Värähtelyselvitys, Lepolan alue, Järvenpää

Transkriptio

1 Lausunto (12) Tilaaja: Järvenpään kaupunki Tekninen toimi Kaavoitus ja Yhteyshenkilö: Ilkka Holmila kaupunginarkkitehti PL Järvenpää Värähtelyselvitys, Lepolan alue, Järvenpää 1 Kohde Järvenpään kaupungin tekninen toimi on tilannut värähtelyselvityksen liittyen Järvenpäässä sijaitsevaan Lepolan alueeseen. Alueelle on suunniteltu rakennettavaksi pääasiassa 1 2 kerroksisia asuinrakennuksia mutta lähinnä päärataa sijaitsee myös muutamia 4 kerroksisia asuinkerrostaloja. Tämä selvitys on laadittu kaavarunkosuunnitelman perusteella ja tässä selvityksessä arvioidaan raideliikenteen aiheuttamat tärinä- sekä runkomelutasot alueella sekä annetaan suositukset maankäytönsuunnitteluun. Tätä lausuntoa varten on alueella suoritettu kolmena päivänä lyhyitä tarkastusmittauksia. Poikkitien eteläpuoleisella alueella lähimmät suunnitellut rakennukset ovat noin 210m etäisyydellä mutta poikkitien pohjoispuolella lähimmät rakennukset ovat keskimäärin noin metrin etäisyydellä lähimmästä raiteesta. Tutkimusalueiden maaperästä ei ole olemassa tarkkaa tietoa. Pehmeillä maalajeilla ongelmaksi nousee yleensä tärinä, kun taas kovilla maalajeilla runkomelu saattaa olla haitallisempi. Normaalisti värähtelyhaitan suuruutta on mitattu sekä arvioitu VTT:n ohjeen Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta mukaisesti [Talja, A. 2004], joka perustuu viikon mittaisen jakson käyttöön. Koska nyt tehtävä selvitys tulee kaavoituksen tarpeisiin, ei viikon mittaista jaksoa ole tarpeellista käyttää. Tästä syystä alueilla on tehty lyhyemmät tarkastusmittaukset, jotta saadaan tarpeellinen tieto tärinä- ja runkomelutasoista alueella kaavoitusta varten. Tämä selvitys vastaa siis arviointitasoa 2 [Törnqvist, J. ja Talja, A. 2006]. 2 Värähtely Mittaukset kohteessa suoritettiin alueella välisellä ajalla. Värähtelyä mitattiin alueella useissa pisteessä sekä pysty- että vaakasuuntiin. Mittaus toteutettiin VTT:n julkaiseman Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta mukaisesti [Talja, A. 2004], sillä erotuksella että jakso oli lyhyempi. Mittausajankohdat sekä antureiden sijoitus on esitetty taulukossa 1. Yhteensä alueella mitattiin noin 170 ohitusta. Mittausajankohdat pyrittiin valitsemaan siten, että jakson aikana onnistuttaisiin mittaamaan tärinän kannalta usein ongelmallisimpia raskaita tavarajunia. Tunnuslukuja määriteltäessä on käytetty VTT:n suosituksen mukaista kerrointa 2, koska kyseessä on kaavoitusvaiheen selvitys. Kertoimen voidaan kyseisessä kohteessa olettaa tuottavan turvallisen arvion pidemmältä jaksolta saatavasta tunnusluvusta [Huhtala, T. 2006]. Mittaushetkellä maaperä ei ollut jäässä. Mittauspisteet on merkitty pohjakarttaan Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

2 Lausunto (12) Määräykset liitteessä 1. Mittaus suoritettiin miehitettynä, jolloin mittaaja pystyi varmistamaan jokaisen tuloksen aiheuttajan. Mittauslaitteisto käynnistettiin manuaalisesti hieman ennen ohitusta. Junan ohituksen aikana kirjattiin ylös sekä kalusto että ohitukseen kulunut aika, jolloin pystyttiin jälkikäteen karkeasti arvioimaan myös ajo. MP1 MP2 MP3 MP4 MP5 MP6 MP7 MP8 MP9 Mittauspiste Taulukko 1. Värähtelymittauksen pisteet sekä -suunnat. Mittausajankohta Mittaussuunnat Anturin sijoitus :00-22: :00-22: :00-22: :00-22: :00-22: :00-22: :30-22: :30-22: :30-22:30 pystysuuntaan rataa vasten radan suuntaisesti pystysuuntaan radan suuntaisesti rataa vasten pystysuuntaan rataa vasten radan suuntaisesti pystysuuntaan rataa vasten radan suuntaisesti rataa vasten pystysuuntaan rataa vasten radan suuntaisesti pystysuuntaan rataa vasten radan suuntaisesti rataa vasten Etäisyys lähimmästä raiteesta n. 210m maaperä n. 210m maaperä n. 105m maaperä n. 32m maaperä n. 32m maaperä n. 64m maaperä n. 32m maaperä n. 32m maaperä n. 64m maaperä Raideliikenteen aiheuttama värähtely aiheuttaa kahdenlaista haittaa rakennuksissa 1) tärinää, jonka käyttäjät aistivat liikkeenä ja 2) runkomelua, jolloin värähtely aiheuttaa korvin kuultavaa ääntä asuntoon. Kovilla maaperillä ja matkustajajunilla ongelmaksi yleensä muodostuu runkomelu, kun taas pehmeillä maaperillä ja raskailla junilla ongelma on yleensä tärinä. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

