LIIKENNETÄRINÄSELVITYS

Liikennetärinä Raportti PR3055 TÄR01 Sivu 1 (13) Rakennusosakeyhtiö Hartela Olli Teerijoki Turku 29.5.2014 LIIKENNETÄRINÄSELVITYS Starkin alue, Lahti Mittaukset suoritettu 17. 31.3.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A 00510 HELSINKI puh. 050 377 6565 www.promethor.fi TURKU Rautakatu 5 A 20520 TURKU puh. 050 570 3476 promet@promethor.fi

Liikennetärinäselvitys Starkin alue, Lahti Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Mittaus ja arviointimenetelmät... 3 3 Mittauslaitteet... 4 4 Tärinän suositusarvot... 4 4.1 Tärinän suositusarvot rakennusten vaurioriskin kannalta... 4 4.2 Tärinän suositusarvot asumisviihtyvyyden kannalta... 4 4.3 Runkomelun suositusarvot... 5 5 Selvitysalue ja mittauspisteet... 6 6 Mittaustulokset... 7 6.1 Värähtelyn heilahdusnopeuden resultantti v res... 7 6.2 Tärinän tunnusluku v w,95... 8 6.3 Rakennukseen siirtyvän tärinän arviointi... 8 6.3.1 Yleinen voimistuminen... 8 6.3.2 Resonanssitarkastelu... 9 6.4 Värähtelyn taajuussisältö... 10 7 Tulosten tarkastelu... 11 7.1 Tärinän aiheuttama vaurioitumisriski... 11 7.2 Tärinän aiheuttama viihtyvyyshaitta... 11 7.3 Resonanssitarkastelu... 11 7.4 Runkomelu... 11 7.5 Muita huomioita... 12 8 Johtopäätökset... 12 9 Kirjallisuutta... 13 10 Lisätietoja... 13 Liite 1. Liite 2. Tärinän tulossivut. Alustava maankäyttöluonnos. 2

Liikennetärinäselvitys Starkin alue, Lahti 1 YLEISTÄ Promethor Oy mittasi 17. 31.3.2014 raideliikenteen aiheuttamaa tärinää Starkin alueella Lahdessa osoitteessa Helsingintie 50. Selvitys tehtiin alueen uudisrakentamisen mahdollisuuksien ja reunaehtojen määrittämiseksi. Mittauksia suoritettiin kolmessa (3) pisteessä maasta ja yhdessätoista (11) pisteessä olemassa olevien rakennusten sokkeleista. Mittaustulosten perusteella tässä selvityksessä arvioidaan: selvitysalueen eri osien soveltuminen rakentamiselle rakennusten vaurioriskin kannalta (rakennusten minimietäisyys rautatiestä) selvitysalueen eri osien soveltuminen rakentamiselle tilojen käyttö ja asumisviihtyvyyden kannalta. Selvityksen laadintaan ovat osallistuneet Toni Niiniviita, Olli Laivoranta ja Jani Kankare. 2 MITTAUS JA ARVIOINTIMENETELMÄT Tärinämittaukset suoritettiin VTT:n tiedotteen Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta mukaisesti. Mittaus suoritettiin miehittämättömänä eli mittauslaitteisto toimi itsenäisesti. Herätekynnyksen ylityttyä mittaussignaali tallentui laitteen muistiin, josta se analysoitiin myöhemmin. Signaalien pääteltiin olevan raideliikenteen aiheuttamia signaalin muodon ja keston ja muissa mittauspisteissä samanaikaisesti havaittujen tapahtumien perusteella. Mittaustulosten analysointi ja tulkinta ihmisen kokeman tärinähaitan kannalta tehtiin VTT:n ohjeiden Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa ja Ohjeita liikennetärinän arviointiin mukaan. Mittaustulosten tulkinta rakenteiden vaurioitumisriskin kannalta tehtiin VTT:n ohjeen Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin Vaurioalttiuden kartoittaminen ja mittaaminen mukaan. Kyseisiä ohjeita voidaan käyttää tie ja raideliikennetärinän arvioinnissa. Rakenteiden vaurioriskiä arvioitiin värähtelyn taajuuspainottamattoman heilahdusnopeuden resultantin maksimiarvon v res avulla. Se määritettiin nopeussignaaleista, jotka saatiin integroimalla mitatut kiihtyvyyssignaalit. Ihmisen kokeman häiriön kuvaamiseksi tärinäsignaaleista laskettiin tunnusluku v w,95 VTT:n suositusten mukaan 1. Mitatut tärinäsignaalit taajuuspainotettiin standardin ISO 2631 2 mukaisella kokokehontärinän painotusfunktiolla, minkä jälkeen niistä laskettiin liukuvan tehollisarvon maksimit v w,max. Näistä valittiin 15 suurinta, joiden perusteella laskettiin tunnusluku v w,95. Värähtelyjen tunnusluvulla v w,95 tarkoitetaan arvoa, jota pienempänä viikon aikana 15 suurimman tärinätapahtuman painotettu tehollisarvo pysyy 95 prosentin tilastollisella todennäköisyydellä. Maasta rakennukseen siirtyvää tärinää arvioidaan VTT:n tiedotteen 2045, Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, 2008, ja VTT:n tiedotteen 2569, Ohjeita liikennetärinän arviointiin, 2011, mukaisesti. Suomessa ei ole standardoitua menetelmää runkomelun arviointiin maasta tai rakennuksesta mitatusta tärinäsignaalista. Tässä raportissa raideliikenteen aiheuttamaa runkomelua arvioidaan VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi mukaisesti. Arvio määritetään slow aikavakiolla määritetyistä A painotetuista maasta tai rakennuksesta mitatuista tärinän nopeussignaaleista käyttämällä 1 VTT:n suosituksesta poiketen tunnuslukujen laskennassa 15 suurinta signaalia valitaan kustakin akselisuunnasta erikseen. VTT:n suosituksessa suurimmat signaalit valitaan pystysuuntaisten signaalien mukaan kaikille akselisuunnille. Kun käytetyt signaalit valitaan kustakin akselisuunnasta erikseen, laskettu tunnusluku on aina yhtä suuri tai suurempi kuin pystyakselin mukaan valituista signaaleista laskettu. Pystysuunnan mukaan määritetyistä signaaleista lasketut vaakasuuntaiset tunnusluvut saattavat olla todellista pienempiä, erityisesti kun vaakasuuntainen tärinä on merkittävää. 3

