RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS

Transkriptio

1 Liikennetärinä Raportti PR3322 TÄR01 Sivu 1 (12) Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristöala Maankäyttö Armi Patrikainen PL Lahti Turku RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Hennala, Lahti Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A HELSINKI puh TURKU Rautakatu 5 A TURKU puh promet@promethor.fi

2 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Hennala, Lahti Sisällysluettelo Tiivistelmä Yleistä Mittaus ja arviointimenetelmät Mittauslaitteet Tärinän suositusarvot Tärinän suositusarvot rakennusten vaurioriskin kannalta Tärinän suositusarvot asumisviihtyvyyden kannalta Runkomelun suositusarvot Selvitysalue ja mittauspisteet Mittaustulokset Värähtelyn heilahdusnopeuden resultantti v res Tärinän tunnusluku v w, Rakennukseen siirtyvän tärinän arviointi Yleinen voimistuminen Rungon resonanssitarkastelu Lattian resonanssitarkastelu Värähtelyn taajuussisältö Arvio runkomelutasosta L prm Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset Tärinän aiheuttama vaurioitumisriski Tärinän aiheuttama viihtyvyyshaitta Runkomelu Kaavamerkinnät Muita huomioita Lisätietoja Kirjallisuutta Liite 1. Liite 2. Tärinän tulossivut. Runkomelun tulossivut. 2

3 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Hennala, Lahti TIIVISTELMÄ Promethor Oy mittasi raideliikenteen aiheuttamaa tärinää Lahden Hennalan alueella. Tärinää mitattiin tutkimusalueella kahdella mittauslinjalla kaikkiaan kuudessa pisteestä maasta. Selvitys tehtiin tutkittavan alueen uudisrakentamisen mahdollisuuksien ja reunaehtojen määrittämiseksi liittyen Hennalan varuskunta alueelle laadittavaan asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen puolustusvoimien lopettaessa toimintansa alueella vuoden 2014 lopussa. Mittaustulosten perusteella raideliikenteen aiheuttama tärinä ei aiheuta selvitysalueella rakenteiden vaurioriskiä. Asumisviihtyvyyshaitan kannalta arvioituna raideliikenteen aiheuttamalla tärinällä on kuitenkin merkittäviä vaikutuksia alueen suunnitteluun. Kaavaluonnoksessa ( ) asuinrakentamiskäyttöön suunnitellut alueet sijaitsevat käytännössä kaikilta osin pehmeän maaperän alueella. Mittaus ja arviointitulosten perusteella erityisesti pientalojen sijoittamista alueelle joudutaan rajaamaan merkittävistä. Kerrostalorakentamiseenkin kohdistuu merkittäviä reunaehtoja ja tonttikohtaisten selvitysten tarpeita. Tämän raportin luvussa seitsemän ja kuvassa 3 on esitetty raideliikenteen aiheuttaman tärinän vaikutusalueet ja vaikutukset alueiden suunnitteluun. 3

4 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Hennala, Lahti 1 YLEISTÄ Promethor Oy mittasi raideliikenteen aiheuttamaa tärinää Lahden Hennalassa. Selvitys tehtiin tutkittavan alueen uudisrakentamisen mahdollisuuksien ja reunaehtojen määrittämiseksi liittyen Hennalan varuskunta alueelle laadittavaan asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen puolustusvoimien lopettaessa toimintansa alueella vuoden 2014 lopussa. Mittaustulosten perusteella arvioidaan: suunnittelualueen eri osien soveltuminen rakentamiselle rakennusten vaurioriskin kannalta suunnittelualueen eri osien soveltuminen rakentamiselle tilojen käyttö ja asumisviihtyvyyden kannalta suunnittelualueen rakennuksiin tyypilliseen asuinhuoneeseen aiheutuvaa runkomelutasoa. Selvityksen laadintaan ovat osallistuneet Toni Niiniviita, Olli Laivoranta ja Jani Kankare. 2 MITTAUS JA ARVIOINTIMENETELMÄT Tärinämittaukset suoritettiin VTT:n tiedotteen Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta mukaisesti. Mittaus suoritettiin miehittämättömänä eli mittauslaitteisto toimi itsenäisesti. Herätekynnyksen ylityttyä mittaussignaali tallentui laitteen muistiin, josta se analysoitiin myöhemmin. Signaalien pääteltiin olevan raideliikenteen aiheuttamia signaalin muodon ja keston ja muissa mittauspisteissä samanaikaisesti havaittujen tapahtumien perusteella. Mittaustulosten analysointi ja tulkinta ihmisen kokeman tärinähaitan kannalta tehtiin VTT:n ohjeiden Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa ja Ohjeita liikennetärinän arviointiin mukaan. Mittaustulosten tulkinta rakenteiden vaurioitumisriskin kannalta tehtiin VTT:n ohjeen Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin Vaurioalttiuden kartoittaminen ja mittaaminen mukaan. Kyseisiä ohjeita voidaan käyttää tie ja raideliikennetärinän arvioinnissa. Rakenteiden vaurioriskiä arvioitiin värähtelyn taajuuspainottamattoman heilahdusnopeuden resultantin maksimiarvon v res avulla. Se määritettiin nopeussignaaleista, jotka saatiin integroimalla mitatut kiihtyvyyssignaalit. Ihmisen kokeman häiriön kuvaamiseksi tärinäsignaaleista laskettiin tunnusluku v w,95 VTT:n suositusten mukaan 1. Mitatut tärinäsignaalit taajuuspainotettiin standardin ISO mukaisella kokokehontärinän painotusfunktiolla, minkä jälkeen niistä laskettiin liukuvan tehollisarvon maksimit v w,max. Näistä valittiin 15 suurinta, joiden perusteella laskettiin tunnusluku v w,95. Värähtelyjen tunnusluvulla v w,95 tarkoitetaan arvoa, jota pienempänä viikon aikana 15 suurimman tärinätapahtuman painotettu tehollisarvo pysyy 95 prosentin tilastollisella todennäköisyydellä. Suomessa ei ole standardoitua menetelmää runkomelun arviointiin maasta tai rakennuksesta mitatusta tärinäsignaalista. Tässä raportissa raideliikenteen aiheuttamaa runkomelua arvioidaan VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi mukaisesti. Arvio määritetään slow aikavakiolla määritetyistä A painotetuista maasta tai rakennuksesta mitatuista tärinän nopeussignaaleista käyttämällä referenssinopeutena 1 nm/s ja muuntamalla saatu tulos runkomelutasoksi VTT:n ohjeen mukaisilla lisätekijöillä. 1 VTT:n suosituksesta poiketen tunnuslukujen laskennassa 15 suurinta signaalia valitaan kustakin akselisuunnasta erikseen. VTT:n suosituksessa suurimmat signaalit valitaan pystysuuntaisten signaalien mukaan kaikille akselisuunnille. Kun käytetyt signaalit valitaan kustakin akselisuunnasta erikseen, laskettu tunnusluku on aina yhtä suuri tai suurempi kuin pystyakselin mukaan valituista signaaleista laskettu. Pystysuunnan mukaan määritetyistä signaaleista lasketut vaakasuuntaiset tunnusluvut saattavat olla todellista pienempiä, erityisesti kun vaakasuuntainen tärinä on merkittävää. 4

