Särkänniemen asemakaava nro 8663

Transkriptio

1 Särkänniemen asemakaava nro 6 Tärinä- ja runkomeluselvitys ID: 99 9

2 () Särkänniemen asemakaava nro 6 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO Tilaaja Tekijä Rakennuskohteen tunnistetiedot ja yleiskuvaus Selvityksen tarkoitus... 3 TÄRINÄN JA RUNKOMELUN LEVIÄMINEN MAA- JA KALLIOPERÄSSÄ... 3 TÄRINÄÄ JA RUNKOMELUA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET JA SUOSITUKSET Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ääniympäristöstä 796/ VTT:n ohjearvot liikennetärinälle VTT:n ohjearvot runkomelulle... LÄHTÖTIEDOT Maaperä ja rakennusten perustamistapa Rata ja liikennöinti... 6 MITTAUKSET Tärinätasot maaperässä.... Tärinätasot rakennuksissa....3 Runkomelutasot rakennuksissa TULKINNAT JA SUOSITUKSET Yleisiä tulkintaperiaatteita Läntiset asuinkorttelit Itäiset korttelit YHTEENVETO... LIITTEET... LÄHTEET... A-Insinöörit Suunnittelu Oy FINLAND: Espoo Helsinki Kuopio Oulu Pori Tampere Turku Tel , Business ID 03-6

3 3 () JOHDANTO. Tilaaja Tampereen kaupunki PL Tampere Sakari Leinonen sakari.leinonen@tampere.fi. Tekijä A-Insinöörit Suunnittelu Oy Puutarhakatu 0, 330 Tampere puh , fax Mittaajat DI Pekka Latvanne p pekka.latvanne@ains.fi Saveli Valjakka p saveli.valjakka@ains.fi Mittausten analyysi, tulkinnat ja raportti DI Mikael Ruohonen p mikael.ruohonen@ains.fi DI Timo Huhtala p timo.huhtala@ains.fi.3 Rakennuskohteen tunnistetiedot ja yleiskuvaus Rakennuskohde: Osoite: Tehtävä: Särkänniemen asemakaava Särkänniemi 3330 Tampere Tärinä- ja runkomeluselvitys. Selvityksen tarkoitus Tässä selvityksessä arvioidaan Särkänniemen asemakaavan viitesuunnitelmassa (päiväys..07) esitettyihin uudisrakennuksiin raideliikenteen tuottamia tärinä- ja runkomelutasoja. Selvitys perustuu suunnittelualueella 3..0 tehtyihin maaperän värähtelymittauksiin. Arviointi perustuu VTT:n ohjeessa Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa esitettyyn arviointitasoon []. A-Insinöörit Suunnittelu Oy 30. Särkänniemen asemakaava nro 6 Tärinä- ja runkomeluselvitys 7.3.0

4 () TÄRINÄN JA RUNKOMELUN LEVIÄMINEN MAA- JA KALLIOPERÄSSÄ Raideliikenteen maaperään aiheuttama värähtely ilmenee pehmeiden maalajien alueilla rakenteiden liikkeenä, jonka ihminen aistii tuntoaistinsa välityksellä tärinänä. Tärinän kannalta ongelmallisimpia ovat yleensä raskaimmat tavarajunat. Kovilla maalajeilla maaperän värähtelysisältö on suurempitaajuista ja amplitudiltaan pienempää, jolloin tärinä ei yleensä ylitä ihmisen havaintokynnystä. Rakenteiden värähtely saattaa ilmetä rakennuksissa runkoäänenä silloin, kun maalaji on kovaa. Runkoäänen ihminen aistii kuuloaistinsa välityksellä pienitaajuisena meluna. Runkomelu leviää tehokkaimmin ratarakenteesta ympäristöön kalliota pitkin. Mikäli ratarakenne sekä rakennukset on paalutuksin tuettu kallioperään, runko-melua voi ilmetä myös pehmeiden maalajien alueilla. Hyvin lyhyillä etäisyyksillä sekä tärinä että runkomelu voivat olla häiritseviä. Maaperän lisäksi tärinä- ja runkomelutasoihin voivat paikallisesti vaikuttaa huomattavasti ratarakenteen mahdolliset kaarteet, kallistukset sekä epäjatkuvuuskohdat, esim. vaihteet, tukirakenteen muutokset siltojen ja alikäytävien yhteydessä. 3 TÄRINÄÄ JA RUNKOMELUA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET JA SUOSITUKSET 3. Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ääniympäristöstä 796/07 Ympäristöministeriön asetuksessa rakennuksen ääniympäristöstä on määrätty tärinään ja runkomeluun liittyen seuraavasti []: Rakennuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon rakennuspaikan melu- ja tärinäolosuhteet. Rakennuksen ääniympäristöä koskeva olennainen tekninen vaatimus täyttyy, jos rakennuksen ääneneristys, melun- ja tärinäntorjunta sekä ääniolosuhteet suunnitellaan ja toteutetaan tilan käyttötarkoitus huomioon ottaen tämän asetuksen mukaisesti. sekä Rakennuksen, jossa on asuntoja, majoitus- tai potilashuoneita, runkoääni- ja tärinäeristys sekä opetus-, kokous-, ruokailu-, hoito-, harrastus-, liikunta- ja toimistotilojen melun- ja tärinäntorjunta on suunniteltava ja toteutettava tilan käyttötarkoitus huomioon ottaen siten, että niissä saavutetaan toimintaa vastaava riittävän hyvä ääniympäristö. Asetuksessa ei ole esitetty tärinää ja runkomelua koskevia raja-arvoja. Todennäköisesti vuoden 0 aikana julkaistavassa asetukseen liittyvässä soveltamisohjeessa tullaan esittämään raja-arvoja tärinälle ja runkomelulle. 3. VTT:n ohjearvot liikennetärinälle VTT:n ohjeessa Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta on annettu norjalaiseen standardiin perustuvat suositukset liikennetärinän ohjearvoiksi [3], []. Taulukossa 3. on esitetty eri tärinäluokkien ylärajat värähtelynopeudelle sekä kuvaus luokkaan kuuluvan värähtelyn häiritsevyydestä. A-Insinöörit Suunnittelu Oy 30. Särkänniemen asemakaava nro 6 Tärinä- ja runkomeluselvitys 7.3.0

5 () Värähtelyn häiritsevyyden yläraja on tilastollinen tunnusluku rakennuksessa. Tunnusluku on määritelty siten, että satunnaisesti ohi ajavan junan aiheuttama värähtely ei ylitä ylärajaa 9 % todennäköisyydellä. Taulukko 3.. Tärinäluokka sekä kuvaus olosuhteista. Tärinäluokkien määrittely perustuu suurimpaan sallittuun taajuuspainotetun nopeuden tilastolliseen tunnuslukuun vw,9 [], [3]. Värähtelyluokka [mm/s] v Kuvaus olosuhteista w,9 A Hyvät asuinolosuhteet. Ihmiset eivät yleensä havaitse tärinää. B Suhteellisen hyvät asuinolosuhteet. Ihmiset voivat havaita tärinän, mutta se ei ole yleensä häiritsevää. 0, C Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa. Keskimäärin % asukkaista pitää tärinää häiritsevänä ja voi valittaa häiriöstä. D Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla. Keskimäärin % asukkaista pitää tärinää häiritsevänä ja voi valittaa häiriöstä. Luokka C edustaa vähimmäistasoa, johon tulee pyrkiä uusien rakennusten ja alueiden suunnittelussa. Yksittäiset olemassa olevien väylien varrella sijaitsevat uudisrakennukset tai väylän vähäiset muutokset arvioidaan kuitenkin luokan D mukaan. Luokka A on tärinäluokista paras mahdollinen. 3.3 VTT:n ohjearvot runkomelulle VTT:n vuonna 009 julkaisemassa esiselvityksessä Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi on esitetty suositukset runkomelun ohjearvoiksi []. Ohjearvoksi on esitetty tilastollista runkomelun laskentasuuretta Lprm, joka tarkoittaa, että 9 % mittaustuloksista alittaa kyseisen arvon. Taulukossa 3. on esitetty runkomelun ohjearvot rakennustyypeittäin. Taulukko.. Suositukset runkomelutasojen ohjearvoiksi []. Rakennustyyppi Runkomelutaso L prm [db] Radio-, tv-, ja äänitysstudiot, konserttisalit -30 Asuinhuoneistot 30/* Hoito- ja sosiaalihuollon laitokset, majoitustilat potilashuoneet, majoitustilat päiväkodit, lasten ja henkilökunnan oleskeluun tarkoitetut huoneet Kokoontumis- ja opetustilat luokkahuoneet, luentosalit, kirkot ja muut huonetilat, joissa edellytetään yleisön saavan hyvin puheesta selvän ilman äänentoistolaitteiden käyttöä muut kokoontumistilat kuten teatterit ja kirjastot 30/* Toimistot, kaupat, näyttelytilat, museot 0/* * Avoradat. Mikäli kaavamääräyksessä on annettu ohje julkisivun ilmaääneneristävyydestä, on suositeltavaa käyttää runkomelutason tiukempaa raja-arvoa A-Insinöörit Suunnittelu Oy 30. Särkänniemen asemakaava nro 6 Tärinä- ja runkomeluselvitys 7.3.0