3 Lausunto (12) a w,95 [mm/s 2 ] Kuvaus häiritsevyydestä Tärinä Ympäristösuojelulaki [Ympäristönsuojelulaki n:o ] ja ympäristöministeriön asetus pohjarakenteista [SRakMK, B ] edellyttävät liikennetärinästä aiheutuvat ympäristöhaitat otettaviksi huomioon. Edellä mainitun asetuksen mukaan liikennetärinä ei saa aiheuttaa vaurioita rakennukselle, eikä kohtuutonta häiriötä rakennuksessa oleville ihmisille. Edellä mainitussa VTT:n ohjeessa on annettu Norjan standardiin perustuvat ohjearvot tärinän raja-arvoiksi. Taulukossa 2 on esitetty eri tärinäluokkien ylärajat kiihtyvyydelle sekä kuvaus luokkaan kuuluvan värähtelyn häiritsevyydestä. Yläraja on taajuuspainotetuista kiihtyvyyssignaaleista laskettu tilastollinen tunnusluku rakennuksessa. Luokka C edustaa minimitasoa, johon tulee pyrkiä uusien rakennusten suunnittelussa. Tilastollinen tunnusluku on määritelty siten, että satunnaisesti ohiajava juna ei 95 prosentin todennäköisyydellä ylitä kyseistä arvoa. Tunnusluku tulisi VTT:n ohjeen mukaan määrittää käyttäen viikon pituista jaksoa. Norjan standardi, johon ohje perustuu, ei edellytä viikon jaksoa. Taulukko 2. Värähtelyluokat, kiihtyvyys a w,95 on taajuuspainotetun kiihtyvyyden tilastollinen tunnusluku kyseisen luokan ylärajalla [Talja, A. 2004]. Luokka A Luokka B Luokka C Luokka D 3,6 5,4 11,0 21,0 Hyvät asuinolosuhteet. Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyitä. Suhteellisen hyvät asuinolosuhteet. Ihmiset voivat havaita värähtelyt, mutta ne eivät ole häiritseviä. Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa. Keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä. Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla. Keskimäärin 25 % asukkaista voi pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä Runkomelu Runkomelua arvioidaan käyttämällä SLOW-aikapainotusta. Runkomelun suhteen Suomessa ei toistaiseksi ole olemassa virallisia viranomaismääräyksiä. Avoradalla, jolla on suhteellisen paljon liikennettä voidaan asunnoissa raja-arvona pitää arvoa 35dB. Mikäli huiput ovat hyvin satunnaisia, voidaan raja-arvona pitää Sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman Asumisterveysohjeen terveyshaitan ylärajaa L A,F,max 45dB [Asumisterveysohje. 2003]. Koska FAST-ja SLOW-aikapainotuksella saatavien äänitasojen ero on noin 2 db, voidaan asumisterveysohjeen ylärajan tulkita junaliikenteen aiheuttamalle runkomelulle olevan noin 43 db. Liike- ja toimistotiloille voidaan raja-arvona pitää arvoa 45 db. Nyt kyseessä olevassa kohteessa voidaan liikennöinnin tulkita olevan tiheää, jolloin rajaarvona voidaan pitää 35dB asuinrakennusten osalta ja 45 db toimisto- ja liiketilojen osalta. Mikäli rakennuksiin sijoitetaan esimerkiksi majoitustoimintaa, tulee sille soveltaa asuinrakennusten raja-arvoa. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

4 Lausunto (12) Tulokset 3.1 Tärinä asunnoissa Mitatuista kiihtyvyyssignaaleista laskettiin ja arvioitiin tärinä- sekä runkomelutasot suunnitelluissa asunnoissa. Mittaustulosten värähtelylähteenä oli junaliikenne. Kaikki tulokset analysoitiin VTT:n julkaiseman ohjeen mukaisesti [Talja, A. 2004]. Menetelmässä jokainen mitattu lineaarinen kiihtyvyyssignaali ensin käsitellään vastaamaan ihmisen kokemaa tärinän häiritsevyyttä käyttäen taajuuspainotusta [ISO ]. Tämän jälkeen taajuuspainotetusta signaalista määritetään yhden sekunnin aikavakiota käyttämällä tehollisarvo. Tehollisarvojen huippuarvoista 15 merkitsevintä (=suurinta) valitaan tunnusluvun laskentaan. Tunnusluku saadaan lisäämällä 15 merkitsevimmän tuloksen keskiarvoon keskihajonta 1,8-kertaisena. Näin saatua tunnuslukua voidaan verrata VTT:n ohjeen mukaisiin suosituksiin. Tunnusluvun tilastollinen määrittely on, että se 95 prosentin todennäköisyydellä edustaa kaikkia liikennevälineitä. Toisin sanoen satunnaisesti mitattu ohitus ei 95 prosentin todennäköisyydellä ylitä kyseistä arvoa. Taulukko 3. Eri pisteissä määritetyt tunnusluvut a w,95, suurimmat huippuarvot a ˆ w, RMS sekä tärinäluokat taulukon 2 mukaan. Mittaussuunta Tunnusluku a w,95 jaksolta määritettynä Suurin taajuuspainotetun kiihtyvyyden tehollisarvon huippuarvo Tärinäluokka VTT:n suosituksen mukaan MP1 MP2 MP3 MP4 MP5 MP6 MP7 ˆ a w, RMS jaksolla pystysuuntaan 0,4 mm/s 2 0,2 mm/s 2 A rataa vasten 1,0 mm/s 2 0,6 mm/s 2 A radan suuntaisesti 1,5 mm/s 2 0,7 mm/s 2 A pystysuuntaan 0,7 mm/s 2 0,5 mm/s 2 A radan suuntaisesti 3,4 mm/s 2 1,7 mm/s 2 A rataa vasten 3,4 mm/s 2 1,7 mm/s 2 A pystysuuntaan 24,9 mm/s 2 14,9 mm/s 2 ei mikään rataa vasten 18,0 mm/s 2 11,6 mm/s 2 D radan suuntaisesti 13,8 mm/s 2 8,3 mm/s 2 D pystysuuntaan 22,1 mm/s 2 13,7 mm/s 2 ei mikään rataa vasten 14,1 mm/s 2 8,5 mm/s 2 D radan suuntaisesti 14,6 mm/s 2 9,1 mm/s 2 D rataa vasten 9,9 mm/s 2 5,0 mm/s 2 C pystysuuntaan 12,9 mm/s 2 8,3 mm/s 2 D rataa vasten 8,6 mm/s 2 4,6 mm/s 2 C radan suuntaisesti 8,2 mm/s 2 5,1 mm/s 2 C Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

5 Lausunto (12) MP8 MP9 pystysuuntaan 4,0 mm/s 2 2,4 mm/s 2 B rataa vasten 6,1 mm/s 2 3,6 mm/s 2 C radan suuntaisesti 6,1 mm/s 2 3,9 mm/s 2 C rataa vasten 5,2 mm/s 2 2,9 mm/s 2 B Taulukossa 3 on esitetty kiihtyvyyden tilastolliset tunnusluvut a w,95 jaksolta määritettynä. Taulukossa on lisäksi esitetty suurin mitattu yksittäisen ohituksen painotetun kiihtyvyyden tehollisarvon huippuarvo a ˆ w, RMS eri pisteissä. Tunnusluvun määrittelyssä on käytetty kerrointa 2. Eri pisteistä määritetyt tunnusluvut on merkitty myös pohjakarttaan liitteessä 3. Tunnusluvun laskentaan käytetyt 15 merkitsevintä tulosta kunkin pisteen osalta on esitetty liitteessä 4. Lähellä rataa mitattaessa pystysuuntainen tärinä oli voimakkaampaa kuin vaakasuuntainen. Sekä pysty- että vaakasuuntiin mitattaessa tärinätasot olivat kuitenkin erittäin korkeita lähimmäksi rataa suunniteltujen rakennusten kohdalla. Mittauspisteissä 7 ja 8 saatiin hieman pienempiä tärinätasoja kuin samalla etäisyydellä radasta pisteissä 4 ja 5. Tämä johtuu oletettavasti siitä, että pehmeät maakerrokset ohenevat tutkitun alueen pohjoisreunalle päin siirryttäessä. Peruskalliota olikin näkyvillä aluetta pohjoisreunalta rajaavan Sipoontien alikulun läheisyydessä. Yksittäisistä ohituksista mitatut värähtelytasot jo yksinään riittävät muutamissa pisteissä (4 ja 5) ylittämään luokan C tilastollisen tunnusluvun, joka tulisi alittaa 95 prosentissa satunnaisesti mitatuista ohituksista. Yleisesti raskaat tavarajunat olivat värähtelyn kannalta ongelmallisimpia mutta myös suurella nopeudella liikennöineet kaukoliikenteen junat tuottivat suhteellisen korkeita värähtelytasoja. Mittausten aikana mittaajat aistivat maaperän voimakasta tärinää esim. raskaiden öljyjunien ohitusten aikana. Kuvassa 1 on esitetty suurin yksittäisestä ohituksesta aiheutunut tulos. Mittaustulos on mitattu tavara ohituksesta pisteestä 4 pystysuuntaan. Kuvassa pystyakselilla on taajuuspainotettu kiihtyvyys a w. Kuvassa 2 on esitetty kuvan yksi signaalista laskettu taajuuspainotetun kiihtyvyyden spektri. Kuvasta on havaittavissa, että tärinä on voimakkainta noin 6 8 Hz alueella. Tärinä oli merkitsevintä myös vaakasuuntaan samalla taajuusalueella. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

6 Lausunto (12) mm/s^ s Kuva 1. Tavara ohituksesta pisteessä 4 pystysuuntaan mitattu taajuuspainotettu kiihtyvyyssignaali. Taajuuspainotetun kiihtyvyyden huippuarvo âw 30 mm/s 2 ja tehollisarvon huippuarvon a ˆ w, RMS =14,7 mm/s 2. Kuvassa pystyakselilla on taajuuspainotettu kiihtyvyys a w. mm/s^ Hz Kuva 2. Kuvan yksi signaalista laskettu taajuuspainotetun kiihtyvyyden spektri. Tärinä on voimakkainta 6 8 Hz alueella. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

7 Lausunto (12) Poikkitien eteläpuoleisella alueella, jolla suunnitellut rakennukset ovat lähimmillään noin 210m etäisyydellä lähimmästä raiteesta, ei tärinä esitettyjen tulosten perusteella tule muodostumaan ongelmaksi. Kyseisellä alueella tullaan asunnoissa saavuttamaan tärinäluokka A tai B. Sen sijaan Poikkitien ja Sipoontien välisellä alueella tärinäongelma on tulosten perusteella huomattava, jolloin rakennukset tulevat parhaassa tapauksessa sijoittumaan tärinäluokituksessa luokkaan C, joka vastaa minimitasoa uudisrakentamisessa. Todennäköisempää on kuitenkin, että kyseisellä alueella lähimmät kerrostalot tulevat sijoittumaan joko luokkaan D tai pahimmassa tapauksessa ylittävät jopa D luokan ylärajan raja-arvon. Kaksikerroksisia asuinrakennuksia on suunniteltu sijoitettavaksi kyseisellä alueella noin 60 65m etäisyydelle lähimmästä raiteesta. Kaksikerroksisissa rakennuksissa on uusimpien tutkimusten mukaan mahdollista saavuttaa jopa 4 kertaa suurempi tunnusluku asunnoissa kuin maaperästä mitattu tunnusluku [Talja, A. et al. 2008]. Tämä johtuu rakennuksen rungon ja lattioiden resonanssitaajuuksien asettumisesta lähelle raideliikenteen maaperään tuottaman tärinän merkitsevimpiä taajuuksia, jolloin tärinä voimistuu rakenteissa. Mahdollisiin tärinän torjunta ja vaimennusratkaisuihin palataan kohdassa Runkomelu rakennuksissa Mitattujen kiihtyvyyssignaalin perusteella laskettiin värähtelynopeudet terssikaistoittain. Näistä arvoista laskettiin tasot (v ref =50nm/s), joiden perusteella arvioitiin rakennuksissa esiintyvät äänitason A-taajuuspainotetut SLOW-aikavakiolla määritetyt huippuarvot. Maaperästä mitatuista arvoista saadaan arvioitua rakennuksissa esiintyvä äänitaso lisäämällä niihin 15 db. Menettelytapa on yleisesti käytössä, koska yksityiskohtainen laskenta edellyttäisi huoneen kaikkien pintojen sekä niiden ominaisuuksien taajuuskaistaista huomioimista, ja johtaisi siten tarkoituksettoman monimutkaiseen laskentaan. Taulukossa 4 on esitetty eri pisteissä rakennuksissa arvioidut runkomelutasot. Taulukko 4. Mittauspisteittäin arvioidut runkomelutasot rakennuksissa. Arvot on määritetty laskemalla maaperästä mitattujen kiihtyvyyssignaalien perusteella A-painotetut äänitasot sekä lisäämällä näihin 15 db. Mittaussuunta Runkomelutaso rakennuksessa MP1 MP2 MP3 MP4 MP5 MP6 pystysuuntaan rataa vasten radan suuntaisesti pystysuuntaan radan suuntaisesti rataa vasten pystysuuntaan rataa vasten radan suuntaisesti pystysuuntaan rataa vasten radan suuntaisesti rataa vasten 18 db 26 db 25 db 15 db 21 db 26 db 38 db 46 db 49 db 38 db 49 db 49 db 39 db Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

8 Lausunto (12) MP7 MP8 MP9 pystysuuntaan rataa vasten radan suuntaisesti pystysuuntaan rataa vasten radan suuntaisesti rataa vasten 40 db 50 db 51 db 37 db 43 db 44 db 38 db Kaikilla alueilla vaakasuuntainen värähtely tuotti korkeammat runkomelutasot kuin pystysuuntainen värähtely. Poikkitien eteläisellä puolella, jolla lähimmät rakennukset ovat noin 210m etäisyydellä lähimmästä raiteesta, ei runkomelu asunnoissa muodostu ongelmaksi mutta Poikkitien pohjoispuoleisella alueella raja-arvot tullaan ylittämään selkeästi. Suurimman äänitason aiheuttaneen tuloksen kiihtyvyyssignaali on esitetty kuvassa 3 ja sen terssikaistaiset arvot kuvassa 4. Mittaussignaali on mitattu kaukoliikenteen ohituksesta pisteessä 7 radan suuntaisesti. pisteestä 1 vaakasuuntaan mitattu. Runkomelun merkittävimmät taajuusalueet sekä pysty- että vaakasuuntaan ovat Hz. mm/s^ s Kuva 3. Mittauspisteessä 7 radan suuntaisesti mitattu lineaarinen kiihtyvyyssignaali. Lineaarisen kiihtyvyyden huippuarvo â=175 mm/s 2. Kuvassa pystyakselilla on lineaarinen kiihtyvyys a. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

9 Lausunto (12) db(a) Kuva 4. Suurimman arvioidun äänitason (51 db) etäisyydellä 32m pisteessä 7 radan suuntaisesti tuottaneen tuloksen terssikaistaiset A-painotetut arvot. Hz 4. Yhteenveto Poikkitien eteläpuoleisella alueella sekä tärinä- että runkomelutasot tulevat täyttämään vaatimustasot asunnoissa. Sen sijaan Poikkitien ja Sipoontien välisellä alueella esitettyjen tulosten perusteella sekä tärinä- että runkomelutasot ylittävät vaatimustasot lähimpien rakennusten osalta selvästi. Yleensä runkomelun arvioidaan alenevan noin 6 db etäisyyden kaksinkertaistuessa. Tällä perusteella runkomelutasojen osalta vaatimustaso täytetään pahimmassa tapauksessa vasta n. 200m etäisyydellä lähimmästä raiteesta. Maaperästä mitattuja tärinän tunnuslukuja määritettäessä on käytetty kaavoituksessa käytettävää kerrointa 2. Vaikka tunnusluvut ovat suhteellisen lyhyeltä ajalta määritetty, vastaavat ne kokemuksemme mukaan kohtalaisella tarkkuudella myös pidemmältä ajalta määritettyjä tunnuslukuja, kun käytetään edellä mainittua kerrointa. Karkeasti arvioituna voidaan olettaa, että 200m etäisyydellä myös kaksikerroksisissa rakennuksissa saavutetaan uudisrakentamisessa tavoitteena käytettävä tärinäluokka C. Tämä tarkoittaisi käytännössä kaikkien rakennusten siirtämistä n. 140m suunniteltua etäämmälle rautatiestä. Mikäli asuinrakennuksia halutaan sijoittaa alle 200m etäisyydelle lähimmästä raiteesta, tulee ne suojata sekä tärinältä että runkomelulta tarkoin suunnitelluin vaimennusratkaisuin. Yleisesti ratkaisut voidaan jakaa kolmeen luokkaan niiden sijoituksen perusteella. 1) Värähtelylähteeseen sijoitettavat vaimennusrakenteet tai tehtävät muutokset esim. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

10 Lausunto (12) radan perustamistapa, liikennöivä kalusto, ajo ja erilaiset vaimennuskerrokset. Lähteeseen vaikuttavien toimenpiteiden hyvänä puolena voidaan mainita, että ne vaikuttava koko alueen värähtelytasoihin esim. radan toisella puolella jo olemassa olevat rakennukset. Yleensä lähteeseen vaikuttavat toimenpiteet eivät kuitenkaan ole mahdollisia, koska niiden toteuttaminen aiheuttaa huomattavaa häiriötä liikennöintiin ja edellyttäisi yhteistyötä liikennöitsijän kanssa. 2) Väliaineeseen eli maaperään tehtävät vaimennusratkaisut esim. pilaristabilointi, ponttiseinä ja muut vaimennusrakenteet. Väliaineeseen tehtävien vaimennusrakenteiden huonona puolena on, että ne ovat suhteellisen kalliita ja niillä taajuuskaistoittain saavutettavasta vaimennuksesta etäisyyden suhteen on suhteellisen vähän luotettavaa tieto, jotta niitä voitaisiin suositella. Oletettavasti suojattavien rakennusten lukumäärän ja sijainnin sekä vaadittavan vaimennuksen määrän perusteella tämä ei ole järkevä vaihtoehto kyseessä olevassa kohteessa. 3) Kohteeseen sijoitettavat vaimennusratkaisut ja kaavoitus esim. rakennusten sijainti, kerroslukumäärä, vaimennusratkaisut (teräsjouset, vaimennusmatot). Yleensä kohteeseen tehtävät vaimennusrakenteet ovat käytännössä paras ja ainoa mahdollinen tapa vaimentaa runkomelua ja tärinää asunnoissa. Runkomelun eristäminen esim. vaimennusmatoilla on tässä esitetyn taajuussisällön perusteella teknisesti mahdollista mutta tärinän vaimentaminen varsin alhaisesta taajuussisällöstä johtuen on vaikeata. Kerrostalojen osalta on tärinän suhteen suositeltavaa kasvattaa kerroslukumäärää neljästä kerroksesta kuuteen kerrokseen, jolloin rungon ominaistaajuus alenee eikä vaakasuuntaisen värähtelyn merkitsevimmät taajuusalueet enää ole rungon ominaistaajuuden kanssa samalla taajuusalueella. Yleisesti runkomelu vaimenee rakennuksessa ylöspäin siirryttäessä n. 1 3dB/krs (ei päde tärinälle). Mikäli arvioidut runkomelutasot ylittäisivät vain hieman vaatimustason, olisi järkevää olla sijoittamatta alimmaisen kerrokseen asuntoja. Koska kyseessä olevassa kohteessa ylitykset ovat huomattavia, ei runkomelulta voida suojata asuntoja sijoittamalla niitä vain ylempiin kerroksiin. Mikäli runkomelun ja/tai tärinän eristämiseksi käytetään esim. teräsjousia tai vaimennusmattoja, tulee niiden vaikutus lähtötilanteen tärinä- sekä runkomelutasoihin tarkastaa taajuuskaistoittain. Pahimmassa tapauksessa on olemassa riski, että runkomelun eristämiseen käytettävät vaimennusmatot voimistavat tärinätasoja rakennuksessa yli sallittujen rajojen. Tärinän alhaisesta taajuussisällöstä johtuen, ei lyhyiden tarkistusten perusteella voida varmuudella sanoa, onko teknisesti mahdollista saavuttaa tärinän osalta uudisrakennuksille sovellettavaa vaatimustasoa lähimpien rakennusten osalta. Tärinän osalta tulisi tutkia tarkemmin alueella saavutettava tunnusluku suorittamalla suurimmat tärinätasot tuottaneella alueella pidempi, jolloin tutkittaisiin samalla tarkemmin myös tärinän vaimentumista etäisyyden suhteen. Lisäksi asunnoissa saavutettavat tunnusluvut lähimpien rakennusten osalta tulisi selvittää tarkemmin huomioimalla rungon ja lattioiden ominaistaajuudet esim. julkaisun Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, VTT tiedotteita 2425 mukaisesti. Pyynnöstänne voimme suorittaa kyseiset tutkimukset. Helsingissä Timo Huhtala DI timo.huhtala@helimaki.fi Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

11 Lausunto (12) Liitteet: 1. Mittauspisteet ja etäisyydet merkittynä pohjakarttaan (1 s.) 2. Tärinän tunnusluvut merkittynä pisteittäin pohjakarttaan (1 s.) 3. Runkomelutasot merkittynä pisteittäin pohjakarttaan (1 s.) 4. Tuloset pisteittäin (20 s.) 5. Kaavarunkoehdotus (1 s.) Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

12 Lausunto (12) LÄHDELUETTELO Asumisterveysohje Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. 93 s. Huhtala, T Mittausjakson pituuden vaikutus maaperästä mitatun raideliikenteen värähtelyn asuntoihin aiheuttaman haitan arvioinnissa s. ISO Mechanical vibration and shock Evaluation of human exposure to whole-body vibration Part 2: Vibration in buildings (1 Hz to 80 Hz). Geneve: International Organisation for Standardization. 18 s. NS 8176.E Vibration and Shock Measurement of vibration in buildings from landbased transport and guidance to evaluation of its effects on human beings. 28 s. SRakMK, B Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa B3. Ympäristöministeriön asetus pohjarakenteista s. Talja, A Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, VTT tiedotteita s. Talja, A., Vepsä, A., Kurkela, J. ja Halonen, M Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, VTT tiedotteita s. Törnqvist, J. ja Talja, A Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa, VTT Working Papers s. Ympäristönsuojelulaki n:o Ympäristönsuojelulaki. Helsinki: Ympäristöministeriö. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.

13

14

15

16 MP1: pystysuuntaan Liite 4 s.1/20 etäisyys lähimmästä raiteesta= 210m 15 merkitsevintä tulosta tärinän osalta aika [mm/s 2 ] :33:19 0,2 P TAVARA_nro :59:34 0,2 P TAVARA_nro :32:53 0,2 P TAVARA_nro :36:31 0,2 P TAVARA_nro :19:48 0,1 P IC :29:53 0,1 E IC :50:48 0,1 E SM1/ :00:55 0,1 E IC1/ :18:07 0,1 P IC1/ :15:46 0,1 E SM :25:41 0,1 E SM :53:02 0,1 E IC :23:23 0,1 P SM :50:27 0,1 E SM :56:42 0,1 E VETURI 1 59 keskiarvo 0,1 mm/s 2 keskihajonta 0,1 mm/s 2 tunnusluku a w,95 0,4 mm/s 2 Luokka A aika :32:53 18 P TAVARA_nro :33:19 17 P TAVARA_nro :53:02 15 E IC :36:31 15 P TAVARA_nro :28:09 14 P IC1/ :15:46 14 E SM :59:34 13 P TAVARA_nro :00:55 13 E IC1/ :56:42 12 E VETURI :46:44 12 P SM :25:41 12 E SM :32:19 12 P IC :23:23 12 P SM :18:07 12 P IC1/ :53:28 11 E PEN 6 104

17 MP1: rataa vasten Liite 4 s.2/20 etäisyys lähimmästä raiteesta= 210m 15 merkitsevintä tulosta tärinän osalta aika [mm/s 2 ] :33:19 0,6 P TAVARA_nro :59:34 0,4 P TAVARA_nro :19:48 0,4 P IC :36:31 0,4 P TAVARA_nro :32:53 0,4 P TAVARA_nro :53:02 0,3 E IC :28:09 0,2 P IC1/ :18:07 0,2 P IC1/ :23:23 0,2 P SM :24:19 0,2 P SM1/ :15:46 0,1 E SM :56:42 0,1 E VETURI :00:55 0,1 E IC1/ :46:44 0,1 P SM :25:41 0,1 E SM keskiarvo 0,3 mm/s 2 keskihajonta 0,1 mm/s 2 tunnusluku a w,95 1,0 mm/s 2 Luokka A aika :32:53 26 P TAVARA_nro :33:19 25 P TAVARA_nro :36:31 23 P TAVARA_nro :53:02 22 E IC :28:09 22 P IC1/ :15:46 21 E SM :00:55 21 E IC1/ :59:34 20 P TAVARA_nro :46:44 20 P SM :32:19 20 P IC :56:42 20 E VETURI :25:41 20 E SM :23:23 19 P SM :18:07 19 P IC1/ :43:33 19 E SM4 2 75

18 MP1: radan suuntaisesti Liite 4 s.3/20 etäisyys lähimmästä raiteesta= 210m 15 merkitsevintä tulosta tärinän osalta aika [mm/s 2 ] :53:02 0,7 E IC :33:19 0,7 P TAVARA_nro :19:48 0,6 P IC :23:23 0,6 P SM :36:31 0,6 P TAVARA_nro :32:53 0,6 P TAVARA_nro :46:44 0,5 P SM :56:42 0,5 E VETURI :28:09 0,5 P IC1/ :59:34 0,4 P TAVARA_nro :43:33 0,4 E SM :24:19 0,4 P SM1/ :15:46 0,4 E SM :00:55 0,4 E IC1/ :18:07 0,3 P IC1/ keskiarvo 0,5 mm/s 2 keskihajonta 0,1 mm/s 2 tunnusluku a w,95 1,5 mm/s 2 Luokka A aika :33:19 25 P TAVARA_nro :32:53 25 P TAVARA_nro :36:31 24 P TAVARA_nro :28:09 22 P IC1/ :53:02 22 E IC :15:46 22 E SM :46:44 21 P SM :00:55 21 E IC1/ :25:41 21 E SM :56:42 20 E VETURI :23:23 20 P SM :59:34 20 P TAVARA_nro :32:19 20 P IC :18:07 19 P IC1/ :43:33 19 E SM4 2 75

19 MP2: pystysuuntaan Liite 4 s.4/20 etäisyys lähimmästä raiteesta= 210m 15 merkitsevintä tulosta tärinän osalta aika [mm/s 2 ] :33:19 0,5 P TAVARA_nro :59:34 0,3 P TAVARA_nro :32:53 0,3 P TAVARA_nro :36:31 0,2 P TAVARA_nro :19:48 0,2 P IC :00:55 0,2 E IC1/ :29:53 0,1 E IC :24:19 0,1 P SM1/ :50:48 0,1 E SM1/ :50:27 0,1 E SM :53:02 0,1 E IC :25:41 0,1 E SM :27:41 0,1 E PEN :18:07 0,1 P IC1/ :32:19 0,1 P IC keskiarvo 0,2 mm/s 2 keskihajonta 0,1 mm/s 2 tunnusluku a w,95 0,7 mm/s 2 Luokka A aika :32:53 15 P TAVARA_nro :28:09 14 P IC1/ :33:46 14 P TAVARA_nro :15:46 14 E SM :32:19 14 P IC :36:31 13 P TAVARA_nro :59:34 13 P TAVARA_nro :53:28 12 E PEN :18:07 12 P IC1/ :23:23 12 P SM :00:55 11 E IC1/ :25:41 11 E SM :46:44 11 P SM :56:42 11 E VETURI :24:19 11 P SM1/2 4 89

20 MP2: radan suuntaisesti Liite 4 s.5/20 etäisyys lähimmästä raiteesta= 210m 15 merkitsevintä tulosta tärinän osalta aika [mm/s 2 ] :33:19 1,0 P TAVARA_nro :59:34 0,9 P TAVARA_nro :32:53 0,6 P TAVARA_nro :36:31 0,5 P TAVARA_nro :19:48 0,3 P IC :00:55 0,3 E IC1/ :29:53 0,2 E IC :50:48 0,2 E SM1/ :56:42 0,2 E VETURI :18:07 0,2 P IC1/ :53:28 0,2 E PEN :27:41 0,2 E PEN :53:02 0,2 E IC :32:19 0,2 P IC :50:27 0,2 E SM keskiarvo 0,3 mm/s 2 keskihajonta 0,3 mm/s 2 tunnusluku a w,95 1,6 mm/s 2 Luokka A aika :32:19 21 P IC :15:46 21 E SM :32:53 21 P TAVARA_nro :33:46 21 P TAVARA_nro :28:09 20 P IC1/ :36:31 20 P TAVARA_nro :59:34 19 P TAVARA_nro :18:07 19 P IC1/ :56:42 19 E VETURI :53:28 19 E PEN :29:53 18 E IC :23:23 18 P SM :25:41 18 E SM :50:27 18 E SM :24:19 17 P SM1/2 4 89

21 MP3: rataa vasten Liite 4 s.6/20 etäisyys lähimmästä raiteesta= 105m 15 merkitsevintä tuloksta tärinän osalta aika [mm/s 2 ] :33:19 1,7 P TAVARA_nro :59:34 1,7 P TAVARA_nro :00:55 1,5 E IC1/ :43:33 1,3 E SM :25:41 1,1 E SM :19:48 1,1 P IC :18:07 1,0 P IC1/ :23:23 0,9 P SM :32:53 0,9 P TAVARA_nro :36:31 0,8 P TAVARA_nro :46:44 0,7 P SM :50:27 0,7 E SM :53:02 0,7 E IC :29:53 0,7 E IC :27:41 0,7 E PEN keskiarvo 1,0 mm/s 2 keskihajonta 0,4 mm/s 2 tunnusluku a w,95 3,4 mm/s 2 Luokka A aika :00:55 26 E IC1/ :32:19 24 P IC :28:09 24 P IC1/ :43:33 24 E SM :33:19 24 P TAVARA_nro :18:07 24 P IC1/ :53:02 24 E IC :59:34 24 P TAVARA_nro :29:53 23 E IC :25:41 23 E SM :27:41 23 E PEN :32:53 22 P TAVARA_nro :46:44 22 P SM :36:31 22 P TAVARA_nro :15:46 21 E SM

22 MP4: pystysuuntaan Liite 4 s.7/20 etäisyys lähimmästä raiteesta= 32m 15 merkitsevintä tulosta tärinän osalta aika [mm/s 2 ] :22:45 14,7 P TAVARA_NRO :26:34 12,9 P TAVARA_NRO :49:29 10,0 P TAVARA_NRO :32:05 6,3 P TAVARA_NRO :33:03 4,8 P IC1/ :55:19 4,4 P IC1/ :30:54 4,1 P IC :25:50 4,1 P IC1/ :25:58 3,9 E IC1/ :03:37 3,8 E PEN :31:20 3,6 P SR1/ :55:21 3,6 P PEN :01:10 3,1 P IC1/ :49:48 2,9 P SR1/ :26:08 2,9 E IC keskiarvo 5,7 mm/s 2 keskihajonta 3,8 mm/s 2 tunnusluku a w,95 24,9 mm/s 2 Luokka ei mikään aika :01:10 38 P IC1/ :25:50 37 P IC1/ :26:34 37 P TAVARA_NRO :55:19 37 P IC1/ :49:29 36 P TAVARA_NRO :26:01 36 E IC1/ :55:28 36 P PEN :33:03 36 P IC1/ :32:05 35 P TAVARA_NRO :27:14 35 E IC :28:08 33 E IC :02:57 33 E PEN :31:20 32 P SR1/ :55:21 32 P PEN :22:45 32 P TAVARA_NRO

23 MP4: rataa vasten Liite 4 s.8/20 etäisyys lähimmästä raiteesta= 32m 15 merkitsevintä tulosta tärinän osalta aika [mm/s 2 ] :25:58 11,6 E IC1/ :26:01 8,2 E IC1/ :22:45 5,6 P TAVARA_NRO :25:50 5,6 P IC1/ :27:32 5,1 E IC1/ :55:19 4,5 P IC1/ :49:29 4,2 P TAVARA_NRO :26:34 4,2 P TAVARA_NRO :31:20 4,1 P SR1/ :33:03 4,0 P IC1/ :32:05 3,9 P TAVARA_NRO :32:09 3,3 P IC1/ :27:14 3,2 E IC :28:08 3,1 E IC :01:44 2,8 E PEN keskiarvo 4,9 mm/s 2 keskihajonta 2,3 mm/s 2 tunnusluku a w,95 18,0 mm/s 2 Luokka D aika :55:28 46 P PEN :25:50 46 P IC1/ :26:01 45 E IC1/ :01:10 44 P IC1/ :28:08 44 E IC :02:57 43 E PEN :26:34 42 P TAVARA_NRO :55:19 41 P IC1/ :32:05 41 P TAVARA_NRO :33:03 41 P IC1/ :27:14 41 E IC :25:58 41 E IC1/ :15:17 40 E SM :01:44 40 E PEN :49:29 40 P TAVARA_NRO

24 MP4: radan suuntaisesti Liite 4 s.9/20 etäisyys lähimmästä raiteesta= 32m 15 merkitsevintä tulosta tärinän osalta aika [mm/s 2 ] :25:58 8,3 E IC1/ :22:45 6,5 P TAVARA_NRO :26:34 5,0 P TAVARA_NRO :33:03 4,9 P IC1/ :32:09 4,4 P IC1/ :31:20 3,6 P SR1/ :49:29 3,5 P TAVARA_NRO :32:05 3,2 P TAVARA_NRO :25:50 3,0 P IC1/ :26:01 2,8 E IC1/ :30:54 2,7 P IC :55:19 2,6 P IC1/ :31:58 2,5 P IC :01:10 2,5 P IC1/ :27:14 2,3 E IC keskiarvo 3,9 mm/s 2 keskihajonta 1,7 mm/s 2 tunnusluku a w,95 13,8 mm/s 2 Luokka D aika :01:10 44 P IC1/ :25:50 43 P IC1/ :55:28 43 P PEN :02:57 41 E PEN :28:08 41 E IC :26:01 41 E IC1/ :55:19 40 P IC1/ :26:34 40 P TAVARA_NRO :27:14 40 E IC :15:43 39 E SM :33:03 39 P IC1/ :15:17 39 E SM :32:05 39 P TAVARA_NRO :15:30 39 E SM :26:08 39 E IC