Liikennetärinäselvitys Starkin alue, Lahti referenssinopeutena 1 nm/s ja muuntamalla saatu tulos runkomelutasoksi VTT:n ohjeen mukaisilla lisätekijöillä. 3 MITTAUSLAITTEET Mittauksissa käytetyt laitteet olivat: datatallentimet Rion DA 20 kiihtyvyysanturit Metra KS 48B/C. 4 TÄRINÄN SUOSITUSARVOT 4.1 Tärinän suositusarvot rakennusten vaurioriskin kannalta Suomessa rakennusten rakenteiden vaurioriskille ei ole toistaiseksi annettu virallisia raja arvoja. VTT:n tiedotteen Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin, 2002 mukaan rakennusten vaurioriskiä voidaan arvioida värähtelyn heilahdusnopeuden resultantin suurimman arvon v res ja hallitsevan taajuuden avulla. Tiedotteessa on annettu taulukon 1 mukaiset suositusarvot rakennusten vaurioitumisalttiuden arvioimiseksi. Taulukko 1. VTT:n tiedotteessa Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin, 2002 annetut suositusarvot tärinän aiheuttamalle rakennusten vaurioriskille. Tärinäalttiusluokka I. Normaalikuntoiset hyvin jäykistetyt rakennukset. Teräs ja betoniset teollisuusrakennukset, muut teräsrakenteet, sillat ja muut niihin rinnastettavat rakenteet II. Perinteisesti rakennetut betoni tiili tai puurakenteiset asuinja liikerakennukset tai muut niihin rinnastettavat rakennukset ja rakenteet. Luokan I rakennukset, joissa on muurattuja kellariseiniä tai tiiliverhoilu. III. Erityisen herkät rakennukset tai rakenteet ja kulttuurihistoriallisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävät rakennukset. Hallitseva taajuus [Hz] < 10 10 30 > 30 < 10 10 30 > 30 < 10 10 30 > 30 Resultantin maksimi v res [mm/s] 8 10 12 4 5 6 2 3 4 4.2 Tärinän suositusarvot asumisviihtyvyyden kannalta Ympäristönsuojelulaissa (nro 86/2000) ja Suomen rakentamismääräyskokoelmassa (osa B3, 2004) velvoitetaan ottamaan liikennetärinän vaikutukset huomioon muun muassa kaavoituksessa. Suomessa ei kuitenkaan ole virallisia raja arvoja liikenteen aiheuttamalle kokokehon tärinälle, joka kohdistuu ihmisiin rakennuksissa. VTT on antanut suosituksen normaalien asuinrakennusten värähtelyluokituksesta tunnuslukuun v w,95 perustuen tiedotteessaan 2278 Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta. Tämä ohjeellinen värähtelyluokitus on esitetty taulukossa 2. 4

Liikennetärinäselvitys Starkin alue, Lahti Taulukko 2. VTT:n tiedotteessa 2278 Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta annettu suositus normaalien asuinrakennusten värähtelyluokituksesta. Värätelyluokka A B C D Olosuhteet Hyvät asuinolosuhteet Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyä. Suhteellisen hyvät olosuhteet Ihmiset voivat havaita värähtelyt, mutta ne eivät ole häiritseviä. Suositus uusien asuinrakennusten ja väylien suunnittelussa Keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöstä. Olosuhteet, joilla pyritään vanhoilla asuinalueilla Keskimäärin 25 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöstä. Värähtelyn tunnusluku v w,95 [mm/s] 0,10 0,15 0,30 0,60 4.3 Runkomelun suositusarvot Suomessa ei ole virallisia raja arvoja runkomelun enimmäistasolle. VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, 2009, on esitetty suositus runkomelutasojen raja arvoiksi. Suositusarvot on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, 2009 esitetty suositus runkomelutasojen raja arvoiksi. Rakennustyyppi Runkomelutaso L prm [db] Radio, tv ja äänitysstudiot, konserttisalit 25 30 Asuinhuoneistot 30/35 * Hoito ja sosiaalihuollon laitokset, majoitustilat potilashuoneet, majoitustilat 30/35 * päiväkodit, lasten ja henkilökunnan oleskeluun tarkoitetut huoneet Kokoontumis ja opetustilat luokkahuoneet, luentosalit, kirkot ja muut huonetilat, joissa edellytetään yleisön saavan hyvin puheesta selvää ilman äänentoistolaitteiden käyttöä 35 muut kokoontumistilat, kuten teatterit ja kirjastot Toimistot, kaupat, näyttelytilat, museot 40/45 * * Avoradat. 5

Liikennetärinäselvitys Starkin alue, Lahti 5 SELVITYSALUE JA MITTAUSPISTEET Selvitysalue sijaitsee Lahden rautatieaseman lähellä. Selvitysalue rajautuu ratapihan, Helsingintien ja Kullankukkulanpolun väliselle alueelle. Tärinää mitattiin alueella neljästätoista (14) pisteestä, joista kolme (3) sijaitsi alueen maaperässä ja yksitoista (11) olemassa olevien rakennusten sokkeleissa. Mittauspisteiden sijainnit on esitetty kuvassa 1. Rataa lähimpänä olevat mittauspisteet 1, 4 ja 11 ovat maamittauspisteitä. Kuva 1. Mittauspisteiden sijainnit selvitysalueella. 6

