TÄRINÄSELVITYS KELJON KOULU, JYVÄSKYLÄ. Vastaanottaja Jyväskylän kaupunki. Mauri Hähkiöniemi. Asiakirjatyyppi Tärinäselvitysraportti

Transkriptio

1 Vastaanottaja Jyväskylän kaupunki. Mauri Hähkiöniemi Asiakirjatyyppi Tärinäselvitysraportti Päivämäärä TÄRINÄSELVITYS KELJON KOULU, JYVÄSKYLÄ

2 TÄRINÄSELVITYS KELJON KOULU, JYVÄSKYLÄ Päivämäärä Laatija Kirsi Koivisto, Veli-Matti Yli-Kätkä Tarkastaja Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 11/2015 aineistoa. _ Viite

3 SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Tutkimuskohde Tutkimuskohteen sijainti Pohjasuhteet 2 3. Junaliikenne tarkastelukohdalla 2 4. Tärinän arviointiin liittyvä ohjeistus ja menettelytavat Yleistä Tärinähaitan arviointiperusteet 3 5. Tärinämittausten suorittaminen 4 6. Mittaustulokset 5 7. Tärinähaittojen ehkäiseminen 9 8. Johtopäätökset ja suositukset jatkotoimenpiteiksi 10

4 1. JOHDANTO Tämän työn tarkoituksena on selvittää mittausten perusteella junaliikenteen aiheuttaman tärinän voimakkuus käytöstä poistetun Keljon koulun kohdalla Jyväskylässä. Työ liittyy kaavamuutostyö- arvot hön, jonka tavoitteena on tontin kehittäminen huomioiden rakennetun kulttuuriympäristön sekä alueelle sopivat toiminnot ja rakentamisen määrä. Selvityskohde sijaitsee Orivesi-Jyväskylä- 25. Tärinää mitattiin kahdessa pisteessää koulurakennuksen sisällä, sekä yhdessä ulkomittauspis- teessä lähempänä rataa. radan varrella noin kaksi kilometriä Jyväskylän keskustasta etelään osoitteessa Korkeakoskentie Työn on tilannut Jyväskylän kaupunki. Ramboll Finland Oy:ssä työstä on vastannut Kirsi Koivisto ja mittauksen teki sekä raportoinnissa avusti DI Veli-Matti Yli-Kätkä. 2. TUTKIMUSKOHDE 2.1 Tutkimuskohteen sijaintii Kohdekiinteistönn sijainti on esitetty kuvassa 1. Alueelle on suunniteltu rakennettavan 2-5 kerrok- ja sisia asuinrakennuksia. Vanhan koulurakennuksen pohjoissiiven n itäpää sijaitsee noin 300 metrin päässä junanradasta länsipää noin 80 metrin päässä. Radan itäpuolella noin 30 metrin päässä kulkee Rantaväylä, jos- sa nopeusrajoitus on tällä kohtaa 80 kilometriä tunnissa. Keljon koulu Kuva 1. Keljon koulu, Jyväskylä.. Tutkimuskohteen sijainti.

5 2.2 Pohjasuhteet Tarkastelualueen maaperä koostuu moreenista ja täyttömaista. Rataa kohti mentäessä maaperä muuttuu siltiksi Alueen maaperäkartta on esitetty kuvassa 2. silttiä turvetta ja liejua moreenia soraa ja hiekkaa Kuva 2. Keljon koulu, Jyväskylä. Maaperäkartta. 3. JUNALIIKENNE TARKASTELUKOHDALLA Tarkastelukohta sijaitsee Tampere Jyväskylä rataosalla rata-km n Rataosuuden liikenne koostuu sekä henkilö- että tavaraliikenteestä. Tarkastelukohdan ohi liikennöivien junien kokonaismäärä on junaa/vrk.

