325 43 24 85 86 LIITE 1/1 Kaavamuutosalue 1:3000 34 rp 71 54 85 59 1:54 48 1:55 82 69 35 20 36 37 61 40 1:52 Isoperänkallio 4141 42 1:53 Vastaranta 87 1:54 Tarhaperä 1:55 Tammiranta 1:63 Vanharanta 1:64 Koivukallio 38 38 1:87 Salametsä 54 15 1:66 Saatinkallio 10 10 1:66 1:65 12 72 11 11 13 5 10 8 9 31 14 31 35 35 1:64 1:87 17 1:67 Ajola 32 1:63 36 37 46 20 34 1:67 67 61 54 17
LIITE 1/2 Kaavamuutosalue 1:3000 1:59 Laisaari 1:59 Laisaari 1:59 Laisaari
325 35 31 10 11 15 38 rp 1:66 1:65 1:63 1:64 1:67 1:55 1:54 1:87 4141 42 59 85 31 32 34 35 36 48 87 69 82 10 11 12 13 14 15 72 37 38 17 54 61 67 40 54 1 10 17 20 20 34 35 36 37 46 5 54 6 8 85 86 9 5 6 8 9 10 11 12 13 3 13 15 16 17 1 11 18 19 21 28 25 25 25 32 33 34 24 43 Poistuva kaava 1:3000 LIITE 2/1
LIITE 2/2 Poistuva kaava 1:3000
NAANTALIN KAUPUNKI Ajolan Kylä Ajolan-Kunstenniemen ranta-asemakaavan muutos Työ: E26049 Turku, 25.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Oulu, Tampere ja Helsinki
NAANTALIN KAUPUNKI AJOLAN KYLÄ AJOLAN-KUNSTENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma esittelee Naantalin Rymättylään Ajolan kylään laadittavan Ajolan-Kunstenniemen ranta-asemakaavan muutoksen laadinnan lähtökohtia, sisältöä ja tavoitteita sekä sisältää suunnitelman siitä, miten kaavan laadinnan aikana kuullaan maanomistajia, asukkaita ja muita osallisia sekä suunnitelman siitä, mitä kaavan vaikutuksia tullaan arvioimaan. 1. Alue ja suunnittelun kohde Kaavamuutosaluetta on Ajolanlahden molemmin puolin sekä saarissa Ajolanlahdesta länteen. Ranta-asemakaavan muutos koskee Naantalin kaupungin Ajolan kylän tiloja 529-490-1-52 Isoperänkallio 529-490-1-53 Vastaranta 529-490-1-54 Tarhaperä 529-490-1-55 Tammiranta 529-490-1-59 Laisaari 529-490-1-63 Vanharanta 529-490-1-64 Koivukallio 529-490-1-66 Saatinkallio 529-490-1-67 Ajola 529-490-1-87 Salametsä Alueen sijainti Liite 1: Kaavamuutosalue (kaksi karttaa) 2. Suunnittelun lähtökohdat 2.1 Kaavoitustilanne Maakuntakaavoitus Naantalin ja koko Varsinais-Suomen maakuntakaavoituksesta vastaa Varsinais- Suomen liitto. Ympäristöministeriö vahvisti Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukuntien sekä Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavan 20.3.2013. Maakuntakaavassa on osoitettu kaavamuutosalueeseen kuuluvien Tarhaperän ja Vastarannan tilojen alueelle ulottuva Natura 2000-alue Ajolan laitumet. Laisaaren tilan saarien väliin on merkitty veneväylä/kanoottireitti. Muita aluevarauksia tai kaavamerkintöjä ei maakuntakaavassa ole kaavamuutosalueella. Ote maakuntakaavasta
Yleiskaavoitus Kaavamuutosalue kuuluu 11.12.2008 hyväksytyn Rymättylän pohjoisosan osayleiskaavan muutoksen alueeseen Laisaaren tilaan kuuluvaa Laisaari nimistä saarta lukuunottamatta. Laisaari on Rymättylän Eteläisen saariston osayleiskaavan väli- ja sisäsaariston osaalueella, mutta tuohon kaavaan eivät sisälly ranta-asemakaavojen alueet. Näin ollen Laisaaressa ei ole voimassa yleiskaavaa. Kaavamuutosalueen rakennuspaikat on osoitettu loma-asuntoalueena (RA). Osayleiskaavan mukaan RA-rakennuspaikalle saa rakentaa yhden korkeintaan kaksiasuntoisen lomarakennuksen, jonka enimmäiskerrosala on 120 m 2, yhden erillisen saunarakennuksen, jonka enimmäiskerrosala on 30 m 2, yhden erillisen talousrakennuksen, jonka enimmäiskerrosala on 20 m 2 sekä yhden erillisen lämpöeristämättömän vajarakennuksen, jonka enimmäiskerrosala on 30 m 2. Vajatilat saa rakentaa myös talousrakennuksen yhteyteen. Kaavamuutosalueen metsät on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisena alueena, jolla on ympäristöarvoja (MU). Tarhaperän, Vastarannan ja Isoperänkallion tilojen (Kunstenniemen) suojelualue on rajattu S-2 6 -merkinnällä. Ote yleiskaavayhdistelmästä Osayleiskaava ohjaa ranta-asemakaavan muutoksen laadintaa. Rantaasemakaavassa osoitettuja lomarakennuspaikkojen rakennusoikeuksia voidaan tarkistaa osayleiskaavan mukaisiksi. Tällöin rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3500 m 2. Lisäksi muiden rakennusjärjestyksen rantarakentamista ohjaavien määräysten tulee toteutua. Ajolan tilalla on venesataman ja sen lähiympäristön osalta vireillä osayleiskaavan muutos, jonka alueen osalta Ajolan tilan ranta-asemakaavaa ei nyt muuteta. Osayleiskaavan muutoksen jälkeen todennäköisesti myös sen alueelle laaditaan ranta-asemakaavan muutos. Asemakaavoitus Voimassa oleva Ajolan-Kunstenniemen ranta-asemakaava on vahvistettu 14.4.1983. Kaikille kaavamuutoksessa mukana oleville tiloille on osoitettu yksi loma-asunnon rakennuspaikka RA-1-merkinnällä. RA-1-rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yhden perheen enintään 1½-kerroksisen loma-asunnon kerrosalaltaan enintään 100 m 2. Edellisen lisäksi saa rakentaa taloustiloja kerrosalaltaan enintään 20 m 2.
Liite 2: Poistuva kaava (kaksi karttaa) 2.2 Maanomistus Kaavoitettavien tilojen maanomistajat ovat 529-490-1-52 Isoperänkallio Päivi Luoman kuolinpesä 529-490-1-53 Vastaranta Päivi Luoman kuolinpesä 529-490-1-54 Tarhaperä Marjatta Beck 529-490-1-55 Tammiranta Klaus Tuikka 529-490-1-59 Laisaari Olli Saarisalo 529-490-1-63 Vanharanta Eeva Saarisalo 529-490-1-64 Koivukallio Antti Saarisalo 529-490-1-66 Saatinkallio Marja-Liisa ja Antti Mikkola 529-490-1-67 Ajola Juha Saarisalo 529-490-1-87 Salametsä Tapio Salaterä 2.3 Rakentamistilanne Isoperänkallion ja Tammirannan tiloilla on loma-asunto ja saunarakennus. Salametsän ja Ajolan tiloilla on loma-asunto. Tarhaperän tilalla on loma-asunto ja vaja. Muut tilat ovat rakentamattomia. 2.4 Luonnonympäristö ja maisema Kaava-alue on pääosin kuusi- ja mäntyvaltaista metsää. Myös rakennetut rakennuspaikat ovat puustoisia. Salametsän tilan länsipuolta on harvennettu. Vastarannan tilan koillisosa ja Tarhaperän tilan luoteiskulma ovat laidunnittyä, joka on osa Natura 2000 -verkoston aluetta Ajolan laitumet, FI0200185. Pitkänomaisen, alle 200 metriä leveän Ajolanlahden pohjoispuolinen ranta on maastonmuodoiltaan loivempaa kuin melko jyrkkärantainen eteläpuolinen ranta, jolla on enemmän avokallioita. Maisemaltaan Ajolanlahti on sulkeutunut ranta-alueiden täysikasvuisista metsistä johtuen. Kaavamuutosalueen ulkopuolella oleva Ajolanlahden pohjukka on avoimempi. Siellä on rantaniittyä ja piha-aluetta. Kaavamuutoksen laadinnan yhteydessä tehdään alueen luontoselvitys. 2.5 Liikenne Alueen rakennuspaikoille kuljetaan Naantali-Rymättylä -tieltä (Rymättyläntie, maantie 189), jolta käännytään Poikon kylän kohdalla länteen Ylttistentielle. Siltä käännytään Haapalan saaristotielle, joka haaraantuu Ajolantielle Ajolanlahden eteläpuolelle ja Kunstenniementielle Ajolanlahden pohjoispuolelle. Poikosta Ajolanlahden rantaan on matkaa noin 5,5 km. 2.6 Pohjakartta Ranta-asemakaavan pohjakartta 1:2000 on hyväksytty 2.6.1978. Kaavamuutoksen johdosta pohjakarttaa täydennetään sittemmin rakennettujen rakennusten ja yksityisteiden osalta. Pohjakarttaa täydennetään myös Maanmittauslaitoksen numeerisella kiinteistörajapiirroksella (NKRK). Rajamerkkien sijaintitietoa tarkennetaan maastomittauksin. 3. Tavoitteet Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteena on riittävän yksityiskohtaisella suunnittelulla osoittaa tilojen enimmäisrakennusoikeus ja rakennusalat eri rakennuksille. Mitoitus perustuu voimassa olevan ranta-asemakaavan mitoitukseen sekä Rymättylän pohjoisosan osayleiskaavan rantarakennusoikeuden mitoitukseen. Rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus osoitetaan osayleiskaavan mukaisesti.
Nykyisiä rakennuspaikkojen rajoja tarkistetaan vain muuttuneiden maanomistusolosuhteiden perusteella tai muuten vähäisesti tarkistaen. Muita tavoitteita ovat alueen luonnonarvojen säilyttäminen ja rakentamisen sopeuttaminen ranta-alueen maisemaan. Natura 2000 -alueen osa osoitetaan kaavakartalla. Vapaa-alueet osoitetaan maa- ja metsätalousalueena Tavoitteita tarkennetaan tarvittaessa kaavan laadinnan aikana. 4. Arvioitavat vaikutukset Suunnittelun yhteydessä arvioidaan suunnitelmasta aiheutuvat: - ympäristövaikutukset alueella sekä lähiympäristössä - vaikutukset Natura 2000 verkoston alueen luontoarvoihin - vaikutukset palveluihin - sosiaaliset vaikutukset - liikenteelliset vaikutukset - taloudelliset vaikutukset - mahdolliset muut vaikutukset Arvioinnin tekee kaavan laatija. Myös osallisilla on mahdollisuus arvioida kaavan vaikutuksia. 5. Osalliset Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat Maanomistajat ja asukkaat - kaava-alueen ja naapurialueiden maanomistajat - muut lähialueiden asukkaat ja maanomistajat Kaupungin hallintokunnat ja viranhaltijat - kaavoitus- ja ympäristölautakunta - tekninen lautakunta - saaristolautakunta - rakennustarkastaja Viranomaiset - Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (maankäyttö, luonnonsuojelu, maantiet) - Varsinais-Suomen liitto (maakuntakaavoitus) Yhdyskuntatekniikka - puhelinyhtiöt - sähköyhtiöt Paikalliset yhteisöt ja yhdistykset Osallisten listaa täydennetään tarvittaessa. 6. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen 6.1 Aloitus - Kaavan laadinta käynnistettiin yksityisten maanomistajien aloitteesta joulukuussa 2012. Tätä ennen tiedusteltiin saman kaava-alueen muiden maanomistajien kiinnostusta alueensa kaavoitukseen. - Pohjakartan tarkistusmittaukset tehtiin tammikuussa 2013 - Alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 13.2.2013 - Aloitusneuvottelu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen (Rauhala), kaupungin (Lehikoinen, Keva), kahden maanomistajan (Olli Saarisalo, Antti Saarisalo) ja kaavan laatijan (Liikari) kesken pidettiin 21.3.2013
- kaupunginhallitus käsitteli ranta-asemakaavan laadinnan käynnistämisen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman 2.9.2013 6.2 Luonnosvaihe - kaavaluonnos valmistui 11.10.2013 - kaavan vireille tulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta kuulutus Rannikkoseudussa, kaupungin ilmoitustaululla ja Rymättylän palvelupisteessä. Lisäksi kaavaalueeseen rajoittuvien naapuritilojen maanomistajia kuullaan kirjeitse. Kaavan laatija hoitaa em. vaiheet. - luonnosvaiheen kuuleminen hoidetaan asettamalla kaavaluonnos nähtäville 30 päivän ajaksi..-..2014. Kaavaluonnos on nähtävillä AIRIX Ympäristö Oy:ssä Turussa, Naantalin kaupungintalolla ja Rymättylän palvelupisteessä. Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä. - lausunnot kaavaluonnoksesta pyydetään Varsinais-Suomen ELYkeskukselta, Varsinais-Suomen liitolta ja Naantalin kaupungilta - lausuntojen ja mahdollisten mielipiteiden käsittely 6.3 Ehdotusvaihe - kaavaehdotus valmistuu..2014 - maanomistajat hyväksyvät kaavaehdotuksen - ranta-asemakaavaehdotus asetetaan nähtävillä 30 päivän ajaksi arviolta helmi- maaliskuussa 2014, jolloin osallisilla on mahdollisuus jättää muistutus - lausuntojen ja mahdollisten muistutusten käsittely sekä tarkennukset 6.4 Hyväksyminen - Naantalin kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle ranta-asemakaavan muutoksen hyväksymistä..2014 ( ) - kaupunginvaltuusto hyväksyi ranta-asemakaavan muutoksen..2014 ( ) - kuulutus kaavan voimaantulosta 7. Lisätiedot Lisätietoja asemakaavan laatimiseen liittyvistä asioista antavat: Kaavan laativa konsultti AIRIX Ympäristö Oy, maanmittausinsinööri Petri Hautala puhelin 010 241 4407 faksi 010 241 4401 osoite PL 669, 20701 Turku s-posti petri.hautala@airix.fi Naantalin kaupunki: Maankäyttöpäällikkö Elise Lehikoinen Maanmittausinsinööri Birit Keva puhelin (02) 434 5111 faksi (02) 435 1300 osoite Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali s-posti etunimi.sukunimi@naantali.fi
Turku, 25.3.2013, 11.10.2013 AIRIX Ympäristö Oy Petri Hautala Kaavoitusinsinööri Maanmittausinsinööri Liitteet 1. Kaavamuutosalue (kaksi karttaa) 2. Poistuva kaava (kaksi karttaa)
NAANTALIN KAUPUNKI Ajolan-Kunstenniemen ranta-asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: E26049 Turku, 06.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi Toimistot: Turku, Oulu, Tampere ja Helsinki
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS... 1 3. MAANKÄYTTÖ JA SUUNNITTELUTILANNE... 2 4. TUTKIMUSMENETELMÄT... 2 5. ELINYMPÄRISTÖT JA KASVILLISUUS... 2 6. LINNUSTO... 8 7. MUUT LAJIT... 9 8. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET... 9 9. LISÄTIEDOT... 9 LIITTEET: Liitekartta 1: Natura 2000-alueen rajaus Liitekartta 2: Luontoselvitysalue: tontit 1-4 ja kuvion 9 länsiosa Liitekartta 3: Luontoselvitysalue: tontit 5-8 ja kuvion 9 itäosa
NAANTALIN KAUPUNKI LUONTOSELVITYS AJOLAN-KUNSTENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. JOHDANTO Luontoselvitys on laadittu Naantalin Ajolan-Kunstenniemen ranta-asemakaavan muutoksen pohjatyöksi. 2. TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS Kartoitettava alue sijaitsee Naantalin Rymättylässä, Rymättyläntien länsipuolella Ajolanlahden rannalla. Alueen yhteispinta-ala on noin 20,5 hehtaaria. Luontoselvityksen suunnittelualue jakautuu kahteen osaan. Ajolanlahden pohjoisrantaan ja etelärantaan. Pohjoisrannalla sijaitsee neljä tonttia (tässä selvityksessä tontit 1-4). Etelärannan selvitysalue koostuu samoin neljästä tontista (tässä selvityksessä tontit 5-8) sekä takamaastosta (kuvio 9). Tontit ja kuvio on esitetty liitekartoissa 1 ja 2. Suunnittelualueen sijainti Naantalin Rymättylässä. 130506_Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 1
3. MAANKÄYTTÖ JA SUUNNITTELUTILANNE Suunnittelualueella on vahvistettu maakuntakaava (2013) ja osayleiskaava (2008). Maakuntakaavassa tonttien 2 ja 3 alueille sijoittuu osittain Natura 2000-alue Ajolan laitumet, FI0200185. Natura 2000-tietolomakkeen mukaan suojelu perustuu luontodirektiivin luontotyyppeihin: Runsaslajiset jäkkiniityt (6230) 5%, Runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt (6270) 40% sekä Hakamaat ja kaskilaitumet (9070) 30%. Natura-alueen kasvillisuus on erittäin edustavaa. 4. TUTKIMUSMENETELMÄT Alue kuljettiin kattavasti läpi jalkaisin. Kartoitus tehtiin 3.5.2013. Kevään myöhäisestä saapumisesta johtuen kenttäkerroksen kasvillisuutta pystyttiin havainnoimaan vain siltä osin kuin se ajankohtaan nähden oli mahdollista. Pesimälinnuston osalta suuri osa linnuista oli vielä saapumatta. Laulavat linnut kirjattiin kuitenkin ylös. 5. ELINYMPÄRISTÖT JA KASVILLISUUS Tontin 1 mustikkatyypin kankaalla kasvaa yksittäisiä suuria tammia. Tontti 1 Tontin 1 metsätyyppi vaihtelee mustikkatyypistä (MT) puolukkatyyppiin (VT) ja kalliomänniköihin rannan tuntumassa. Puustoon kuuluvat valtalajeina mänty ja kuusi. Paikoitellen kasvaa myös vähän haapaa ja koivua sekä yksittäisiä kookkaita tammia. Järeimmät tammet ovat halkaisijaltaan 50-60 cm. Myös tammentaimia esiintyy kohtalaisesti. Pensaskerroksessa kataja on melko yleinen. Kenttäkerroksen lajistoon kuuluvat mm. mustikka, puolukka, kevätpiippo, kanerva ja paikoin rannan tuntumassa myös sianpuolukka. Yleisimpien seinäsammaleen ja metsäkerrossammaleen lisäksi tontilla kasvaa paikoin mm. sulkasammalta. Kivikkoisen rannan tyvellä kasvaa nuorta tervaleppää. 130506_Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 2
Tontti 2 Tontin 2 luonnonarvojen puolesta huomionarvoisin alue noin kolmasosa kuuluu Natura 2000-alueeseen Ajolan laitumet. Muu 2/3 osaa kuuluu pääosin mustikkatyypin (MT) tuoreisiin kankaisiin, joka paikoin vaihettuu puolukkatyyppiin (VT). Mänty, kuusi ja koivu ovat valtalajeina ja kataja kasvaa paikoin runsaana. Kenttäkerrokseen kuuluvat mm. mustikka, puolukka, kevätpiippo, kallioimarre, metsäimarre ja metsäalvejuuri. Kivikkoisessa rannassa kasvaa nuorehkoa tervaleppää. Natura 2000-alueen länsireunalla on tammihaka, joka perustyypiltään on alun perin sinivuokko-tyypin (HeOT) lehtoa. Alueella kasvaa runsaasti sinivuokkoa ja lehtopensaita, kuten orjanruusua, metsäruusua ja taikinamarjaa sekä muutamia kookkaita tammia, joiden halkaisija on 80-100 cm. Tammet ovat osittain lahovikaisia ja niissä on pesäkoloja (mm. uuttukyyhky, ks. Linnusto kappale 6). Laidunkäyttöä indikoivia kenttäkerroksen lajeja entisellä hakamaalla ja laidunniityllä oli toukokuun alussa nähtävissä mm. ahomansikka ja kuivuneet sikoangervon talvivarret. Laidunniityn reunoilla kasvoi paikoin myös keltamoa, joka on muinaistulokas keskiajalta ja jota myrkyllisyydestä huolimatta käytettiin ennen rohtokasvina. Natura 2000-lomakkeen mukaan Ajolan laitumilla kasvaa huomionarvoisina lajeina mm. nurmilaukkaa, mäkikattaraa, ketonoidanlukkoa, heinäratamoa, jäkkiä, hakarasaraa, hinaa ja sikoangervoa. Varsinais-Suomen perinnemaisemat julkaisun mukaan (Lehtomaa 2000) alueen kasvillisuus on erittäin edustavaa. Niittyä ja hakamaata on aiemmin laidunnettu, mutta nykytilanteessa asukkaat niittävät alueen pari kertaa kesässä. Toimenpide auttaa pitämään alueen avoimena ja hillitsemään umpeenkasvua, joka on suurin uhka Natura-alueen niityille ja hakamaille. Mahdolliset muut hoitotoimenpiteet hoidetaan tarvittaessa ELY-keskuksen kautta. Osittainen kuusen poisto olisi hyväksi alueen tammille. (Ks Linnusto, kappale 6, s.8) Entisen hakamaan vanhoja tammia uhkaa kuusettuminen tontilla 2. 130506_Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 3
Natura-alueen länsireunalla tontilla 2 kasvaa runsaasti lehtopensaita ja sinivuokkoa. Hakamaa onkin entistä sinivuokkotyypin lehtoa. Natura-alueen runsaslajista niittyä tonteilla 2 ja 3. Tontti 3 Vajaa 1/7 tontista 3 on samaa Natura-alueetta Ajolan laitumet. Niitty rajautuu mökkitiehen ja riukuaitaan. Niityn kasvillisuus on pääosin samankaltaista kuin tontin 2 niityllä, lukuun ottamatta tontin 2 hakamaata. Niityllä ei ole juuri puustoa, vaan yksittäisiä pylväskatajia. 130506_Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 4
Pääosa tontista on mustikkatyypin (MT) kangasta, jossa kuusen, männyn ja koivun lisäksi kasvaa yksittäisiä tammia, joiden halkaisija on noin 30-40 cm. Rannan tuntumassa kasvaa myös nuorta tammea ja tervaleppää. Yksittäisiä pystylahopuita on säästetty. Tontin pohjoisosassa on pieni laikku lehtomaista kangasta (OMT), jossa männyn, kuusen, ja koivun lisäksi kasvaa vähän tammea. Kenttäkerroksessa viihtyvät mm. käenkaali, mustikka, metsäkastikka, metsäimarre ja sinivuokko. Tontti 4 Tontin 4 maasto muodostuu eteläisen rannan avokallioista ja karuista kalliomännyköistä sekä pohjoisosan lehtomaisesta kankaasta. Eteläosassa mänty on valtalajina ja joukossa on myös kelomäntyjä. Kallioimarre viihtyy kallionraoissa ja ketamo esiintyy paikoittain. Rantaviivalla on nuorta tervaleppää. Pohjoisosassa männyn, kuusen ja koivun lisäksi kasvaa sekä nuorta että vanhempaa tammea ja yksittäisiä tervaleppiä. Lehtomaisen kankaan (OMT) kenttäkerroksessa kasvaa mm. käenkaali, metsäimarre ja paikoin sinivuokko. Näkymä tontilta 4 Ajolanlahden etelärannalle kuviolle 9. Tontti 5 Tontin 5 metsätyyppi on pääosin mustikkatyypin kangasta, jossa kasvaa kuusta, mäntyä ja koivua. Seassa kasvaa yksittäisiä nuoria noin metrin korkuisia tammen taimia. Kenttäkerroksen muodostavat mm. mustikka, puolukka, sananjalka, kallioimarre, metsäimarre ja nuokkutalvikki. Seinäsammaleen lisäksi tontilla kasvaa mm. sulkasammalta. Rantaviivan tuntumassa kasvaa kymmenkunta tervaleppää halkaisijaltaan noin 15-20 cm. Tontti 6 Tontin 6 metsätyyppi vaihettuu mustikkatyypistä (MT) puolukkatyyppiin (VT). Mänty on valtalaji ja lisäksi tontilla kasvaa koivua ja kuusta. Puustoa on aiemmin osittain harvennettu. Kenttäkerros on siksi paikoin heinittynyt. Mustikan ja puolukan lisäksi kenttäkerrokseen kuuluvat mm. metsälauha ja kevätpiippo. Rannassa kasvaa muutama halkaisijaltaan alle 20 cm tervaleppä. 130506_Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 5
Tonttien 6 ja 7 väliin jäävä luonnontilainen kangasmetsä, jossa on vähän kelopuuta. Tontti 7 Tontin 7 metsää on osittain harvennushakattu. Oleva puusto koostuu männystä, koivusta ja kuusesta. Metsätyyppi on alun perin ollut luultavasti mustikkatyyppiä (MT). Alueella on metsäkoneen uria ja aluskasvillisuus on paikoin kuollutta. Ylempänä eteläosassa mäntyvaltainen puusto kuuluu puolukkatyypin (VT) kuivahkoihin kankaisiin, jossa puolukka on valtalajina. Lähempänä rantaa kasvaa tervaleppää ja koivua halkaisijaltaan alle 20 cm. Tontti on katettu osittain nurmella, sepelillä ja betonilaatoilla. Tontti 8 Tontin 8 metsätyyppi kuuluu pohjoisosastaan mustikkatyypin (MT) kankaisiin. Puusto koostuu kuusesta, männystä ja koivusta. Ruovikkoisella rannalla kasvaa yksittäisiä tervaleppiä, joiden halkaisija on noin 20-25 cm. Tontilla on pari kookasta ilmeisesti tuulen kaatamaa kuusta. Mustikka on valtalajina. Aukkopaikoissa kasvaa lisäksi heinää. Jyrkähkön rinteen etelänpuoleinen metsä vaihettuu puolukkatyypin (VT) kankaaksi. Kuvio 9 Kuvio 9 koostuu noin 13 ha:n takametsästä tonttien 5-8 eteläpuolella ja lisäksi Isorannan puoleisesta kallioalueesta. Pääosa metsästä on luonnontilaista tai sen kaltaista, mutta runsas kolmasosa kuviosta 9 on harvennushakattua talousmetsää. Luonnontilainen metsä kuuluu valtaosaltaan puolukkatyypin (VT) ja kanervatyypin (CT) kuivahkoihin ja kuiviin kankaisiin, joissa esiintyy paikoin soistumia. Valtalajeina ovat mänty, koivu, kuusi ja kataja. Kenttäkerroksessa kasvaa puolukka, kanerva, mustikka ja suopursu. Jyrkänteillä ja muilla jyrkillä rinteillä kasvaa avokallioiden raoissa kitukasvuista mäntyä, joista monet ovat kelottuneet. 130506_Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 6
Kuvion 9 luonnontilaista kangasmetsää kelopuineen tontin 6 eteläpuolella. Kuvion 9 länsiosan harvennushakattua talousmetsää. Kuvion 9 länsiosan lakialue ja alueen halki kulkevan tien eteläpuoli ovat nuorehkoa talousmetsää. Alueilla on metsäkoneen ja harvennushakkuiden jälkiä. 130506_Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 7
Kuvion 9 luoteisosalta kalliojyrkänteen päältä on upea näköala Ajolanlahdelle. 6. LINNUSTO Ainoastaan osa pesimälinnustosta oli saapunut 3.5. mennessä myöhäisestä keväästä johtuen. Lintulaskentaa ei suoritettu, vaan huomioita tehtiin lähinnä kasvillisuuskartoituksen yhteydessä. Tonttien 1-4 tyyppilinnustoon kuuluvat peippo, talitiainen, sinitiainen, varis, käpytikka, kirjosieppo, punarinta, hömötiainen ja metsäkirvinen. Huomionarvoisista lajeista alueella lauloivat tai ääntelivät uuttukyyhky, käenpiika, palokärki ja rantasipi. Käenpiika ja rantasipi kuuluvat Suomen uhanalaisluokituksessa silmälläpidettäviin (NT) lajeihin (Rassi ym. 2010) ja palokärki kuuluu lintudirektiivin I-liitteen lajeihin. Uuttukyyhky on Suomessa harvalukuinen, lähinnä tammivyöhykkeen kolopesijä, jonka kanta arvioidaan Suomen lintuatlaksen mukaan tällä hetkellä elinvoimaiseksi. Käenpiika on Suomen lintuatlaksen mukaan taantunut erityisesti