) Jarmo Valtari Katinala, 82-407-2-103, 82-407- 2-112 115, 82-407-6-10, 82-407-6-77, 82-407-6-109: 1. TP-alueen tulee kattaa koko tila 2:103 kuten nykyisessä osayleiskaavassakin. MT-alue on pieni ja epätarkoituksenmukainen. 2. Suunnitelmasta puuttuu kevyen liikenteen ohjaustarve Pälkäneentien alitse. 3. Maisemallisesti ja kyläkuvallisesti arvokkaan alueen merkitys on epäselvä ja kaavamääräys tulisi poistaa. 4. Melunsuojauksen tarve on osoitettu epäjohdonmukaisesti. Radan varren EV-alue tulee muuttaa TP-alueeksi. 5. Moottoritien ja rautatien välinen alue voidaan suunnitella samalla tavalla kuin voimassa olevassa osayleiskaavassa. Liikenneyhteys voi syntyä Hämeenlinnan katuverkon kautta. Mielipiteen johdosta suunnitelmaan tehdään kohdissa 1 ja 2 esitetyt muutokset. TP- ja MT-alueet sijoittuvat maakuntakaavan mukaiselle taajamatoimintojen reservialueelle (Ar) ja MT-alue maatalousalueelle (MT). Aluevarauksiin voidaan tehdä vähäisiä tarkennuksia, kuitenkin siten, ettei maakuntakaavan mukaisista rajauksista poiketa. Merkinnällä ma/sk on osoitettu paikallisten ja maakunnallisten inventointien mukaisia arvokkaita kulttuurimaisemia ja rakennettujen kulttuuriympäristöjä, jotka eivät sisälly ma-rky- alueisiin. Merkintä koskee aluerajauksen sisäpuolelle jäävää aluetta ja sen yksityiskohtaisesta vaikutuksesta alueen maankäyttöön ja rakentamiseen päätetään asemakaavan laatimisen yhteydessä. Melunsuojauksen tarvetta osoittava merkintä koskee yhdenmukaisesti kaikkea radan varteen sijoittuvaa asuin- ja työpaikkarakentamista. EV-alueeksi osoitetaan esimerkiksi liikenneväylien varrella olevat ja viheralueina säilytettävät alueet, joiden tarkoituksena on pääasiassa suojata muita alueita ympäristöhaitoilta ja joita ei sijaintinsa takia voida käyttää virkistysalueina. Radan varren EV-alue ei sovellu TP-alueeksi, koska alueen liikenne olisi ohjattava asuinalueen kautta. Tämä osaltaan kasvattaisi liikenteestä asutukselle aiheutuvia haittoja. Hämeenlinnan voimassa olevassa osayleiskaavassa radan ja moottoritien välinen alue on osoitettu teollisuuden reservialueeksi, jonka asemakaavoitus ei ole vireillä. Hattulan puolella vastaavan välialueen leveys on vain noin 80 metriä, jolle toimivaa korttelirakennetta tieyhteyksineen ei käytännössä voida osoittaa. Alueella on lisäksi huomioitava toisen raideparin lisäämisen vaatima tila, joka on vähintään kaksinkertaistaa nykyisen radan aluevarauksen. 39) Matti Ventola, Kirsti Greis KIRJALLINEN VASTINE Niemelänsaari/Ventola, 82-430- 1-20: kaavassa MA-alueeksi osoitettu tila on lomaasuntokäytössä ja rakennuksille on myönnetty asianmukaiset luvat. Alue on muutettava RAalueeksi. Mielipiteen johdosta MA-alue muutetaan pihapiirin osalta RA-alueeksi. Kaavaluonnoksessa oli tällä kohtaa virhe, sillä siinä osoitettavien RA- alueiden tulee vastata voimassa olevaa yleiskaavaa ja toteutunutta tilannetta. 28 (31)
40) Kari Ventola 82-430-1-22, 82-430-5-3: kaavamerkinnöillä myös tulevassa asemakaavassa tulee varmistaa, että normaali maatalouden harjoittaminen tilan pelloilla on mahdollista jatkossakin. VLalueeksi osoitetut metsät on muutettava M-alueiksi. Mustanmeren SL-alueen laajuus tulee tarkastaa talousmetsien osalta. Voimassa olevassa osayleiskaavassa tilalle 1:12 osoitettu rakennuspaikka tulee säilyttää. Uuden AP-alueen liikennejärjestelyt tulee ohjata siten, että Ventolan pihapiiri rauhoitetaan kaikelta liikenteeltä. Osayleiskaavaan on lisättävä rakentamiseen oikeuttavia AO-tontteja. Ventolan talouskeskusta koskeva sr-merkintä on poistettava siitä aiheutuvan kohtuuttoman säilyttämisvelvoitteen vuoksi. Mielipiteessä mainitut tilat sijoittuvat alueelle, jolla säilytetään voimassa 28.1.2004 hyväksytty Mierolanvirran oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Tällä alueella keskeisten alueiden osayleiskaava on oikeusvaikutukseton ja kartalla osoitettu maankäyttö toimii ohjeena alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Voimassa olevan osayleiskaavan käyttötarkoitusmerkintöjä ei voida esim. VL-alueen osalta muuttaa. Mierolanvirran osayleiskaava on tyypiltään yksityiskohtainen aluevarausyleiskaava, joka on laadittu mittakaavaan 1:4000. Kunta voi myöntää rakennusluvan MRL 72:n mukaiseen rakentamiseen kaavassa osoitetuilla AO-, AP-1- ja RA- alueilla. Alueelle ei olla laatimassa asemakaavaa. Mielipiteen johdosta Mustanmeren SL-alueen rajausta voidaan tarkastaa siltä osin, kuin se poikkeaa maakuntakaavan mukaisesta rajauksesta (läh. tilat 2:6 ja 2:12). Tila 1:12 voidaan osoittaa AO-alueeksi, vaikkakin se kaavan mittakaava ja ohjausvaikutuksettomuus huomioon ottaen ei tällä kohtaa olisikaan välttämätöntä. Keskeisten alueiden osayleiskaavassa ei oteta kantaa uuden AP-alueen sisäisiin liikennejärjestelyihin, eikä uusia rakennuspaikkoja osoiteta voimassa säilyvästä Mierolanvirran osayleiskaavasta poikkeavalla tavalla. Kaavan rakennussuojelua koskevat määräykset perustuvat rakennusinventointiin ja vuonna 2009 tehtyyn arvottamiseen, jossa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiksi todetut kohteet on osoitettu kaavassa srmerkinnällä. Rakennusten säilyttämistä koskevia velvoitteita ei voida pitää kohtuuttomina, sillä ne eivät merkittävästi poikkea yleisistä ympäristön ja rakennusten kunnossapitoa koskevista velvoitteista. Rakennusten purkaminen on joka tapauksessa luvanvaraista, ja korjauskelvottomiksi todettujen srkohteidenkin osalta purkuluvan myöntäminen on mahdollista museoviranomaisen antaman lausunnon perusteella. 41) Tommi Virkki, Matti Virkki, Sinikka Virkki 82-419-3-1, 82-419-5-8, 82-419-878-2: ulkoilureitti siirrettävä tilan 3:1 rajalle. Kunnan omistama tila 5:36 AO-alueella Mielipiteen johdosta suunnitelmaan tehdään mielipiteessä esitetyt muutokset RA-alueen pohjoispuolelle ehdotettua uutta AO-aluevarausta lukuun ottamatta. Jo toteutettu asuinrakennus liittyy Pappilanniemen AO-alueeseen, jota laajennetaan ko. pihapiirin osalta tilan 5:8 alueelle. 29(31)