Liikennetärinäselvitys Starkin alue, Lahti 6 MITTAUSTULOKSET Tässä raportissa tärinän mittaussuunnista pystyakselia nimitetään z suunnaksi, vaakasuuntaista rautatietä vastaan kohtisuoraa akselia y suunnaksi ja vaakasuuntaista rautatien suuntaista akselia x suunnaksi. 6.1 Värähtelyn heilahdusnopeuden resultantti v res Rakennusten vaurioitumisriskiä arvioidaan taajuuspainottamattoman värähtelynopeuden resultantin suurimman arvon avulla. Taulukossa 4 on esitetty suurimmat mitatut resultanttien arvot. Selvästi suurimmat lukuarvot (suurimmillaan 6,4 mm/s) on mitattu maamittauspisteissä. Rakennusten sokkeleista mitatut arvot ovat merkittävästi pienempiä ollen suurimmillaan 0,6 mm/s. Maamittauspisteissä tärinän hallitsevat taajuudet ovat yli 30 Hz. Tämän taajuisen tärinän siirtokerroin rakennukseen on kirjallisuuden mukaan noin 0,5 ja kokemuksemme mukaan usein vielä tätä pienempi. Näin ollen maamittauspisteiden kohdalla valmiissa rakennuksessa tärinän taajuuspainottamattoman värähtelynopeuden resultantin arvo tulee olemaan alle 3 mm/s. Taulukko 4. Suurimmat mitatut heilahdusnopeuden resultantin arvot v res. Mittauspiste Paikka Resultantti [mm/s] MP1 maa 3,3 MP2 sokkeli 0,3 A MP3 sokkeli 0,2 A MP4, vk 1 maa 5,4 MP4, vk 2 maa 6,4 MP5 sokkeli 0,3 A MP6 sokkeli 0,2 A MP7 sokkeli 0,2 A,B MP8 sokkeli 0,6 A MP9 sokkeli 0,5 A MP10 sokkeli 0,2 A MP11 maa 4,4 MP12 sokkeli 0,4 A MP13 sokkeli 0,3 A MP14 sokkeli 0,2 A A Olemassa olevasta rakennuksesta mitattu heilahdusnopeuden resultantin arvo. B Suurin arvo 1,0 mm/s on hylätty todennäköisen mittalaitehäiriön vuoksi. 7

Liikennetärinäselvitys Starkin alue, Lahti 6.2 Tärinän tunnusluku v w,95 Ihmisten kokemaa tärinähaittaa arvioidaan tärinän tunnusluvun v w,95 avulla. VTT:n suosituksen mukaan uusissa normaaleissa asuinrakennuksissa tärinän tunnusluku v w,95 ei saisi ylittää arvoa 0,30 mm/s (luokka C). Selvitysalueelta mitatut tunnusluvun arvot on esitetty taulukossa 5. Laskuissa käytetyt v w,max arvot on esitetty liitteessä 1. Maasta ja olemassa olevien rakennusten sokkeleista mitattuja tunnuslukuja ei voi suoraan verrata suunniteltujen uudisrakennusten tiloissa havaittavaan (sallittavaan) arvoon. Uudisrakennuksissa havaittava tärinä on määritetty mittaustulosten perusteella luvussa 6.3. Taulukko 5. Mitatut tärinän tunnusluvut v w,95. Mittauspiste Paikka v w,95 [mm/s] z y x MP1 maa 0,66 0,45 0,56 MP2 sokkeli 0,10 * 0,07 * 0,05 * MP3 sokkeli 0,05 * 0,02 * 0,06 * MP4, vk 1 maa 0,40 0,14 1,52 MP4, vk 2 maa 0,40 0,19 2,14 MP5 sokkeli 0,08 * 0,02 * 0,02 * MP6 sokkeli 0,08 * 0,02 * 0,04 * MP7 sokkeli 0,06 * 0,04 * 0,13 * MP8 sokkeli 0,14 * 0,13 * 0,15 * MP9 sokkeli 0,14 * 0,15 * 0,16 * MP10 sokkeli 0,05 * 0,05 * 0,05 * MP11 maa 0,46 1,22 0,69 MP12 sokkeli 0,01 * 0,09 * 0,12 * MP13 sokkeli 0,10 * 0,06 * 0,06 * MP14 sokkeli 0,09 * 0,04 * 0,07 * * Olemassa olevasta rakennuksesta mitattu tärinän tunnusluku v w,95. 6.3 Rakennukseen siirtyvän tärinän arviointi Maasta rakennukseen siirtyvää tärinää (valmiissa rakennuksessa havaittavaa tärinää) arvioidaan VTT:n tiedotteen 2425 Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, 2008 mukaisesti. Arviointimenetelmässä arvioidaan maasta perustukseen ja edelleen perustuksesta runkoon ja lattiaan siirtyvän värähtelyn vaimentumista / vahvistumista käyttämällä yleisen voimistumisen ja resonanssitarkastelun kertoimia. 6.3.1 Yleinen voimistuminen Yleinen voimistuminen kuvaa nimensä mukaisesti värähtelyn mahdollista yleistä voimistumista rakennuksen rungossa tai lattiassa. Yleinen voimistuminen määritetään perustuksen värähtelyn vaaka (runko) ja pystykomponentin (lattia) perusteella, käyttämällä voimistumiskerrointa k 1 = 1,5. Arviointitulokset on esitetty taulukossa 6. 8

Liikennetärinäselvitys Starkin alue, Lahti Taulukko 6. VTT:n menetelmillä tärinäsignaaleista arvioitu värähtelyn yleinen voimistuminen rakennuksen rungossa ja lattiassa (suositusarvo normaaleille asuinrakennuksille 0,30 mm/s). Mittauspiste Paikka Rungon värähtelyn yleinen Lattian värähtelyn yleinen voimistuminen v w1,runko [mm/s] voimistuminen v w1,lattia [mm/s] MP1 maa 0,15 0,40 MP2 sokkeli 0,10 * 0,15 * MP3 sokkeli 0,09 * 0,08 * MP4, vk 1 maa 0,82 0,26 MP4, vk 2 maa 1,13 0,25 MP5 sokkeli 0,03 * 0,12 * MP6 sokkeli 0,06 * 0,12 * MP7 sokkeli 0,20 * 0,08 * MP8 sokkeli 0,23 * 0,21 * MP9 sokkeli 0,23 * 0,21 * MP10 sokkeli 0,08 * 0,08 * MP11 maa 0,28 0,31 MP12 sokkeli 0,18 * 0,15 * MP13 sokkeli 0,10 * 0,16 * MP14 sokkeli 0,11 * 0,13 * * Olemassa olevasta rakennuksesta mitatusta tuloksesta arvioitu yleinen voimistuminen. 6.3.2 Resonanssitarkastelu Resonanssitarkastelu kuvaa rakennuksen rungon tai lattian ominaistaajuuden syttymistä, jolloin värähtely voimistuu moninkertaiseksi. Rungon tai lattian voimakasta resonanssia voi esiintyä silloin, kun maaperän tärinän hallitseva taajuuskomponentti osuu lattian tai rungon ominaistaajuudelle. Resonanssitarkastelussa mahdollisesti ilmeneviä riskejä voidaan välttää rakennusten värähtelyteknisellä suunnittelulla mm. välttämällä tiettyjä jännevälejä ja talon korkeuksia. Rungon resonanssitarkastelu tehdään perustuksen värähtelyn vaakakomponentin perusteella käyttäen resonanssikerrointa k 2 = 4. Lattian resonanssitarkastelu tehdään perustuksen värähtelyn pystykomponentin perusteella käyttäen resonanssikerrointa k 2 = 6. Arviointitulokset on esitetty taulukoissa 7 ja 8. Mahdollinen ylityksen aiheuttava taajuus tai taajuudet tulee ottaa huomioon rakennuksien korkeuksien ja välipohjien mitoituksessa. 9