5 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Hennala, Lahti Maasta rakennukseen siirtyvää tärinää arvioidaan VTT:n tiedotteen 2045, Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, 2008, ja VTT:n tiedotteen 2569, Ohjeita liikennetärinän arviointiin, 2011, mukaisesti. 3 MITTAUSLAITTEET Mittauksissa käytetyt laitteet olivat: datatallentimet Rion DA 20 kiihtyvyysanturit Metra KS 48B/C. 4 TÄRINÄN SUOSITUSARVOT 4.1 Tärinän suositusarvot rakennusten vaurioriskin kannalta Suomessa rakennusten rakenteiden vaurioriskille ei ole toistaiseksi annettu virallisia raja arvoja. VTT:n tiedotteen Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin, 2002 mukaan rakennusten vaurioriskiä voidaan arvioida värähtelyn heilahdusnopeuden resultantin suurimman arvon v res ja hallitsevan taajuuden avulla. Tiedotteessa on annettu taulukon 1 mukaiset suositusarvot rakennusten vaurioitumisalttiuden arvioimiseksi. Taulukko 1. VTT:n tiedotteessa Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin, 2002 annetut suositusarvot tärinän aiheuttamalle rakennusten vaurioriskille. Tärinäalttiusluokka I. Normaalikuntoiset hyvin jäykistetyt rakennukset. Teräs ja betoniset teollisuusrakennukset, muut teräsrakenteet, sillat ja muut niihin rinnastettavat rakenteet II. Perinteisesti rakennetut betoni tiili tai puurakenteiset asuin ja liikerakennukset tai muut niihin rinnastettavat rakennukset ja rakenteet. Luokan I rakennukset, joissa on muurattuja kellariseiniä tai tiiliverhoilu. III. Erityisen herkät rakennukset tai rakenteet ja kulttuurihistoriallisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävät rakennukset. Hallitseva taajuus [Hz] < > 30 < > 30 < > 30 Resultantin maksimi v res [mm/s] Tärinän suositusarvot asumisviihtyvyyden kannalta Ympäristönsuojelulaissa (nro 86/2000) ja Suomen rakentamismääräyskokoelmassa (osa B3, 2004) velvoitetaan ottamaan liikennetärinän vaikutukset huomioon muun muassa kaavoituksessa. Suomessa ei kuitenkaan ole virallisia raja arvoja liikenteen aiheuttamalle kokokehon tärinälle, joka kohdistuu ihmisiin rakennuksissa. VTT on antanut suosituksen normaalien asuinrakennusten värähtelyluokituksesta tunnuslukuun v w,95 perustuen tiedotteessaan 2278 Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta. Tämä ohjeellinen värähtelyluokitus on esitetty taulukossa 2. 5

