RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS

Transkriptio

1 Liikennetärinä Raportti PR3370 TÄR01 Sivu 1 (13) Rakennusosakeyhtiö Hartela Olli Teerijoki Vesijärvenkatu 31c Lahti Turku RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Tornator, Hennala, Lahti Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A HELSINKI puh TURKU Rautakatu 5 A TURKU puh promet@promethor.fi

2 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Tornator, Hennala, Lahti Sisällysluettelo Tiivistelmä Yleistä Mittaus ja arviointimenetelmät Mittauslaitteet Tärinän suositusarvot Tärinän suositusarvot rakennusten vaurioriskin kannalta Tärinän suositusarvot asumisviihtyvyyden kannalta Runkomelun suositusarvot Selvitysalue ja mittauspisteet Mittaustulokset Värähtelyn heilahdusnopeuden resultantti v res Tärinän tunnusluku v w, Rakennukseen siirtyvän tärinän arviointi Yleinen voimistuminen Rungon resonanssitarkastelu Lattian resonanssitarkastelu Värähtelyn taajuussisältö Arvio runkomelutasosta L prm Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset Tärinän aiheuttama vaurioitumisriski Olemassa oleva rakennus Suunnitellut rakennukset Tärinän aiheuttama viihtyvyyshaitta Olemassa oleva rakennus Suunnitellut rakennukset Runkomelu Olemassa oleva rakennus Suunnitellut rakennukset Muita huomioita Johtopäätökset Kirjallisuutta Lisätietoja Liite 1. Liite 2. Tärinän tulossivut. Runkomelun tulossivut. 2

3 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Tornator, Hennala, Lahti TIIVISTELMÄ Promethor Oy mittasi raideliikenteen aiheuttamaa tärinää Tornatorissa Lahden Hennalan alueella. Tärinää mitattiin tutkimusalueella kolmessa pisteestä maasta ja kolmessa pisteessä olemassa olevan rakennuksen sokkelista. Mittauksilla selvitettiin olemassa olevan rakennuksen soveltuvuutta uusiokäyttöön ja alueen soveltuvuutta uudisrakentamiseen. Mittaustulosten perusteella: Tutkitulle alueelle voidaan sijoittaa asuinrakennuksia, mutta tärinän vaimentamiseen tulee varautua. Vaimennus voidaan tarvittaessa tehdä joko a) talokohtaisilla tärinävaimentimilla (uudisrakennukset) tai b) maahan rakennuksen ja radan väliin asennettavalla teräsponttiseinällä tai syvästabiloinnilla. Tärinä ei aiheuta vaurioriskiä olemassa olevalle tai suunnitelluille asuinrakennuksille nyt tutkitulla etäisyydellä junaradasta. Jos olemassa oleva lankarullatehdasrakennus korjataan asuinkäyttöön, tulee uusien välipohjien ominaisuudet (tyyppi ja jännevälit) mitoittaa pystysuuntaisen tärinän resonanssi ilmiön hallitsemiseksi. Huomioimalla se, että rakennuksen kantavat pystysuuntaiset rakenteet pysyvät hyvin todennäköisesti pääosin tai kokonaan paikoillaan, voi välipohjien mitoittaminen olla uudisrakennusta hankalampaa. Kaikkien uusien asuinrakennusten suositeltavana korkeutena on vähintään viisi kerrosta rungon vaakasuuntaisen värähtelyn perusteella. Uusien asuinrakennusten välipohjien jännevälien pituudet tulee mitoittaa pystysuuntaisen tärinän resonanssi ilmiön hallitsemiseksi. Esimerkiksi 370 mm ontelolaatalla ilman merkittävää pintavalua jännevälin ei tule olla 9,3 15,0 m. Suosittelemme aloittamaan uusien rakennusten rakentamisen radasta kauimmaisista rakennuksista ja suorittamaan niissä tärinämittauksia. Mittaustulosten perusteella pystytään tarkentamaan vaimennustarve rataa lähempänä olevien rakennuksien kannalta. Nykyisen rakennuksen sokkelista mitatuista tärinöistä arvioidut runkomelutasot täyttävät asuinrakennuksille annetun suositusarvon 35 db(a) ja siksi on epätodennäköistä, että runkomelu aiheuttaisi ongelmia olemassa olevassa tai alueelle suunnitelluissa rakennuksissa nyt tutkitulla etäisyydellä radasta. 3

4 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Tornator, Hennala, Lahti 1 YLEISTÄ Promethor Oy mittasi raideliikenteen aiheuttamaa tärinää Tornatorin alueella Lahden Hennalassa. Selvitys tehtiin olemassa olevan rakennuksen uusiokäytön ja tutkittavan alueen uudisrakentamisen mahdollisuuksien ja reunaehtojen määrittämiseksi. Mittausta suoritettiin alueella maasta ja olemassa olevasta tyhjästä lankarullatehdasrakennuksesta yhteensä kuudessa (6) pisteessä. Mittaustulosten perusteella arvioidaan: raideliikennetärinän aiheuttamaa rakenteiden vaurioriskiä raideliikennetärinän vaikutusta asumisviihtyvyyteen raideliikenteen aiheuttaman runkomelun voimakkuutta. Selvityksen laadintaan ovat osallistuneet Toni Niiniviita, Olli Laivoranta ja Jani Kankare. 2 MITTAUS JA ARVIOINTIMENETELMÄT Tärinämittaukset suoritettiin VTT:n tiedotteen Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta mukaisesti. Mittaus suoritettiin miehittämättömänä eli mittauslaitteisto toimi itsenäisesti. Herätekynnyksen ylityttyä mittaussignaali tallentui laitteen muistiin, josta se analysoitiin myöhemmin. Signaalien pääteltiin olevan raideliikenteen aiheuttamia signaalin muodon ja keston ja muissa mittauspisteissä samanaikaisesti havaittujen tapahtumien perusteella. Mittaustulosten analysointi ja tulkinta ihmisen kokeman tärinähaitan kannalta tehtiin VTT:n ohjeiden Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa ja Ohjeita liikennetärinän arviointiin mukaan. Mittaustulosten tulkinta rakenteiden vaurioitumisriskin kannalta tehtiin VTT:n ohjeen Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin Vaurioalttiuden kartoittaminen ja mittaaminen mukaan. Kyseisiä ohjeita voidaan käyttää tie ja raideliikennetärinän arvioinnissa. Rakenteiden vaurioriskiä arvioitiin värähtelyn taajuuspainottamattoman heilahdusnopeuden resultantin maksimiarvon v res avulla. Se määritettiin nopeussignaaleista, jotka saatiin integroimalla mitatut kiihtyvyyssignaalit. Ihmisen kokeman häiriön kuvaamiseksi tärinäsignaaleista laskettiin tunnusluku v w,95 VTT:n suositusten mukaan 1. Mitatut tärinäsignaalit taajuuspainotettiin standardin ISO mukaisella kokokehontärinän painotusfunktiolla, minkä jälkeen niistä laskettiin liukuvan tehollisarvon maksimit v w,max. Näistä valittiin 15 suurinta, joiden perusteella laskettiin tunnusluku v w,95. Värähtelyjen tunnusluvulla v w,95 tarkoitetaan arvoa, jota pienempänä viikon aikana 15 suurimman tärinätapahtuman painotettu tehollisarvo pysyy 95 prosentin tilastollisella todennäköisyydellä. Suomessa ei ole standardoitua menetelmää runkomelun arviointiin maasta tai rakennuksesta mitatusta tärinäsignaalista. Tässä raportissa raideliikenteen aiheuttamaa runkomelua arvioidaan VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi mukaisesti. Arvio määritetään slow aikavakiolla määritetyistä A painotetuista maasta tai rakennuksesta mitatuista tärinän nopeussignaaleista käyttämällä referenssinopeutena 1 nm/s ja muuntamalla saatu tulos runkomelutasoksi VTT:n ohjeen mukaisilla lisätekijöillä. 1 VTT:n suosituksesta poiketen tunnuslukujen laskennassa 15 suurinta signaalia valitaan kustakin akselisuunnasta erikseen. VTT:n suosituksessa suurimmat signaalit valitaan pystysuuntaisten signaalien mukaan kaikille akselisuunnille. Kun käytetyt signaalit valitaan kustakin akselisuunnasta erikseen, laskettu tunnusluku on aina yhtä suuri tai suurempi kuin pystyakselin mukaan valituista signaaleista laskettu. Pystysuunnan mukaan määritetyistä signaaleista lasketut vaakasuuntaiset tunnusluvut saattavat olla todellista pienempiä, erityisesti kun vaakasuuntainen tärinä on merkittävää. 4