Liikennetärinäselvitys Starkin alue, Lahti Taulukko 7. VTT:n menetelmällä tehty rungon resonanssitarkastelu (suositusarvo normaaleille asuinrakennuksille 0,30 mm/s). Mittauspiste Paikka Resonanssitaajuudet [Hz] (terssikaistat, joilla v w2,runko ylittää 0,30 mm/s) MP1 maa MP2 sokkeli * MP3 sokkeli * MP4, vk 1 maa 31,5 40 MP4, vk 2 maa 25 50 MP5 sokkeli * MP6 sokkeli * MP7 sokkeli * MP8 sokkeli * MP9 sokkeli * MP10 sokkeli * MP11 maa 63 MP12 sokkeli * MP13 sokkeli * MP14 sokkeli * * Olemassa olevasta rakennuksesta mitatusta tuloksesta tehty resonanssitarkastelu. Taulukko 8. VTT:n menetelmällä tehty lattian resonanssitarkastelu (suositusarvo normaaleille asuinrakennuksille 0,30 mm/s). Mittauspiste Paikka Resonanssitaajuudet [Hz] (terssikaistat, joilla v w2,lattia ylittää 0,30 mm/s) MP1 maa 25 40 MP2 sokkeli * MP3 sokkeli * MP4, vk 1 maa 25 40 MP4, vk 2 maa 31,5 40 MP5 sokkeli * MP6 sokkeli * MP7 sokkeli * MP8 sokkeli 8 * MP9 sokkeli 12,5 * MP10 sokkeli * MP11 maa 6,3 8 ja 25 31,5 MP12 sokkeli * MP13 sokkeli 8 * MP14 sokkeli * * Olemassa olevasta rakennuksesta mitatusta tuloksesta tehty resonanssitarkastelu. 6.4 Värähtelyn taajuussisältö Mitatut tärinän taajuusjakaumat on esitetty liitteessä 1 terssikaistoittain VTT:n suosituksen mukaisesti. 10

Liikennetärinäselvitys Starkin alue, Lahti 7 TULOSTEN TARKASTELU Seuraavassa on tarkasteltu mittaus ja arviointituloksia asuinrakentamisen kannalta. Toimisto ja liiketiloille suositusarvot ovat suurempia ja näin ollen mahdolliset rajoitukset lievempiä. 7.1 Tärinän aiheuttama vaurioitumisriski Mittaustulosten ja arvioinnin perusteella kaikissa valmiissa rakennuksissa tärinän heilahdusnopeuden resultantin arvo tulee olemaan alle 3 mm/s. Näin ollen arvo tulee olemaan pienempi kuin tiukinkin suositusarvo 4 mm/s (vertaa taulukko 1, tärinäalttiusluokka II). Tämän perusteella raideliikenne ei aiheuta alueella rakenteiden vaurioriskiä. 7.2 Tärinän aiheuttama viihtyvyyshaitta Maamittauspisteissä 1, 4 ja 11 yleisen voimistumisen perusteella arvioitu tärinän tunnusluvun arvo ylittää (ovat suurempia) uusille normaaleille asuinrakennuksille annetun suositusarvon 0,30 mm/s. Lahdessa selvitysalueen lähistöllä aikaisemmin suoritettujen sekä muissa vastaavissa kohteissa tehtyjen mittausten perusteella tarkastelukohteen kaltainen tärinä (korkeataajuinen vaakasuuntainen tärinä) vaimenee voimakkaasti siirtyessään maaperästä rakennukseen. Näin ollen voidaan arvioida, että värähtelyn tunnusluku ei valmiissa rakennuksessa ylitä arvoa 0,30 mm/s. Muissa mittauspisteissä mittaustuloksista yleisen voimistumisen perusteella arvioitu tunnusluvun arvo alittaa (on pienempi) uusille normaaleille asuinrakennuksille annetun suositusarvon 0,30 mm/s. 7.3 Resonanssitarkastelu Rungon resonanssitarkastelulla voidaan määrittää rakennusten korkeudet, joita ei tule käyttää, jotta vältytään resonanssi ilmiöltä. Vastaavasti lattian resonanssitarkastelulla voidaan määrittää välipohjien jännevälit, joita ei tule käyttää. Rungon resonanssi Rungon resonanssitarkastelun mukaan mittauspisteiden 4 ja 11 alueella täytyy välttää rungon resonanssitaajuuden osumista tietyille terssikaistoille. Vältettävät terssikaistat ovat välillä 25 63 Hz, joten rungon resonanssi ilmiö ei käytännössä rajoita rakennusten korkeutta mitenkään, sillä jo puolitoistakerroksisen rakennuksen rungon resonanssitaajuus on välillä 5 10 Hz. Tätä korkeammilla rakennuksilla ominaistaajuus on pienempi. Lattian resonanssi Lattian resonanssitarkastelun mukaan resonanssi ilmiö asettaa rajoituksia käytettäville välipohjan jänneväleille mittauspisteiden 1, 4, 8, 9, 11 ja 13 alueella. Suunniteltaessa rakennuksia näiden mittauspisteiden alueille tulee rakennusten jännevälit mitoittaa siten, että välipohjan ominaistaajuus ei osu taulukossa 7 kunkin mittauspisteen kohdalla ilmoitetulle taajuusvälille. 7.4 Runkomelu Runkomelun arviointi värähtelysignaalista sisältää huomattavia epävarmuustekijöitä. Kokemuksemme mukaan arviointi antaa usein selvästi todellisia tasoja suurempia runkomelutasoja. Runkomelu on pääosin kovien maaperien ongelma, joten selvitysalue kuitenkin kuuluu riskialueisiin. Mittaustulosten mukaan on mahdollista, että rataa lähimmäksi suunnitellussa junaradan suuntaisessa asuinrakennuksessa 11