6 6 () Kohteen meluselvityksessä [6] on esitetty ulkovaipan äänitasoerolle vaatimuksia Paasikivenkatua lähimmän asuinkorttelin sekä hotellin korttelin Paasikivenkadun suuntaan aukeaville julkisivuille. Niissä asuin- ja majoitustilojen, joita kaavamääräykset koskevat, tulee saavuttaa tiukempi runkomelun ohjearvo Lprm 30 db. Muissa asuin- ja majoitustiloissa sekä lisäksi kokoontumis- ja opetustiloissa tulee saavuttaa runkomelun ohjearvo Lprm db. Toimistoille, kaupoille ja näyttelytiloille puolestaan sovelletaan tiukempaa ohjearvoa Lprm 0 db silloin kun niitä koskee ulkovaipan äänitasoerovaatimus ja muuten ohjearvoa Lprm db. Monitoimiareenan areenatiloille soveltuvaa ohjearvoa ei ole esitetty VTT:n ohjeistuksessa, eikä sille toiminnan luonteesta johtuen ole tarpeen esittää raja-arvoa runkomelun osalta. LÄHTÖTIEDOT. Maaperä ja rakennusten perustamistapa Geologian tutkimuskeskuksen Maankamara-palvelun ( katsottu 6..0) perusteella tutkimusalueen maaperä on kalliomaata. Alueella on tehty kairauksia ainakin vuosina 97, 9, 99, 990, 00 ja 009. Kaava-alueelle suunniteltujen rakennusten kohdalla kalliopinnan syvyys maanpinnasta on vanhoissa kairauksissa vaihdellut noin välillä 0 3 metriä.. Rata ja liikennöinti Asemakaava-alueen eteläpuolelta kulkee Tampere-Lielahti-rataosuus, joka koostu nykytilanteessa kahdesta raiteesta. Rataosuudella kulkevien junien ennustetut liikennetiedot (ennustevuosi 0) on saatu VR Track Oy:ltä. Junien nopeudet on saatu päivätystä Ramboll Oy:n tekemästä kaavavaiheen meluselvityksestä Santalahden asemakaava (kaava numero 0) ehdotusvaihe, meluselvitys [7]. Selvityksen yhteydessä on suoritettu nopeusmittauksia, joiden perusteella tavarajunien enimmäisnopeus on noin 70 km/h. Junien tyypit, lukumäärät, pituudet ja nopeudet on esitetty erikseen yö- ja päiväajalle taulukossa.. Taulukko.. Junaliikennetiedot. Junatyyppi Henkilöjunat Sr- tai Sr-veturin vetämät henkilöliikenteen junat (punaiset, siniset tai yksikerroksiset IC-vaunut) Junan pituus [m] Junan nopeus [km/h] Junien lukumäärä Päivä (klo 7-) / Yö (klo -7) Nykytilanne v. 06 Ennuste v / - Pendolinot / / 3 IC -junat 7 0 / 30 / Tavarajunat Suomalaisista tavaravaunuista koostuvat tavarajunat 70 7 / 6 9 / A-Insinöörit Suunnittelu Oy 30. Särkänniemen asemakaava nro 6 Tärinä- ja runkomeluselvitys 7.3.0

7 7 () Liikennevirasto on tutkinut varautumista lisäraiteisiin, mikäli lähiliikennettä harjoitetaan tulevaisuudessa Tampereelta Nokian ja Ylöjärven suuntiin. Lisäraiteen tutkimuksista on julkaistu raportit Lisäraiteiden aluevarausselvitys välillä Tampere-Lielahti-Nokia/Ylöjärvi, 0 [] sekä Tampere-Lielahti-Nokia/Ylöjärvi-välityskykytarkastelut, 0 [9]. Ilman lähijunaliikennettä Tampere-Lielahti-välillä ei ole tarvetta uusille lisäraiteille. Jos lähijunaliikenne alkaa pelkästään toisella ratasuunnalla 30 minuutin vuorovälillä, on kaksi raidetta edelleen riittävä määrä. Jos lähijunaliikenne alkaa pelkästään toisella ratasuunnalla minuutin vuorovälillä, on Tampere- Lielahti-välillä varauduttava kolmeen raiteeseen []. Mahdollisten lisäraiteiden liikenne tulisi koostumaan lähijunista. Tärinän ja runkomelun merkittävimmiksi lähteiksi voidaan arvioida lähijunia raskaammat, nykyisillä raiteilla kulkevat kaukojunat ja tavarajunat, vaikka lisäraiteet toteutettaisiinkin. Näin ollen pelkän lähijunaliikenteen lisäraiteet eivät kasvata tärinä- tai runkomeluriskiä. MITTAUKSET Mittaukset suoritettiin VTT:n suosituksen mukaisesti sillä erotuksella, että mittausjaksona käytettiin yhtä arkipäivää [3], []. Tutkimusten perusteella lyhyemmältä mittausjaksolta saatavat tulokset ovat luotettavia, jos liikennöinti toistuu samanlaisena päivittäin ja mittausjakson ajankohta ja pituus valitaan huolellisesti suhteessa rataosalla liikennöivään kalustoon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mittausjaksoon sisältyvät kaikki erilaiset junatyypit sekä riittävä määrä ennalta merkitsevimmiksi arvioituja junatyyppejä [0]. Mittaukset suoritettiin Syscom:in itsenäisillä mittausyksiköillä, jotka mittaavat värähtelyä pystysuuntaan sekä molempiin vaakasuuntiin joista toinen sijoitettiin radan suuntaisesti ja toinen rataa vasten kohtisuoraan. Mittauspisteet on esitetty kuvassa.. Mittauspisteistä puolet oli asennettu maanpintaan betonilaatoille (MP, MP3, M) ja puolet suoraan kallioon (MP, MP, MP6). Mittaukset suoritettiin miehitettynä, jolloin mittaustulosten voitiin varmistua aiheutuvan raideliikenteestä. Mittausten aikana maa oli roudassa. Kuva.. Mittauspisteet merkittynä alueen viitesuunnitelmaan. A-Insinöörit Suunnittelu Oy 30. Särkänniemen asemakaava nro 6 Tärinä- ja runkomeluselvitys 7.3.0

8 (). Tärinätasot maaperässä Mitatuille nopeussignaaleille tehtiin taajuuspainotus sekä laskettiin tehollisarvon huippuarvot VTT:n suosituksen mukaisesti [3]. Huippuarvojen osalta valittiin merkittävintä junan ohitusta, joiden perusteella määritettiin maaperän tilastolliset tärinän tunnusluvut vw,9,maa. Tältä osin tunnusluvut on esitetty mittauspisteittäin taulukossa. sekä merkitsevimmän osalta liitteessä, missä on esitetty myös keskiarvospektrit määritettynä VTT:n ohjeen Ohjeita liikennetärinän arviointiin mukaisesti []. Kaikki maaperässä mitatut tunnusluvut olivat tärinäluokassa A. Taulukko.. Tärinän tunnusluvut maaperässä mittauspisteittäin. mittauspiste tärinän tunnusluku maaperässä v w,9,maa [mm/s] radansuuntaisesti rataa vasten kohtisuoraan pystysuuntaan MP 0,03 (luokka A) 0,0 (luokka A) 0,07 (luokka A) MP (luokka A) (luokka A) (luokka A) MP3 (luokka A) (luokka A) (luokka A) MP (luokka A) (luokka A) (luokka A) MP 0,0 (luokka A) (luokka A) 0,0 (luokka A) MP6 (luokka A) (luokka A) (luokka A). Tärinätasot rakennuksissa Maaperässä mitatut tärinätasot eivät edusta rakennuksessa saavutettavia tärinätasoja. Tärinä vaimenee jonkin verran perustuksiin siirryttäessä, mutta voi toisaalta voimistua rakennuksen rungossa ja lattioissa resonanssin seurauksena. Edellä kuvatut ilmiöt ovat voimakkaasti taajuudesta riippuvaisia. Maaperästä mitatuista tärinätasoista laskettiin rakennuksissa saavutettavat tärinätasot taajuuskaistoittain huomioiden tärinän vaimentuminen perustuksiin siirryttäessä sekä voimistuminen edettäessä perustuksista rakennuksen runkoon ja lattioihin. Arviointi tehtiin VTT:n ohjeen Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi mukaisesti taajuuskaistoittain []. Tärinän voimistumista rakennuksen rungossa ja lattioissa arviointiin ns. yleisen voimistumisen sekä resonanssitarkastelun mukaisesti. Resonanssitarkastelu perustuu pahimpaan mahdolliseen tilanteeseen, jolloin rungon tai lattioiden ominaistaajuus voimistaa tärinää. Rakennuksessa arvioidut tärinäntunnusluvut on esitetty taulukossa.. Lisäksi liitteessä on esitetty merkitsevimmän ohiajon perusteella lasketut tärinän keskiarvospektrit tärinän rakennuksen rungossa sekä lattioissa. Keskiarvospektrien määrittely on tehty VTT:n ohjeen Ohjeita liikennetärinän arviointiin mukaisesti []. Taulukko.. Tärinän tunnusluvut rakennuksessa mittauspisteittäin. mittauspiste tärinän tunnusluku rakennuksessa v w,9,runko [mm/s] v w,9,lattia [mm/s] radansuuntaisesti rataa vasten kohtisuoraan pystysuuntaan MP 0,0 (luokka A) 0,03 (luokka A) 0, (luokka B) MP (luokka A) (luokka A) (luokka A) MP3 (luokka A) (luokka A) (luokka A) MP (luokka A) (luokka A) (luokka A) MP 0,0 (luokka A) (luokka A) 0,0 (luokka A) MP6 (luokka A) (luokka A) (luokka A) A-Insinöörit Suunnittelu Oy 30. Särkänniemen asemakaava nro 6 Tärinä- ja runkomeluselvitys 7.3.0

9 9 () Kaikissa mittauspisteissä rakennuksen runkoon ja lattioihin arvioidut tärinätasot olivat tärinäluokassa A lukuun ottamatta mittauspisteen MP pystysuuntaa, jossa lattian tärinätaso arvioitiin luokkaan B pahimmassa tapauksessa eli resonanssin voimistaessa tärinätasoja..3 Runkomelutasot rakennuksissa Maaperästä mitatuista nopeustasoista laskettiin A-painotetut runkomelutasot VTT:n ohjeen Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi mukaisesti []. Laskennassa huomioitiin rakennustyyppi, rakennusten perustamistapa, resonanssin vaikutus sekä turvamarginaali. Turvamarginaalina käytettiin ehdotetun 6 db sijaan 3 db, koska maaperän mittaustulokseen sisältyy jo suuri osa laskentamenetelmän muuttujista. merkitsevimmän junan ohituksen osalta laskettiin runkomelun tilastollinen tunnusluku Lprm, jonka määritelmä on, että satunnaisesti mitattu junan ohitus ei 9 % todennäköisyydellä ylitä kyseistä arvoa. Taulukossa.3 on esitetty arvioidut runkomelutasot mittauspisteittäin eri kerroksissa. Liitteessä on esitetty merkitsevimmän junan ohituksen ajalta arvioidut runkomelun enimmäistasot alimmassa kerroksessa sekä runkomelun keskiarvospektrit. Taulukko.3. Runkomelun tilastolliset tunnusluvut Lprm mittauspisteittäin eri kerroksissa. mittauspiste MP (maa) MP (kallio) MP3 (maa) MP (kallio) MP (maa) MP6 (kallio) mittaussuunta runkomelun tilastollinen tunnusluku L prm [db(a)]. krs. krs 3. krs. krs. krs radansuuntaisesti <30 rataa vasten kohtisuoraan pystysuuntaan radansuuntaisesti <30 <30 <30 <30 <30 rataa vasten kohtisuoraan <30 <30 <30 <30 <30 pystysuuntaan <30 <30 <30 <30 <30 radansuuntaisesti <30 <30 <30 <30 <30 rataa vasten kohtisuoraan <30 <30 <30 <30 <30 pystysuuntaan 30 <30 <30 <30 <30 radansuuntaisesti <30 <30 <30 <30 <30 rataa vasten kohtisuoraan <30 <30 <30 <30 <30 pystysuuntaan 30 <30 <30 <30 <30 radansuuntaisesti <30 <30 <30 <30 <30 rataa vasten kohtisuoraan <30 pystysuuntaan <30 radansuuntaisesti rataa vasten kohtisuoraan <30 <30 <30 <30 <30 pystysuuntaan <30 <30 <30 <30 <30 Mittaustulosten perusteella runkomelutasot ylittivät tavoitetason Lprm = 30 db mittauspisteissä MP, MP ja MP6. A-Insinöörit Suunnittelu Oy 30. Särkänniemen asemakaava nro 6 Tärinä- ja runkomeluselvitys 7.3.0

10 0 () 6 TULKINNAT JA SUOSITUKSET 6. Yleisiä tulkintaperiaatteita Kalliosta suoritettuja mittauksia voidaan pitää runkomeluarvioiden kannalta luotettavampina kuin maanpinnasta suoritettuja mittauksia. Suurin osa rakennuksista tullaan todennäköisesti perustamaan kallion varaan, jolloin muodostuu jäykkä yhteys kallioon. Maanpinnasta suoritettujen mittauksien epävarmuutta lisää routa, joka voi korottaa runkomelutasoja jäykistämällä maan pintakerroksia. Mittauspisteitä ei ollut mahdollista sijoittaa kaikissa tapauksissa suunniteltujen rakennusten rataa lähimpien julkisivujen kohdalle. Rataa lähimmillä julkisivuilla esiintyviä tasoja voidaan arvioida mittaustulosten perusteella suorittamalla etäisyyskorjaus. Tässä selvityksessä etäisyyskorjausarviot on tehty tärinän ja runkomelun laskentamallien avulla [,]. Runkomelun arviointimenetelmä ei huomioi eri maalajeista perustuksiin siirtyvän runkomelun vaimentumista kovin tarkasti. Yleensä vaakasuuntainen värähtelykomponentin on havaittu vaimenevan perustuksiin siirryttäessä huomattavasti enemmän kuin pystysuuntaisen komponentin, joten pystysuuntaista komponenttia voidaan pitää vaakasuuntaista luotettavampana. 6. Läntiset asuinkorttelit Alueen länsiosan asuinkortteleista rataa lähintä korttelia edustavat mittauspisteet MP ja MP. Kyseinen asuinkortteli on suunniteltu lähimmillään noin 37 metrin etäisyydelle lähimmän raiteen keskilinjasta. Mittaustulosten perusteella korttelissa tullaan saavuttamaan uudisrakentamisessa tavoiteltava tärinäluokka C, vaikka huomioidaan etäisyyskorjausarviot sekä mahdollinen tärinän voimistuminen rakenteissa. Kauemmissa asuinkortteleissa, joita edustavat mittauspisteet MP3 ja MP saavutetaan mittaustulosten perusteella tärinäluokka A. Mittaustulosten perusteella lähimmissä asuinkortteleissa tullaan ylittämään asuintilojen runkomelun tiukempi ohjearvo 30 db ainakin alimmissa kerroksissa radan puolella ja sisäpihan puoleisten asuintilojen ohjearvo db osalla korttelia. Näin ollen korttelin rakentamisessa tulee varautua runkomelun tarkempiin selvityksiin ja runkomelun torjuntaan tai toimintojen sijoitteluun niin, etteivät ohjearvot ylity. Kauemmissa asuinkortteleissa runkomelun tiukempikin ohjearvo 30 db täyttyy alimmissa kerroksissa, joten kyseisten kortteleiden rakentamisessa ei tarvitse varautua runkomeluun. 6.3 Itäiset korttelit Mittauspisteet MP ja MP6 sijaitsivat suunnitellun hotellin ja monitoimiareenan välillä ja MP noin hotellin rataa lähimmän julkisivun etäisyydellä radasta. Mittaustulosten perusteella hotellin osalta tullaan rakenteiden tärinää voimistaessakin saavuttamaan tärinäluokka A ja monitoimiareenan osalta pahimmillaan tärinäluokka C. Mittaustulosten perusteella itäisten kortteleiden majoitustiloissa (hotellin majoitustilat) sekä mahdollisissa kokoontumis- ja opetustiloissa tulevat runkomelun ohjearvot ylittymään, joten korttelin rakentamisessa tulee huomioida runkomelu. Kortteliin mahdollisesti sijoitettavien toimistojen, kauppojen ja näyttelytilojen ohjearvot eivät tule ylittymään. Monitoimiareenalle ei ole toiminnan luonteesta johtuen tarpeen soveltaa raja-arvoa. A-Insinöörit Suunnittelu Oy 30. Särkänniemen asemakaava nro 6 Tärinä- ja runkomeluselvitys 7.3.0

11 () 7 YHTEENVETO Maaperästä mitattujen tärinätasojen perusteella arvioitiin rakennuksessa saavutettavat tärinätasot VTT:n ohjeen Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi mukaisesti []. Arvioinnissa huomioitiin terssikaistoittain tärinän siirtyminen perustuksiin sekä voimistuminen rakennuksen rungossa ja lattioissa. Arviointi perustui pahimpaan mahdolliseen tilanteeseen, jolloin rakenteiden resonanssi voimistaa tärinätasoja. Tulosten perusteella tutkituissa kortteleissa tärinätasot jäävät uudisrakentamisessa tavoiteltavaan luokkaan C tai sen alle. Kortteleiden rakentamisessa ei näin ollen tarvitse varautua erityisiin tärinänvaimennusratkaisuihin, mutta tärinä on tarpeen huomioida runkomeluntorjuntaratkaisuiden suunnittelussa. Maaperästä mitattujen nopeustasojen perusteella arvioitiin rakennuksissa saavutettavat runkomelutasot VTT:n ohjeen Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi mukaisesti []. Mittaustulosten perusteella runkomelun ohjearvot asuin- ja majoitustiloille tullaan ylittämään rataa lähimmässä läntisessä asuinkorttelissa sekä hotellin korttelissa useissa alimmissa kerroksissa. Kyseisten kortteleiden rakentamisessa on siis varauduttava runkomelun torjuntaan. Runkomelua voidaan vaimentaa suunnittelemalla rakennusten perustuksiin taajuuskaistaisten herätteiden ja kuormitusten perusteella mitoitetut eristimet. Myös eri toimintojen sijoittelulla voidaan vaikuttaa runkomeluntorjuntatarpeeseen. Kaavamääräyksissä on suositeltavaa esittää tavoiteltavat tärinän ja runkomelun raja-arvot rataa lähimpien kortteleiden osalta sekä vaatia tärinän ja runkomelun hallintasuunnitelman esittämistä rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Tampereella ja Espoossa A-INSINÖÖRIT SUUNNITTELU OY Pekka Latvanne, akustiikkasuunnittelija Saveli Valjakka, suunnitteluavustaja Mikael Ruohonen, projekti-insinööri Timo Huhtala, suunnittelujohtaja A-Insinöörit Suunnittelu Oy 30. Särkänniemen asemakaava nro 6 Tärinä- ja runkomeluselvitys 7.3.0

12 () LIITTEET. Mittaustulokset mittauspisteittäin ( s.) LÄHTEET. Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ääniympäristöstä. Suomen säädöskokoelma nro 796/07.. Törnqvist, J. ja Talja, A Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa. VTT Working papers 0. Espoo: VTT s. 3. Talja, A. 00. Suositus liikennetärinän mittaamista ja luokituksesta. VTT Tiedotteita 7. Espoo: VTT. 0 + s.. NS 76E Vibration and shock. Measurement of vibration in buildings from landbased transport guidance to evaluation of its effects on human beings. Oslo: Norges Standardiseringsförbund (NSF). 7 s.. Talja, A. ja Saarinen, A Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi. Esiselvitys. VTT Tiedotteita 6. Espoo: VTT. 6 + s. 6. Huhtala, T. ja Lyly, T. 0. AINS 30.A Särkänniemen asemakaava, ympäristömeluselvitys. 7. Santalahden asemakaava (kaava numero 0) ehdotusvaihe, meluselvitys, Ramboll Oy, Lisäraiteiden aluevarausselvitys välillä Tampere-Lielahti-Nokia/Ylöjärvi, Liikennevirasto, 0 9. Tampere-Lielahti-Nokia/Ylöjärvi-välityskykytarkastelut, 0, Liikennevirasto. 0. Huhtala, T Mittausjakson pituuden vaikutus maaperästä mitatun maaperästä mitatun raideliikenteen värähtelyn asuntoihin aiheuttaman haitan arvioinnissa. 0-9 s.. Talja, A. 0. Ohjeita liikennetärinän arviointiin. VTT Tiedotteita 69. Espoo: VTT. + 9 s.. Talja, A., Vepsä, A., Kurkela, J. ja Halonen, M. 00. Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, VTT tiedotteita s. A-Insinöörit Suunnittelu Oy 30. Särkänniemen asemakaava nro 6 Tärinä- ja runkomeluselvitys 7.3.0

13 Mittaustulokset, tärinä MP (maa) Liite. s. Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. 70 m merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta x (radansuuntaisesti). aika v w,rms,max junatyyppi suunta ,03 TAVARA TRE ,03 TAVARA LLH.3. 0,0 IC TRE.0.0 0,0 IC LLH.6. 0,0 IC LLH.7. 0,0 IC+TAV TRE ,0 IC LLH.. 0,0 TAVARA LLH..7 0,0 TAVARA TRE ,0 SM3 LLH ,0 IC LLH.3. 0,0 IC LLH ,0 IC LLH..3 0,0 SM3 TRE.3.9 0,0 IC TRE tärinän tunnusluku w v,9,maa 0,03 mm/s tärinäluokka A merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta y (rataa vasten kohtisuoraan). aika v w,rms,max junatyyppi suunta ,0 TAVARA LLH ,03 TAVARA TRE.3. 0,03 IC TRE.0.0 0,03 IC LLH.6. 0,03 IC LLH.. 0,0 TAVARA LLH ,0 IC LLH.7. 0,0 IC+TAV TRE..7 0,0 TAVARA TRE.3. 0,0 IC LLH ,0 SM3 LLH ,0 IC LLH ,0 IC LLH..3 0,0 SM3 TRE ,0 SM3 TRE tärinän tunnusluku w v,9,maa 0,0 mm/s tärinäluokka A merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta z (pystysuunta). aika v w,rms,max junatyyppi suunta ,0 TAVARA TRE ,0 TAVARA LLH.7. 0,0 IC+TAV TRE.3. 0,0 IC TRE.0.0 0,0 IC LLH.6. 0,0 IC LLH.. 0,0 TAVARA LLH..7 0,0 TAVARA TRE.3.9 0,03 IC TRE ,03 IC LLH ,03 SM3 LLH.3. 0,03 IC LLH ,03 IC LLH..3 0,0 SM3 TRE.9. 0,0 TAVARA TRE tärinän tunnusluku w v,9,maa 0,07 mm/s tärinäluokka A

14 Mittaustulokset, tärinä MP (maa) Liite. s. Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. 70 m Tärinäluokkien rajat: luokka A 0,mm/s, luokka B 0,mm/s, luokka C 0,3mm/s ja luokka D 0,6mm/s Mittaussuunta x, maaperä Mittaussuunta x, runko,,6, 3, 0, 6 0 3, 0 0 0,,6, 3, 0, 6 0 3, vw,9,maa= 0,03 mm/s, tärinäluokka A vw,9,runko= 0,0 mm/s, tärinäluokka A (resonanssi 0 Hz) Mittaussuunta y, maaperä Mittaussuunta y, runko,,6, 3, 0, 6 0 3, 0 0 0,,6, 3, 0, 6 0 3, vw,9,maa= 0,0 mm/s, tärinäluokka A vw,9,runko= 0,03 mm/s, tärinäluokka A (resonanssi 0 Hz) Mittaussuunta z, maaperä Mittaussuunta z, lattia,,6, 3, 0, 6 0 3, 0 0 0,,6, 3, 0, 6 0 3, vw,9,maa= 0,07 mm/s, tärinäluokka A vw,9,runko= 0, mm/s, tärinäluokka B (resonanssi 0 Hz)

15 Mittaustulokset, runkomelu MP (maa) Liite. s.3 Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. 70 m merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta x (radansuuntaisesti). aika L pas,max [db(a)] junatyyppi suunta kerros L prm [db(a)] TAVARA LLH alin kerros TAVARA TRE + krs.3. IC TRE + krs IC LLH + 3 krs SM3 LLH + krs < VET TRE + krs < IC LLH + 6 krs < IC LLH + 7 krs < IC LLH + krs < IC+TAV TRE + 9 krs < SM3 TRE + 0 krs < TAVARA LLH..7 3 TAVARA TRE.3. 3 IC LLH IC LLH merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta y (rataa vasten kohtisuoraan). aika L pas,max [db(a)] junatyyppi suunta kerros L prm [db(a)] 7.0. TAVARA LLH alin kerros IC TRE + krs IC LLH + krs SM3 LLH + 3 krs IC LLH + krs TAVARA TRE + krs IC LLH + 6 krs TAVARA LLH + 7 krs < IC LLH + krs < IC+TAV TRE + 9 krs <30.3. IC LLH + 0 krs <30..3 SM3 TRE..7 3 TAVARA TRE IC LLH IC LLH merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta z (pystysuunta). Ohjearvoon verrannollinen runkomelutaso L prm Ohjearvoon verrannollinen runkomelutaso L prm Ohjearvoon verrannollinen runkomelutaso L prm aika L pas,max [db(a)] junatyyppi suunta kerros L prm [db(a)] TAVARA LLH alin kerros TAVARA TRE + krs.3. IC TRE + krs IC LLH + 3 krs IC LLH + krs SM3 LLH + krs IC+TAV TRE + 6 krs TAVARA LLH + 7 krs IC LLH + krs SM3 TRE + 9 krs < TAVARA TRE + 0 krs < IC LLH IC LLH IC LLH.9. TAVARA TRE

16 Mittaustulokset, runkomelu MP (maa) Liite. s. Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. 70 m Mittaussuunta x, runkomeluarvio rakennuksessa 30 L pas,max [db(a)] , keskiarvo spektri Mittaussuunta y, runkomeluarvio rakennuksessa 30 L pas,max [db(a)] , keskiarvo spektri Mittaussuunta z, runkomeluarvio rakennuksessa 30 L pas,max [db(a)] , keskiarvo spektri

17 Mittaustulokset, tärinä MP (kallio) Liite. s. Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. 90 m merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta x (radansuuntaisesti). aika v w,rms,max junatyyppi suunta 6..9 TAVARA TRE.7. IC+TAV TRE.9. TAVARA TRE 7.0. TAVARA LLH.09.9 IC LLH.. TAVARA LLH..3 SM3 TRE.3. IC LLH.3. IC TRE SM3 LLH.0.0 IC LLH IC LLH 6..3 IC LLH..7 TAVARA TRE 0.9. SM3 TRE tärinän tunnusluku w v,9,maa mm/s tärinäluokka A merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta y (rataa vasten kohtisuoraan). aika v w,rms,max junatyyppi suunta 6..9 TAVARA TRE 7.0. TAVARA LLH.09.9 IC LLH.7. IC+TAV TRE.3. IC LLH.9. TAVARA TRE.. TAVARA LLH.0.0 IC LLH.3. IC TRE IC LLH SM3 LLH 6..3 IC LLH..3 SM3 TRE.6. IC LLH..7 TAVARA TRE tärinän tunnusluku w v,9,maa mm/s tärinäluokka A merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta z (pystysuunta). aika v w,rms,max junatyyppi suunta 6..9 TAVARA TRE.9. TAVARA TRE.09.9 IC LLH.3. IC TRE SM3 LLH IC LLH.. TAVARA LLH 7.0. TAVARA LLH.3. IC LLH.7. IC+TAV TRE.0.0 IC LLH 6..3 IC LLH..3 SM3 TRE.6. IC LLH..7 TAVARA TRE tärinän tunnusluku w v,9,maa mm/s tärinäluokka A

18 Mittaustulokset, tärinä MP (kallio) Liite. s. Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. 90 m Tärinäluokkien rajat: luokka A 0,mm/s, luokka B 0,mm/s, luokka C 0,3mm/s ja luokka D 0,6mm/s Mittaussuunta x, maaperä Mittaussuunta x, runko,,6, 3, 0, 6 0 3, 0 0 0,,6, 3, 0, 6 0 3, vw,9,maa= mm/s, tärinäluokka A vw,9,runko= mm/s, tärinäluokka A (resonanssi 3, Hz) Mittaussuunta y, maaperä Mittaussuunta y, runko,,6, 3, 0, 6 0 3, 0 0 0,,6, 3, 0, 6 0 3, vw,9,maa= mm/s, tärinäluokka A vw,9,runko= mm/s, tärinäluokka A (resonanssi 3, Hz) Mittaussuunta z, maaperä Mittaussuunta z, lattia,,6, 3, 0, 6 0 3, 0 0 0,,6, 3, 0, 6 0 3, vw,9,maa= mm/s, tärinäluokka A vw,9,runko= mm/s, tärinäluokka A (resonanssi 0 Hz)

19 Mittaustulokset, runkomelu MP (kallio) Liite. s.3 Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. 90 m merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta x (radansuuntaisesti). aika L pas,max [db(a)] junatyyppi suunta kerros L prm [db(a)].7. 9 IC+TAV TRE alin kerros <30.. TAVARA LLH + krs < TAVARA TRE + krs < TAVARA TRE + 3 krs < TAVARA TRE + krs < IC LLH + krs < TAVARA LLH + 6 krs <30.3. IC LLH + 7 krs <30.3. IC TRE + krs <30..3 SM3 TRE + 9 krs < IC LLH + 0 krs < IC LLH SM3 LLH IC LLH SM3 TRE merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta y (rataa vasten kohtisuoraan). Ohjearvoon verrannollinen runkomelutaso L prm aika L pas,max [db(a)] junatyyppi suunta kerros L prm [db(a)].. 0 TAVARA LLH alin kerros < IC+TAV TRE + krs < TAVARA TRE + krs < TAVARA TRE + 3 krs <30..7 TAVARA TRE + krs < IC LLH + krs < TAVARA LLH + 6 krs < IC LLH + 7 krs < IC LLH + krs < SM3 TRE + 9 krs < IC LLH + 0 krs < SM3 LLH.3. 6 IC TRE.0.0 IC LLH.6. IC LLH merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta z (pystysuunta). Ohjearvoon verrannollinen runkomelutaso L prm Ohjearvoon verrannollinen runkomelutaso L prm aika L pas,max [db(a)] junatyyppi suunta kerros L prm [db(a)] 6..9 TAVARA TRE alin kerros < IC+TAV TRE + krs <30.9. TAVARA TRE + krs <30.. TAVARA LLH + 3 krs < TAVARA LLH + krs < IC LLH + krs < IC LLH + 6 krs < SM3 LLH + 7 krs < TAVARA TRE + krs < IC TRE + 9 krs < IC LLH + 0 krs < SM3 TRE 6..3 IC LLH.0.0 IC LLH.6. IC LLH

20 Mittaustulokset, runkomelu MP (kallio) Liite. s. Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. 90 m Mittaussuunta x, runkomeluarvio rakennuksessa 30 L pas,max [db(a)] , keskiarvo spektri Mittaussuunta y, runkomeluarvio rakennuksessa 30 L pas,max [db(a)] , keskiarvo spektri Mittaussuunta z, runkomeluarvio rakennuksessa 30 L pas,max [db(a)] , keskiarvo spektri

21 Mittaustulokset, tärinä MP3 (maa) Liite.3 s. Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. 7 m merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta x (radansuuntaisesti). aika v w,rms,max junatyyppi suunta 6..9 TAVARA TRE.3. IC LLH.09.9 IC LLH.7. IC+TAV TRE.9. TAVARA TRE.. TAVARA LLH 7.0. TAVARA LLH IC LLH..3 SM3 TRE SM3 LLH.0.0 IC LLH..7 TAVARA TRE 6..3 IC LLH 0.7. VET TRE.3. IC TRE tärinän tunnusluku w v,9,maa mm/s tärinäluokka A merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta y (rataa vasten kohtisuoraan). aika v w,rms,max junatyyppi suunta 6..9 TAVARA TRE.09.9 IC LLH 7.0. TAVARA LLH.3. IC TRE.0.0 IC LLH.3. IC LLH.. TAVARA LLH..3 SM3 TRE SM3 LLH IC LLH 6..3 IC LLH.7. IC+TAV TRE.6. IC LLH.9. TAVARA TRE..7 TAVARA TRE tärinän tunnusluku w v,9,maa mm/s tärinäluokka A merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta z (pystysuunta). aika v w,rms,max junatyyppi suunta ,0 TAVARA TRE.9. TAVARA TRE.7. IC+TAV TRE.09.9 IC LLH 7.0. TAVARA LLH.. TAVARA LLH IC LLH.3. IC TRE..7 TAVARA TRE 0.7. VET TRE..3 SM3 TRE 6..3 IC LLH.3. IC LLH.0.0 IC LLH.6. IC LLH tärinän tunnusluku w v,9,maa mm/s tärinäluokka A

22 Mittaustulokset, tärinä MP3 (maa) Liite.3 s. Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. 7 m Tärinäluokkien rajat: luokka A 0,mm/s, luokka B 0,mm/s, luokka C 0,3mm/s ja luokka D 0,6mm/s Mittaussuunta x, maaperä Mittaussuunta x, runko,,6, 3, 0, 6 0 3, 0 0 0,,6, 3, 0, 6 0 3, vw,9,maa= mm/s, tärinäluokka A vw,9,runko= mm/s, tärinäluokka A (resonanssi Hz) Mittaussuunta y, maaperä Mittaussuunta y, runko,,6, 3, 0, 6 0 3, 0 0 0,,6, 3, 0, 6 0 3, vw,9,maa= mm/s, tärinäluokka A vw,9,runko= mm/s, tärinäluokka A (resonanssi 0 Hz) Mittaussuunta z, maaperä Mittaussuunta z, lattia,,6, 3, 0, 6 0 3, 0 0 0,,6, 3, 0, 6 0 3, vw,9,maa= mm/s, tärinäluokka A vw,9,runko= mm/s, tärinäluokka A (resonanssi 0 Hz)

23 Mittaustulokset, runkomelu MP3 (maa) Liite.3 s.3 Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. 7 m merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta x (radansuuntaisesti). aika L pas,max [db(a)] junatyyppi suunta kerros L prm [db(a)] TAVARA TRE alin kerros <30.7. IC+TAV TRE + krs < TAVARA TRE + krs < TAVARA LLH + 3 krs < IC LLH + krs < IC LLH + krs <30..7 TAVARA TRE + 6 krs < IC LLH + 7 krs < VET TRE + krs < SM3 TRE + 9 krs < SM3 LLH + 0 krs < TAVARA LLH 6..3 IC LLH.6. IC LLH.3. IC TRE merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta y (rataa vasten kohtisuoraan). aika L pas,max [db(a)] junatyyppi suunta kerros L prm [db(a)] TAVARA TRE alin kerros < SM3 TRE + krs < IC LLH + krs < VET TRE + 3 krs <30.7. IC+TAV TRE + krs <30.3. IC LLH + krs <30.9. TAVARA TRE + 6 krs < SM3 LLH + 7 krs < TAVARA LLH + krs < IC LLH + 9 krs < TAVARA LLH + 0 krs < IC LLH.3. 0 IC TRE..7 9 TAVARA TRE IC LLH merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta z (pystysuunta). Ohjearvoon verrannollinen runkomelutaso L prm Ohjearvoon verrannollinen runkomelutaso L prm Ohjearvoon verrannollinen runkomelutaso L prm aika L pas,max [db(a)] junatyyppi suunta kerros L prm [db(a)] TAVARA TRE alin kerros TAVARA TRE + krs <30.7. IC+TAV TRE + krs < TAVARA LLH + 3 krs < TAVARA TRE + krs < VET TRE + krs < IC LLH + 6 krs < TAVARA LLH + 7 krs <30.6. IC LLH + krs <30..3 SM3 TRE + 9 krs < IC TRE + 0 krs < IC LLH IC LLH 6..3 IC LLH SM3 LLH

24 Mittaustulokset, runkomelu MP3 (maa) Liite.3 s. Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. 7 m Mittaussuunta x, runkomeluarvio rakennuksessa 30 L pas,max [db(a)] , keskiarvo spektri Mittaussuunta y, runkomeluarvio rakennuksessa 30 L pas,max [db(a)] , keskiarvo spektri Mittaussuunta z, runkomeluarvio rakennuksessa 30 L pas,max [db(a)] , keskiarvo spektri