6 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Hennala, Lahti Taulukko 2. VTT:n tiedotteessa 2278 Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta annettu suositus normaalien asuinrakennusten värähtelyluokituksesta. Värähtelyluokka A B C D Olosuhteet Hyvät asuinolosuhteet Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyä. Suhteellisen hyvät olosuhteet Ihmiset voivat havaita värähtelyt, mutta ne eivät ole häiritseviä. Suositus uusien asuinrakennusten ja väylien suunnittelussa Keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöstä. Olosuhteet, joilla pyritään vanhoilla asuinalueilla Keskimäärin 25 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöstä. Värähtelyn tunnusluku v w,95 [mm/s] 0,15 0, Runkomelun suositusarvot Suomessa ei ole virallisia raja arvoja runkomelun enimmäistasolle. VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, 2009, on esitetty suositus runkomelutasojen raja arvoiksi. Suositusarvot on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, 2009 esitetty suositus runkomelutasojen raja arvoiksi. Rakennustyyppi Runkomelutaso L prm [db] Radio, tv ja äänitysstudiot, konserttisalit Asuinhuoneistot 30/35 * Hoito ja sosiaalihuollon laitokset, majoitustilat potilashuoneet, majoitustilat 30/35 * päiväkodit, lasten ja henkilökunnan oleskeluun tarkoitetut huoneet Kokoontumis ja opetustilat luokkahuoneet, luentosalit, kirkot ja muut huonetilat, joissa edellytetään yleisön 35 saavan hyvin puheesta selvää ilman äänentoistolaitteiden käyttöä muut kokoontumistilat, kuten teatterit ja kirjastot Toimistot, kaupat, näyttelytilat, museot 40/45 * * Avoradat. Mikäli kaavamääräyksenä on annettu ohje julkisivun ilmaääneneristävyydestä, on suositeltavaa käyttää runkomelutason tiukempaa raja arvoa. 6

7 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Hennala, Lahti 5 SELVITYSALUE JA MITTAUSPISTEET Selvitysalue sijaitsee Lahden Hennalassa. Selvitysalue rajautuu rautatien, Hennalankadun, Helsingintien, Ulaaninkadun, Kenttätien, Jääkärinkadun, Ala Okeroistentien ja Lasitien väliselle alueelle. Tärinää mitattiin alueella kahdessa linjassa maaperästä kaikkiaan kuudesta (6) pisteestä. Mittauspisteiden sijainnit on esitetty kuvassa 1 maaperäkarttaan merkittynä ja kuvassa 2 Hennalan kaavarunkoluonnos 2:een ( ) merkittynä. MP1 MP4 MP5 MP6 MP2 MP3 Kuva 1. Mittauspisteiden sijainnit esitettynä maaperäkartalla. Maaperäkartta on Geologian tutkimuskeskuksen sivuilta MP1 MP2 MP3 MP4 MP5 MP6 Kuva 2. Mittauspisteiden sijainnit Hennalan kaavarunkoluonnos 2:seen ( ) merkittynä. Kaavarunkoluonnos on saatu Lahden kaupungilta. 7

8 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Hennala, Lahti 6 MITTAUSTULOKSET Tässä raportissa tärinän mittaussuunnista pystyakselia nimitetään z suunnaksi, vaakasuuntaista rautatietä vastaan kohtisuoraa akselia y suunnaksi ja vaakasuuntaista rautatien suuntaista akselia x suunnaksi. 6.1 Värähtelyn heilahdusnopeuden resultantti v res Rakennusten vaurioitumisriskiä arvioidaan painottamattoman värähtelynopeuden resultantin suurimman arvon avulla. Taulukossa 4 on esitetty suurimmat mitatut resultanttien arvot. Koska tärinän hallitseva taajuus on paikoitellen alle 10 Hz, voidaan suositeltavana enimmäisarvona valmiissa rakennuksessa pitää VTT:n ohjeiden mukaan 4 mm/s. Liitteessä 1 on esitetty mitatuista resultanteista 15 suurinta kussakin mittauspisteessä. Taulukko 4. Suurimmat mitatut heilahdusnopeuden resultantin arvot v res. Mittauspiste Paikka Resultantti [mm/s] MP1 maa 0,3 MP2 maa 0,2 MP3 maa 0,1 MP4 maa 1,3 MP5 maa 1,1 MP6 maa 1,0 6.2 Tärinän tunnusluku v w,95 Ihmisten kokemaa tärinähaittaa arvioidaan tärinän tunnusluvun v w,95 avulla. VTT:n suosituksen mukaan uusissa normaaleissa asuinrakennuksissa tärinän tunnusluku v w,95 ei saisi ylittää arvoa mm/s (luokka C). Selvitysalueelta mitatut tunnusluvun arvot on esitetty taulukossa 5. Laskuissa käytetyt v w,max arvot on esitetty liitteessä 1. Maasta mitattuja tunnuslukuja ei voi suoraan verrata suunniteltujen uudisrakennusten tiloissa havaittavaan (sallittavaan) arvoon. Uudisrakennuksissa havaittava tärinä on määritetty mittaustulosten perusteella luvussa 6.3. Taulukko 5. Mitatut tärinän tunnusluvut v w,95. Mittauspiste Paikka v w,95 [mm/s] z y x MP1 maa 0,02 0,15 0,13 MP2 maa 0,01 0,04 0,04 MP3 maa 0,02 0,01 0,01 MP4 maa 0,49 0,33 0,29 MP5 maa 0,45 0,23 0,22 MP6 maa 0,34 0,23 0, Rakennukseen siirtyvän tärinän arviointi Maasta rakennukseen siirtyvää tärinää (valmiissa rakennuksessa havaittavaa tärinää) arvioidaan VTT:n tiedotteen 2425 Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, 2008 mukaisesti. Arviointimenetelmässä arvioidaan maasta perustukseen ja edelleen perustuksesta runkoon ja lattiaan siirtyvän värähtelyn vaimentumista / vahvistumista käyttämällä yleisen voimistumisen ja resonanssitarkastelun kertoimia. 8