Liikennetärinäselvitys Starkin alue, Lahti runkomelu ylittää A painotetun suositusarvon 35 db. Kyseisen rakennuksen osalta tulee varautua siihen, että runkomelua tulee vaimentaa ns. mattovaimentimella, jota asennetaan anturan alapuolelle (ns. korppuvalun päälle) ja sokkelin maanalaisen osan ulkopuoliseen pystypintaan. Mahdollinen runkomelu ei estä uudisrakennuksen rakentamista, vaan se vaimennetaan tarvittaessa edellä esitetyn tai vastaavan menetelmän mukaisesti. Runkomelun lopullinen vaimennustarve tulee selvittää suunnittelun edettyä rakennussuunnittelun yhteydessä. 7.5 Muita huomioita Mittaustulokset edustavat mittauskohteen tärinää vain niissä olosuhteissa, joissa mittaukset suoritettiin. Muun muassa liikenneväylän kunnon, kaluston tai ajonopeuksien poiketessa oleellisesti mittausajankohdasta on tärinäarvojen muuttuminen mahdollista. Mittausten aikana raideliikenne ei tiettävästi poikennut normaalista. 8 JOHTOPÄÄTÖKSET Johtopäätökset on jaettu kahteen osaan: 1) rataa lähinnä oleva junaradan suuntainen asuinrakennus ja 2) muut asuinrakennukset. Rataa lähin rakennus Raideliikenne ei aiheuta rakenteiden vaurioriskiä. Mittaustulosten ja kokemuksemme perusteella on epätodennäköistä, että vaakasuuntainen tärinä (rakennuksen runko) ylittäisi asumisviihtyvyyden suositusarvoa. Välipohjien jännevälien ominaistaajuuksien ei tule sijoittua 6,3 ja 8 Hz:n terssikaistojen taajuusalueille. Esimerkiksi 370 mm ontelolaatalla jännevälin ei tule olla 9 11,5 m. Runkomelun vaimentamiseksi tulee varautua ns. kumimattovaimentimien tai vastaavan menetelmän käyttöön. Muut rakennukset Raideliikenne ei aiheuta rakenteiden vaurioriskiä. Vaakasuuntainen tärinä (rakennuksen runko) ei ylitä asumisviihtyvyyden suositusarvoa. Koilliskulmassa olevissa taloissa (2 kpl, kerroksia V) välipohjien jännevälien ominaistaajuuksien ei tule sijoittua 8 Hz:n terssikaistan taajuusalueelle. Esimerkiksi 370 mm ontelolaatalla jännevälin ei tule olla 9 10 m. Muilla rakennuksilla rajoituksia ei ole. Runkomelu ei ylitä suositusarvoa 35 db(a). 12

Liikennetärinäselvitys Starkin alue, Lahti 9 KIRJALLISUUTTA 1. Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, I Esiselvitys, VTT:n tiedotteita 2468, A. Talja ja A. Saarinen, Valtion Tekninen Tutkimuskeskus, Espoo 2009 2. Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, VTT:n tiedotteita 2278, A. Talja, Otamedia Oy, Espoo 2005 3. Ohjeita liikennetärinän arviointiin, VTT:n tiedotteita 2569, A. Talja, Espoo 2011 4. Rautatieliikenteen vaikutus rakenteisiin, J. Törnqvist ja O. Nuutilainen, Luonnos, Otamedia Oy, Espoo 2002 5. Standardi NS8176.E, Vibration and Shock, Measurement Of Vibration In Buildings From Landbased Transport And Guidance To Evaluation Its Effect On Human Beings, Norjan standardisoimisvirasto, Norja 1999 6. Standardi ISO 2631, Mechanical Vibration and Shock Evaluation of Human Exposure To Wholebody Vibration, Osat 1 ja 2, International Organization of Standardization, Sveitsi 1997 10 LISÄTIETOJA Olli Laivoranta Jani Kankare Promethor Oy Promethor Oy puh. 041 506 3418 puh. 040 574 0028 sp. olli.laivoranta@promethor.fi sp. jani.kankare@promethor.fi 13

Tärinä Liite 1 Rakennusosakeyhtiö Hartela - Starkki, Lahti Sivu 1 (15) 3-aksiaalinen mittaus maasta 17.-24.3.2014 Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x 19.3.2014 09.01 3,3 3,15 0,96 0,99 20.3.2014 09.04 2,3 2,19 0,76 0,56 24.3.2014 09.01 2,2 1,77 1,02 1,14 22.3.2014 09.04 2,1 1,89 0,98 1,40 23.3.2014 09.15 2,1 0,98 1,99 1,49 23.3.2014 03.30 2,0 0,60 1,43 1,79 20.3.2014 09.12 1,9 1,84 0,67 0,64 24.3.2014 02.20 1,7 0,54 1,11 1,37 19.3.2014 09.13 1,5 1,44 0,52 0,47 24.3.2014 09.53 1,4 0,97 1,07 1,10 19.3.2014 02.41 1,2 1,13 0,26 0,34 21.3.2014 21.31 1,1 0,46 0,74 1,02 22.3.2014 18.15 1,1 0,30 0,65 1,04 22.3.2014 10.14 1,1 0,70 0,60 0,86 22.3.2014 18.15 1,0 0,46 0,86 0,93 MP1 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x 19.3.2014 9:01 0,76 23.3.2014 3:30 0,45 23.3.2014 3:30 0,58 22.3.2014 9:04 0,61 23.3.2014 9:15 0,43 23.3.2014 9:15 0,55 20.3.2014 9:04 0,52 24.3.2014 9:01 0,40 24.3.2014 2:20 20.3.2014 9:12 0,51 24.3.2014 2:20 0,37 22.3.2014 9:04 0,44 19.3.2014 2:41 0,38 24.3.2014 9:53 0,35 22.3.2014 18:15 0,41 24.3.2014 9:01 0,38 22.3.2014 9:04 0,35 24.3.2014 9:01 0,39 19.3.2014 9:13 0,32 22.3.2014 18:15 0,30 24.3.2014 9:53 0,38 23.3.2014 9:15 0,32 19.3.2014 9:01 0,28 21.3.2014 21:31 0,35 21.3.2014 2:15 0,30 21.3.2014 21:31 0,24 22.3.2014 18:15 0,33 24.3.2014 9:53 0,25 20.3.2014 9:12 0,24 24.3.2014 12:01 0,33 22.3.2014 10:14 0,24 22.3.2014 4:24 0,22 22.3.2014 10:14 0,33 19.3.2014 2:19 0,23 22.3.2014 18:15 0,22 22.3.2014 4:24 0,30 22.3.2014 2:18 0,23 24.3.2014 12:01 0,21 18.3.2014 2:47 0,29 18.3.2014 2:47 0,23 24.3.2014 11:23 0,21 22.3.2014 19:59 0,29 20.3.2014 3:55 0,21 22.3.2014 10:14 0,21 23.3.2014 8:14 0,28 v w,95 = 0,66 v w,95 = 0,45 v w,95 = 0,56 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