25 Mittaustulokset, tärinä MP (kallio) Liite. s. Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. 3 m merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta x (radansuuntaisesti). aika v w,rms,max junatyyppi suunta 6..9 TAVARA TRE.7. IC+TAV TRE 7.0. TAVARA LLH.3. IC TRE.9. TAVARA TRE.09.9 IC LLH.. TAVARA LLH SM3 LLH.0.0 IC LLH..3 SM3 TRE.3. IC LLH.6. IC LLH 6..3 IC LLH IC LLH..7 TAVARA TRE tärinän tunnusluku w v,9,maa mm/s tärinäluokka A merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta y (pystysuunta). aika v w,rms,max junatyyppi suunta.7. IC+TAV TRE.. TAVARA LLH..7 TAVARA TRE.9. TAVARA TRE 6..9 TAVARA TRE 7.0. TAVARA LLH.6. IC LLH.0.0 IC LLH.09.9 IC LLH IC LLH SM3 LLH.3. IC LLH..3 SM3 TRE 6..3 IC LLH.3. IC TRE tärinän tunnusluku w v,9,maa mm/s tärinäluokka A merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta z (rataa vasten kohtisuoraan). aika v w,rms,max junatyyppi suunta.. TAVARA LLH.7. IC+TAV TRE.9. TAVARA TRE..3 SM3 TRE.09.9 IC LLH 6..9 TAVARA TRE SM3 LLH..7 TAVARA TRE.3. IC LLH 7.0. TAVARA LLH IC LLH.3. IC TRE 6..3 IC LLH.0.0 IC LLH.6. IC LLH tärinän tunnusluku w v,9,maa mm/s tärinäluokka A

26 Mittaustulokset, tärinä MP (kallio) Liite. s. Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. 3 m Tärinäluokkien rajat: luokka A 0,mm/s, luokka B 0,mm/s, luokka C 0,3mm/s ja luokka D 0,6mm/s Mittaussuunta x, maaperä Mittaussuunta x, runko,,6, 3, 0, 6 0 3, 0 0 0,,6, 3, 0, 6 0 3, vw,9,maa= mm/s, tärinäluokka A vw,9,runko= mm/s, tärinäluokka A (resonanssi 0 Hz) Mittaussuunta y, maaperä Mittaussuunta y, lattia,,6, 3, 0, 6 0 3, 0 0 0,,6, 3, 0, 6 0 3, vw,9,maa= mm/s, tärinäluokka A vw,9,runko= mm/s, tärinäluokka A (resonanssi Hz) Mittaussuunta z, maaperä Mittaussuunta z, runko,,6, 3, 0, 6 0 3, 0 0 0,,6, 3, 0, 6 0 3, vw,9,maa= mm/s, tärinäluokka A vw,9,runko= mm/s, tärinäluokka A (yleinen voimistuminen)

27 Mittaustulokset, runkomelu MP (kallio) Liite. s.3 Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. 3 m merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta x (radansuuntaisesti). aika L pas,max [db(a)] junatyyppi suunta kerros L prm [db(a)].7. IC+TAV TRE alin kerros <30..3 SM3 TRE + krs < TAVARA TRE + krs < TAVARA LLH + 3 krs < TAVARA TRE + krs < SM3 TRE + krs <30..7 TAVARA TRE + 6 krs < TAVARA LLH + 7 krs <30.3. IC LLH + krs < IC LLH + 9 krs < SM3 LLH + 0 krs < IC LLH.3. 3 IC TRE IC LLH IC LLH merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta y (pystysuunta). Ohjearvoon verrannollinen runkomelutaso L prm aika L pas,max [db(a)] junatyyppi suunta kerros L prm [db(a)].7. 3 IC+TAV TRE alin kerros TAVARA LLH + krs < TAVARA TRE + krs < TAVARA TRE + 3 krs < TAVARA TRE + krs < TAVARA LLH + krs <30.6. IC LLH + 6 krs < IC LLH + 7 krs <30.3. IC LLH + krs < SM3 LLH + 9 krs < IC LLH + 0 krs < IC LLH IC LLH..3 3 SM3 TRE.3. IC TRE merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta z (rataa vasten kohtisuoraan). Ohjearvoon verrannollinen runkomelutaso L prm Ohjearvoon verrannollinen runkomelutaso L prm aika L pas,max [db(a)] junatyyppi suunta kerros L prm [db(a)].. 6 TAVARA LLH alin kerros <30.7. IC+TAV TRE + krs < SM3 TRE + krs < TAVARA TRE + 3 krs < IC LLH + krs < SM3 LLH + krs < TAVARA TRE + 6 krs < IC LLH + 7 krs < TAVARA TRE + krs < TAVARA LLH + 9 krs < IC LLH + 0 krs < IC TRE IC LLH.0.0 IC LLH.6. IC LLH

28 Mittaustulokset, runkomelu MP (kallio) Liite. s. Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. 3 m Mittaussuunta x, runkomeluarvio rakennuksessa 30 L pas,max [db(a)] , keskiarvo spektri Mittaussuunta y, runkomeluarvio rakennuksessa 30 L pas,max [db(a)] , keskiarvo spektri Mittaussuunta z, runkomeluarvio rakennuksessa 30 L pas,max [db(a)] , keskiarvo spektri

29 Mittaustulokset, tärinä MP (maa) Liite. s. Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. m merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta x (radansuuntaisesti). aika v w,rms,max junatyyppi suunta ,0 TAVARA TRE..3 0,0 SM3 TRE.9. 0,0 TAVARA TRE IC TRE.3. IC TRE 3.0. TAVARA LLH.3. IC LLH.9.6 IC LLH 7.0. TAVARA LLH.. TAVARA LLH.09.9 IC LLH 0.9. SM3 TRE.3.9 IC TRE 3.. IC TRE VET TRE tärinän tunnusluku w v,9,maa 0,0 mm/s tärinäluokka A merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta y (rataa vasten kohtisuoraan). aika v w,rms,max junatyyppi suunta 6..9 TAVARA TRE.9. TAVARA TRE.. TAVARA LLH.6. IC LLH 7.0. TAVARA LLH.09.9 IC LLH.3. IC TRE 0.9. SM3 TRE SM3 LLH 6..3 IC LLH.3. IC LLH..3 SM3 TRE 7.. IC LLH 3.0. TAVARA LLH.. IC TRE tärinän tunnusluku w v,9,maa mm/s tärinäluokka A merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta z (pystysuunta). aika v w,rms,max junatyyppi suunta ,03 TAVARA TRE ,0 TAVARA LLH.9. 0,0 TAVARA TRE ,0 IC LLH.3. 0,0 IC LLH.. 0,0 TAVARA LLH.9.6 0,0 IC LLH.3. 0,0 IC TRE..3 0,0 SM3 TRE.3.9 0,0 IC TRE.6. 0,0 IC LLH ,0 SM3 TRE ,0 SM3 LLH ,0 TAVARA LLH 3.. 0,0 IC TRE tärinän tunnusluku w v,9,maa 0,0 mm/s tärinäluokka A

30 Mittaustulokset, tärinä MP (maa) Liite. s. Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. m Tärinäluokkien rajat: luokka A 0,mm/s, luokka B 0,mm/s, luokka C 0,3mm/s ja luokka D 0,6mm/s Mittaussuunta x, maaperä Mittaussuunta x, runko,,6, 3, 0, 6 0 3, 0 0 0,,6, 3, 0, 6 0 3, vw,9,maa= 0,0 mm/s, tärinäluokka A vw,9,runko= 0,0 mm/s, tärinäluokka A (resonanssi 6 Hz) Mittaussuunta y, maaperä Mittaussuunta y, runko,,6, 3, 0, 6 0 3, 0 0 0,,6, 3, 0, 6 0 3, vw,9,maa= mm/s, tärinäluokka A vw,9,runko= mm/s, tärinäluokka A (resonanssi 3, Hz) Mittaussuunta z, maaperä Mittaussuunta z, lattia,,6, 3, 0, 6 0 3, 0 0 0,,6, 3, 0, 6 0 3, vw,9,maa= 0,0 mm/s, tärinäluokka A vw,9,runko= 0,0 mm/s, tärinäluokka A (resonanssi 3, Hz)