25 MP5: pystysuuntaan Liite 4 s.10/20 etäisyys lähimmästä raiteesta= 32m 15 merkitsevintä tulosta tärinän osalta aika [mm/s 2 ] :26:34 13,7 P TAVARA_NRO :49:29 10,1 P TAVARA_NRO :22:45 9,7 P TAVARA_NRO :32:05 4,8 P TAVARA_NRO :01:10 4,0 P IC1/ :25:58 3,9 E IC1/ :33:03 3,2 P IC1/ :25:50 3,2 P IC1/ :26:08 3,1 E IC :55:19 2,9 P IC1/ :28:08 2,8 E IC :03:37 2,7 E PEN :55:28 2,7 P PEN :02:57 2,6 E PEN :32:09 2,6 P IC1/ keskiarvo 4,8 mm/s 2 keskihajonta 3,5 mm/s 2 tunnusluku a w,95 22,1 mm/s 2 Luokka ei mikään aika :26:34 38 P TAVARA_NRO :01:10 37 P IC1/ :55:28 37 P PEN :49:29 37 P TAVARA_NRO :25:50 36 P IC1/ :26:01 36 E IC1/ :55:19 36 P IC1/ :32:05 36 P TAVARA_NRO :33:03 35 P IC1/ :22:45 34 P TAVARA_NRO :28:08 33 E IC :02:57 33 E PEN :25:58 33 E IC1/ :01:44 32 E PEN :03:37 32 E PEN 6 164

26 MP5: rataa vasten Liite 4 s.11/20 etäisyys lähimmästä raiteesta= 32m 15 merkitsevintä tulosta tärinän osalta aika [mm/s 2 ] :25:58 8,5 E IC1/ :26:01 6,1 E IC1/ :33:03 5,3 P IC1/ :26:34 5,2 P TAVARA_NRO :25:50 4,9 P IC1/ :22:45 4,0 P TAVARA_NRO :32:31 4,0 P TAVARA_NRO :49:29 3,9 P TAVARA_NRO :27:32 3,9 E IC1/ :32:09 3,8 P IC1/ :55:19 3,5 P IC1/ :30:54 2,9 P IC :28:08 2,9 E IC :03:37 2,8 E PEN :01:10 2,8 P IC1/ keskiarvo 4,3 mm/s 2 keskihajonta 1,5 mm/s 2 tunnusluku a w,95 14,1 mm/s 2 Luokka D aika :28:08 49 E IC :01:10 49 P IC1/ :26:01 48 E IC1/ :55:28 48 P PEN :15:43 47 E SM :25:50 47 P IC1/ :15:30 47 E SM :02:57 46 E PEN :26:08 46 E IC :27:14 45 E IC :15:17 45 E SM :25:58 45 E IC1/ :26:34 45 P TAVARA_NRO :55:19 44 P IC1/ :33:03 44 P IC1/

27 MP5: radan suuntaisesti Liite 4 s.12/20 etäisyys lähimmästä raiteesta= 32m 15 merkitsevintä tulosta tärinän osalta aika [mm/s 2 ] :25:58 9,1 E IC1/ :49:29 6,3 P TAVARA_NRO :26:34 5,2 P TAVARA_NRO :22:45 5,2 P TAVARA_NRO :32:09 4,4 P IC1/ :32:05 4,3 P TAVARA_NRO :33:03 4,2 P IC1/ :25:50 3,7 P IC1/ :01:10 3,3 P IC1/ :26:01 3,0 E IC1/ :31:20 2,9 P SR1/ :55:28 2,9 P PEN :55:19 2,8 P IC1/ :31:58 2,7 P IC :30:54 2,6 P IC keskiarvo 4,2 mm/s 2 keskihajonta 1,8 mm/s 2 tunnusluku a w,95 14,6 mm/s 2 Luokka D aika :28:08 49 E IC :01:10 47 P IC1/ :25:50 46 P IC1/ :26:08 46 E IC :27:14 46 E IC :26:01 46 E IC1/ :55:28 46 P PEN :02:57 44 E PEN :26:34 44 P TAVARA_NRO :15:43 43 E SM :55:19 43 P IC1/ :32:09 42 P IC1/ :32:05 42 P TAVARA_NRO :15:30 42 E SM :15:17 42 E SM

28 MP6: rataa vasten Liite 4 s.13/20 etäisyys lähimmästä raiteesta= 64m 15 merkitsevintä tuloksta tärinän osalta aika [mm/s 2 ] :25:58 5,0 E IC1/ :26:34 4,7 P TAVARA_NRO :22:45 4,1 P TAVARA_NRO :49:29 4,0 P TAVARA_NRO :32:05 3,9 P TAVARA_NRO :26:01 3,3 E IC1/ :25:50 3,0 P IC1/ :27:32 2,8 E IC1/ :33:03 2,6 P IC1/ :03:37 2,2 E PEN :55:19 2,2 P IC1/ :30:54 2,1 P IC :31:20 1,9 P SR1/ :32:09 1,8 P IC1/ :01:44 1,8 E PEN keskiarvo 3,0 mm/s 2 keskihajonta 1,1 mm/s 2 tunnusluku a w,95 9,9 mm/s 2 Luokka C aika :15:43 39 E SM :28:08 38 E IC :26:01 37 E IC1/ :01:10 37 P IC1/ :15:30 37 E SM :25:50 36 P IC1/ :15:17 36 E SM :55:19 35 P IC1/ :55:28 35 P PEN :26:08 34 E IC :27:14 34 E IC :26:34 34 P TAVARA_NRO :32:09 33 P IC1/ :02:57 33 E PEN :32:05 33 P TAVARA_NRO

29 MP7: pystysuuntaan Liite 4 s.14/20 etäisyys lähimmästä raiteesta= 32m 15 merkitsevintä tulosta tärinän osalta aika [mm/s 2 ] :59:56 8,3 P TAVARA_NRO öljyvaunuja :11:37 5,2 P TAVARA_NRO :49:23 4,4 P TAVARA_NRO :23:24 4,3 P TAVARA_NRO :47:59 3,8 P TAVARA_NRO :02:06 3,7 P IC1/ :31:21 3,5 P IC1/ :58:40 3,2 P IC :25:26 3,0 P IC1/ :54:59 2,5 P PEN :30:56 2,4 P IC :16:22 2,4 P SM1/ :38:12 2,3 P IC :17:31 2,1 P SM1/ :08:50 2,1 E PEN keskiarvo 3,5 mm/s 2 keskihajonta 1,6 mm/s 2 tunnusluku a w,95 12,9 mm/s 2 Luokka D aika :59:56 40 P TAVARA_NRO öljyvaunuja :23:24 40 P TAVARA_NRO :02:06 39 P IC1/ :31:21 38 P IC1/ :25:37 38 E IC1/ :25:26 38 P IC1/ :49:23 38 P TAVARA_NRO :11:37 38 P TAVARA_NRO :54:59 38 P PEN :58:40 37 P IC :47:59 37 P TAVARA_NRO :26:17 37 E IC :15:01 37 E PEN :25:31 36 E IC1/ :38:12 35 P IC

30 MP7: rataa vasten Liite 4 s.15/20 etäisyys lähimmästä raiteesta= 32m 15 merkitsevintä tulosta tärinän osalta aika [mm/s 2 ] :59:56 4,6 P TAVARA_NRO öljyvaunuja :11:37 4,3 P TAVARA_NRO :49:23 3,4 P TAVARA_NRO :31:21 3,4 P IC1/ :25:26 3,1 P IC1/ :47:59 3,0 P TAVARA_NRO :58:40 2,9 P IC :30:56 2,6 P IC :25:37 2,5 E IC1/ :02:06 2,5 P IC1/ :23:24 2,4 P TAVARA_NRO :38:12 2,2 P IC :54:59 2,2 P PEN :33:03 2,0 P IC :08:50 2,0 E PEN keskiarvo 2,9 mm/s 2 keskihajonta 0,8 mm/s 2 tunnusluku a w,95 8,6 mm/s 2 Luokka C aika :23:24 50 P TAVARA_NRO :02:06 50 P IC1/ :25:37 49 E IC1/ :54:59 49 P PEN :59:56 49 P TAVARA_NRO öljyvaunuja :25:26 49 P IC1/ :25:31 49 E IC1/ :15:01 48 E PEN :31:21 48 P IC1/ :49:23 48 P TAVARA_NRO :11:37 47 P TAVARA_NRO :47:59 47 P TAVARA_NRO :58:40 47 P IC :25:26 47 E IC :33:03 46 P IC

31 MP7: radan suuntaisesti Liite 4 s.16/20 etäisyys lähimmästä raiteesta= 32m 15 merkitsevintä tulosta tärinän osalta aika [mm/s 2 ] :00:22 5,1 P TAVARA_NRO öljyvaunuja :11:37 3,5 P TAVARA_NRO :31:21 3,1 P IC1/ :25:37 3,0 E IC1/ :30:56 2,7 P IC :25:26 2,6 P IC1/ :47:59 2,6 P TAVARA_NRO :38:12 2,5 P IC :54:59 2,5 P PEN :23:24 2,5 P TAVARA_NRO :49:23 2,4 P TAVARA_NRO :58:40 2,3 P IC :08:50 2,2 E PEN :09:44 2,2 E SM1/ :02:06 1,9 P IC1/ keskiarvo 2,7 mm/s 2 keskihajonta 0,8 mm/s 2 tunnusluku a w,95 8,2 mm/s 2 Luokka C aika :02:06 51 P IC1/ :26:17 48 E IC :15:01 48 E PEN :25:37 47 E IC1/ :23:24 47 P TAVARA_NRO :25:26 47 P IC1/ :49:23 47 P TAVARA_NRO :59:56 46 P TAVARA_NRO öljyvaunuja :15:14 46 E SM :15:10 46 E SM :15:49 46 E SM :54:59 46 P PEN :11:37 45 P TAVARA_NRO :25:31 45 E IC1/ :31:21 45 P IC1/

32 MP8: pystysuuntaan Liite 4 s.17/20 etäisyys lähimmästä raiteesta= 32m 15 merkitsevintä tulosta tärinän osalta aika [mm/s 2 ] :59:56 2,4 P TAVARA_NRO öljyvaunuja :58:40 1,6 P IC :47:59 1,6 P TAVARA_NRO :31:21 1,4 P IC1/ :54:59 1,3 P PEN :25:26 1,3 P IC1/ :49:23 1,3 P TAVARA_NRO :23:24 1,3 P TAVARA_NRO :38:12 1,2 P IC :11:37 1,2 P TAVARA_NRO :02:06 1,2 P IC1/ :30:56 1,2 P IC :33:03 1,1 P IC :45:40 0,9 E VETURI :43:48 0,9 P SM keskiarvo 1,3 mm/s 2 keskihajonta 0,4 mm/s 2 tunnusluku a w,95 4,0 mm/s 2 Luokka B aika :26:17 37 E IC :59:56 37 P TAVARA_NRO öljyvaunuja :02:06 36 P IC1/ :15:01 35 E PEN :25:37 35 E IC1/ :25:31 35 E IC1/ :23:24 34 P TAVARA_NRO :47:59 34 P TAVARA_NRO :25:26 33 P IC1/ :54:59 33 P PEN :11:37 33 P TAVARA_NRO :25:26 33 E IC :49:23 33 P TAVARA_NRO :58:40 33 P IC :31:21 33 P IC1/

33 MP8: rataa vasten Liite 4 s.18/20 etäisyys lähimmästä raiteesta= 32m 15 merkitsevintä tulosta tärinän osalta aika [mm/s 2 ] :59:56 3,6 P TAVARA_NRO öljyvaunuja :11:37 3,0 P TAVARA_NRO :47:59 2,1 P TAVARA_NRO :58:40 2,0 P IC :38:12 1,8 P IC :54:59 1,7 P PEN :31:21 1,7 P IC1/ :25:26 1,6 P IC1/ :30:56 1,6 P IC :45:40 1,5 E VETURI :23:24 1,2 P TAVARA_NRO :49:23 1,2 P TAVARA_NRO :08:50 1,1 E PEN :25:37 1,1 E IC1/ :33:03 1,0 P IC keskiarvo 1,8 mm/s 2 keskihajonta 0,7 mm/s 2 tunnusluku a w,95 6,1 mm/s 2 Luokka C aika :02:06 43 P IC1/ :26:17 43 E IC :59:56 43 P TAVARA_NRO öljyvaunuja :15:01 42 E PEN :23:24 42 P TAVARA_NRO :25:37 41 E IC1/ :25:31 41 E IC1/ :25:26 40 P IC1/ :49:23 40 P TAVARA_NRO :54:59 40 P PEN :47:59 40 P TAVARA_NRO :31:21 40 P IC1/ :15:14 39 E SM :11:37 39 P TAVARA_NRO :15:10 39 E SM

34 MP8: radan suuntaisesti Liite 4 s.19/20 etäisyys lähimmästä raiteesta= 32m 15 merkitsevintä tulosta tärinän osalta aika [mm/s 2 ] :59:56 3,9 P TAVARA_NRO öljyvaunuja :31:21 2,3 P IC1/ :11:37 2,2 P TAVARA_NRO :54:59 2,2 P PEN :23:24 2,1 P TAVARA_NRO :58:40 2,1 P IC :47:59 1,9 P TAVARA_NRO :25:26 1,9 P IC1/ :30:56 1,9 P IC :38:12 1,8 P IC :43:48 1,6 P SM :49:23 1,6 P TAVARA_NRO :25:37 1,5 E IC1/ :33:03 1,4 P IC :16:33 1,4 E SM keskiarvo 2,0 mm/s 2 keskihajonta 0,6 mm/s 2 tunnusluku a w,95 6,1 mm/s 2 Luokka C aika :59:56 44 P TAVARA_NRO öljyvaunuja :26:17 43 E IC :02:06 43 P IC1/ :23:24 42 P TAVARA_NRO :25:37 42 E IC1/ :25:26 42 P IC1/ :54:59 42 P PEN :31:21 41 P IC1/ :15:01 41 E PEN :25:31 41 E IC1/ :49:23 41 P TAVARA_NRO :58:40 40 P IC :47:59 40 P TAVARA_NRO :11:37 40 P TAVARA_NRO :38:12 40 P IC