Tärinä Liite 1 Rakennusosakeyhtiö Hartela - Starkki, Lahti Sivu 2 (15) 3-aksiaalinen mittaus olemassa olevan rakennuksen sokkelista 17.-24.3.2014 Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x 24.3.2014 01.39 0,3 0,27 0,23 0,14 20.3.2014 03.30 0,2 0,23 0,07 0,07 22.3.2014 04.24 0,2 0,19 0,14 0,10 20.3.2014 09.12 0,2 0,17 0,04 0,04 20.3.2014 03.55 0,2 0,17 0,09 0,07 22.3.2014 09.04 0,2 0,15 0,03 0,05 19.3.2014 09.00 0,1 0,14 0,03 0,04 19.3.2014 04.32 0,1 0,13 0,02 0,02 18.3.2014 03.29 0,1 0,12 0,07 0,06 19.3.2014 09.13 0,1 0,13 0,02 0,02 24.3.2014 02.19 0,1 0,10 0,11 0,07 19.3.2014 02.19 0,1 0,12 0,05 0,05 18.3.2014 08.40 0,1 0,11 0,06 0,05 18.3.2014 21.30 0,1 0,09 0,09 0,06 19.3.2014 02.41 0,1 0,11 0,02 0,03 MP2 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x 24.3.2014 1:39 0,12 24.3.2014 1:39 0,09 24.3.2014 1:39 0,06 20.3.2014 3:30 0,09 22.3.2014 4:24 0,05 20.3.2014 3:30 0,03 20.3.2014 9:12 0,08 24.3.2014 2:19 0,04 22.3.2014 4:24 0,03 22.3.2014 4:24 0,07 18.3.2014 21:30 0,03 24.3.2014 2:19 0,03 22.3.2014 9:04 0,06 20.3.2014 3:55 0,03 20.3.2014 3:55 0,02 19.3.2014 9:00 0,06 18.3.2014 3:29 0,03 18.3.2014 3:29 0,02 18.3.2014 3:29 0,05 20.3.2014 3:30 0,03 18.3.2014 8:40 0,02 20.3.2014 3:55 0,05 18.3.2014 8:40 0,02 18.3.2014 21:30 0,02 19.3.2014 2:19 0,05 19.3.2014 2:19 0,02 21.3.2014 2:15 0,02 18.3.2014 8:40 0,04 20.3.2014 9:12 0,02 22.3.2014 9:04 0,02 20.3.2014 9:04 0,04 24.3.2014 9:52 0,01 19.3.2014 2:19 0,02 19.3.2014 9:13 0,04 20.3.2014 1:27 0,01 19.3.2014 9:00 0,01 19.3.2014 4:32 0,04 21.3.2014 2:15 0,01 24.3.2014 9:52 0,01 21.3.2014 2:15 0,04 18.3.2014 2:47 0,01 20.3.2014 9:12 0,01 24.3.2014 9:52 0,04 19.3.2014 9:00 0,01 18.3.2014 2:47 0,01 v w,95 = 0,10 v w,95 = 0,07 v w,95 = 0,05 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

Tärinä Liite 1 Rakennusosakeyhtiö Hartela - Starkki, Lahti Sivu 4 (15) 3-aksiaalinen mittaus maasta 17.-24.3.2014 Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x 24.3.2014 09.53 5,4 1,01 0,52 5,38 23.3.2014 09.15 4,2 0,88 0,43 4,23 24.3.2014 09.01 3,3 0,66 0,30 3,30 22.3.2014 09.04 2,9 1,38 0,34 2,82 23.3.2014 03.30 2,9 0,45 0,21 2,83 24.3.2014 02.19 2,5 0,47 0,24 2,50 22.3.2014 18.15 2,5 0,36 0,24 2,45 23.3.2014 16.02 2,4 0,38 0,20 2,42 22.3.2014 02.18 2,2 0,91 0,37 2,10 22.3.2014 09.13 2,2 0,94 0,26 2,15 23.3.2014 20.43 2,1 0,27 0,16 2,08 23.3.2014 13.45 2,0 0,30 0,14 2,02 22.3.2014 19.59 2,0 0,37 0,16 1,97 23.3.2014 18.22 2,0 0,29 0,17 1,96 24.3.2014 01.38 2,0 0,46 0,18 1,93 MP4, vk 1 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x 22.3.2014 9:04 0,41 24.3.2014 9:53 0,15 24.3.2014 9:53 1,67 19.3.2014 9:13 0,40 23.3.2014 9:15 0,14 23.3.2014 9:15 1,49 20.3.2014 9:12 0,36 22.3.2014 9:04 0,12 24.3.2014 9:01 1,23 19.3.2014 9:01 0,31 22.3.2014 2:18 0,12 23.3.2014 3:30 1,16 20.3.2014 9:04 0,31 24.3.2014 9:01 0,10 22.3.2014 9:04 1,15 24.3.2014 9:53 0,29 23.3.2014 3:30 0,10 22.3.2014 18:15 1,09 23.3.2014 9:15 0,28 22.3.2014 18:15 0,09 22.3.2014 19:59 0,93 19.3.2014 2:41 0,27 24.3.2014 2:19 0,08 23.3.2014 16:02 0,86 21.3.2014 2:16 0,25 23.3.2014 16:02 0,08 22.3.2014 9:13 0,86 22.3.2014 2:18 0,25 22.3.2014 9:13 0,08 23.3.2014 20:43 0,82 19.3.2014 2:18 0,24 24.3.2014 1:38 0,08 24.3.2014 0:13 0,82 24.3.2014 9:01 0,23 23.3.2014 20:43 0,08 22.3.2014 2:18 0,80 22.3.2014 9:13 0,20 23.3.2014 17:06 0,07 23.3.2014 17:06 0,79 18.3.2014 8:40 0,19 24.3.2014 0:13 0,07 24.3.2014 2:19 0,79 20.3.2014 9:39 0,19 22.3.2014 19:59 0,07 23.3.2014 18:22 0,75 v w,95 = 0,40 v w,95 = 0,14 v w,95 = 1,52 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