5 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Tornator, Hennala, Lahti Maasta rakennukseen siirtyvää tärinää arvioidaan VTT:n tiedotteen 2045, Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, 2008, ja VTT:n tiedotteen 2569, Ohjeita liikennetärinän arviointiin, 2011, mukaisesti. 3 MITTAUSLAITTEET Mittauksissa käytetyt laitteet olivat: datatallentimet Rion DA 20 kiihtyvyysanturit Metra KS 48B/C. 4 TÄRINÄN SUOSITUSARVOT 4.1 Tärinän suositusarvot rakennusten vaurioriskin kannalta Suomessa rakennusten rakenteiden vaurioriskille ei ole toistaiseksi annettu virallisia raja arvoja. VTT:n tiedotteen Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin, 2002 mukaan rakennusten vaurioriskiä voidaan arvioida värähtelyn heilahdusnopeuden resultantin suurimman arvon v res ja hallitsevan taajuuden avulla. Tiedotteessa on annettu taulukon 1 mukaiset suositusarvot rakennusten vaurioitumisalttiuden arvioimiseksi. Taulukko 1. VTT:n tiedotteessa Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin, 2002 annetut suositusarvot tärinän aiheuttamalle rakennusten vaurioriskille. Tärinäalttiusluokka I. Normaalikuntoiset hyvin jäykistetyt rakennukset. Teräs ja betoniset teollisuusrakennukset, muut teräsrakenteet, sillat ja muut niihin rinnastettavat rakenteet II. Perinteisesti rakennetut betoni tiili tai puurakenteiset asuin ja liikerakennukset tai muut niihin rinnastettavat rakennukset ja rakenteet. Luokan I rakennukset, joissa on muurattuja kellariseiniä tai tiiliverhoilu. III. Erityisen herkät rakennukset tai rakenteet ja kulttuurihistoriallisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävät rakennukset. Hallitseva taajuus [Hz] < > 30 < > 30 < > 30 Resultantin maksimi v res [mm/s] Tärinän suositusarvot asumisviihtyvyyden kannalta Ympäristönsuojelulaissa (nro 86/2000) ja Suomen rakentamismääräyskokoelmassa (osa B3, 2004) velvoitetaan ottamaan liikennetärinän vaikutukset huomioon muun muassa kaavoituksessa. Suomessa ei kuitenkaan ole virallisia raja arvoja liikenteen aiheuttamalle kokokehon tärinälle, joka kohdistuu ihmisiin rakennuksissa. VTT on antanut suosituksen normaalien asuinrakennusten värähtelyluokituksesta tunnuslukuun v w,95 perustuen tiedotteessaan 2278 Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta. Tämä ohjeellinen värähtelyluokitus on esitetty taulukossa 2. 5

6 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Tornator, Hennala, Lahti Taulukko 2. VTT:n tiedotteessa 2278 Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta annettu suositus normaalien asuinrakennusten värähtelyluokituksesta. Värätelyluokka A B C D Olosuhteet Hyvät asuinolosuhteet Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyä. Suhteellisen hyvät olosuhteet Ihmiset voivat havaita värähtelyt, mutta ne eivät ole häiritseviä. Suositus uusien asuinrakennusten ja väylien suunnittelussa Keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöstä. Olosuhteet, joilla pyritään vanhoilla asuinalueilla Keskimäärin 25 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöstä. Värähtelyn tunnusluku v w,95 [mm/s] 0, Runkomelun suositusarvot Suomessa ei ole virallisia raja arvoja runkomelun enimmäistasolle. VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, 2009, on esitetty suositus runkomelutasojen raja arvoiksi. Suositusarvot on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, 2009 esitetty suositus runkomelutasojen raja arvoiksi. Rakennustyyppi Runkomelutaso L prm [db] Radio, tv ja äänitysstudiot, konserttisalit Asuinhuoneistot 30/35 * Hoito ja sosiaalihuollon laitokset, majoitustilat potilashuoneet, majoitustilat 30/35 * päiväkodit, lasten ja henkilökunnan oleskeluun tarkoitetut huoneet Kokoontumis ja opetustilat luokkahuoneet, luentosalit, kirkot ja muut huonetilat, joissa edellytetään yleisön saavan hyvin puheesta selvää ilman äänentoistolaitteiden käyttöä 35 muut kokoontumistilat, kuten teatterit ja kirjastot Toimistot, kaupat, näyttelytilat, museot 40/45 * * Avoradat. Mikäli kaavamääräyksenä on annettu ohje julkisivun ilmaääneneristävyydestä, on suositeltavaa käyttää runkomelutason tiukempaa raja arvoa. 6

7 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Tornator, Hennala, Lahti 5 SELVITYSALUE JA MITTAUSPISTEET Selvitysalue sijaitsee Lahden Hennalassa. Selvitysalue rajautuu rautatien, Wolter Ramsayn kadun ja Rykmentinkadun väliselle alueelle. Tärinää mitattiin alueella maaperästä kolmesta (3) pisteestä ja olemassa olevan tyhjän tehdasrakennuksen sokkelista kolmesta (3) pisteestä. Mittauspisteiden sijainnit on esitetty kuvassa 1 maankäyttöluonnokseen merkittynä (Arkkitehtitoimisto Ilkka Ridanpää Oy, ). Kuva 1. Mittauspisteiden sijainnit esitettynä maankäyttöluonnokseen merkittyinä. 7

8 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Tornator, Hennala, Lahti 6 MITTAUSTULOKSET Tässä raportissa tärinän mittaussuunnista pystyakselia nimitetään z suunnaksi, vaakasuuntaista rautatietä vastaan kohtisuoraa akselia y suunnaksi ja vaakasuuntaista rautatien suuntaista akselia x suunnaksi. 6.1 Värähtelyn heilahdusnopeuden resultantti v res Rakennusten vaurioitumisriskiä arvioidaan painottamattoman värähtelynopeuden resultantin suurimman arvon avulla. Taulukossa 4 on esitetty suurimmat mitatut resultanttien arvot. Koska tärinän hallitseva taajuus on paikoitellen alle 10 Hz, voidaan suositeltavana enimmäisarvona valmiissa rakennuksessa pitää VTT:n ohjeiden mukaan 4 mm/s. Liitteessä 1 on esitetty mitatuista resultanteista 15 suurinta kussakin mittauspisteessä. Taulukko 4. Suurimmat mitatut heilahdusnopeuden resultantin arvot v res. Mittauspiste Paikka Resultantti [mm/s] MP1 sokkeli 0,8 MP2 maa 0,9 MP3 sokkeli 0,6 MP4 maa 0,8 MP5 sokkeli 0,8 MP6 maa 1,8 6.2 Tärinän tunnusluku v w,95 Ihmisten kokemaa tärinähaittaa arvioidaan tärinän tunnusluvun v w,95 avulla. VTT:n suosituksen mukaan uusissa normaaleissa asuinrakennuksissa tärinän tunnusluku v w,95 ei saisi ylittää arvoa mm/s (luokka C). Selvitysalueelta mitatut tunnusluvun arvot on esitetty taulukossa 5. Laskuissa käytetyt v w,max arvot on esitetty liitteessä 1. Maasta tai sokkelista mitattuja tunnuslukuja ei voi suoraan verrata suunniteltujen uudisrakennusten tiloissa havaittavaan (sallittavaan) arvoon. Uudisrakennuksissa havaittava tärinä on määritetty mittaustulosten perusteella luvussa 6.3. Taulukko 5. Mitatut tärinän tunnusluvut v w,95. Mittauspiste Paikka v w,95 [mm/s] z y x MP1 sokkeli 0,34 0,16 0,09 MP2 maa 0,28 0,24 0,27 MP3 sokkeli 0,25 0,12 0,11 MP4 maa 0,18 MP5 sokkeli 0,32 0,11 0,17 MP6 maa 0,29 0,45 0,62 8