6 4. TÄRINÄN ARVIOINTIIN LIITTYVÄ OHJEISTUS JA ME- NETTELYTAVAT 4.1 Yleistä VTT:n julkaisua "Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa, VTT Working Papers 50, Espoo 2006 käytetään Suomessa yleisesti liikennetärinän arvioinnissa. Julkaisussa esitetään tärinän arviointimenettely kolmella eri tarkkuustasolla. Arviointitasolla 1 tarkastelu perustuu kokemusperäisiin turvaetäisyyksiin, jossa huomioidaan maaperän ominaisuudet ja liikenteen tyyppi. Tarkastelulla selvitetään onko varsinainen värähtelytarkastelu lainkaan tarpeen. Arviointitaso 2 perustuu laskennallisiin arvoihin tai tarkistusluonteisiin tärinämittauksiin, jolloin liikenteen ja maaperän ominaisuudet voidaan ottaa tarkemmin huomioon. Arviointitasoa 2 suositellaan käytettäväksi, kun yleiskaavassa tai asemakaavassa rakentamista ohjataan yksityiskohtaisesti määrätyllä alueella ja arviointitason 1 perusteella alue on riskialuetta. Arviointitason 3 tarkastelu perustuu aina riittävän pitkäaikaisiin tärinämittauksiin. Tason 3 käyttöä tarvitaan, mikäli arviointitason 2 laskennallisella tarkastelulla ei saada riittävän luotettavaa kuvaa maaperän pystyvärähtelyn suuruudesta, tai halutaan rakentaa alueelle, jolla arviointitason 2 mukaan tärinä voi ylittää suositusarvon. Tässä selvityksessä on käytetty arviointitason 3 mukaisia mittauksia, joissa mittauksen kesto on ollut yksi viikko per mittauspiste. 4.2 Tärinähaitan arviointiperusteet v w,95 Tärinän aiheuttamaa mahdollista haittaa asuinmukavuudelle maankäytön suunnittelussa arvioidaan tunnusluvun perusteella, joka toteutuu 95 % tilastollisella todennäköisyydellä. Tunnusluku perustuu yksittäisten liikennetapahtumien suurimpiin värähtelyn taajuuspainotettuihin tehollisarvoihin ja niiden perusteella laskettuun keskiarvoon ja hajontaan seuraavasti: v = 15 suurimman yksittäisen tapahtuman keskiarvo + 1,8 x 15 suurimman yksittäisen tapahtuman w,95 hajonta. Tilastollisesta luonteesta johtuen se voidaan tarkasti määrittää vain pitkäaikaisten mittausten avulla. Tunnusluvun perusteella rakennuksille on annettu suositus rakennusten värähtelyluokituksesta, joka esitetään taulukossa 1. Luokitusta ei sovelleta rakennuksille, joissa ihmiset ovat pääasiassa liikkeessä tai muut kuin liikenteestä aiheutuvat häiriöt voivat olla merkittävämpiä (esim. toimistot, kaupat, kahvilat, ostoskeskukset, tavaratalot, liikuntatilat) (NS 2005). Tunnusluvun soveltamisesta muihin kuin asuinrakennuksiin kerrotaan VTT:n julkaisussa Ohjeita liikennetärinän arviointiin, Espoo 2011 seuraavaa: Suositeltava tavoiteraja värähtelyn enimmäisarvolle rakennuksen sisätiloissa on uusilla asuinalueilla 0,3 mm/s ja vanhoilla asuinalueilla 0,6 mm/s. Tämä VTT:n esittämä suositus enimmäisarvoksi on otettu käyttöön myös Liikenneviraston ohjeistuksessa. Tavoitteen tulee toteutua pystyvärähtelyn osalta rakennuksen kaikissa lattioissa ja vaakavärähtelyn osalta rakennuksen jokaisessa kerroksessa. Mikäli kyse ei ole asuinrakennuksesta ja tilojen käyttötarkoitus on sellainen, että liikenteen ei katsota haittaavan lepoa, tavoiteraja voi olla kaksinkertainen esitettyihin arvoihin nähden.