Tärinä Liite 1 Rakennusosakeyhtiö Hartela - Starkki, Lahti Sivu 5 (15) 3-aksiaalinen mittaus maasta 17.-24.3.2014 Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x 29.3.2014 09.02 6,4 1,37 0,66 6,30 30.3.2014 07.56 5,7 0,99 0,41 5,64 30.3.2014 08.11 5,2 0,89 0,51 5,16 27.3.2014 21.29 5,0 0,92 0,44 4,94 30.3.2014 20.14 4,9 0,62 0,32 4,91 27.3.2014 09.17 4,6 1,04 0,44 4,62 26.3.2014 02.19 4,5 0,59 0,28 4,47 31.3.2014 14.58 4,4 0,59 0,32 4,36 1.4.2014 01.48 4,1 0,65 0,27 4,04 31.3.2014 01.26 3,9 0,60 0,33 3,87 1.4.2014 08.23 3,8 0,60 0,31 3,79 31.3.2014 08.12 3,8 0,42 0,24 3,74 30.3.2014 15.01 3,8 0,54 0,29 3,72 28.3.2014 18.29 3,7 0,47 0,24 3,66 31.3.2014 07.58 3,7 0,73 0,30 3,63 MP4, vk 2 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x 29.3.2014 9:02 0,44 29.3.2014 9:02 0,21 30.3.2014 8:11 2,28 30.3.2014 8:11 0,37 30.3.2014 8:11 0,18 30.3.2014 7:56 2,07 27.3.2014 21:29 0,35 30.3.2014 7:56 0,16 29.3.2014 9:02 1,98 27.3.2014 9:17 0,33 27.3.2014 21:29 0,15 27.3.2014 21:29 1,80 30.3.2014 7:56 0,31 27.3.2014 9:17 0,15 27.3.2014 9:17 1,69 29.3.2014 10:16 0,27 31.3.2014 1:26 0,14 1.4.2014 1:48 1,67 25.3.2014 8:35 0,26 31.3.2014 1:55 0,13 31.3.2014 14:58 1,60 31.3.2014 1:55 0,26 1.4.2014 8:23 0,13 28.3.2014 18:29 1,59 1.4.2014 8:23 0,25 31.3.2014 14:58 0,12 30.3.2014 20:14 1,58 31.3.2014 1:26 0,24 30.3.2014 20:14 0,12 30.3.2014 15:01 1,57 26.3.2014 2:19 0,23 30.3.2014 15:01 0,12 29.3.2014 18:28 1,55 30.3.2014 20:14 0,22 1.4.2014 1:48 0,12 31.3.2014 1:26 1,51 28.3.2014 2:09 0,22 31.3.2014 20:25 0,12 1.4.2014 8:23 1,41 1.4.2014 1:48 0,22 25.3.2014 11:44 0,12 29.3.2014 10:16 1,37 28.3.2014 9:21 0,22 29.3.2014 10:16 0,11 31.3.2014 8:12 1,36 v w,95 = 0,40 v w,95 = 0,19 v w,95 = 2,14 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

Tärinä Liite 1 Rakennusosakeyhtiö Hartela - Starkki, Lahti Sivu 9 (15) 3-aksiaalinen mittaus olemassa olevan rakennuksen sokkelista 24.-31.3.2014 Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x 31.3.2014 01.25 0,6 0,34 0,31 0,49 29.3.2014 10.16 0,5 0,26 0,20 26.3.2014 13.23 0,5 0,48 0,10 0,13 27.3.2014 21.29 0,4 0,31 0,34 0,38 30.3.2014 20.14 0,4 0,26 0,23 0,37 30.3.2014 02.32 0,4 0,25 0,30 0,35 31.3.2014 01.56 0,4 0,27 0,30 0,30 31.3.2014 18.27 0,4 0,32 0,24 0,34 27.3.2014 02.26 0,4 0,34 0,30 0,31 28.3.2014 21.34 0,4 0,28 0,26 0,34 25.3.2014 08.35 0,4 0,33 0,23 0,19 26.3.2014 09.17 0,4 0,32 0,25 0,24 27.3.2014 02.53 0,4 0,35 0,18 0,25 28.3.2014 02.09 0,4 0,30 0,26 0,36 28.3.2014 09.21 0,4 0,27 0,24 0,28 MP8 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x 31.3.2014 18:27 0,13 31.3.2014 1:56 0,13 31.3.2014 1:25 0,16 27.3.2014 2:53 0,13 31.3.2014 1:25 0,13 31.3.2014 18:27 0,15 25.3.2014 8:35 0,13 27.3.2014 21:29 0,13 27.3.2014 21:29 0,13 26.3.2014 9:17 0,13 28.3.2014 2:09 0,11 30.3.2014 2:32 0,13 28.3.2014 2:09 0,12 30.3.2014 2:32 0,10 29.3.2014 10:16 0,13 27.3.2014 21:29 0,12 25.3.2014 8:35 0,10 28.3.2014 21:34 0,12 31.3.2014 1:25 0,12 28.3.2014 9:21 0,10 31.3.2014 1:56 0,12 27.3.2014 2:26 0,11 27.3.2014 2:26 0,10 1.4.2014 1:49 0,12 28.3.2014 9:21 0,10 1.4.2014 1:49 0,10 1.4.2014 8:23 0,11 27.3.2014 10:26 0,10 26.3.2014 2:18 0,09 28.3.2014 2:09 0,11 28.3.2014 21:34 0,10 31.3.2014 18:27 0,09 30.3.2014 20:14 0,11 26.3.2014 13:23 0,10 28.3.2014 21:34 0,09 26.3.2014 9:17 0,11 31.3.2014 1:56 0,10 26.3.2014 9:17 0,09 27.3.2014 2:26 0,11 26.3.2014 2:18 0,09 27.3.2014 2:53 0,08 25.3.2014 3:20 0,10 29.3.2014 9:13 0,09 25.3.2014 3:20 0,08 30.3.2014 8:11 0,10 v w,95 = 0,14 v w,95 = 0,13 v w,95 = 0,15 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