31 Mittaustulokset, runkomelu MP (maa) Liite. s.3 Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. m merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta x (radansuuntaisesti). aika L pas,max [db(a)] junatyyppi suunta kerros L prm [db(a)] TAVARA TRE alin kerros < TAVARA TRE + krs < TAVARA LLH + krs <30.. TAVARA LLH + 3 krs <30.3. IC TRE + krs <30.3. IC LLH + krs < IC LLH + 6 krs < TAVARA LLH + 7 krs < IC LLH + krs < SM3 LLH + 9 krs < SM3 TRE + 0 krs < SM3 TRE IC LLH IC LLH IC TRE merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta y (rataa vasten kohtisuoraan). aika L pas,max [db(a)] junatyyppi suunta kerros L prm [db(a)] TAVARA TRE alin kerros TAVARA TRE + krs 36.. TAVARA LLH + krs TAVARA LLH + 3 krs IC LLH + krs < IC TRE + krs < IC LLH + 6 krs < SM3 TRE + 7 krs < SM3 LLH + krs < IC LLH + 9 krs < IC LLH + 0 krs < TAVARA LLH IC LLH IC TRE..3 9 SM3 TRE merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta z (pystysuunta). Ohjearvoon verrannollinen runkomelutaso L prm Ohjearvoon verrannollinen runkomelutaso L prm Ohjearvoon verrannollinen runkomelutaso L prm aika L pas,max [db(a)] junatyyppi suunta kerros L prm [db(a)] TAVARA TRE alin kerros TAVARA TRE + krs TAVARA LLH + krs TAVARA LLH + 3 krs IC LLH + krs < IC TRE + krs < SM3 TRE + 6 krs <30.3. IC LLH + 7 krs <30..3 SM3 TRE + krs < SM3 LLH + 9 krs <30.6. IC LLH + 0 krs < IC TRE TAVARA LLH IC LLH IC LLH

32 Mittaustulokset, runkomelu MP (maa) Liite. s. Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. m Mittaussuunta x, runkomeluarvio rakennuksessa 30 L pas,max [db(a)] , keskiarvo spektri Mittaussuunta y, runkomeluarvio rakennuksessa 30 L pas,max [db(a)] , keskiarvo spektri Mittaussuunta z, runkomeluarvio rakennuksessa 30 L pas,max [db(a)] , keskiarvo spektri

33 Mittaustulokset, tärinä MP6 (kallio) Liite.6 s. Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. m merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta x (radansuuntaisesti). aika v w,rms,max junatyyppi suunta 6..9 TAVARA TRE.9. TAVARA TRE 7.0. TAVARA LLH.7. IC+TAV TRE.09.9 IC LLH..7 TAVARA TRE.3. IC LLH IC LLH.. TAVARA LLH.3. IC TRE 6..3 IC LLH.0.0 IC LLH 0.9. SM3 TRE.6. IC LLH.3.9 IC TRE tärinän tunnusluku w v,9,maa mm/s tärinäluokka A merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta y (pystysuunta). aika v w,rms,max junatyyppi suunta.7. IC+TAV TRE.. TAVARA LLH.9. TAVARA TRE..7 TAVARA TRE 6..9 TAVARA TRE.09.9 IC LLH.3. IC LLH..3 SM3 TRE IC LLH SM3 LLH 7.0. TAVARA LLH.3. IC TRE 6..3 IC LLH.3.9 IC TRE 0.9. SM3 TRE tärinän tunnusluku w v,9,maa mm/s tärinäluokka A merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta z (rataa vasten kohtisuoraan). aika v w,rms,max junatyyppi suunta 0.9. SM3 TRE 6..9 TAVARA TRE 7.. IC LLH 0.7. VET TRE.7. IC+TAV TRE.6. IC LLH..7 TAVARA TRE.0.0 IC LLH 6..3 IC LLH.. TAVARA LLH IC LLH SM3 LLH 3.0. TAVARA LLH IC TRE.3. IC LLH tärinän tunnusluku w v,9,maa mm/s tärinäluokka A

34 Mittaustulokset, tärinä MP6 (kallio) Liite.6 s. Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. m Tärinäluokkien rajat: luokka A 0,mm/s, luokka B 0,mm/s, luokka C 0,3mm/s ja luokka D 0,6mm/s Mittaussuunta x, maaperä Mittaussuunta x, runko,,6, 3, 0, 6 0 3, 0 0 0,,6, 3, 0, 6 0 3, vw,9,maa= mm/s, tärinäluokka A vw,9,runko= mm/s, tärinäluokka A (resonanssi 3, Hz) Mittaussuunta y, maaperä Mittaussuunta y, lattia,,6, 3, 0, 6 0 3, 0 0 0,,6, 3, 0, 6 0 3, vw,9,maa= mm/s, tärinäluokka A vw,9,runko= mm/s, tärinäluokka A (resonanssi, Hz) Mittaussuunta z, maaperä Mittaussuunta z, runko,,6, 3, 0, 6 0 3, 0 0 0,,6, 3, 0, 6 0 3, vw,9,maa= mm/s, tärinäluokka A vw,9,runko= mm/s, tärinäluokka A (yleinen voimistuminen)

35 Mittaustulokset, runkomelu MP6 (kallio) Liite.6 s.3 Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. m merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta x (radansuuntaisesti). aika L pas,max [db(a)] junatyyppi suunta kerros L prm [db(a)] TAVARA LLH alin kerros TAVARA TRE + krs IC TRE + krs TAVARA LLH + 3 krs TAVARA LLH + krs IC LLH + krs < IC LLH + 6 krs < TAVARA TRE + 7 krs < IC+TAV TRE + krs <30.6. IC LLH + 9 krs <30.3. IC LLH + 0 krs < IC LLH IC LLH SM3 LLH..7 9 TAVARA TRE merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta y (pystysuunta). aika L pas,max [db(a)] junatyyppi suunta kerros L prm [db(a)].7. 7 IC+TAV TRE alin kerros <30.. TAVARA LLH + krs <30.9. TAVARA TRE + krs < IC LLH + 3 krs <30..7 TAVARA TRE + krs < TAVARA LLH + krs < TAVARA TRE + 6 krs < SM3 LLH + 7 krs < IC LLH + krs < SM3 TRE + 9 krs <30.3. IC TRE + 0 krs < IC LLH IC LLH TAVARA LLH VET TRE merkitsevintä junan ohitusta. Mittaussuunta z (rataa vasten kohtisuoraan). Ohjearvoon verrannollinen runkomelutaso L prm Ohjearvoon verrannollinen runkomelutaso L prm Ohjearvoon verrannollinen runkomelutaso L prm aika L pas,max [db(a)] junatyyppi suunta kerros L prm [db(a)] IC TRE alin kerros < IC+TAV TRE + krs < TAVARA LLH + krs < IC TRE + 3 krs < IC LLH + krs < VET TRE + krs < IC TRE + 6 krs < IC LLH + 7 krs <30..3 SM3 TRE + krs < IC LLH + 9 krs < TAVARA TRE + 0 krs < IC LLH 0.9. SM3 TRE 7.0. TAVARA LLH.09.9 IC LLH

36 Mittaustulokset, runkomelu MP6 (kallio) Liite.6 s. Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. m Mittaussuunta x, runkomeluarvio rakennuksessa 30 L pas,max [db(a)] , keskiarvo spektri Mittaussuunta y, runkomeluarvio rakennuksessa 30 L pas,max [db(a)] , keskiarvo spektri Mittaussuunta z, runkomeluarvio rakennuksessa 30 L pas,max [db(a)] , keskiarvo spektri