7 Taulukko 1. Keljon koulu, Jyväskylä. Rakennusten värähtelyluokitus häiritsevyyden arvioinnissa (VTT 2008). Värähtely- A luokka B C D Kuvaus värähtelyolosuhteistaa Hyvät asuinolosuhteet Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyitä. Suhteellisen hyvät olosuhteett Ihmiset voivat havaita värähtelyt, mutta ne eivät ole häiritseviä. Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa Keskimäärin 15 % asukkaistaa pitää värähtelyitä häiritse- vinä ja voi valittaa häiriöistä. Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla Keskimäärin 25 % asukkaistaa pitää värähtelyitä häiritse- vinä ja voi valittaa häiriöistä. Värähtelyn tunnusluku v w,95 0,10 0,15 0,30 0,60 5. TÄRINÄMITTAUSTEN SUORITTAMINEN Mittaukset tehtiin välisenä aikana. Tärinää mitattiin yhteensä kolmessa mittaus- (1 ja 2) pisteessä, jotka on esitetty kuvassa 3. Mittaukset tehtiin kahdessa sisämittauspisteessä Keljon käytössää poistetussa koulussa sekä yhdessä ulkomittauspisteessä (3) lähempänä rataa. Mittauspisteiden likimääräiset etäisyydet radasta on esitetty taulukossa Kuva 3. Keljon koulu, Jyväskylä.. Mittauspisteet. Taulukko 2. Keljon koulu, Jyväskylä. Mittauspisteiden likimääräiset etäisyydet radas- ta. Mittauspiste Etäisyys radasta 70 m 30 m 20 m Mittauksissa käytettiin seuraavaa laitteistoa: - Sinus SoundBook, 8-kanavainen ääni- ja tärinäanalysaattori o Sarjanumero MMF:n valmistama kolmiakselinen tärinäanturi, tyyppi KS813B

8 o Sarjanumero MMF:n valmistama yksiakselinen tärinäanturi, tyyppi KS84B o Sarjanumerot 5028, 5039, Sigicomin Infra Master 4100 GSM/GPRS -tiedonkeruujärjestelmä o Sigicomin valmistama kolmiakselinen tärinäanturi, tyyppi Infra V12 Triaxial Geophone Mittauksissa käytetyt MMF:n valmistamat tärinäanturi on kalibroitu PCB-394C06 vakiotärinälähteellä. Sisämittauspisteiden (mittauspisteet 1 ja 2) anturit kiinnitettiin seinään ruuvattuun metallilevyyn magneetin avulla. Ulkomittauspisteessä (mittauspiste 3) anturi kiinnitettiin maahan iskettyyn piikkiin ruuvaamalla. Sisämittauspisteissä mittalaite tallensi mittausdataa jatkuvasti, 1 s näytteenottovälillä. Mittaussignaalia ei tallennettu. Mittausdata käsiteltiin hyödyntäen Noise & Vibration Works ohjelmistoa ja Microsoft Exceliä. Ulkomittauspisteessä mittari tallensi kahden minuutin välein heilahdusnopeuden maksimiarvoja. 6. MITTAUSTULOKSET Tehtyjen mittausten osalta tuloksista eroteltiin molemmissa sisämittauspisteessä ne 15 voimakkuudeltaan suurinta tapahtumaa, joiden aiheuttajan voitiin luotettavasti tunnistaa olevan raideliikenteen eikä esimerkiksi autoliikenteen aiheuttamaa. Mukaan tarkasteluun päätyi yhteensä 20 junan ohitusta. VR Track Oy:n toimittamat junatiedot näistä junista, jotka aiheuttivat mittauspisteisiin suurimmat heilahdusnopeudet, on esitetty taulukossa 3. Pääasiallisesti voimakkaimmat tasot syntyivät viikon aikana kulkeneiden painavimpien tavarajunien ohituksista, mutta 20 voimakkainta värähtelyä aiheuttaneen junan joukkoon mahtuu myös kaksi pendolinoa (junatyyppi S) sekä neljä IC-junaa. Tapahtumien keston ja taajuussisällön perusteella arvioituna suurin tärinää aiheuttava lähde kohdekiinteistön kannalta on raideliikenne. Taulukko 3. Keljon koulu, Jyväskylä. Mittausten aikana suurimmat heilahdusnopeudet aiheuttaneiden ohitusten junatiedot. Ohitusaika Pvm Junakoodi Junatyyppi Veturityyppi Kok.pituus Kok. paino Max.nopeus Suunta T 1 SR Jyväskylä T 1 SR Jyväskylä T 1 SR Jyväskylä T 1 SR Tampere IC 1 SR Jyväskylä S 1 SM Jyväskylä T 1 SR Tampere T 1 SR Jyväskylä T 1 SR Tampere T 1 SR Tampere S 1 SM Jyväskylä T 1 SR Tampere T 1 SR Jyväskylä T 1 SR Tampere T 1 SR Jyväskylä IC 1 SR Tampere T 1 SR Tampere IC 1 SR Tampere T 1 SR Jyväskylä IC 1 SR Tampere