Tärinä Liite 1 Rakennusosakeyhtiö Hartela - Starkki, Lahti Sivu 11 (15) 3-aksiaalinen mittaus olemassa olevan rakennuksen sokkelista 24.-31.3.2014 Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x 31.3.2014 01.25 0,2 0,15 0,12 0,13 28.3.2014 02.09 0,2 0,13 0,09 0,10 27.3.2014 21.29 0,1 0,10 0,10 0,11 31.3.2014 18.26 0,1 0,11 0,10 0,14 27.3.2014 02.53 0,1 0,11 0,10 0,10 31.3.2014 06.45 0,1 0,07 0,02 0,08 1.4.2014 08.50 0,1 0,09 0,06 0,05 1.4.2014 09.12 0,1 0,08 0,02 0,07 25.3.2014 06.17 0,1 0,05 0,02 0,09 26.3.2014 06.35 0,1 0,08 0,02 0,03 31.3.2014 07.04 0,1 0,07 0,02 0,04 31.3.2014 08.10 0,1 0,05 0,03 0,06 26.3.2014 21.45 0,1 0,04 0,04 0,05 26.3.2014 10.43 0,1 0,05 0,01 0,03 27.3.2014 09.35 0,1 0,04 0,01 0,04 MP10 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x 27.3.2014 2:53 0,05 31.3.2014 1:25 0,05 31.3.2014 18:26 0,06 31.3.2014 1:25 0,05 27.3.2014 2:53 0,04 31.3.2014 1:25 0,05 28.3.2014 2:09 0,05 31.3.2014 18:26 0,04 27.3.2014 2:53 0,04 31.3.2014 18:26 0,04 27.3.2014 21:29 0,03 27.3.2014 21:29 0,04 27.3.2014 21:29 0,04 28.3.2014 2:09 0,03 28.3.2014 2:09 0,04 1.4.2014 8:50 0,02 1.4.2014 8:50 0,02 25.3.2014 6:17 0,03 27.3.2014 9:00 0,02 26.3.2014 21:45 0,01 31.3.2014 6:45 0,03 1.4.2014 9:12 0,02 27.3.2014 9:00 0,01 26.3.2014 21:45 0,02 31.3.2014 7:04 0,02 31.3.2014 8:10 0,01 24.3.2014 16:34 0,02 24.3.2014 16:34 0,02 25.3.2014 6:17 0,01 31.3.2014 8:10 0,02 31.3.2014 8:10 0,02 24.3.2014 16:34 0,01 1.4.2014 6:55 0,02 25.3.2014 6:17 0,02 1.4.2014 9:12 0,01 1.4.2014 9:12 0,02 1.4.2014 7:03 0,02 1.4.2014 6:55 0,01 1.4.2014 8:50 0,02 31.3.2014 6:45 0,02 31.3.2014 7:04 27.3.2014 9:35 0,02 27.3.2014 9:35 0,02 1.4.2014 7:03 27.3.2014 9:00 0,02 v w,95 = 0,05 v w,95 = 0,05 v w,95 = 0,05 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

Tärinä Liite 1 Rakennusosakeyhtiö Hartela - Starkki, Lahti Sivu 12 (15) 3-aksiaalinen mittaus maasta 24.-31.3.2014 Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x 29.3.2014 10.16 4,4 1,04 4,15 1,91 1.4.2014 08.23 2,9 1,54 2,79 1,26 27.3.2014 10.26 2,8 1,38 2,72 1,65 28.3.2014 09.21 2,6 1,28 2,50 2,14 27.3.2014 21.29 2,4 1,20 2,33 1,57 30.3.2014 20.14 1,9 0,91 1,80 1,24 31.3.2014 01.25 1,9 1,17 1,04 1,59 30.3.2014 02.31 1,9 0,77 1,88 1,45 25.3.2014 11.44 1,8 1,11 1,54 1,16 30.3.2014 08.11 1,8 1,52 1,33 1,63 27.3.2014 09.17 1,7 1,12 1,27 1,04 29.3.2014 19.24 1,4 0,66 1,42 1,17 26.3.2014 02.19 1,4 1,15 1,04 1.4.2014 09.13 1,4 0,52 1,21 1,31 29.3.2014 09.02 1,3 1,10 1,10 0,84 MP11 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x 30.3.2014 8:11 0,51 29.3.2014 10:16 29.3.2014 10:16 0,73 1.4.2014 8:23 0,43 27.3.2014 10:26 1,03 28.3.2014 9:21 0,71 27.3.2014 10:26 0,42 1.4.2014 8:23 0,87 31.3.2014 1:25 0,60 29.3.2014 10:16 0,37 27.3.2014 21:29 0,86 27.3.2014 10:26 0,56 27.3.2014 9:17 0,37 30.3.2014 20:14 0,79 30.3.2014 2:31 0,53 27.3.2014 21:29 0,36 30.3.2014 2:31 0,75 30.3.2014 8:11 0,53 25.3.2014 8:35 0,36 28.3.2014 9:21 0,65 1.4.2014 9:13 31.3.2014 1:25 0,35 30.3.2014 8:11 0,53 27.3.2014 19:55 0,49 28.3.2014 9:21 0,34 29.3.2014 19:24 0,51 26.3.2014 1:16 0,46 25.3.2014 11:44 0,33 25.3.2014 11:44 0,49 29.3.2014 18:56 0,45 27.3.2014 2:26 0,31 1.4.2014 9:13 0,42 30.3.2014 20:14 0,45 26.3.2014 2:19 0,31 31.3.2014 18:26 0,42 27.3.2014 21:29 0,44 26.3.2014 11:22 0,29 27.3.2014 9:17 0,40 27.3.2014 18:55 0,44 27.3.2014 2:52 0,29 31.3.2014 10:24 0,39 31.3.2014 19:40 0,43 28.3.2014 2:09 0,29 30.3.2014 15:01 0,38 27.3.2014 20:02 0,41 v w,95 = 0,46 v w,95 = 1,22 v w,95 = 0,69 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen