IX (TAMPELLA) , KELLOPORTINKATU 1, PUISTO- JA VESIALUETTA, TYÖNPUISTO JA VAPRIIKIN- RAITTI. AK-MUUTOS, KAAVA NRO 8495

Transkriptio

1 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Tärinä- ja runkomeluselvitys Päivämäärä ID-numero IX (TAMPELLA) , KELLOPORTINKATU 1, PUISTO- JA VESIALUETTA, TYÖNPUISTO JA VAPRIIKIN- RAITTI. AK-MUUTOS, KAAVA NRO 8495 TÄRINÄ- JA RUNKOMELUSELVITYS

2 IX (TAMPELLA) , KELLOPORTINKATU 1, PUISTO- JA VESIALUETTA, TYÖNPUISTO JA VAPRIIKINRAITTI. AK-MUUTOS, KAAVA NRO 8495, TÄRINÄ- JA RUNKOMELUSELVITYS Päivämäärä Laatija Tarkastaja Jussi Kurikka-Oja Jari Hosiokangas, Jouko Noukka Viite Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL TAMPERE T F

3 TÄRINÄ- JA RUNKOMELUSELVITYS SISÄLTÖ 1. Yleistä 1 2. Runkomelun ja tärinän ohjearvot Runkomelun ohjearvot Tärinän ohjearvot 2 3. Mittaukset Mittauslaitteisto Mittaustulosten käsittely Mittauspisteet 3 4. Mittaustulokset 4 5. Johtopäätökset ja suositukset 4

4 TÄRINÄ- JA RUNKOMELUSELVITYS 1 1. YLEISTÄ Kaavamuutoksen kohteena ovat Tampellan korttelin nro 956 tontti nro 1, jonka pinta-ala on 6133 m², Työnpuisto ja osa Tammerkosken vesialueesta. Tontilla on nykyisellään toiminnoista vapautunut historiallinen arvorakennusryhmä (entinen pellavatehdas), joka on teollisen toiminnan jälkeen ollut toimistokäytössä. Kaavoituksen tavoitteena on tutkia eri käyttötarkoitusvaihtoehtoja ja selvittää paikan ja kiinteistön arvon mukainen käyttö pitkällä aikavälillä. Tämän työn tarkoituksena on arvioida kiinteistön läheisyydessä sijaitsevien toimintojen (vesivoimalaitos) mahdollisesti kiinteistöön kohdistamaa tärinää ja runkomelua. Selvitysalueen sijainti esitetään kuvassa 1.1. Kuva 1.1 Kaava-alue lähivaikutusalueineen ( Tampereen kaupunki) Työn on tilannut Tampereen kaupunki, yhteyshenkilönä Antonia Sucksdorff-Selkämaa. Ramboll Finland Oy:ssä työstä on vastannut FM Jari Hosiokangas. Suunnittelijana toimi DI Jussi Kurikka- Oja sekä laadunvarmistajana ja asiantuntijana DI Jouko Noukka.

5 TÄRINÄ- JA RUNKOMELUSELVITYS 2 2. RUNKOMELUN JA TÄRINÄN OHJEARVOT 2.1 Runkomelun ohjearvot Runkomelulle ei ole Suomessa toistaiseksi määritelty raja-arvoja. Valtioneuvoston päätös VNp 993/92 kuitenkin edellyttää asuinhuoneissa päivisin (klo 7-22) enintään 35 db ja öisin (klo 22 07) enintään 30 db keskiäänitasoa. Toimistoissa sovelletaan ainoastaan päiväohjearvoa 45 db. VTT:n laatimassa julkaisussa "Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi" runkomelulla tarkoitetaan maaperän kautta rakennukseen siirtyvää värähtelyä, joka muuttuu ääneksi. Julkaisussa on ehdotettu taulukon 2.1 mukaisia ohjearvoja. L prm on runkomelua kuvaava tunnusluku, joka perustuu L ASmax -tasojen mittaustulosten keskiarvoon 95 %:n luotettavuustasolla kaavan 1 mukaisesti. L prm = L ASmax, mean + 1,65 x s, (1) jossa s on mittaustulosten standardihajonta. Taulukko 2.1. VTT:n runkomelun arvioinnin esiselvityksessä esittämät ohjearvot Rakennustyyppi Runkomelutaso L prm [db] Radio-, tv- ja äänitysstudiot, konserttisalit Asuinhuoneistot 30/35 1 Hoito- ja sosiaalihuollon laitokset, majoitustilat potilashuoneet, majoitustilat päiväkodit, lasten ja henkilökunnan oleskeluun tarkoitetut huoneet 30/35 1 Kokoontumis- ja opetustilat luokkahuoneet, luentosalit, kirkot ja muut huonetilat, joissa edellytetään yleisön saavan hyvin puheesta selvän ilman äänentoistolaitteiden käyttöä 35 muut kokoontumistilat kuten teatterit ja kirjastot Toimistot, kaupat, näyttelytilat ja museot 40/45 1 1) Avoradat. Mikäli kaavamääräyksessä on annettu ohje julkisivun ilmaääneneristävyydestä, on suositeltavaa käyttää runkomelun tiukempaa rajaarvoa. Runkomelun tunnusluku L prn ei ole vertailukelpoinen Valtioneuvoston päätöksessä 993/92 määriteltyihin yleisiin melutason ohjearvoihin. Ohjeen mukaan runkomelutaso määritellään tapahtumakohtaisesti, koska se on ensisijaisesti tarkoitettu liikenteen aiheuttaman runkomelun arviointiin. Tässä mittauksessa ohjetta sovelletaan jatkuvan, tasaisen taustamelun määrittämiseen, koska melu- ja tärinälähteiden toiminnassa ei tässä tapauksessa oleteta olevan merkittäviä ajallisia vaihteluita. 2.2 Tärinän ohjearvot Tärinän häiritsevyyttä kuvataan VTT:n maaliikennettä koskevan tärinän arviointiohjeissa. Ohje perustuu yksittäisten tapahtumien aiheuttaman tärinän häiritsevyyteen, joiden perusteella muodostetaan tärinän häiritsevyyttä kuvaava tunnusluku.