9 Kussakin mittauspisteessä 15 suurimmasta tapahtumasta (liite 1) määritetyt värähtelyn tunnus- run- luvut on esitetty taulukossaa 4. Mittauspisteessä 1 tehtyjen mittausten perusteella tärinän tunnusluku v w95 oli rakennuksen gosta mitattunaa vaakasuunnassa rataa kohti 0,039 mm/s ja radan r suuntaisesti 0,009 mm/s, pystysuunnassaa 0,022 mm/s. Mittauspisteessä 2 eli sisämittauspisteessä lähempänä rataa tehtyjen mittausten perusteella tärinän tunnusluku v w95 oli rakennuksen seinästä mitattuna vaakasuunnassa rataa kohti 0,083 mm/s ja radan suuntaisesti 0,073 mm/s sekä pystysuunnassa 0,029 mm/s. Mittauspisteessä 3 eli ulkomittauspisteessä tehtyjen mittaustenn perusteellaa mitattu tärinän tun- suun- nusluku v w95 oli maaperästää mitattuna vaakasuunnassa rataa kohti k 0,702 mm/s ja radan taisesti 0,974 mm/s sekä pystysuunnassa 0,590 mm/s. Tärinän leviämisen arviointi nykytilanteessa on tehty perustuenn tehtyihin mitta- ja raken- uksiin. Laskentaa on esitetty liitteessä 2.. Kuvassa 4 on esitetty radalta nykytilanteessa arvioitu tärinän leviäminen sekä maasta nuksista mitatut heilahdusnopeuden arvot värähtelyn tunnuslukuna v w,95 5. Käyrä esittää raken- nuksen pohjakerroksen lattiatasossa ennustettua suurinta värähtelyn tunnuslukua. Taulukko 4. Keljon koulu, Jyväskylä. Värähtelyn tunnusluvut 09/ /2015. Mittauspiste Sijainti Pieninn etäisyys radasta Mitattu tunnusluku v w,95 (mm/s) (m) T L V MP 1 rakennuksen runko 70 0,039 0,009 0,022 MP 2 rakennuksen seinä 30 0,083 0,073 0,029 MP 3 maaperä 20 0,702 0,974 0,590 Kuva 4. Keljon koulu, Jyväskylä.. Nykytilanteessa arvioitu tärinänn leviäminen.

10 Taulukossa 5 on esitetty arviot tasaiseen voimistumiseen perustuvasta lattian ja rungon värähtelystä. Taulukossa 1 esitettyjen värähtelyluokkien etäisyydet radasta on esitetty taulukossa 6. Välittömästi radan vieressä sijaitseva alue, jota ei suositella asuinrakentamiselle (tärinän tunnusluku v w,95 voi ylittää arvon 0,6 mm/s) ulottuu enimmillään n. 25 m etäisyydelle radasta. Värähtelyluokan D alue (tärinän tunnusluvun v w,95 oltava < 0,6 mm/s) alkaa n. 25 m etäisyydellä radasta ja ulottuu vastaavasti n. 30 m etäisyydelle. Alueella vallitsevat tärinäolosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla. Värähtelyluokan D alueelle ei tulisi rakentaa uusia asuinrakennuksia. Värähtelyluokan C alue (tärinän tunnusluvun v w,95 oltava < 0,3 mm/s) alkaa n. 30 m etäisyydellä radasta. Värähtelyluokan C alueelle voidaan rakentaa uusia asuinrakennuksia ilman, että tulevat asukkaat kohtuuttomasti häiriintyvät junaliikenteen aiheuttamasta tärinästä. Alue, jolla värähtely ei todennäköisesti häiritse asumista, alkaa n. 40 m etäisyydellä radasta. Tätä pienemmälle etäisyydelle radasta mahdollisesti suunniteltavissa rakennuksissa on värähtelyjä pienennettävä asuntojen rakenteisiin vaikuttavilla toimenpiteillä tai muilla tärinää vaimentavilla rakenteilla. Mitatun värähtelyn taajuussisältöä on tarkasteltu mittauspisteissä 1 ja 2. Kuvissa 5 ja 6 on esitetty maan värähtelyn taajuussisältö terssikaistoittain eri mittaussuunnissa. Kuvista nähdään, että kohteessa värähtelyn taajuus jakautuu terssikaistoille pääosin normaalijakaumaa muistuttaen siten, että hallitsevat taajuudet sijoittuvat 7,9 ja 10 Hz terssikaistoille. Kuvissa 5 ja 6 on tarkasteltu myös rungon vaakavärähtelyn ja lattian pystyvärähtelyn suuruutta resonanssitapauksissa 1/3 oktaavikaistoittain. Rakennusten runko ja lattia tulee suunnitella siten, että niiden ominaistaajuus ei satu värähtelyn dominoivalle taajuusalueelle. Kuvan 7 perusteella ehto v w 0,3 mm/s toteutuu rakennuksen rungolla 30 m etäisyydellä radasta koko taajuusjakauman osalta. Ehto v w 0,3 mm/s toteutuu lattioilla molemmilla tarkastelluilla etäisyyksillä koko taajuusjakauman osalta (kuvat 5 ja 6). Taulukko 5. Keljon koulu, Jyväskylä. Arvio tasaiseen voimistumiseen perustuvasta lattian ja rungon värähtelystä 09/2015 tehtyjen mittausten perusteella. Rakennuksen värähtely Arvioitu tunnusluku v w,95 (mm/s, k 1 = 1,5) Mittauspiste Pienin etäisyys Runko Runko Lattia radasta T-suunta L-suunta z-suunta (m) MP ,06 0,02 0,04 MP ,13 0,10 0,04 Taulukko 6. Keljon koulu, Jyväskylä. Ohjearvoalueiden etäisyys radasta tavanomaisella rakennuksella. Alue Etäisyys radasta (m) D 25 C 30 B 40 A 45

11 Kuva 5. Keljon koulu, Jyväskylä.. Maan värähtelyspektrit ja niitä vastaavat rungon ja lattian resonanssin värähtelyspektrit mittauspisteessä 1, etäisyydellä 70 m radasta.

12 Kuva 6. Keljon koulu, Jyväskylä.. Maan pystysuuntainen värähtelyspektri ja vastaava lattian resonanssin värähtelyspektri mittauspisteessä 2,, etäisyydellä 30 m radasta. 7. TÄRINÄHAITTOJEN EHKÄISEMINEN Tärinähaittojen vähentäminen rakentamisen jälkeen on yleensä hankalaaa ja kallista.. Näin ollen helpointa on huomioida värähtelyjen vaikutus jo kaavoitus- ja rakentamisvr vaiheessa. Lattian rakennesuunnittelussa tulee lattian tyyppi ja jänneväli valita v siten, että resonanssissa vä- rajan rähtely jää asetettua värähtelyrajaa pienemmäksi. Tärinän kannalta rakentamiseen soveltuvalla alueella (> 30 m radasta) värähtely alittaa kokoo taajuusjakauman osalta, joten tärinää ei tarvitse erikseenn huomioida lattian rakennesuun- nittelussa.

13 8. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET JATKOTOIMENPI- TEIKSI Raportissa tehdyt arviot perustuvat vuonna 2015 tehtyihin värähtelymittauksiin (mittauspisteiden sijainti on esitetty kuvassa 3). Tutkimusten perusteella junaliikenteen aiheuttamat tärinät ylittävät suositusarvot ihmisen häiriöksi kokemalle tärinälle alle 25 m etäisyydellä radasta (olemassa olevat rakennukset, < 0,6 mm/s). Uusia rakennuksia koskeva ohjearvo 0,3 mm/s alittuu yli 30 m etäisyydellä radasta, joten uudisrakentamista ei suositella 30 m lähemmäksi rataa. Rungon ja lattian värähtely ei suositusalueella aseta rajoituksia rakennusten kerroskorkeudelle tai rakennesuunnittelulle. Mikäli rakennuksia halutaan tehdä lähemmäs rataa kuin edellä suositeltu 30 m etäisyys, on joko rakennukseen tai rakennuksen ja radan väliin tehtävä erityinen tärinänvaimennusrakenne, jotta esitettyihin ohjearvoihin on mahdollista päästä. Lisäksi suositellaan tällöin tarkentavien mittausten tekemistä kriittisellä alueella. Rakennuksessa tärinänvaimennusrakenteena voidaan käyttää rakenteeseen asennettavia jousia tai erityisiä tärinänvaimennusmattoja. Rakennuksen ja radan välissä vaimennusrakenteena voidaan käyttää esimerkiksi ponteista tai syvästabilointipilareista maan sisään tehtävää seinämää. Tärinävaimennusmenetelmän valinta ja soveltuvuus pitää selvittää erikseen lisätutkimusten perusteella.

14 LÄHDEVIITTEET NS Norwegian Standard NS 8176.E. Vibration and shock. Measurement of vibration in buildings from landbased transport and guidance to evaluation of its effects on human beings. Lysaker: Standards Norway. 30 s. VTT Ohjeita liikennetärinän arviointiin. VTT Tiedotteita Espoo. 35 s. + liitteet 9 s. VTT Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi. VTT Tiedotteita Espoo. 95 s. + liitteet 69 s. VTT Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 Tärinämittausten 15 merkittävintä havaintoa tarkastelluissa mittauspisteissä Laskennallinen tärinän leviäminen nykytilanteessa

15 Mittauspisteen mittaussuuntien 15 suurinta havaintoa ja niitä vastaavat junatiedot V = pystysuunta L = radan suuntainen vaakasuunta Mittauspiste 1 Etäisyys radasta 70 m T = rataa vastaan kohtisuora vaakasuunta Ohitusaika Pvm Juna- Juna- Veturi- Kok.pituus Kok. paino Max.nopeus Suunta Pvm Klo MP1 - V MP1 - L MP1 - T koodi tyyppi tyyppi (m) (t) (km/h) :48 0,006 0, T 1 SR Jyväskylä :01 0,011 0,005 0, :27 0,011 0,005 0, T 1 SR Jyväskylä :53 0,014 0,006 0, T 1 SR Tampere :16 0,012 0,004 0, IC 1 SR Jyväskylä :56 0,011 0,005 0, S 1 SM Jyväskylä :47 0,014 0,005 0, T 1 SR Tampere :11 0,024 0,009 0, T 1 SR Tampere :06 0,019 0,009 0, T 1 SR Tampere :22 0,013 0,005 0, T 1 SR Tampere :24 0, T 1 SR Jyväskylä :48 0,016 0, T 1 SR Tampere :21 0,015 0,007 0, T 1 SR Jyväskylä :23 0,017 0,01 0, T 1 SR Tampere :37 0,016 0,006 0, T 1 SR Jyväskylä :10 0,014 0, T 1 SR Tampere :34 0,004 0, IC 1 SR Jyväskylä ka. 0,015 0,006 0,025 σ 0,004 0,002 0,008 tunnusluku 0,022 0,009 0,039 Mittauspiste 2 Etäisyys radasta 30 m Ohitusaika Pvm Juna- Juna- Veturi- Kok.pituus Kok. paino Max.nopeus Suunta Pvm Klo MP2 - V MP2 - L MP2 - T koodi tyyppi tyyppi (m) (t) (km/h) :48 0,006 0, T 1 SR Jyväskylä :10 0,024 0,067 0, T 1 SR Jyväskylä :26 0,013 0,039 0, T 1 SR Jyväskylä :54 0,029 0,075 0, T 1 SR Tampere :16 0,02 0,044 0, IC 1 SR Jyväskylä :56 0,021 0,031 0, S 1 SM Jyväskylä :19 0,034 0, IC 1 SR Tampere :47 0,022 0,056 0, T 1 SR Tampere :11 0,021 0,052 0, T 1 SR Tampere :05 0,022 0,046 0, T 1 SR Tampere :16 0,018 0, :54 0,017 0,037 0, T 1 SR Tampere :22 0,02 0,037 0, T 1 SR Tampere :24 0, T 1 SR Jyväskylä :47 0,027 0, T 1 SR Tampere :20 0,017 0,047 0, T 1 SR Jyväskylä :22 0,022 0,046 0, T 1 SR Tampere ka. 0,021 0,042 0,047 σ 0,004 0,017 0,020 tunnusluku 0,029 0,073 0,083