9 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Tornator, Hennala, Lahti 6.3 Rakennukseen siirtyvän tärinän arviointi Maasta rakennukseen siirtyvää tärinää (valmiissa uudessa rakennuksessa havaittavaa tärinää) arvioidaan VTT:n tiedotteen 2425 Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, 2008 mukaisesti. Arviointimenetelmässä arvioidaan maasta perustukseen ja edelleen perustuksesta runkoon ja lattiaan siirtyvän värähtelyn vaimentumista / vahvistumista käyttämällä yleisen voimistumisen ja resonanssitarkastelun kertoimia. Yleinen voimistuminen kuvaa nimensä mukaisesti värähtelyn mahdollista yleistä voimistumista rakennuksen rungossa tai lattiassa. Resonanssitarkastelu kuvaa rakennuksen rungon tai lattian ominaistaajuuden syttymistä, jolloin värähtely voimistuu moninkertaiseksi. Rungon tai lattian voimakasta resonanssia voi esiintyä silloin, kun maaperän tärinän hallitseva taajuuskomponentti osuu lattian tai rungon ominaistaajuudelle. Resonanssitarkastelussa mahdollisesti ilmeneviä riskejä voidaan välttää rakennusten värähtelyteknisellä suunnittelulla mm. välttämällä tiettyjä jännevälejä ja talon korkeuksia Yleinen voimistuminen Yleinen voimistuminen määritetään perustuksen värähtelyn vaaka (runko) ja pystykomponentin (lattia) perusteella käyttämällä voimistumiskerrointa k 1 = 1,5. Arviointitulokset on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. VTT:n menetelmillä tärinäsignaaleista arvioitu värähtelyn yleinen voimistuminen rakennuksen rungossa ja lattiassa (suositusarvo normaaleille asuinrakennuksille mm/s). Rungon värähtelyn yleinen Lattian värähtelyn yleinen Mittauspiste Paikka voimistuminen v w1,runko [mm/s] voimistuminen v w1,lattia [mm/s] MP1 sokkeli 0,23 MP2 maa 0,29 0,42 MP3 sokkeli 0,18 0,37 MP4 maa 0,28 0,44 MP5 sokkeli 0,26 0,47 MP6 maa 0,19 0, Rungon resonanssitarkastelu Rungon resonanssitarkastelu tehdään perustuksen värähtelyn vaakakomponentin perusteella käyttäen resonanssikerrointa k 2 = 4. Rungon resonanssitarkastelun perusteella värähtelyn tunnusluku ylittää vähäisesti suositusarvon mm/s, luokka C, mittauspisteiden 4 ja 5 kohdalla, jos rakennukset ovat alle 5 kerroksisia. Jos rakennukset ovat vähintään 5 kerroksisia, ei rungon resonanssi aiheuta tärinän voimistumista suositusarvoa suuremmaksi Lattian resonanssitarkastelu Lattian resonanssitarkastelu tehdään perustuksen värähtelyn pystykomponentin perusteella käyttäen resonanssikerrointa k 2 = 6. Lattian resonanssitarkastelu asettaa rajoituksia välipohjien ominaisuuksille kaikkien mittauspisteiden kohdalla. Resonanssitarkastelun perusteella välipohjien ominaistaajuuden ei tule osua terssikaistojen 5 8 Hz taajuusalueelle mittauspisteiden 1, 2, 4 ja 6 kohdalla, eikä terssikaistojen 4 6,3 Hz taajuusalueelle mittauspisteen 3 kohdalla tai terssikaistojen 4 8 Hz taajuusalueelle mittauspisteen 5 kohdalla. 9

10 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Tornator, Hennala, Lahti 6.4 Värähtelyn taajuussisältö Mitatut tärinän taajuusjakaumat on esitetty liitteessä 1 terssikaistoittain VTT:n suosituksen mukaisesti. 6.5 Arvio runkomelutasosta L prm Mitatuista tärinäsignaaleista voidaan arvioida tulevassa rakennuksessa havaittavaa A painotettua runkomelutasoa L prm VTT:n tiedotteen 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi mukaisesti. Mitatuista tärinäsignaaleista arvioidut runkomelutasot L prm on esitetty taulukossa 7. Taulukko 7. VTT:n menetelmällä mittatuista signaaleista arvioidut runkomelutasot L prm. Mittauspiste Paikka L prm [db(a)] z y x MP1 sokkeli MP2 maa MP3 sokkeli MP4 maa MP5 sokkeli MP6 maa Lainaus VTT:n tiedotteesta 2468, Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arvioiminen, I Esiselvitys. Julkaisussa esitetyt kriteerit, raja arvot ja arviointiohjeet perustuvat pääasiassa kirjallisuuskatsaukseen ja niiden soveltuvuus tulisi varmistaa mittauksin, jotta Suomen liikennettä, väylää, maaperää ja rakentamistapaa koskevat erityispiirteet tulevat otetuksi oikein huomioon. Koska värähtelyn syntymiseen ja leviämiseen vaikuttaa monia epävarmuustekijöitä, esitettyä arviointia voidaan pitää toistaiseksi vain suuntaa antavana. 7 TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET Seuraavassa on tarkasteltu mittaus ja arviointituloksia asuinrakentamisen kannalta. 7.1 Tärinän aiheuttama vaurioitumisriski Koska mitattujen tärinäsignaalien taajuussisällön hallitsevat komponentit ovat alle 10 Hz, arvioidaan rakennusten vaurioriskiä vertaamalla tärinän resultantin maksimiarvoja pienimpään suositusarvoon 4 mm/s (vertaa luku 4.1). Sokkelista mitattujen resultanttien arvot 0,6 0,8 mm/s ovat selvästi suositusarvoa 4 mm/s pienempiä Olemassa oleva rakennus Mittaustulosten perusteella tärinä ei aiheuta vaurioriskiä tutkitulle rakennukselle Suunnitellut rakennukset Mittaustulosten perusteella tärinä ei aiheuta vaurioriskiä tutkitulle alueelle suunnitelluille rakennuksille. 10