metsälaitumien vähenemisen vuoksi. Laji pesii usein perinne- ja kulttuurimaisemissa tikan koloissa. Rantasipi on rantojen pesijä, jonka kanta on myös hieman taantunut edellisestä uhanalaisluokituksesta (Suomen lintuatlas). Palokärjen reviiri on laaja, eikä sen pesäpuu välttämättä ole tonttien 1-4 alueella. Tonttien 5-8 sekä kuvion 9 linnustoon kuuluivat toukokuun alussa mm. hippiäinen, punarinta, peippo, sinitiainen, talitiainen, metsäkirvinen, räkättirastas ja västäräkki. 130506_Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 8
Uuttukyyhkyn elinpiiriin kuuluvat kookkaat tammet, jonka koloihin se tekee pesänsä. Kuva on tontin 2 Natura 2000-alueelta. 7. MUUT LAJIT Kartoitusalueelta ei löytynyt liito-oravan jätöksiä, eikä muitakaan viitteitä lajista. Suuria mahdollisia pesäpuita ei käyty systemaattisesti läpi. Ainoastaan joitakin suurempia kuusia tarkastettiin. Alueilla ei ole liito-oravalle tyypillistä järeää haapa-kuusi sekametsää, eikä edellä kuvatut kangasmetsät niiltä osin täytä liito-oravan elinympäristön tyypillisiä vaatimuksia. 8. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Alueella on Natura 2000 -suojeluohjelmaan kuuluvia alueita tonteilla 2 ja 3: Ajolan laitumet. Luontoselvityksen laatijan mukaan asemakaavan muutoksen toteutuminen ei heikennä Ajolan laitumet Natura-alueen luontoarvoja eikä sillä myöskään ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteisiin eikä alueen pesimälinnustoon. Näin ollen luonnonsuojelulain 65 mukaista varsinaista Natura-arviointia ei tarvita. Tonttien 2 ja 3 rakennusala tulee rajata Natura-alueen ulkopuolelle. Luontoselvityksen mukaan inventointialueella ei ole muita luonnonsuojelulain eikä vesilain kriteereitä täyttäviä suojeltavia luontotyyppejä, eikä metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä tai vanhan metsän kuvioita. Alueella ei myöskään ole luonnonsuojelulailla rauhoitettuja kohteita. 9. LISÄTIEDOT Luontoselvityksen laatinut konsultti: AIRIX Ympäristö Oy FM, Luontokartoittaja AMK Heini Lies-Niittymäki puhelin: 010 2414 466 osoite: Uudenmaankatu 19 A, PL 669, 20701 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@fmcgroup.fi 130506_Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 9
Turussa 2.5.2013 AIRIX Ympäristö Oy Heini Lies-Niittymäki FM, Luontokartoittaja AMK Heikki Armio Aluejohtaja, Länsi-Suomi 130506_Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 10
LÄHTEET Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Lehtomaa, L. 2000: Varsinais-Suomen perinnemaisemat. Lounais-Suomen ympäristökeskus, Turku. 429 s. Natura 2000-tietolomake, Ajolan laitumet FI0200185, ELY-keskus Lintudirektiivin I-liitteen lajit Suomessa, www.ymparisto.fi Suomen lintuatlas, www.suomenlintuatlas.fi 130506_Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 11
LIITEKARTTA 1 Natura-alue 100 m Pohjakartta MML, 2013 Natura 2000-alueen rajaus (harmaa alue)
LIITEKARTTA 2 Tontti 4 Tontti 1 Tontti 2 Tontti 3 Kuvio 9 100 m Pohjakartta MML, 2013 Luontoselvitysalue: tontit 1-4 ja kuvion 9 länsiosa (punainen rajaus)
LIITEKARTTA 3 Tontti 8 Tontti 5 Tontti 6 Tontti 7 Kuvio 9 Kuvio 9 100 m Pohjakartta MML, 2013 Luontoselvitysalue: tontit 5-8 ja kuvion 9 itäosa (punainen rajaus)