9 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Hennala, Lahti Yleinen voimistuminen kuvaa nimensä mukaisesti värähtelyn mahdollista yleistä voimistumista rakennuksen rungossa tai lattiassa. Resonanssitarkastelu kuvaa rakennuksen rungon tai lattian ominaistaajuuden syttymistä, jolloin värähtely voimistuu moninkertaiseksi. Rungon tai lattian voimakasta resonanssia voi esiintyä silloin, kun maaperän tärinän hallitseva taajuuskomponentti osuu lattian tai rungon ominaistaajuudelle. Resonanssitarkastelussa mahdollisesti ilmeneviä riskejä voidaan välttää rakennusten värähtelyteknisellä suunnittelulla mm. välttämällä tiettyjä jännevälejä ja talon korkeuksia Yleinen voimistuminen Yleinen voimistuminen määritetään perustuksen värähtelyn vaaka (runko) ja pystykomponentin (lattia) perusteella käyttämällä voimistumiskerrointa k 1 = 1,5. Arviointitulokset on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. VTT:n menetelmillä tärinäsignaaleista arvioitu värähtelyn yleinen voimistuminen rakennuksen rungossa ja lattiassa (suositusarvo normaaleille asuinrakennuksille mm/s). Rungon värähtelyn yleinen Lattian värähtelyn yleinen Mittauspiste Paikka voimistuminen v w1,runko [mm/s] voimistuminen v w1,lattia [mm/s] MP1 maa 0,05 0,01 MP2 maa 0,03 0,01 MP3 maa 0,01 0,02 MP4 maa 0,46 0,73 MP5 maa 0,34 0,67 MP6 maa 0,34 0, Rungon resonanssitarkastelu Rungon resonanssitarkastelu tehdään perustuksen värähtelyn vaakakomponentin perusteella käyttäen resonanssikerrointa k 2 = 4. Rungon resonanssitarkastelu asettaa rajoituksia rakennusten kerrosten lukumäärälle mittauspisteitä 4, 5 ja 6 vastaavalla alueella. Rungon resonanssitarkastelun perusteella mittauspistettä 4 vastaavalla alueella rakennusten tulee olla vähintään 4 kerroksisia, jotta rungon resonanssi ei aiheuta voimakasta tärinän voimistumista rakennuksissa. Mittauspisteitä 5 ja 6 vastaavalla alueella rakennusten tulee olla vähintään 5 kerroksisia Lattian resonanssitarkastelu Lattian resonanssitarkastelu tehdään perustuksen värähtelyn pystykomponentin perusteella käyttäen resonanssikerrointa k 2 = 6. Lattian resonanssitarkastelu asettaa rajoituksia välipohjien ominaisuuksille. Resonanssitarkastelun perusteella välipohjien ominaistaajuuden ei tule osua pisteen 3 alueella terssikaistojen 25 31,5 Hz taajuusalueelle, pisteen 4 kohdalla terssikaistojen 4 10 Hz taajuusalueelle, pisteen 5 kohdalla terssikaistojen 4 8 Hz taajuusalueelle ja pisteen 6 kohdalla terssikaistojen 5 8 Hz taajuusalueelle. 6.4 Värähtelyn taajuussisältö Mitatut tärinän taajuusjakaumat on esitetty liitteessä 1 terssikaistoittain VTT:n suosituksen mukaisesti. 9

10 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Hennala, Lahti 6.5 Arvio runkomelutasosta L prm Mitatuista tärinäsignaaleista voidaan arvioida tulevassa rakennuksessa havaittavaa A painotettua runkomelutasoa L prm VTT:n tiedotteen 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi mukaisesti. Mitatuista tärinäsignaaleista arvioidut runkomelutasot L prm on esitetty taulukossa 7. Taulukko 7. VTT:n menetelmällä mittatuista signaaleista arvioidut runkomelutasot L prm. Mittauspiste Paikka L prm [db(a)] z y x MP1 maa MP2 maa MP3 maa MP4 maa MP5 maa MP6 maa Lainaus VTT:n tiedotteesta 2468, Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arvioiminen, I Esiselvitys. Julkaisussa esitetyt kriteerit, raja arvot ja arviointiohjeet perustuvat pääasiassa kirjallisuuskatsaukseen ja niiden soveltuvuus tulisi varmistaa mittauksin, jotta Suomen liikennettä, väylää, maaperää ja rakentamistapaa koskevat erityispiirteet tulevat otetuksi oikein huomioon. Koska värähtelyn syntymiseen ja leviämiseen vaikuttaa monia epävarmuustekijöitä, esitettyä arviointia voidaan pitää toistaiseksi vain suuntaa antavana. 7 TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET 7.1 Tärinän aiheuttama vaurioitumisriski Koska mitattujen tärinäsignaalien taajuussisällön hallitsevat komponentit ovat puolessa mittauspisteistä alle 10 Hz, arvioidaan rakennusten vaurioriskiä vertaamalla tärinän resultantin maksimiarvoja pienimpään suositusarvoon 4 mm/s (vertaa luku 4.1). Maasta mitattujen resultanttien arvot 0,3 1,9 mm/s ovat selvästi suositusarvoa 4 mm/s pienempiä. Mittaustulosten perusteella raideliikenteen aiheuttama tärinä ei aiheuta selvitysalueella rakenteiden vaurioriskiä. 7.2 Tärinän aiheuttama viihtyvyyshaitta Valmiisiin rakennuksiin arvioidut raideliikenteestä aiheutuvat tärinätasot ylittävät uusille normaaleille asuinrakennuksille annetun suositusarvon mm/s pehmeän maaperän alueella vähintään rataa lähimmän kahdensadanviidenkymmenen metrin etäisyydellä. Alue on merkitty kuvan 3 karttaan punaisella. Tälle alueelle ei tule nykytietämyksen mukaan kaavoittaa pientaloja. Rajaus perustuu mittaus ja arviointituloksiin sekä maaperätietoihin. Tärinävaimennusmahdollisuuksien kehittyessä tilannetta voidaan tarkastella uudelleen. Alueelle voidaan tarkemman tonttikohtaisen tarkastelun perusteella mahdollisesti sallia vähintään neljäkerroksisten asuinrakennusten toteuttaminen. Välipohjien värähtelysuunnittelun (mitoittaminen haitallisten resonanssien ehkäisemiseksi) ja erityisen tärinävaimennuksen toteuttamisen tarve asuinrakennuksiin on tällöin todennäköinen. Kuvan 3 karttaan keltaisella merkityllä alueella mittaus ja arviointitulosten perusteella valmiissa pientalossa havaittava tärinän tunnusluku saattaa ylittää uusille normaaleille asuinrakennuksille annetun suositusarvon mm/s. Myöskään tälle alueella ei suositella kaavoitettavan pientaloja. Asuinrakennusten suunnittelu tälle alueelle vaatii tonttikohtaisen tärinäselvityksen laatimista, jolla rakennuspaikkakohtaisella mittauksella tutkitaan rakentamisen mahdollisuudet ja reunaehdot. Alueelle voidaan raideliikenteen aiheuttaman tärinän puolesta todennäköisesti rakentaa korkeampia asuinkerrostaloja ilman erityisiä 10

11 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Hennala, Lahti vaimennustoimenpiteitä. Välipohjien jännevälit tulee tälläkin alueella mitoittaa haitallisten resonanssien ehkäisemiseksi. 7.3 Runkomelu Runkomelu on haasteena tyypillisesti kovan maaperän alueella. Arviointitulosten perusteella runkomelutaso valmiissa asuinhuoneessa saattaa ylittää suositusarvon 35 db(a) mittauspistettä 1 vastaavalla alueella. Mittauspisteessä 4 vaakasuunnassa arvioidut yli 35 db(a) tasot voidaan mm. taajuusjakauman ja maaperätiedon perusteella kokemuksemme mukaan sanoa merkityksettömäksi. Kuvaan 3 on violetilla merkitty tulosten ja maaperätietojen perusteella rajattu runkomelun riskialue. Kaavaluonnoksessa tälle alueelle ei ole pientä kulmausta lukuun ottamatta suunniteltu asuinrakentamista. Tarvittaessa runkomelua voidaan vaimentaa esimerkiksi rakennuksen perustusten ja rungon väliin asennettavalla vaimennusmatolla. 7.4 Kaavamerkinnät Kuvassa 3 keltaisella merkityn alueen kaavamerkintöihin tulisi sisällyttää kohta, jossa määrätään rakennusten suunnittelussa ottamaan huomioon raideliikenteen aiheuttaman tärinän vaikutukset siten, että valmiissa asuinrakennuksessa runkomelun ja tärinän tasot eivät ylitä VTT:n ohjeissa annettuja suositusarvoja. Samaa voidaan soveltaa myös violetilla ja punaisella merkityillä alueilla, mutta asuinrakentamiselle punaiselle alueelle kohdistuu jo lähtökohtaisesti edellä määritettyjä rajoitteita ja reunaehtoja. Maankäytön suunnittelua tulee jatkaa ja arvioida näiden reunaehtojen mukaan. Erityinen tärinän riskialue Runkomelun riskialue ~250 m ~100 m ~400 m Tärinän riskialue Raideliikenteen aiheuttaman tärinän vaikutusalueet kaavarunkoluonnos 2:een ( ) mer Kuva 3. kittyinä. 11

12 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Hennala, Lahti 7.5 Muita huomioita Mittaustulokset edustavat mittauskohteen tärinää vain niissä olosuhteissa, joissa mittaukset suoritettiin. Muun muassa liikenneväylän kunnon, kaluston tai ajonopeuksien poiketessa oleellisesti mittausajankohdasta on tärinäarvojen muuttuminen mahdollista. Mittausten aikana raideliikenne ei tiettävästi poikennut normaalista. 8 LISÄTIETOJA Olli Laivoranta Promethor Oy puh sp. olli.laivoranta@promethor.fi 9 KIRJALLISUUTTA 1. Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, I Esiselvitys, VTT:n tiedotteita 2468, A. Talja ja A. Saarinen, Valtion Tekninen Tutkimuskeskus, Espoo Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, VTT:n tiedotteita 2278, A. Talja, Otamedia Oy, Espoo Ohjeita liikennetärinän arviointiin, VTT:n tiedotteita 2569, A. Talja, Espoo Rautatieliikenteen vaikutus rakenteisiin, J. Törnqvist ja O. Nuutilainen, Luonnos, Otamedia Oy, Espoo Standardi NS8176.E, Vibration and Shock, Measurement Of Vibration In Buildings From Landbased Transport And Guidance To Evaluation Its Effect On Human Beings, Norjan standardisoimisvirasto, Norja Standardi ISO 2631, Mechanical Vibration and Shock Evaluation of Human Exposure To Wholebody Vibration, Osat 1 ja 2, International Organization of Standardization, Sveitsi