11 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Tornator, Hennala, Lahti 7.2 Tärinän aiheuttama viihtyvyyshaitta Olemassa oleva rakennus Suorittamiemme aikaisempien mittausten (PR TÄR1011, ) mukaan pystysuuntainen tärinä siirtyy maaperästä lähes samansuuruisena tutkitun rakennuksen lattiaan ja (PR TÄR1044, ) rakennuksen lattioilta mitatut tunnusluvun arvot ovat luokkaa mm/s. Nyt sokkelimittauspisteiden tulokset voimakkaimmassa eli pystysuunnassa olivat suositusarvon mm/s paikkeilla. Rakennuksen uusiokäyttö vaatisi nykyisten välipohjien purkamisen kokonaisuudessaan ja uusien välipohjien rakentamisen. Uusien välipohjien jännevälit voidaan mahdollisesti suunnitella siten, että niiden ominaistaajuudet eivät osu maassa etenevän värähtelyn taajuusalueelle. Nykyisen rakennuksen kerrosmäärän muuttaminen ei ole mahdollista, mutta nykyisten ja aikaisempien mittaustulosten perusteella on todennäköistä, että rakennuksessa havaittava tärinä on uusille rakennuksille annetun luokan C suositusarvon mm/s suuruusluokkaa. Tarvittaessa rakennuksessa havaittavaa tärinää voidaan vaimentaa asentamalla teräsponttiseinä tai syvästabilointiseinämä radan varteen Suunnitellut rakennukset Olemassa olevassa entisessä tehdasrakennuksessa aikaisemmin ja nyt suoritettujen mittausten mukaan pystysuuntainen tärinä siirtyy alueella maaperästä rakennukseen lähes samansuuruisena. Maaperän vaakasuuntainen värähtely vaimenee siirtyessään jonkin verran (korkeimmat taajuudet vaimenevat pois). Yleisen voimistumisen perusteella on kuitenkin mahdollista, että uusissa rakennuksissa havaittava tärinä voi hieman ylittää uusille asuinrakennuksille annetun luokan C suositusarvon mm/s. Tärinäriskin vuoksi tulee varautua siihen, että tärinää täytyy vaimentaa. Tärinävaimennus voi olla a) yksilöllisesti kuhunkin taloon määritetyt vaimentimet tai b) maahan radan ja suojattavien rakennusten väliin asennettava tärinäeste. Rungon resonanssitarkastelun perusteella värähtelyn tunnusluku ylittäisi vähäisesti suositusarvon mm/s mittauspisteiden 4 ja 5 kohdalla, jos rakennuksissa on alle viisi kerrosta. Näiden mittauspisteiden kohdalla rakennusten tulisi olla vähintään viisikerroksisia, jotta uusien rakennusten rungon ominaistaajuus ei osuisi maaperässä etenevän värähtelyn taajuusalueelle. Suosittelemme arvioimaan, voisivatko kaikki rakennukset olla vähintään 5 kerroksisia. Lattian resonanssitarkastelun perusteella asuinrakennusten välipohjien jännevälin ei tule olla 370 mm ontelolaatalla 9,3 15,0 m (ontelolaatta 370 mm mm oikaisupintavalu). Toisin sanoen yhdeksän metrin tai sitä lyhyemmällä jännevälillä välipohjan ominaistaajuus ei voimista maasta rakennukseen siirtyvää tärinää suositusarvoa suuremmaksi. Jos rakennuksiin tulee massiivivälipohjat, tulee tarkastelu tehdä tilakohtaisesti (koska sekä laatan pituus että leveys vaikuttavat ominaistaajuuteen). Huomioimalla yleisen voimistumisen (ns. varmuustarkastelu) ja resonanssitarkastelun (vaikutusten minimointi) tulokset yhdessä, voidaan todeta, että tärinä uusissa asuinrakennuksissa voi hieman ylittää suositusarvon mm/s. Ylityksen suuruuden ei pitäisi olla kovin merkittävä, mutta vaimennustarpeen realisoitumiseen pitää varautua. Tästä johtuen suosittelemme, että alueen rakentaminen aloitettaisiin kauimpana radasta olevista rakennuksista. Valmiista rakennuksista mitattavista tärinäarvoista arvioitaisiin vaimennuksen tarve seuraavien talojen kannalta. 11

12 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Tornator, Hennala, Lahti 7.3 Runkomelu Mitatuista tärinäsignaaleista VTT:n ohjeiden mukaan lasketut arviot runkomelutasosta ylittävät suositusarvon 35 db(a) maamittauspisteissä 2, 4 ja 6. Kokemuksemme mukaan arviointimenetelmään liittyy useita epävarmuustekijöitä ja menetelmä useasti yliarvioi valmiissa asunnoissa havaittavaa runkomelutasoa. Sokkelimittauspisteiden tuloksista arvioidut runkomelutasot täyttävät suositusarvon 35 db(a) Olemassa oleva rakennus Koska sokkelimittauspisteiden tuloksista arvioidut runkomelutasot täyttävät suositusarvon 35 db(a) voidaan pitää epätodennäköisenä, että runkomelun taso ylittäisi suositusarvon olemassa olevan rakennuksen valmiissa (rakennettavassa) huoneessa Suunnitellut rakennukset Koska olemassa olevan rakennuksen sokkelista mitatuista tuloksista arvioidut runkomelun tasot täyttävät suositusarvon 35 db(a), on epätodennäköistä, että runkomelun taso ylittäisi suositusarvon suunnitelluissa asuinrakennuksissa. 7.4 Muita huomioita Mittaustulokset edustavat mittauskohteen tärinää vain niissä olosuhteissa, joissa mittaukset suoritettiin. Muun muassa liikenneväylän kunnon, kaluston tai ajonopeuksien poiketessa oleellisesti mittausajankohdasta on tärinäarvojen muuttuminen mahdollista. 7.5 Johtopäätökset Mittaustulosten perusteella: Tutkitulle alueelle voidaan sijoittaa asuinrakennuksia, mutta tärinän vaimentamiseen tulee varautua. Vaimennus voidaan tarvittaessa tehdä joko a) talokohtaisilla tärinävaimentimilla (uudisrakennukset) tai b) maahan rakennuksen ja radan väliin asennettavalla teräsponttiseinällä tai syvästabiloinnilla. Tärinä ei aiheuta vaurioriskiä olemassa olevalle tai suunnitelluille asuinrakennuksille nyt tutkitulla etäisyydellä junaradasta. Jos olemassa oleva lankarullatehdasrakennus korjataan asuinkäyttöön, tulee uusien välipohjien ominaisuudet (tyyppi ja jännevälit) mitoittaa pystysuuntaisen tärinän resonanssi ilmiön hallitsemiseksi. Huomioimalla se, että rakennuksen kantavat pystysuuntaiset rakenteet pysyvät hyvin todennäköisesti pääosin (tai kokonaan) paikoillaan, voi välipohjien mitoittaminen olla uudisrakennusta hankalampaa. Kaikkien uusien rakennusten suositeltavana korkeutena on vähintään viisi kerrosta rungon vaakasuuntaisen värähtelyn perusteella. Uusien rakennusten välipohjien jännevälien pituudet tulee mitoittaa pystysuuntaisen tärinän resonanssi ilmiön hallitsemiseksi. Esimerkiksi 370 mm ontelolaatalla ilman merkittävää pintavalua jännevälin ei tule olla 9,3 15,0 m. Suosittelemme aloittamaan uusien rakennusten rakentamisen radasta kauimmaisista rakennuksista ja suorittamaan niissä tärinämittauksia. Mittaustulosten perusteella pystytään tarkentamaan vaimennustarve rataa lähempänä olevien rakennuksien kannalta. Nykyisen rakennuksen sokkelista mitatuista tärinöistä arvioidut runkomelutasot täyttävät asuinrakennuksille annetun suositusarvon 35 db(a) ja siksi on epätodennäköistä, että runkomelu ai 12

13 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Tornator, Hennala, Lahti heuttaisi ongelmia olemassa olevassa tai alueelle suunnitelluissa rakennuksissa nyt tutkitulla etäisyydellä radasta. 8 KIRJALLISUUTTA 1. Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, I Esiselvitys, VTT:n tiedotteita 2468, A. Talja ja A. Saarinen, Valtion Tekninen Tutkimuskeskus, Espoo Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, VTT:n tiedotteita 2278, A. Talja, Otamedia Oy, Espoo Ohjeita liikennetärinän arviointiin, VTT:n tiedotteita 2569, A. Talja, Espoo Rautatieliikenteen vaikutus rakenteisiin, J. Törnqvist ja O. Nuutilainen, Luonnos, Otamedia Oy, Espoo Standardi NS8176.E, Vibration and Shock, Measurement Of Vibration In Buildings From Landbased Transport And Guidance To Evaluation Its Effect On Human Beings, Norjan standardisoimisvirasto, Norja Standardi ISO 2631, Mechanical Vibration and Shock Evaluation of Human Exposure To Wholebody Vibration, Osat 1 ja 2, International Organization of Standardization, Sveitsi LISÄTIETOJA Jani Kankare Promethor Oy puh sp. jani.kankare@promethor.fi 13

14 Tärinä Liite 1 Raportti PR3370-TÄR01 Rakennusosakeyhtiö Hartela - Tornator, Hennala, Lahti Sivu 1 (6) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus rakennuksen sokkelista Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,8 0,80 0,35 0, ,8 0,77 0,24 0, ,7 0,70 0,32 0, ,6 0,63 0,19 0, ,6 0,59 0,13 0, ,6 0,55 0,25 0, ,5 0,53 0,16 0, ,5 0,51 0,18 0, ,5 0,49 0, ,5 0,48 0,23 0, ,4 0,44 0,12 0, ,4 0,42 0, ,4 0,41 0,17 0, ,4 0,41 0,21 0, ,4 0,33 0,21 0,19 MP1 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :44 0, :26 0, : :27 0, :44 0, :49 0, :54 0, :27 0, :27 0, :49 0, : :44 0, :18 0, :54 0, :26 0, :24 0, :49 0, :03 0, :32 0, :05 0, :25 0, :12 0, :00 0, :26 0, :19 0, :00 0, :32 0, :26 0, :26 0, :31 0, :00 0, :25 0, :00 0, :25 0, :32 0, :19 0, :14 0, :03 0, :12 0, :00 0, :26 0, :00 0, :56 0, :49 0, :05 0,06 v w,95 = 0,34 v w,95 = 0,16 v w,95 = 0,09 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

15 Tärinä Liite 1 Raportti PR3370-TÄR01 Rakennusosakeyhtiö Hartela - Tornator, Hennala, Lahti Sivu 2 (6) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,9 0,44 0,66 0, ,9 0,79 0,69 0, ,8 0,70 0,52 0, ,8 0,17 0,59 0, ,8 0,35 0,54 0, ,7 0,18 0,54 0, ,7 0,19 0,44 0, ,7 0,11 0,65 0, ,7 0,29 0,68 0, ,7 0,41 0,46 0, ,6 0,61 0,38 0, ,6 0,15 0,43 0, ,6 0,34 0,52 0, ,6 0,29 0,44 0, ,6 0,29 0,37 MP2 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :44 0, :44 0, :50 0, :54 0, :32 0, :26 0, :26 0, :00 0, :32 0, : :00 0, :44 0, :32 0, : :24 0, :53 0, : : :45 0, :24 0, : :26 0, :22 0, :22 0, :46 0, :50 0, :56 0, :00 0, :27 0, :03 0, :12 0, :49 0, :26 0, :49 0, :25 0, :46 0, :00 0, :54 0, :00 0, :24 0, :49 0, :49 0, : :20 0, :45 0,18 v w,95 = 0,28 v w,95 = 0,24 v w,95 = 0,27 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

16 Tärinä Liite 1 Raportti PR3370-TÄR01 Rakennusosakeyhtiö Hartela - Tornator, Hennala, Lahti Sivu 3 (6) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus rakennuksen sokkelista Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,6 0,59 0,27 0, ,6 0,58 0,23 0, ,5 0,54 0,25 0, ,5 0,47 0, ,5 0,46 0,28 0, ,5 0,46 0,16 0, ,5 0,44 0,18 0, ,4 0,41 0, ,4 0,15 0, ,4 0,23 0, ,4 0,41 0,19 0, ,4 0,34 0,12 0, ,4 0,25 0,18 0, ,3 0,34 0,16 0, ,3 0,31 0,18 0,14 MP3 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :44 0, :27 0, :44 0, :32 0, :44 0, :12 0, : :59 0, : :27 0, : :32 0, :59 0, : :31 0, :49 0, :03 0, :18 0, :54 0, :26 0, :59 0, :26 0, :26 0, :54 0, :12 0, :45 0, :49 0, :03 0, :25 0, :26 0, :26 0, :49 0, :27 0, :18 0, :19 0, :13 0, :37 0, :49 0, :49 0, :07 0, :13 0, :37 0, :24 0, :24 0, :24 0,05 v w,95 = 0,25 v w,95 = 0,12 v w,95 = 0,11 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

17 Tärinä Liite 1 Raportti PR3370-TÄR01 Rakennusosakeyhtiö Hartela - Tornator, Hennala, Lahti Sivu 4 (6) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,8 0,79 0,44 0, ,8 0,72 0, ,6 0, ,6 0,54 0,46 0, ,6 0,55 0,32 0, ,5 0,51 0,33 0, ,5 0, ,5 0,47 0,26 0, ,5 0,45 0,35 0, ,5 0,14 0, ,5 0,47 0,33 0, ,5 0,41 0, ,4 0,36 0,32 0, ,4 0,41 0,33 0, ,4 0,38 0,27 0,21 MP4 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :32 0, :26 0, :44 0, :44 0, :49 0, : :27 0, :27 0, :26 0, :26 0, :44 0, :27 0, :55 0, :25 0, :24 0, :13 0, :32 0, :31 0, :00 0, :13 0, :49 0, :03 0, :55 0, :13 0, :26 0, :33 0, :00 0, :31 0, :26 0, :00 0, :45 0, :24 0, : :25 0, :45 0, : :18 0, :03 0, :31 0, :49 0, :18 0, :26 0, :19 0, :05 0, :26 0,09 v w,95 = v w,95 = 0,18 v w,95 = Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

18 Tärinä Liite 1 Raportti PR3370-TÄR01 Rakennusosakeyhtiö Hartela - Tornator, Hennala, Lahti Sivu 5 (6) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus rakennuksen sokkelista Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,8 0,79 0,32 0, ,7 0,63 0,17 0, ,7 0,69 0,31 0, ,6 0,63 0,18 0, ,6 0,61 0, ,5 0,18 0, ,5 0,51 0,16 0, ,5 0,49 0,12 0, ,5 0,46 0,18 0, ,5 0,44 0,22 0, ,4 0,43 0,13 0, ,4 0,41 0,14 0, ,4 0,39 0,15 0, ,4 0,41 0,19 0, ,4 0,39 0,15 0,15 MP5 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :27 0, :32 0, :27 0, :44 0, :27 0, :32 0, :32 0, :44 0, :26 0, :49 0, :49 0, :54 0, :26 0, :00 0, :44 0, :00 0, :59 0, :49 0, :54 0, :26 0, :18 0, :26 0, :31 0, :59 0, :13 0, :26 0, :31 0, :03 0, :26 0, :24 0, :59 0, :24 0, :56 0, :26 0, :24 0, :52 0, :12 0, :24 0, :24 0, :07 0, :54 0, :13 0, :18 0, :00 0, :38 0,08 v w,95 = 0,32 v w,95 = 0,11 v w,95 = 0,17 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

19 Tärinä Liite 1 Raportti PR3370-TÄR01 Rakennusosakeyhtiö Hartela - Tornator, Hennala, Lahti Sivu 6 (6) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,8 0,76 1,57 1, ,4 0,34 0,65 1, ,4 0,27 0,76 1, ,4 1,03 1, ,2 0,15 0,49 1, ,2 0,32 0,85 1, ,1 0,25 0,79 1, ,1 0,46 0,83 0, ,1 0,27 0,67 1, ,0 0,33 0,79 0, ,0 0,73 0,77 0, ,0 0,59 0, ,0 0,59 0,66 0, ,0 0,19 0,37 0, ,9 0,13 0,41 0,94 MP6 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :44 0, :32 0, :32 0, :32 0, :24 0, : :26 0, :00 0, :06 0, :00 0, :03 0, :46 0, :13 0, : :44 0, :27 0, :26 0, :26 0, :54 0, :00 0, :00 0, :49 0, :26 0, :26 0, : :44 0, :24 0, :52 0, :26 0, :48 0, :13 0, :46 0, :44 0, :25 0, :13 0, :31 0, :49 0, :48 0, :04 0, :37 0, :31 0, :47 0, :24 0, :56 0, :49 0,33 v w,95 = 0,29 v w,95 = 0,45 v w,95 = 0,62 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

20 Tärinä Liite 2 Raportti PR3370-TÄR01 Rakennusosakeyhtiö Hartela - Tornator, Hennala, Lahti Sivu 1 (6) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus rakennuksen sokkelista Arvioidut runkomelutasot MP1 Suurimmista tärinätapahtumista VTT:n ohjeen mukaiset runkomelun arviointitulokset: Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax z [db] y [db] x [db] : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :44 21 L pa = 32 L pa = 30 L pa = 31 Laskennassa käytetyt VTT:n ohjeen mukaiset lisätekijät: Rakennuksen tyyppi käytetty Perustus kalliolle 0 db Puutalo 1-2 krs -5 db Betonitalo 1-2 krs -7 db Kerrostalo -10 db Tarkasteltava asuinkerros kerros: Kerrokset db/kerros 1 Ylemmät kerrokset -1 db/kerros - Rakenneosien resonanssi Lattia, seinät, katto 6 db x Muunto äänenpainetasoksi vakio -28 db x Varmuusvara vakio (maasta) 3 db x * Sovellettu VTT:n ohjeesta. Varmuusvarana käytetään + 6 db mitattaessa värähtelyä maasta Varmuusvarana käytetään + 3 db mitattaessa värähtelyä kantavasta rakenteesta Varmuusvarana käytetään + 0 db mitattaessa värähtelyä valmiin rakennuksen lattialta

21 Tärinä Liite 2 Raportti PR3370-TÄR01 Rakennusosakeyhtiö Hartela - Tornator, Hennala, Lahti Sivu 2 (6) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Arvioidut runkomelutasot MP2 Suurimmista tärinätapahtumista VTT:n ohjeen mukaiset runkomelun arviointitulokset: Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax z [db] y [db] x [db] : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :25 46 L pa = 39 L pa = 50 L pa = 51 Laskennassa käytetyt VTT:n ohjeen mukaiset lisätekijät: Rakennuksen tyyppi käytetty Perustus kalliolle 0 db Puutalo 1-2 krs -5 db Betonitalo 1-2 krs -7 db Kerrostalo -10 db x Tarkasteltava asuinkerros kerros: Kerrokset db/kerros 1 x Ylemmät kerrokset -1 db/kerros - Rakenneosien resonanssi Lattia, seinät, katto 6 db x Muunto äänenpainetasoksi vakio -28 db x Varmuusvara vakio (maasta) 6 db x * Sovellettu VTT:n ohjeesta. Varmuusvarana käytetään + 6 db mitattaessa värähtelyä maasta Varmuusvarana käytetään + 3 db mitattaessa värähtelyä kantavasta rakenteesta Varmuusvarana käytetään + 0 db mitattaessa värähtelyä valmiin rakennuksen lattialta

22 Tärinä Liite 2 Raportti PR3370-TÄR01 Rakennusosakeyhtiö Hartela - Tornator, Hennala, Lahti Sivu 3 (6) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus rakennuksen sokkelista Arvioidut runkomelutasot MP3 Suurimmista tärinätapahtumista VTT:n ohjeen mukaiset runkomelun arviointitulokset: Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax z [db] y [db] x [db] : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :26 19 L pa = 32 L pa = 30 L pa = 30 Laskennassa käytetyt VTT:n ohjeen mukaiset lisätekijät: Rakennuksen tyyppi käytetty Perustus kalliolle 0 db Puutalo 1-2 krs -5 db Betonitalo 1-2 krs -7 db Kerrostalo -10 db Tarkasteltava asuinkerros kerros: Kerrokset db/kerros 1 Ylemmät kerrokset -1 db/kerros - Rakenneosien resonanssi Lattia, seinät, katto 6 db x Muunto äänenpainetasoksi vakio -28 db x Varmuusvara vakio (maasta) 3 db x * Sovellettu VTT:n ohjeesta. Varmuusvarana käytetään + 6 db mitattaessa värähtelyä maasta Varmuusvarana käytetään + 3 db mitattaessa värähtelyä kantavasta rakenteesta Varmuusvarana käytetään + 0 db mitattaessa värähtelyä valmiin rakennuksen lattialta

23 Tärinä Liite 2 Raportti PR3370-TÄR01 Rakennusosakeyhtiö Hartela - Tornator, Hennala, Lahti Sivu 4 (6) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Arvioidut runkomelutasot MP4 Suurimmista tärinätapahtumista VTT:n ohjeen mukaiset runkomelun arviointitulokset: Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax z [db] y [db] x [db] : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :26 39 L pa = 37 L pa = 43 L pa = 49 Laskennassa käytetyt VTT:n ohjeen mukaiset lisätekijät: Rakennuksen tyyppi käytetty Perustus kalliolle 0 db Puutalo 1-2 krs -5 db Betonitalo 1-2 krs -7 db Kerrostalo -10 db x Tarkasteltava asuinkerros kerros: Kerrokset db/kerros 1 x Ylemmät kerrokset -1 db/kerros - Rakenneosien resonanssi Lattia, seinät, katto 6 db x Muunto äänenpainetasoksi vakio -28 db x Varmuusvara vakio (maasta) 6 db x * Sovellettu VTT:n ohjeesta. Varmuusvarana käytetään + 6 db mitattaessa värähtelyä maasta Varmuusvarana käytetään + 3 db mitattaessa värähtelyä kantavasta rakenteesta Varmuusvarana käytetään + 0 db mitattaessa värähtelyä valmiin rakennuksen lattialta

24 Tärinä Liite 2 Raportti PR3370-TÄR01 Rakennusosakeyhtiö Hartela - Tornator, Hennala, Lahti Sivu 5 (6) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus rakennuksen sokkelista Arvioidut runkomelutasot MP5 Suurimmista tärinätapahtumista VTT:n ohjeen mukaiset runkomelun arviointitulokset: Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax z [db] y [db] x [db] : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :56 24 L pa = 34 L pa = 31 L pa = 35 Laskennassa käytetyt VTT:n ohjeen mukaiset lisätekijät: Rakennuksen tyyppi käytetty Perustus kalliolle 0 db Puutalo 1-2 krs -5 db Betonitalo 1-2 krs -7 db Kerrostalo -10 db Tarkasteltava asuinkerros kerros: Kerrokset db/kerros 1 Ylemmät kerrokset -1 db/kerros - Rakenneosien resonanssi Lattia, seinät, katto 6 db x Muunto äänenpainetasoksi vakio -28 db x Varmuusvara vakio (maasta) 3 db x * Sovellettu VTT:n ohjeesta. Varmuusvarana käytetään + 6 db mitattaessa värähtelyä maasta Varmuusvarana käytetään + 3 db mitattaessa värähtelyä kantavasta rakenteesta Varmuusvarana käytetään + 0 db mitattaessa värähtelyä valmiin rakennuksen lattialta

25 Tärinä Liite 2 Raportti PR3370-TÄR01 Rakennusosakeyhtiö Hartela - Tornator, Hennala, Lahti Sivu 6 (6) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Arvioidut runkomelutasot MP6 Suurimmista tärinätapahtumista VTT:n ohjeen mukaiset runkomelun arviointitulokset: Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax z [db] y [db] x [db] : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :00 54 L pa = 46 L pa = 59 L pa = 60 Laskennassa käytetyt VTT:n ohjeen mukaiset lisätekijät: Rakennuksen tyyppi käytetty Perustus kalliolle 0 db Puutalo 1-2 krs -5 db Betonitalo 1-2 krs -7 db Kerrostalo -10 db x Tarkasteltava asuinkerros kerros: Kerrokset db/kerros 1 x Ylemmät kerrokset -1 db/kerros - Rakenneosien resonanssi Lattia, seinät, katto 6 db x Muunto äänenpainetasoksi vakio -28 db x Varmuusvara vakio (maasta) 6 db x * Sovellettu VTT:n ohjeesta. Varmuusvarana käytetään + 6 db mitattaessa värähtelyä maasta Varmuusvarana käytetään + 3 db mitattaessa värähtelyä kantavasta rakenteesta Varmuusvarana käytetään + 0 db mitattaessa värähtelyä valmiin rakennuksen lattialta

26 Liikennetärinä Raportti PR3370 TÄR02 Sivu 1 (2) Hartela Etelä Suomi Oy Olli Teerijoki Vesijärvenkatu 31c Lahti Turku RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Tornator II, Hennala, Lahti Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Viikinportti 4 B HELSINKI puh TURKU Rautakatu 5 A TURKU puh promet@promethor.fi