6 TÄRINÄ- JA RUNKOMELUSELVITYS 3 Taulukko 2.2. Rakennusten värähtelyluokitus häiritsevyyden arvioinnissa Värähtelyluokka A B C D Kuvaus värähtelyolosuhteista v (mm/s) w, 95 Hyvät asuinolosuhteet (Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyitä) 0,10 Suhteellisen hyvät asuinolosuhteet (Ihmiset voivat havaita värähtelyt, 0,15 mutta ne eivät ole häiritseviä) Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa (Keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä 0,30 häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä) Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla (Keskimäärin 25 % asukkaista pitää värähtelyitä 0,60 häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä) Tässä tarkastelussa yllä olevaa luokitusta sovelletaan tärinän voimakkuuden arviointiin. 3. MITTAUKSET 3.1 Mittauslaitteisto Mittauksissa käytettiin Sinus SoundBook melu- ja tärinäanalysaattoria. Rakennuksessa mitattiin lattiatasojen/rakennusten kantavien pilareiden tärinää kiihtyvyysantureilla kolmiakselisesti. Lisäksi mitattiin äänitasoja mikrofoneilla. Värähtelyanturit kiinnitettiin rakenteisiin kaksipuolisen teipin avulla. Tarkasteltava taajuusalue sekä tärinän että melun suhteen oli Hz perustuen VTT:n ohjeeseen.. Mittauksissa käytetty laitteisto kalibroitiin ennen mittauksia ja mittausten jälkeen. 3.2 Mittaustulosten käsittely Sekä tärinä- että melumittaukset tehtiin aikavakiolla Slow ja taajuuspainotuksella A. Runkomelutasona ilmoitetaan äänenpainetason L pasmax -arvo, lisäksi tarkastellaan värähtelymittauksen tuloksia V rms. 3.3 Mittauspisteet Mittauspisteitä sijoitettiin rakennukseen yhteensä 5. Pisteistä 1 sijaitsi 4. kerroksessa (MP1), 2 3. kerroksessa (MP2 ja MP4), 1. kerrosten 1-2 välisessä porraskuilussa (MP5) ja 1 pohjakerroksessa (MP3). Pisteiden sijainti esitetään liitteessä 1. Mittaukset tehtiin klo välisenä aikana. Jokaisessa mittauspisteessä mitattiin vähintään 10 minuutin jakso.

7 TÄRINÄ- JA RUNKOMELUSELVITYS 4 4. MITTAUSTULOKSET Mittaustulokset esitetään taulukossa 4.1 mittauspisteittäin. Taajuusjakaumat esitetään liitteessä 2. Taulukko 4.1. Mittaustulokset Mittauspiste Värähtelyanturin Runkomelutaso Värähtelytaso kiinnitys L pasmax V rms MP1 Lattia 30 < 0,05 MP2 Pilari 28 < 0,05 MP3 Pilari 29 < 0,05 MP4 Lattia 31 < 0,05 MP5 Seinä 29 < 0,05 5. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Saadut äänenpainetason mittaustulokset ovat asuinhuoneistojen ohjearvorajan tasalla mittausepävarmuus 2 db huomioiden. Mitatussa äänenpainetasossa ovat mukana myös ne kiinteistön talotekniikasta kuuluvat äänet, jotka ovat runkomelun taajuusalueella Hz. Mitatut rakenteen värähtelytasot ovat hyvin alhaisia. Koska mitatut värähtelytasot ovat hyvin pieniä, on todennäköistä ettei mitattu äänitaso sisällä runkoa pitkin kantautunutta runkoääntä.

8 LIITTEET 1 MITTAUSPISTEET 1-1

9 2-1

10 2-2

11 2-3

12 2-4

13 LIITTEET 2 RUNKOMELUMITTAUKSET, A-PAINOTETUT TAAJUUSJAKAUMAT 2-1

14 Taajuusjakauma, piste Taajuusjakauma, piste 2

15 Taajuusjakauma, piste Taajuusjakauma, piste 4

16 Taajuusjakauma, piste 5