13 Tärinä Liite 1 Raportti PR3322-TÄR01 Lahden kaupunki - Hennalan alue Sivu 1 (6) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,3 0,06 0, ,3 0,05 0, ,3 0,04 0,27 0, ,3 0,03 0,15 0, ,3 0,03 0,24 0, ,3 0,02 0,26 0, ,3 0,04 0, ,3 0,03 0, ,2 0,02 0,22 0, ,2 0,04 0,16 0, ,2 0,03 0,19 0, ,2 0,03 0,18 0, ,2 0,02 0,19 0, ,2 0,02 0, ,2 0,02 0,21 0,08 MP1 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :07 0, :16 0, :27 0, :36 0, :27 0, :07 0, :05 0, :07 0, :36 0, :12 0, :53 0, :46 0, :27 0, :53 0, : :27 0, : : :53 0, : :05 0, :13 0, : :00 0, :58 0, : :44 0, :46 0, : :02 0, :18 0, : :18 0, :59 0, :26 0, :09 0, :59 0, :58 0, :47 0, :00 0, :36 0, :54 0, :28 0, :39 0, :07 0,08 v w,95 = 0,02 v w,95 = 0,15 v w,95 = 0,13 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

14 Tärinä Liite 1 Raportti PR3322-TÄR01 Lahden kaupunki - Hennalan alue Sivu 2 (6) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,2 0,03 0,18 0, ,1 0,02 0, ,1 0,02 0,07 0, ,1 0,02 0,06 0, ,1 0,01 0,04 0, ,1 0,01 0,05 0, ,0 0,02 0,02 0, ,0 0,02 0,02 0, ,0 0,02 0,02 0, ,0 0,02 0,02 0, ,0 0,02 0,02 0, ,0 0,02 0,01 0, ,0 0,01 0,02 0, ,0 0,02 0,02 0, ,0 0,02 0,01 0,02 MP2 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :18 0, :18 0, :18 0, :07 0, :21 0, :49 0, :49 0, :49 0, :34 0, :34 0, :34 0, :28 0, : :59 0, :19 0, : :19 0, :21 0, : :28 0, :12 0, : :05 0, :02 0, : :27 0, :07 0, : :07 0, :59 0, : :44 0, :31 0, : : :45 0, : : :44 0, : : :21 0, : : :01 0,01 v w,95 = 0,01 v w,95 = 0,04 v w,95 = 0,04 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

15 Tärinä Liite 1 Raportti PR3322-TÄR01 Lahden kaupunki - Hennalan alue Sivu 3 (6) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,1 0,01 0, ,1 0,05 0,04 0, ,1 0,05 0,04 0, ,0 0,04 0,03 0, ,0 0,03 0,03 0, ,0 0,03 0,02 0, ,0 0,03 0,02 0, ,0 0,03 0,02 0, ,0 0,03 0,02 0, ,0 0,03 0,02 0, ,0 0,02 0,02 0, ,0 0,02 0,02 0, ,0 0,02 0,02 0, ,0 0,02 0,02 0, ,0 0,02 0,02 0,01 MP3 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :31 0, :02 0, :27 0, :27 0, :55 0, :26 0, :02 0, :27 0, :07 0, :55 0, :26 0, :55 0, :26 0, :45 0, :02 0, :45 0, :43 0, :28 0, :18 0, :56 0, :18 0, :43 0, :01 0, :43 0, :01 0, :39 0, :45 0, :39 0, :18 0, :01 0, :53 0, :28 0, :56 0, :56 0, :53 0, :53 0, :07 0, :07 0, :39 0, :28 0, :12 0, :31 0, :12 0, :31 0, :12 v w,95 = 0,02 v w,95 = 0,01 v w,95 = 0,01 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

16 Tärinä Liite 1 Raportti PR3322-TÄR01 Lahden kaupunki - Hennalan alue Sivu 4 (6) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,3 1,26 0,83 0, ,3 1,15 0,85 0, ,1 0,96 0,79 0, ,0 0,84 0,53 0, ,9 0,68 0,69 0, ,9 0,33 0,70 0, ,8 0,21 0,84 0, ,8 0,61 0,79 0, ,8 0,26 0,66 0, ,8 0,77 0,48 0, ,8 0,79 0,64 0, ,8 0,75 0,45 0, ,8 0,74 0,57 0, ,8 0,25 0,66 0, ,7 0,62 0,69 0,42 MP4 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :09 0, :39 0, :18 0, :57 0, :57 0, :12 0, :39 0, :09 0, :02 0, :27 0, :29 0, :02 0, :32 0, :12 0, :18 0, :42 0, :02 0, :45 0, :40 0, :32 0, :29 0, :25 0, :07 0, :15 0, :01 0, :45 0, :07 0, :07 0, :02 0, :45 0, :29 0, :44 0, :15 0, :44 0, :27 0, :26 0, :52 0, : : :53 0, : :39 0, :29 0, :18 0, :07 0,18 v w,95 = 0,49 v w,95 = 0,33 v w,95 = 0,29 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. 0,50 0,40 z-suunnassa 0,50 0,40 x-suunnassa 0,50 0,40 y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

17 Tärinä Liite 1 Raportti PR3322-TÄR01 Lahden kaupunki - Hennalan alue Sivu 5 (6) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,1 1,10 0,45 0, ,0 1,01 0,43 0, ,0 0,91 0,48 0, ,0 0,94 0,57 0, ,9 0,88 0, ,9 0,87 0,36 0, ,9 0,87 0,44 0, ,8 0,80 0,53 0, ,7 0,63 0,45 0, ,7 0,65 0,36 0, ,6 0,60 0,36 0, ,6 0,57 0, ,5 0,53 0,42 0, ,5 0,48 0,39 0, ,4 0,44 0,26 MP5 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :07 0, :27 0, :57 0, :27 0, :39 0, : :57 0, :08 0, :07 0, :59 0, :32 0, :08 0, :29 0, :01 0, :01 0, :08 0, :57 0, :27 0, :01 0, :44 0, :29 0, :39 0, :07 0, :39 0, :32 0, :54 0, :25 0, :40 0, :59 0, :40 0, :54 0, :39 0, :44 0, :39 0, :29 0, :42 0, :25 0, :40 0, :59 0, :44 0, :29 0, :01 0, :42 0, :25 0, :32 0,09 v w,95 = 0,45 v w,95 = 0,23 v w,95 = 0,22 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. 0,50 0,40 z-suunnassa 0,50 0,40 x-suunnassa 0,50 0,40 y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

18 Tärinä Liite 1 Raportti PR3322-TÄR01 Lahden kaupunki - Hennalan alue Sivu 6 (6) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,0 0,96 0,67 0, ,8 0,77 0,44 0, ,7 0,65 0,61 0, ,6 0,60 0,49 0, ,6 0,62 0,37 0, ,6 0,56 0,39 0, ,5 0,44 0,49 0, ,5 0,53 0,41 0, ,5 0,53 0,31 0, ,5 0,45 0,37 0, ,5 0,47 0,41 0, ,5 0,35 0,37 0, ,5 0,44 0,35 0, ,4 0,40 0, ,4 0,38 0,36 0,21 MP6 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :39 0, :57 0, :57 0, : :39 0, :39 0, : :32 0, :09 0, :27 0, :29 0, :02 0, :59 0, :09 0, : :06 0, :27 0, : :02 0, :54 0, : :25 0, :40 0, :06 0, :32 0, :02 0, :54 0, :40 0, :39 0, :29 0, :54 0, :52 0, :39 0, :53 0, :55 0, :44 0, :39 0, :06 0, :25 0, :09 0, :59 0, :32 0, :44 0, :42 0, :42 0,07 v w,95 = 0,34 v w,95 = 0,23 v w,95 = 0,17 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

19 Tärinä Liite 2 Raportti PR3322-TÄR01 Lahden kaupunki - Hennalan alue Sivu 1 (6) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Arvioidut runkomelutasot MP1 Suurimmista tärinätapahtumista VTT:n ohjeen mukaiset runkomelun arviointitulokset: Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax z [db] y [db] x [db] : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :59 39 L pa = 45 L pa = 44 L pa = 43 Laskennassa käytetyt VTT:n ohjeen mukaiset lisätekijät: Rakennuksen tyyppi käytetty Perustus kalliolle 0 db Puutalo 1-2 krs -5 db Betonitalo 1-2 krs -7 db Kerrostalo -10 db x Tarkasteltava asuinkerros kerros: Kerrokset db/kerros 1 x Ylemmät kerrokset -1 db/kerros - Rakenneosien resonanssi Lattia, seinät, katto 6 db x Muunto äänenpainetasoksi vakio -28 db x Varmuusvara vakio (maasta) 6 db x * Sovellettu VTT:n ohjeesta. Varmuusvarana käytetään + 6 db mitattaessa värähtelyä maasta Varmuusvarana käytetään + 3 db mitattaessa värähtelyä kantavasta rakenteesta Varmuusvarana käytetään + 0 db mitattaessa värähtelyä valmiin rakennuksen lattialta

20 Tärinä Liite 2 Raportti PR3322-TÄR01 Lahden kaupunki - Hennalan alue Sivu 2 (6) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Arvioidut runkomelutasot MP2 Suurimmista tärinätapahtumista VTT:n ohjeen mukaiset runkomelun arviointitulokset: Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax z [db] y [db] x [db] : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :45 15 L pa = 29 L pa = 26 L pa = 25 Laskennassa käytetyt VTT:n ohjeen mukaiset lisätekijät: Rakennuksen tyyppi käytetty Perustus kalliolle 0 db Puutalo 1-2 krs -5 db Betonitalo 1-2 krs -7 db Kerrostalo -10 db x Tarkasteltava asuinkerros kerros: Kerrokset db/kerros 1 x Ylemmät kerrokset -1 db/kerros - Rakenneosien resonanssi Lattia, seinät, katto 6 db x Muunto äänenpainetasoksi vakio -28 db x Varmuusvara vakio (maasta) 6 db x * Sovellettu VTT:n ohjeesta. Varmuusvarana käytetään + 6 db mitattaessa värähtelyä maasta Varmuusvarana käytetään + 3 db mitattaessa värähtelyä kantavasta rakenteesta Varmuusvarana käytetään + 0 db mitattaessa värähtelyä valmiin rakennuksen lattialta

21 Tärinä Liite 2 Raportti PR3322-TÄR01 Lahden kaupunki - Hennalan alue Sivu 3 (6) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Arvioidut runkomelutasot MP3 Suurimmista tärinätapahtumista VTT:n ohjeen mukaiset runkomelun arviointitulokset: Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax z [db] y [db] x [db] : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :55 12 L pa = 18 L pa = 16 L pa = 17 Laskennassa käytetyt VTT:n ohjeen mukaiset lisätekijät: Rakennuksen tyyppi käytetty Perustus kalliolle 0 db Puutalo 1-2 krs -5 db Betonitalo 1-2 krs -7 db Kerrostalo -10 db x Tarkasteltava asuinkerros kerros: Kerrokset db/kerros 1 x Ylemmät kerrokset -1 db/kerros - Rakenneosien resonanssi Lattia, seinät, katto 6 db x Muunto äänenpainetasoksi vakio -28 db x Varmuusvara vakio (maasta) 6 db x * Sovellettu VTT:n ohjeesta. Varmuusvarana käytetään + 6 db mitattaessa värähtelyä maasta Varmuusvarana käytetään + 3 db mitattaessa värähtelyä kantavasta rakenteesta Varmuusvarana käytetään + 0 db mitattaessa värähtelyä valmiin rakennuksen lattialta

22 Tärinä Liite 2 Raportti PR3322-TÄR01 Lahden kaupunki - Hennalan alue Sivu 4 (6) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Arvioidut runkomelutasot MP4 Suurimmista tärinätapahtumista VTT:n ohjeen mukaiset runkomelun arviointitulokset: Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax z [db] y [db] x [db] : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :52 41 L pa = 33 L pa = 46 L pa = 45 Laskennassa käytetyt VTT:n ohjeen mukaiset lisätekijät: Rakennuksen tyyppi käytetty Perustus kalliolle 0 db Puutalo 1-2 krs -5 db Betonitalo 1-2 krs -7 db Kerrostalo -10 db x Tarkasteltava asuinkerros kerros: Kerrokset db/kerros 1 x Ylemmät kerrokset -1 db/kerros - Rakenneosien resonanssi Lattia, seinät, katto 6 db x Muunto äänenpainetasoksi vakio -28 db x Varmuusvara vakio (maasta) 6 db x * Sovellettu VTT:n ohjeesta. Varmuusvarana käytetään + 6 db mitattaessa värähtelyä maasta Varmuusvarana käytetään + 3 db mitattaessa värähtelyä kantavasta rakenteesta Varmuusvarana käytetään + 0 db mitattaessa värähtelyä valmiin rakennuksen lattialta

23 Tärinä Liite 2 Raportti PR3322-TÄR01 Lahden kaupunki - Hennalan alue Sivu 5 (6) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Arvioidut runkomelutasot MP5 Suurimmista tärinätapahtumista VTT:n ohjeen mukaiset runkomelun arviointitulokset: Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax z [db] y [db] x [db] : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :40 23 L pa = 27 L pa = 34 L pa = 35 Laskennassa käytetyt VTT:n ohjeen mukaiset lisätekijät: Rakennuksen tyyppi käytetty Perustus kalliolle 0 db Puutalo 1-2 krs -5 db Betonitalo 1-2 krs -7 db Kerrostalo -10 db x Tarkasteltava asuinkerros kerros: Kerrokset db/kerros 1 x Ylemmät kerrokset -1 db/kerros - Rakenneosien resonanssi Lattia, seinät, katto 6 db x Muunto äänenpainetasoksi vakio -28 db x Varmuusvara vakio (maasta) 6 db x * Sovellettu VTT:n ohjeesta. Varmuusvarana käytetään + 6 db mitattaessa värähtelyä maasta Varmuusvarana käytetään + 3 db mitattaessa värähtelyä kantavasta rakenteesta Varmuusvarana käytetään + 0 db mitattaessa värähtelyä valmiin rakennuksen lattialta

24 Tärinä Liite 2 Raportti PR3322-TÄR01 Lahden kaupunki - Hennalan alue Sivu 6 (6) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Arvioidut runkomelutasot MP6 Suurimmista tärinätapahtumista VTT:n ohjeen mukaiset runkomelun arviointitulokset: Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax z [db] y [db] x [db] : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :27 14 L pa = 23 L pa = 27 L pa = 28 Laskennassa käytetyt VTT:n ohjeen mukaiset lisätekijät: Rakennuksen tyyppi käytetty Perustus kalliolle 0 db Puutalo 1-2 krs -5 db Betonitalo 1-2 krs -7 db Kerrostalo -10 db x Tarkasteltava asuinkerros kerros: Kerrokset db/kerros 1 x Ylemmät kerrokset -1 db/kerros - Rakenneosien resonanssi Lattia, seinät, katto 6 db x Muunto äänenpainetasoksi vakio -28 db x Varmuusvara vakio (maasta) 6 db x * Sovellettu VTT:n ohjeesta. Varmuusvarana käytetään + 6 db mitattaessa värähtelyä maasta Varmuusvarana käytetään + 3 db mitattaessa värähtelyä kantavasta rakenteesta Varmuusvarana käytetään + 0 db mitattaessa värähtelyä valmiin rakennuksen lattialta