16 Mittauspisteen mittaussuuntien 15 suurinta havaintoa ja niitä vastaavat junatiedot V = pystysuunta L = radan suuntainen vaakasuunta Mittauspiste 3 Etäisyys radasta 20 m T = rataa vastaan kohtisuora vaakasuunta Ohitusaika Pvm Juna- Juna- Veturi- Kok.pituus Kok. paino Max.nopeus Suunta Pvm Klo MP3 - V MP3 - L MP3 - T koodi tyyppi tyyppi (m) (t) (km/h) :54 0, S 1 SM Jyväskylä :32 0,353 0, IC 1 SR Tampere :06 0, T 1 SR Tampere :50 0,516 0,53 0, T 1 SR Jyväskylä :12 0,38 0,751 0, T 1 SR Jyväskylä :28 0,371 0, T 1 SR Jyväskylä :54 0,389 0,804 0, T 1 SR Tampere :16 0,344 0, IC 1 SR Jyväskylä :38 0, IC 1 SR Jyväskylä :16 0, IC 1 SR Jyväskylä :48 0,715 0, T 1 SR Tampere :54 0, T 1 SR Tampere :04 0,498 0,733 0, T 1 SR Jyväskylä :12 0,507 0, T 1 SR Tampere :06 0, T 1 SR Tampere :58 0,516 0,698 0, T 1 SR Jyväskylä :52 0, IC 1 SR Tampere :36 0, IC 1 SR Tampere :50 0, IC 1 SR Jyväskylä :54 0,565 0, S 2 SM Jyväskylä :02 0, T 1 SR Tampere :22 0, T 1 SR Tampere :24 0,634 0,539 0, T 1 SR Jyväskylä :48 0,426 1,077 0, T 1 SR Tampere :22 0,498 0,927 0, T 1 SR Jyväskylä :18 0,353 0, IC 1 SR Jyväskylä ka. 0,437 0,675 0,530 σ 0,085 0,166 0,096 tunnusluku 0,590 0,974 0,702