27 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Tornator II, Hennala, Lahti KOOSTE TEHDYISTÄ TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYKSISTÄ Promethor Oy mittasi raideliikenteen aiheuttamaa tärinää Tornatorissa Lahden Hennalan alueella. Tärinää mitattiin tutkimusalueella kahdesta pisteestä maasta. Mittauksella kontrolloitiin aikaisemmin alueella tehtyjen selvitysten mittaustulosten edustavuutta nykytilanteessa. Mittaustulokset vastasivat aikaisempia havaintoja ja tuloksia. Promethor Oy on edellisen kerran mitannut alueella raideliikenteen aiheuttamaa tärinää Mittausten perusteella laadittu selvitys PR3370 TÄR01 ( ) vastaa parhaiten alueen nykyistä käyttösuunnitelmaa. Kyseinen selvitys on tämän raportin liitteenä. Promethor Oy on tätä aiemmin mitannut alueella raideliikenteen aiheuttamaa tärinää vuosina 2006 ja 2007: PR TÄR1011, ja PR TÄR1044, Tutkimusten ja uusimpien maankäyttösuunnitelmien perusteella: Tutkitulle alueelle voidaan sijoittaa asuinrakennuksia. Tärinä ei aiheuta vaurioriskiä suunnitelluille rakennuksille. Mahdollisen häiritsevän tärinän vaimentamiseksi tulee varautua rakennuksien ja radan väliin asennettavan teräsponttiseinän tai syvästabiloinnin toteuttamiseen. Vaimennustarpeen todennäköisyyden arvioimme olevan pieni. Uusien asuinrakennusten välipohjien jännevälit tulee mitoittaa siten, että välipohjien ominaistaajuus ei häiritsevästi vahvista värähtelyä. Jännevälin enimmäis ja/tai vähimmäispituus voidaan määrittää kun käytettävä välipohjatyyppi on tiedossa. Välipohjien mitoitus voidaan tarkastaa myös pohjakuvien perusteella ja esittää tarvittaessa muutoksia mitoituksiin. Nykyisen rakennuksen sokkelista mitatuista tärinöistä arvioidut runkomelutasot täyttävät asuinrakennuksille annetun suositusarvon 35 db(a) ja siksi on epätodennäköistä, että runkomelu aiheuttaisi ongelmia alueelle suunnitelluissa rakennuksissa. LISÄTIETOJA Jani Kankare Promethor Oy puh sp. 2

28 Liite raporttiin PR3370-TÄR01 Liikennetärinä Raportti PR3370 TÄR01 Sivu 1 (13) Rakennusosakeyhtiö Hartela Olli Teerijoki Vesijärvenkatu 31c Lahti Turku RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Tornator, Hennala, Lahti Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A HELSINKI puh TURKU Rautakatu 5 A TURKU puh promet@promethor.fi

29 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Tornator, Hennala, Lahti Liite raporttiin PR3370-TÄR01 Sisällysluettelo Tiivistelmä Yleistä Mittaus ja arviointimenetelmät Mittauslaitteet Tärinän suositusarvot Tärinän suositusarvot rakennusten vaurioriskin kannalta Tärinän suositusarvot asumisviihtyvyyden kannalta Runkomelun suositusarvot Selvitysalue ja mittauspisteet Mittaustulokset Värähtelyn heilahdusnopeuden resultantti v res Tärinän tunnusluku v w, Rakennukseen siirtyvän tärinän arviointi Yleinen voimistuminen Rungon resonanssitarkastelu Lattian resonanssitarkastelu Värähtelyn taajuussisältö Arvio runkomelutasosta L prm Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset Tärinän aiheuttama vaurioitumisriski Olemassa oleva rakennus Suunnitellut rakennukset Tärinän aiheuttama viihtyvyyshaitta Olemassa oleva rakennus Suunnitellut rakennukset Runkomelu Olemassa oleva rakennus Suunnitellut rakennukset Muita huomioita Johtopäätökset Kirjallisuutta Lisätietoja Liite 1. Liite 2. Tärinän tulossivut. Runkomelun tulossivut. 2

30 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Tornator, Hennala, Lahti Liite raporttiin PR3370-TÄR01 TIIVISTELMÄ Promethor Oy mittasi raideliikenteen aiheuttamaa tärinää Tornatorissa Lahden Hennalan alueella. Tärinää mitattiin tutkimusalueella kolmessa pisteestä maasta ja kolmessa pisteessä olemassa olevan rakennuksen sokkelista. Mittauksilla selvitettiin olemassa olevan rakennuksen soveltuvuutta uusiokäyttöön ja alueen soveltuvuutta uudisrakentamiseen. Mittaustulosten perusteella: Tutkitulle alueelle voidaan sijoittaa asuinrakennuksia, mutta tärinän vaimentamiseen tulee varautua. Vaimennus voidaan tarvittaessa tehdä joko a) talokohtaisilla tärinävaimentimilla (uudisrakennukset) tai b) maahan rakennuksen ja radan väliin asennettavalla teräsponttiseinällä tai syvästabiloinnilla. Tärinä ei aiheuta vaurioriskiä olemassa olevalle tai suunnitelluille asuinrakennuksille nyt tutkitulla etäisyydellä junaradasta. Jos olemassa oleva lankarullatehdasrakennus korjataan asuinkäyttöön, tulee uusien välipohjien ominaisuudet (tyyppi ja jännevälit) mitoittaa pystysuuntaisen tärinän resonanssi ilmiön hallitsemiseksi. Huomioimalla se, että rakennuksen kantavat pystysuuntaiset rakenteet pysyvät hyvin todennäköisesti pääosin tai kokonaan paikoillaan, voi välipohjien mitoittaminen olla uudisrakennusta hankalampaa. Kaikkien uusien asuinrakennusten suositeltavana korkeutena on vähintään viisi kerrosta rungon vaakasuuntaisen värähtelyn perusteella. Uusien asuinrakennusten välipohjien jännevälien pituudet tulee mitoittaa pystysuuntaisen tärinän resonanssi ilmiön hallitsemiseksi. Esimerkiksi 370 mm ontelolaatalla ilman merkittävää pintavalua jännevälin ei tule olla 9,3 15,0 m. Suosittelemme aloittamaan uusien rakennusten rakentamisen radasta kauimmaisista rakennuksista ja suorittamaan niissä tärinämittauksia. Mittaustulosten perusteella pystytään tarkentamaan vaimennustarve rataa lähempänä olevien rakennuksien kannalta. Nykyisen rakennuksen sokkelista mitatuista tärinöistä arvioidut runkomelutasot täyttävät asuinrakennuksille annetun suositusarvon 35 db(a) ja siksi on epätodennäköistä, että runkomelu aiheuttaisi ongelmia olemassa olevassa tai alueelle suunnitelluissa rakennuksissa nyt tutkitulla etäisyydellä radasta. 3

31 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Tornator, Hennala, Lahti Liite raporttiin PR3370-TÄR01 1 YLEISTÄ Promethor Oy mittasi raideliikenteen aiheuttamaa tärinää Tornatorin alueella Lahden Hennalassa. Selvitys tehtiin olemassa olevan rakennuksen uusiokäytön ja tutkittavan alueen uudisrakentamisen mahdollisuuksien ja reunaehtojen määrittämiseksi. Mittausta suoritettiin alueella maasta ja olemassa olevasta tyhjästä lankarullatehdasrakennuksesta yhteensä kuudessa (6) pisteessä. Mittaustulosten perusteella arvioidaan: raideliikennetärinän aiheuttamaa rakenteiden vaurioriskiä raideliikennetärinän vaikutusta asumisviihtyvyyteen raideliikenteen aiheuttaman runkomelun voimakkuutta. Selvityksen laadintaan ovat osallistuneet Toni Niiniviita, Olli Laivoranta ja Jani Kankare. 2 MITTAUS JA ARVIOINTIMENETELMÄT Tärinämittaukset suoritettiin VTT:n tiedotteen Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta mukaisesti. Mittaus suoritettiin miehittämättömänä eli mittauslaitteisto toimi itsenäisesti. Herätekynnyksen ylityttyä mittaussignaali tallentui laitteen muistiin, josta se analysoitiin myöhemmin. Signaalien pääteltiin olevan raideliikenteen aiheuttamia signaalin muodon ja keston ja muissa mittauspisteissä samanaikaisesti havaittujen tapahtumien perusteella. Mittaustulosten analysointi ja tulkinta ihmisen kokeman tärinähaitan kannalta tehtiin VTT:n ohjeiden Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa ja Ohjeita liikennetärinän arviointiin mukaan. Mittaustulosten tulkinta rakenteiden vaurioitumisriskin kannalta tehtiin VTT:n ohjeen Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin Vaurioalttiuden kartoittaminen ja mittaaminen mukaan. Kyseisiä ohjeita voidaan käyttää tie ja raideliikennetärinän arvioinnissa. Rakenteiden vaurioriskiä arvioitiin värähtelyn taajuuspainottamattoman heilahdusnopeuden resultantin maksimiarvon v res avulla. Se määritettiin nopeussignaaleista, jotka saatiin integroimalla mitatut kiihtyvyyssignaalit. Ihmisen kokeman häiriön kuvaamiseksi tärinäsignaaleista laskettiin tunnusluku v w,95 VTT:n suositusten mukaan 1. Mitatut tärinäsignaalit taajuuspainotettiin standardin ISO mukaisella kokokehontärinän painotusfunktiolla, minkä jälkeen niistä laskettiin liukuvan tehollisarvon maksimit v w,max. Näistä valittiin 15 suurinta, joiden perusteella laskettiin tunnusluku v w,95. Värähtelyjen tunnusluvulla v w,95 tarkoitetaan arvoa, jota pienempänä viikon aikana 15 suurimman tärinätapahtuman painotettu tehollisarvo pysyy 95 prosentin tilastollisella todennäköisyydellä. Suomessa ei ole standardoitua menetelmää runkomelun arviointiin maasta tai rakennuksesta mitatusta tärinäsignaalista. Tässä raportissa raideliikenteen aiheuttamaa runkomelua arvioidaan VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi mukaisesti. Arvio määritetään slow aikavakiolla määritetyistä A painotetuista maasta tai rakennuksesta mitatuista tärinän nopeussignaaleista käyttämällä referenssinopeutena 1 nm/s ja muuntamalla saatu tulos runkomelutasoksi VTT:n ohjeen mukaisilla lisätekijöillä. 1 VTT:n suosituksesta poiketen tunnuslukujen laskennassa 15 suurinta signaalia valitaan kustakin akselisuunnasta erikseen. VTT:n suosituksessa suurimmat signaalit valitaan pystysuuntaisten signaalien mukaan kaikille akselisuunnille. Kun käytetyt signaalit valitaan kustakin akselisuunnasta erikseen, laskettu tunnusluku on aina yhtä suuri tai suurempi kuin pystyakselin mukaan valituista signaaleista laskettu. Pystysuunnan mukaan määritetyistä signaaleista lasketut vaakasuuntaiset tunnusluvut saattavat olla todellista pienempiä, erityisesti kun vaakasuuntainen tärinä on merkittävää. 4

32 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Tornator, Hennala, Lahti Liite raporttiin PR3370-TÄR01 Maasta rakennukseen siirtyvää tärinää arvioidaan VTT:n tiedotteen 2045, Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, 2008, ja VTT:n tiedotteen 2569, Ohjeita liikennetärinän arviointiin, 2011, mukaisesti. 3 MITTAUSLAITTEET Mittauksissa käytetyt laitteet olivat: datatallentimet Rion DA 20 kiihtyvyysanturit Metra KS 48B/C. 4 TÄRINÄN SUOSITUSARVOT 4.1 Tärinän suositusarvot rakennusten vaurioriskin kannalta Suomessa rakennusten rakenteiden vaurioriskille ei ole toistaiseksi annettu virallisia raja arvoja. VTT:n tiedotteen Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin, 2002 mukaan rakennusten vaurioriskiä voidaan arvioida värähtelyn heilahdusnopeuden resultantin suurimman arvon v res ja hallitsevan taajuuden avulla. Tiedotteessa on annettu taulukon 1 mukaiset suositusarvot rakennusten vaurioitumisalttiuden arvioimiseksi. Taulukko 1. VTT:n tiedotteessa Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin, 2002 annetut suositusarvot tärinän aiheuttamalle rakennusten vaurioriskille. Tärinäalttiusluokka Hallitseva taajuus [Hz] Resultantin maksimi v res [mm/s] I. Normaalikuntoiset hyvin jäykistetyt rakennukset. Teräs ja betoniset teollisuusrakennukset, muut teräsrakenteet, sillat ja muut niihin rinnastettavat rakenteet < > II. Perinteisesti rakennetut betoni tiili tai puurakenteiset asuin ja liikerakennukset tai muut niihin rinnastettavat rakennukset ja rakenteet. Luokan I rakennukset, joissa on muurattuja kellariseiniä tai tiiliverhoilu. III. Erityisen herkät rakennukset tai rakenteet ja kulttuurihistoriallisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävät rakennukset. < > 30 < > Tärinän suositusarvot asumisviihtyvyyden kannalta Ympäristönsuojelulaissa (nro 86/2000) ja Suomen rakentamismääräyskokoelmassa (osa B3, 2004) velvoitetaan ottamaan liikennetärinän vaikutukset huomioon muun muassa kaavoituksessa. Suomessa ei kuitenkaan ole virallisia raja arvoja liikenteen aiheuttamalle kokokehon tärinälle, joka kohdistuu ihmisiin rakennuksissa. VTT on antanut suosituksen normaalien asuinrakennusten värähtelyluokituksesta tunnuslukuun v w,95 perustuen tiedotteessaan 2278 Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta. Tämä ohjeellinen värähtelyluokitus on esitetty taulukossa 2. 5

33 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Tornator, Hennala, Lahti Liite raporttiin PR3370-TÄR01 Taulukko 2. VTT:n tiedotteessa 2278 Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta annettu suositus normaalien asuinrakennusten värähtelyluokituksesta. Värätelyluokka A B C D Olosuhteet Hyvät asuinolosuhteet Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyä. Suhteellisen hyvät olosuhteet Ihmiset voivat havaita värähtelyt, mutta ne eivät ole häiritseviä. Suositus uusien asuinrakennusten ja väylien suunnittelussa Keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöstä. Olosuhteet, joilla pyritään vanhoilla asuinalueilla Keskimäärin 25 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöstä. Värähtelyn tunnusluku v w,95 [mm/s] 0, Runkomelun suositusarvot Suomessa ei ole virallisia raja arvoja runkomelun enimmäistasolle. VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, 2009, on esitetty suositus runkomelutasojen raja arvoiksi. Suositusarvot on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, 2009 esitetty suositus runkomelutasojen raja arvoiksi. Rakennustyyppi Runkomelutaso L prm [db] Radio, tv ja äänitysstudiot, konserttisalit Asuinhuoneistot 30/35 * Hoito ja sosiaalihuollon laitokset, majoitustilat potilashuoneet, majoitustilat 30/35 * päiväkodit, lasten ja henkilökunnan oleskeluun tarkoitetut huoneet Kokoontumis ja opetustilat luokkahuoneet, luentosalit, kirkot ja muut huonetilat, joissa edellytetään yleisön saavan hyvin puheesta selvää ilman äänentoistolaitteiden käyttöä 35 muut kokoontumistilat, kuten teatterit ja kirjastot Toimistot, kaupat, näyttelytilat, museot 40/45 * * Avoradat. Mikäli kaavamääräyksenä on annettu ohje julkisivun ilmaääneneristävyydestä, on suositeltavaa käyttää runkomelutason tiukempaa raja arvoa. 6

34 Liite raporttiin PR3370-TÄR01 Raideliikenteen tärinä ja runkomeluselvitys Tornator, Hennala, Lahti 5 SELVITYSALUE JA MITTAUSPISTEET Selvitysalue sijaitsee Lahden Hennalassa. Selvitysalue rajautuu rautatien, Wolter Ramsayn kadun ja Ryk mentinkadun väliselle alueelle. Tärinää mitattiin alueella maaperästä kolmesta (3) pisteestä ja olemassa olevan tyhjän tehdasrakennuksen sokkelista kolmesta (3) pisteestä. Mittauspisteiden sijainnit on esitetty kuvassa 1 maankäyttöluonnokseen merkittynä (Arkkitehtitoimisto Ilkka Ridanpää Oy, ). Kuva 1. Mittauspisteiden sijainnit esitettynä maankäyttöluonnokseen merkittyinä. 7