17 RAUTATIELIIKENTEEN YMPÄRISTÖTÄRINÄN LASKENTA Keljon koulu Kunta Jyväskylä Rataosa Tampere-Jyväskylä Km Kohde Keljon koulu Laskelman laatija K. Koivisto Pvm TÄRINÄÄ JOHTAVA MAALAJI TARKASTELTAVAN JUNAN JA RADAN TIEDOT Painokairausvastus Junan kokonaispaino, G tn 800 Junan nopeus, s km/h 110 Tärinää johtavan maakerroksen kokonais- Raiteiden määrä kpl 1 paksuus radan ja tarkastelukohteen välillä m 5 TARKASTELTAVA RAKENNUS LASKENNAN VÄRÄHTELYSUURE Kohteen etäisyys radan keskeltä m 30 Käytettävä suure Lisätietoja kohteesta Määritys mittausten perusteella SUOSITELTAVAT LASKENTAPARAMETRIT Vertailuetäisyys, D 0 m 20 TAVOITELTAVA TÄRINÄLUOKKA Vertailuheilahdusnopeus, v 0 mm/s 0,590 Värähtelyluokka Nopeuseksponentti, A - 1,08 Etäisyyseksponentti, B - 2,54 ENNUSTEARVOT TARKASTELUKOHTEESSA SUOSITUSARVOISTA POIKKEAVAT PARAMETRIT Heilahdusnop. taajuuspainotettu tehollisarvo Vertailuheilahdusnopeus, v 0 mm/s Tärinäalttiissa rakennuksessa mm/s 0,421 Nopeuseksponentti, A - Tavanomaisessa rakennuksessa mm/s 0,274 Etäisyyseksponentti, B - Ei-tärinäalttiissa rakennuksessa mm/s 0,158 Radan kunnosta johtuva kerroin, k R - Arviointiriskikerroin, A - ETÄISYYS RADASTA JOLLA TAVOITE TÄYTTYY Tavoiteltava värähtelyluokka Tärinäalttiissa rakennuksessa LASKENTAKERTOIMET TARKASTELUKOHTEESSA C Etäisyyskerroin k D = 0,36 m 35 Junan nopeudesta johtuva kerroin k S = 1,00 Tavanomaisessa rakennuksessa m 30 Junan painosta johtuva kerroin k G = 1,00 Ei-tärinäalttiissa rakennuksessa m 25 Radan kunnosta johtuva kerroin k R = 1,00 Maaperän ominaistaajuus Hz 11,1 Arviointiriskikerroin A = 1,00 TÄRINÄN ENNUSTETTU VAIMENEMINEN ANNETUISSA OLOSUHTEISSA Heilahdusnopeuden taajuuspainotettu tehollisarvo v_w (mm/s) 1,200 1,000 0,800 0,600 0,400 0,200 0, Etäisyys raiteesta (m) Ennuste - normaali rakennus Mittaus - maaperä, pystysuunta Ennuste - tärinäaltis rakennus Mittaus - maaperä, rataa vastaan kohtisuora vaakasuunta Ennuste - ei-tärinäaltis rakennus Mittaus - maaperä, radan suuntainen vaakasuunta Ennuste -tarkasteltava kohde Mittaus - rakennus, pystysuunta Tavoiteltava värähtelyluokka C Mittaus - rakennus, rataa vastaan kohtisuora vaakasunta Sarja9 Mittaus - rakennus, radan suuntainen vaakasuunta

18 RAUTATIELIIKENTEEN YMPÄRISTÖTÄRINÄN LASKENTA Keljon koulu Kunta Jyväskylä Rataosa Tampere-Jyväskylä Km Kohde Keljon koulu Laskelman laatija K. Koivisto Pvm VÄRÄHTELYN TUNNUSLUVUT MITTAUSTULOKSISTA Etäisyys tärinälähteestä [m] v max,95 * Pystysuunta v w,95 * Mittaukset maaperästä Rataa vastaan kohtisuora vaakasuunta v max,95 * v w,95 * Radan suuntainen vaakasuunta v max,95 * v w,95 * 20 0,59 0,702 0,974 Pystysuunta v max,95 * v w,95 * Mittaukset rakennuksesta Rataa vastaan kohtisuora vaakasuunta v max,95 * v w,95 * Radan suuntainen vaakasuunta v max,95 * 30 0,029 0,083 0, ,024 0,022 0,039 0,009 v w,95 * * Huippuarvo ** Taajuuspainotetun tehollisarvon tunnusluku tarkistus 0,000 0,614 0,000 0,702 0,000 0,974 0,000 0,051 0,000 0,122 0,000 0,082 Vertailupaino mitatuista junista, G 0 tn 800 Vertailunopeus mitatuista junista, v 0 m/s 110 OHJEARVOALUEIDEN SIJAINTI RADASTA Ei-tärinäaltis rakennus Tavanomainen rakennus Tärinäaltis rakennus Alue Etäisyys Etäisyys Etäisyys (m) (m) (m) D C B A H E RAMO